Turkki on Naton häirikkö, mutta tämän takia sillä on ainakin vielä merkittävä rooli sotilasliitossa – Tutkija: ”Turkille asetelma on hyödyllinen”

Miksi Turkki on Natossa? Tutkija Toni Alaranta avaa maan Nato-historiaa ja nykyistä tilannetta Aamulehdelle.

Edes itsevaltainen Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei halua, että Turkki eroaa Natosta, sanoo tutkija Toni Alaranta.

25.7. 7:00

Aamulehti

Suomelle ja Ruotsille sydämentykytyksiä Naton jäsenhakemuksen jättämisen jälkeen aiheuttanut Turkki on Natolle ja Yhdysvalloille tärkeä liittolainen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Naton itäisen alueen merkitys on kasvanut. Se tarkoittaa myös idän ja lännen välissä sijaitsevan Turkin strategisen merkityksen kasvua.

Turkki on ollut Naton jäsen jo vuodesta 1952 lähtien. Maa liittyi puolustusliittoon vain kolme vuotta sen perustamisesta.

Syitä Natoon liittymiseen oli monia. Turkki halusi turvaa, kun naapurimaa Neuvostoliitto vahvistui, ja Stalin vaati Turkilta alueita itselleen.

Yhdysvallat halusi Turkin ja myös Kreikan osaksi länttä antamalla maille 50-luvun taitteessa rahallista tukea. Turkki sai yli 100 miljoonaa dollaria Marshallin apua. Maasta tuli sen myötä Yhdysvaltain astinlauta Lähi-itään.

”Turkki ja Kreikka olivat alikehittyneitä valtioita ja Yhdysvalloilla oli pelko kommunismin leviämisestä”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

”Siitä asti Turkki on ollut riippuvainen Yhdysvaltojen sotilasavusta ja -materiaalista.”

Samaan aikaan Natoon Turkin kanssa liittyi siis myös Kreikka. Mailla oli ja on edelleen jäiset välit. Naapurimaat sotivat keskenään ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sota päättyi 1923. Kreikka ja Turkki olivat lähellä ajautua jälleen sotaan vuonna 1974, kun Turkin joukot valtasivat osan Kyproksen saaresta. Saari on edelleen kahtia jaettu. Kreikka vetäytyi Nato-jäsenyydestä konfliktin takia kuudeksi vuodeksi.

Vuonna 2020 Turkki avasi rajansa ja päästi tuhansia siirtolaisia Kreikkaan, josta heidät käännytettiin kyynelkaasulla ja vesitykeillä takaisin Turkin puolelle. Turkki on viime vuosien aikana jatkanut maakaasun etsintää rannikolla, jota Kreikka pitää omanaan.

"Kuumankin yhteenoton vaara ei ole tällä hetkellä kovin kaukana”, Alaranta kuvaa Kreikan ja Turkin tämän hetkisiä välejä.

Haluaa määritellä ulkosuhteensa itse

Naton ja Turkin intressien erkaantuminen alkoi kylmän sodan päätyttyä ja Neuvostoliiton uhan kadottua. Yhdysvaltojen vaikutusvalta väheni, kun maan talous alkoi kasvaa vapaakaupan ansiosta kohisten. Myös oman aseteollisuuden kehittyminen ja ulkopoliittisen linjan uudelleen määrittely vähensivät riippuvuutta Yhdysvalloista.

Turkki alkoi rakentaa omaa ulkopoliittista linjaansa muun muassa Kiinaan ja Venäjään. Tämä on korostunut entisestään Turkin itsevaltaisen presidentin Recep Tayyip Erdoğanin valtakaudella.

”Turkille on tärkeää, että ulkosuhteet määritellään Ankarasta käsin. Maa ei halua ottaa ohjeita muualta. Maa on ollut aina kansallismielinen ja omapäinen valtio, ja se on tavoitellut ulkopoliittista autonomiaa.”

Turkin monimutkaiset suhteet Venäjään näkyvät tällä hetkellä esimerkiksi siinä, että Venäjä ja Ukraina sopivat viljasaarron purkamisesta yhdessä Turkin ja YK:n kanssa. Turkki osti Venäjältä S-400-ohjuspuolustusjärjestelmän vuonna 2019. Toisaalta Turkin ilmavoimien hävittäjä ampui alas venäläisen hävittäjän lähellä Syyrian rajaa vuonna 2015.

Valtiotieteiden tohtori Toni Alaranta on vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmassa. Hänen erikoisalaansa kuuluvat muun muassa Turkin sisä -ja ulkopolitiikka.

Iso sotilasmahti

Tällä hetkellä Turkilla on Naton toiseksi suurimmat asevoimat Yhdysvaltojen jälkeen. Vaikka sillä ei ole omia ydinaseita, maalla on paljon omaa sotilasteollisuutta sekä iso armeija, jossa on noin 350 000 sotilasta sekä noin 400 000 reserviläistä. Sen lisäksi Turkilla on vahvat ilmavoimat, jolla on lähes 300 yhdysvaltalaista F-16 hävittäjää.

Yhdysvaltain yksi merkittävimmistä maan ulkopuolisista tukikohdista, Incirlik, sijaitsee Turkissa lähellä Syyrian rajaa. Sinne on sijoitettu myös ydinkärkiä.

Vuonna 2020 Turkki käytti bruttokansantuotteestaan 2,77 prosenttia sotilasmenoihin. Esimerkiksi Suomessa puolustusministeriön menojen osuus BKT:sta on 1,96 prosenttia.

Mitä tulevaisuudessa?

Turkki on aiheuttanut vaatimuksillaan harmaita hiuksia useille eri maille viime vuosina. Maa hidasti Naton Baltian maita ja Puolaa koskevan puolustussuunnitelman toimeenpanoa muutama vuosi sitten. Vaatimus oli samankaltainen kuin tänä vuonna Suomelle ja Ruotsille: maa haluaa tukea taisteluihin Syyrian kurdien joukkoja vastaan.

Tutkija Alaranta sanoo, että Turkin asema on seuraavan kymmenen vuoden aikana keskeinen kysymys Naton sisällä. Kuinka pitkään öykkäröintiä jaksetaan katsoa?

”Kriittisiä ääniä on tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin ennen. Mutta johtavatko ne mihinkään? Eivät toistaiseksi, Turkkia siedetään.”

Turkki iski keskiviikkona 20. heinäkuuta lomakeskukseen Irakin kurdialueella. Iskussa kuoli yhdeksän ja haavoittui 23. Valtaosa haavoittuneista oli turisteja. Nato ei sotilasliittona ole ottanut Turkin toimintaan juurikaan kantaa.

”Nykyisen pääsihteeri Jens Stoltenbergin aikana Turkin turvallisuushuolia on Natossa ymmärretty varsin pitkälle. Tämä tuli esiin myös Suomen ja Ruotsin kohdalla.”

Ristiriidoista käydään ennemmin keskusteluita Yhdysvaltojen kanssa. Vaikka Turkki on kiristänyt Nato-maita milloin mistäkin, edes Erdoğan ei halua Turkin eroavan Natosta. Jäsenyys antaa suojaa kritiikiltä.

”Turkki kokee länsimaat uhkana. Naton jäseninä he ovat pitkälti kritiikin ja vastakkainasettelun ulkopuolella, eikä maata kritisoida Naton piirissä. Turkille asetelma on hyödyllinen. Se pääsee harrastamaan omaa tasapainopolitiikkaansa ja ottamaan oman ulkopoliittisen linjan”, Ulkopoliittisen instituutin Alaranta sanoo.

Turkin lippu sytytettiin palamaan maan suurlähetystön edessä 21. heinäkuuta Irakin Basrassa. Turkki iski 20. heinäkuuta lomakeskukseen Irakin kurdialueella.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut