Euroopan ytimessä sijaitsee Pirkanmaan lobbaustoimisto, josta vain harva tietää – yhdessä asiassa lobbaus epäonnistui

Hieman yli neljännesmiljoonan budjetilla pyörivä EU-toimisto on lobannut lähivuosien aikana kuumeisesti muun muassa päärataa. Sen osalta työ on nyt vähäksi aikaa tehty ja pallo on Suomen hallituksella, yhteysjohtaja Hannele Räikkönen sanoo.

Pirkanmaan ja Tampereen EU-toimistossa korkeakouluharjoittelussa ollut Elina Ponkala on päässyt harjoittelun aikana tutustumaan EU-politiikkaan Brysselin ytimessä.

7.7. 5:30

Aamulehti, Bryssel

Vain muutaman sadan metrin päässä Euroopan parlamentista sijaitsee Tampereen ja Pirkanmaan oma EU-toimisto, jossa lobataan ja hankitaan rahaa Pirkanmaata hyödyttäville hankkeille.

Brysselissä on valvottu pirkanmaalaisten etuja jo reilu 20 vuotta. Mistään jättimäisestä konttorista ei ole kyse: töissä on kaksi Tampereen kaupungin palkkalistoilla olevaa asiantuntijaa sekä yksi korkeakouluharjoittelija.

Kahdella työntekijällä ei pitkälle pötkitä ja siksi omistajien, Tampereen kaupungin, kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liiton, oma aktiivisuus on tärkeää, EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen sanoo.

EU-toimiston vuosibudjetti on 270 000 euroa. Puolet siitä maksaa Tampere, toisen puolet kaupunkiseutu ja Pirkanmaan liitto. Tämän lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu ostaa toimiston palveluita.

Räikkösen mukaan lisäraha budjettiin tarkoittaisi myös lisää EU-rahaa Pirkanmaalle eri hankkeisiin. Tampereen osalta Räikkönen puhuu miljoonien eurojen kasvumahdollisuudesta EU-rahoituksesta.

”Jos tekisimme tätä tosissamme, panostaisimme tähän enemmän.”

Rahoituksen hakeminen ja EU-hankkeiden edistäminen on hänen mukaansa kiinni kaupungin asenteesta ja osaamisesta.

”Vaikka olemme ollee EU-jäseniä 90-luvulta lähtien, niin EU-asiat koetaan vieläkin vähän kaukaisiksi. Nämä asiat pitäisi kuulua jokaisen työntekijän pöydälle.”

”Pitäisi enemmän keskittää”

Toimisto lobbaa Brysselissä EU-päättäjiä esimerkiksi pääradasta ja auttaa yliopistotutkimusta varten jaossa olevan EU-rahan hankkimisessa. Lisäksi toimisto tukee pirkanmaalaisia erilaisissa eurooppalaisissa verkostoissa.

Mediassa Suomen EU-politiikasta eniten esillä olleet metsäasiat ei ole Pirkanmaan toimiston kärkiteema. Yhteistyötä asiassa tehdään muiden Länsi-Suomen maakuntien kanssa. Pirkanmaan ja Tampereen osalta kärkiteemoja ovat esimerkiksi vihreän siirtymän ja digisiirtymän edistäminen sekä hiilineutraalisuus.

Yksi lähivuosien suurimmista tavoitteista on Brysselissä liittynyt päärataan. Nyt rata on EU:n korkeimmassa rahoitusluokassa. Tätä parempia mahdollisuuksia sillä ei enää EU-tasolla ole ja suurin työ lobabamisessa on hetkeksi tehty, Räikkönen sanoo tyytyväisenä.

Lobbaus on onnistunut, vaikka pääratahanke välille Helsinki–Riihimäki ei saanut kesäkuun lopussa EU-rahoitusta. Räikkönen toteaa, että asian suhteen ei oltaisi voitu tehdä enempää Brysselin päässä, vaan kyse olis siitä, että rahaa oli jaossa vain liian vähän ja että hakemuksessa oli hänen mukaansa ”tiettyjä puutteita.” Radalle aiotaan hakea rahaa ensi kuussa alkavassa kakkoshaussa.

Lue lisää: Pääratahanke ei saanut EU-rahoitusta, mutta Tampereen henkilöratapiha ja Tampere–Jyväskylä-rata saivat

Pääradan osalta paljon on Räikkösen mukaan kiinni kansallisesta päätöksenteosta, eli Suomen hallituksesta, joka on hänen mukaansa jakanut liian vähän rahaa liian monelle. ”Pitäisi enemmän keskittää ja priorisoida ja hakea isompia kakkuja tietyille hankkeille, vaikkapa pääradalle, eikä hakea miljoonaa sieltä, toista täältä.”

Ketä sitten Räikkönen ja hänen kollegansa Petra Kortelainen tapaavat ajaessaan Pirkanmaan asiaa? Pääradasta puhuttaessa ykköskohde on ollut komission liikenneosaston henkilöstö. Myös Suomen komissaari Jutta Urpilainen (sdp) sekä osa suomalaisista europarlamentaarikoista ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Hannele Räikkönen on ollut EU-toimiston johtaja vuodesta 2007 lähtien. Räikkönen kuvattiin Tampereella Aamulehden toimituksessa.

Pirkanmaalaisia nuoria EU-toimistolla Brysselissä. Pälkäneläinen Jenni Paija Kangasalan lukiosta (vas.), korkeakouluharjoittelija Elina Ponkala ja Vilma Paavola Tampereen lyseon lukiosta.

Paikkoja harjoittelijoille

EU-toimisto on myös ponnahduslauta eurooppalaiseen päätöksentekoon monelle pirkanmaalaiselle nuorelle. Toimisto ottaa normaalisti kaksi korkeakouluharjoittelijaa vuodessa. Lisäksi Tampereen lyseon Eurooppa-linjalta sekä Kangasalan lukiosta valitaan vuosittain lukiolaisia muutaman viikon harjoitteluun Brysseliin.

Kesäkuun alkupuolella toimistolla on melko hiljaista ja oven Aamulehdelle avaa Tampereen yliopistossa hallintotieteitä opiskeleva Elina Ponkala. Viiden kuukauden harjoittelun aikana hän on muun muassa päivittänyt toimiston sosiaalista mediaa, tehnyt hallinnollisia töitä ja vieraillut erilaisissa tapahtumissa ja kokouksissa. Harjoittelu on hieno paikka tutustua Brysseliin ja päätöksentekoon, Ponkala sanoo.

Tampereesta tavallisessa toimistotilassa muistuttaa esimerkiksi kokoustilan nimi, jonka mahtipontisuus puskee esiin englanniksi: Nääs meeting room. Myös muiden alueiden EU-toimistoja löytyy Brysselistä. Esimerkiksi Turun ja Varsinais-Suomen toimisto sijaitsee samalla kadulla.

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto sijaitsee samalla kadulla kuin Euroopan parlamentti.

Rakennerahastossa epäonnistuttiin

Edunvalvonnassa on myös epäonnistumisia, Räikkönen myöntää. Päätös EU:n rakennerahaston jaosta Suomen eri alueiden kesken viime vuonna on sellainen.

Eteläiset ja läntiset maakunnat vaativat budjetin valmistelun aikana rahojen tasaisempaa jakoa alueiden kesken, sillä suurin osa tuista menee pohjoiseen ja itään. Rahanjakoa uudistettiin, mutta edelleen rahat eivät jakaudu tasan, Päätöksestä kärsivät muun muassa Pirkanmaan reuna-alueet, Räikkönen sanoo.

”Päätös oli poliittinen ja erittäin valitettavaa, että ei päästy tasapuolisempaan jakoon. Rohkenen väittää, että Tampereen ja raja-alueiden väliset kehityserot voivat olla suurempia kuin joissain Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla.”

Räikkönen sanoo, että tulevaisuudessakaan jaon ei tarvitsisi olla puolet ja puolet, mutta huomattavasti tasapuolisempi. Hän pelkää, että nyt Venäjän rajan tyrehtymisen ja itäsuomalaisen edunvalvonnan myötä investoinnit esimerkiksi liikennekysymyksissä menevät lännen sijasta itään.

”Emme osaa oikein kertoa samanlaista tarinaa, mitä Itä- ja Pohjois-Suomi kertovat, että rahat kuuluvat heille.”

Lue lisää: Eurooppalainen puolustusyhteistyö tiivistyy Naton laajetessa – Eero Heinäluoma: EU:n puolustusbudjetti kasvaa

Lue lisää: Ukraina ja Moldova saivat ehdokkaan aseman EU:hun ja ottivat askeleen kohti länttä

Mikä?

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto

Tampereen ja sen kaupunkiseudun toimisto on ollut Brysselissä vuodesta 1999. Vuonna 2010 alusta toimisto aloitti yhteistyön Pirkanmaan liiton kanssa.

Omistajiin kuuluvat Tampereen ja Pirkanmaan liiton lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Orivesi, Vesilahti ja Ylöjärvi.

EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen on johtanut toimistoa vuodesta 2007 lähtien.

Toimiston tehtäviin kuuluu edunvalvonta, hankkeiden edistäminen, yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitäminen ja rahoitusohjelmien seuraaminen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut