Miksi Turkin kanta muuttui yhtäkkiä? – Asiantuntijat kertovat, mitä Turkin, Ruotsin ja Suomen välinen sopimus tarkoittaa

Tuomas Forsberg ja Anu Leinonen yllättyivät sovun nopeassa syntymisessä. Asiantuntijoiden mukaan yhteissopimusasiakirjaa lukiessa on syytä huomioida muistion monitulkintaisuus ja pohtia terrorismin erilaisia määritelmiä.

Turkinulkoministeri Mevlut Cavusoglu, Ruotsin ulkoministeri Ann Linde, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sekä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg olivat iloisia Nato-muistion valmistuttua ja sovun synnyttyä.

29.6. 18:43

Aamulehti

Asiantuntijat yllättyivät sovusta, sopimuksesta ja Turkin nopeasti muuttuneesta kannasta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

”Odotin, että tämä vääntö olisi jatkunut ainakin viikkoja, jopa kuukausia”, Suomen Lähi-idän instituutin säätiön edustaja Anu Leinonen sanoo.

”Tietyllä tavalla tämä ei yllättänyt, koska tiedetään, että tällainen on luonteenomaista sen tyyppisille johtajille kuin Erdoğan. Mutta kun vielä maanantaina Erdoğanin viesteissä julkisuuteen mikään ei indikoinut, että Turkin kanta olisi muuttumassa, niin siinä mielessä tämä oli vähän yllätys”, Helsingin yliopiston tutkijakollegion johtaja ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo.

Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerit allekirjoittivat tiistaina maiden välisen ”yhteisymmärrysasiakirjan”.

Lue lisää: Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäseniksi – Seuraa huippu­kokouksen tärkeimmät käänteet

Mikä?

Yhteis­ymmärrys­asiakirja

Asiakirjan mukaan Suomi ja Ruotsi Nato-liittolaisina sitoutuvat täysin tukemaan Turkkia sen kohtaamissa kansallisissa turvallisuusuhkissa.

Lisäksi Suomi ja Ruotsi muun muassa toteavat, että Kurdistanin työväenpuolue PKK on terroristijärjestö.

Suomi ja Ruotsi sitoutuvat käsittelemään Turkin esittämät luovutuspyynnöt nopeasti ja perusteellisesti. Lisäksi Suomen ja Ruotsin edellytetään tutkivan ja pysäyttävän PKK:n ja kaikkien muiden terroristijärjestöjen rahoitus- ja värväystoiminta.

Maiden välillä ei enää ole asevientikieltoja. Turkki on ollut Suomen ja Ruotsin asevientikiellossa vuodesta 2019 lähtien.

Niinistön mukaan sopimus ei johda suomessa lainsäädännöllisiin muutoksiin eikä Suomi muuta nykyistä suhtautumista terroristijärjestöihin.

Yhtenäinen Nato

Forsbergin mielestä Turkin mielen muuttuminen liittyy Naton haluun näyttäytyä yhtenäisenä.

”Vaikka Turkki on iso maa, on hankala olla yksi maa, joka jarruttaa jotakin toimenpidettä”, Forsberg sanoo.

Toisaalta Leinonen ei ole varma, miten tärkeää Naton yhtenäisenä näyttäytyminen on Turkille. ”En ole varma, miten vahvasti Turkki on lopulta sitoutunut Naton yhteisiin päämääriin.”

Tyytymätön Turkki

Turkin toiminnan taustalla on asiantuntijoiden mukaan ollut sen kokema ”merkittävä turvallisuusuhka”, joka Turkille tarkoittaa kurdeja, Kurdistanin työväenpuoluetta ja Syyriassa toimivaa Kurdien kansan puolustusyksikköä.

”Yksi syy on se, että Turkki ollut pitkään tyytymätön länsiliittolaisia kohtaan siitä, että Turkin vakavaksi uhkaksi kokemaa toimintaa tai organisaatiota ei vastusteta tai oteta vakavasti länsiliittolaisissa”, Leinonen sanoo.

Tuomas Forsbergin mukaan yhteisymmärrysasiakirja pitää sisällään kirjallisesti esitettynä sen, että Suomi, Ruotsi ja Turkki ovat samalla viivalla terrorismikysymyksessä.

”Sehän se pääpaino on tai se, mitä Turkki pitää terrorismina. Se on sitten sovitettu yhteen niin, että Suomi ja Ruotsi ei joudu sanomaan jotakin sellaista, mikä on täysin vastoin heidän tai meidän aiempaa linjaa ja ymmärrystä siitä mitä terrorismi on”, Forsberg sanoo.

Forsbergin mukaan yhteisymmärryssopimusta lukiessa on tärkeää muistaa, että asiakirja jättää sijaa tulkinnoille siitä, miten asioita pitää implementoida eli täytäntöönpanna.

”On myös tärkeää huomioida se, miten erilainen terrorismin määritelmä Suomessa, Ruotsissa ja Turkissa on. Ero on silmiinpistävämpi siinä vaiheessa, kun puhutaan terrorismin tukemisesta”, Leinonen sanoo.

Leinosen mukaan Turkissa terrorismin tukemiseen voi sisältyä esimerkiksi se, että haastattelee terroristisena pidetyn organisaation johtohenkilöä. ”Suomesta katsottuna terrorismin tukemisen pitäisi olla konkreettisempaa.”

Turkki sai haluamansa

Historiallisen yhteisymmärryssopimuksen jälkeen Turkki ilmoitti saaneensa haluamansa. Forsbergin mukaan Turkki sai ainakin haluamansa mediashow’n ja Syyrian kurdeihin liittyvät tiukennukset.

”Miinuspuolena Turkki söi omaa luottamuspääomaansa.”

Yhteisymmärryssopimusta ja Turkin hyväksyntää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille pidettiin Suomelle ja Ruotsille isona askeleena kohti Natoa. Keskiviikkona Nato ilmoittikin, että se on päättänyt huippukokouksessaan kutsua Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi.

Voiko Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden eteen tulla vielä esteitä?

”Olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että se kaatuisi. Teknisesti se on kyllä mahdollista. Esimerkiksi Turkki voi ratifioinnin yhteydessä palata asiaan ja tarkastella lupauksien toteutumista, Forsberg sanoo.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut