Ukraina ja Moldova saivat ehdokkaan aseman EU:hun ja ottivat askeleen kohti länttä

Länsi-Balkanin maissa unionin laajentumisen kysymykset ovat aiheuttaneet turhautumista.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel (vasemmalla) ja Espanjan pääministeri Pedro Sanchez juttelivat Huippukokouksen aikana.

23.6. 23:01

Helsinki

EU-maiden johtajat ovat päättäneet myöntää Ukrainalle ja Moldovalle EU:n ehdokasmaan aseman torstaina alkaneessa huippukokouksessa Brysselissä. Lisäksi he ovat valmiita myöntämään Georgialle ”näkymän” jäsenyydestä, mikä tarkoittaa käytännössä pidempää matkaa kohti unionia.

Päätös asiasta tehtiin huippukokouksessa Brysselissä torstaina illalla. Huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kirjoitti Twitterissä, että päätös on ratkaiseva askel maiden matkalla kohti EU:ta.

Päätös oli odotettu. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi iltapäivällä näyttävän hyvin selvältä, että näin tapahtuu.

Ukraina jätti hakemuksensa unionin jäseneksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti maahan helmikuun lopussa. Moldova seurasi hakemuksellaan Ukrainan vanavedessä, ja EU-komissio on suositellut ehdokasstatuksen myöntämistä maille.

Marin arvioi EU:n olevan myös rakenteellisesti valmis laajentumaan.

Julkisissa keskusteluissa EU:n laajentumispolitiikasta nostetaan välillä esiin kritiikkinä, että liian nopea laajentuminen voi johtaa hankaluuksiin erityisesti yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä.

EU:n jäseneksi liittyminen on vuosien prosessi, ja esimerkiksi Ukrainalla on demokratiassa, oikeusvaltiossa ja korruption kitkemisessä yhä paljon tehtävää.

Länsi-Balkan yhä umpisolmussa

Varsinaisen huippukokouksen lisäksi Brysselissä oli torstaina aamulla Länsi-Balkanin maiden kanssa järjestetty kokous. Tilanne on ollut pitkään jumissa.

Bulgaria on estänyt Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluja sitkeästi. Bulgarian tilannetta Marin kuvasi hyvin vaikeaksi hallituskriisin vuoksi.

”Keskustelin myös Bulgarian pääministerin (Kiril Petkovin) kanssa tänään (torstaina) tuosta tilanteesta. Hän sinänsä on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että vihdoin ja viimein tuo solmu aukeaisi Pohjois-Makedonian ja Bulgarian osalta”, Marin sanoi.

EU:hun haluavat Länsi-Balkanin maat ovat osoittaneet turhautumistaan tilanteeseen. Suuria nytkähdyksiä asian suhteen ei ole tapahtumassa, koska Bulgarian poliittinen tilanne on sekava ja hallitus kaatui keskiviikkona luottamusäänestyksessä.

Marin totesi Suomen kannan asiassa olleen johdonmukainen, tukevan EU:n laajentumista ja pitävän kiinni vaadituista kriteereistä.

Tilanteen jumiutuminen on näkynyt turhautumisena Länsi-Balkanin maiden ulostuloissa. Albanian pääministeri Edi Rama tviittasi torstaina iltapäivällä yhteiskuvan kanssa tekstin, jossa hän kertoi ihmisten, sanojen ja kuvien olevan kivoja.

”Mutta kuvitelkaa, kuinka paljon kivempaa olisi, jos kivat lupaukset toteutettaisiin kivasti”, hän kirjoitti.

Kaasu kiristysruuvina

Varsinaisessa huippukokouksessa monet keskustelunaiheet koskevat joko suoraan tai epäsuorasti Venäjää. Yksi näistä seikoista on ruokakriisi, jota Ukrainaan jumittunut vilja pahentaa.

Niin ikään keskustelussa odotetaan nousevan esille Venäjän mahdollisen pelailun kaasutoimituksilla. Venäjä esimerkiksi katkaisi kaasutoimitukset Suomeen toukokuussa, ja BBC:n mukaan useat Euroopan maat ovat kertoneet saaneensa Venäjältä odotettua vähemmän kaasua viime viikkoina.

Marin muistutti Suomen energiapaletin olevan monipuolinen, eikä Suomi ole välittömässä pulassa, vaikka tilanne aiheuttaa vaikeuksia.

”On todella mahdollista ja itse asiassa näyttäisi jopa todennäköiseltä, että Venäjä tulee käyttämään energiaa kiristysruuvina useita jäsenmaita kohtaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut