EU-maiden historiallinen kokous alkaa: Ukrainan jäsen­ehdokkuus saa laajaa kannatusta, mutta Länsi-Balkan odottaa vuoroaan

Pohjois-Makedonia, Albania ja Serbia suunnittelivat kokouksen boikotointia, koska Bulgaria on estänyt Pohjois-Makedonian jäsenyyden etenemisen.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi 11. kesäkuuta Kiovassa pohjustamassa EU:n päätöstä Ukrainan jäsenehdokkaan asemasta. Oikealla Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

23.6. 10:59

EU-maat tekevät juhannuksen alla Brysselissä kauaskantoisen päätöksen, sillä jäsenmaiden johtajien kokouksessa on tarkoitus hyväksyä Ukraina EU:n viralliseksi jäsenehdokkaaksi.

Jäsenmaat näyttävät kääntyvän päätöksen taakse, vaikka vielä jokin aika sitten epäilijöitä oli useita. Päätös vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa, ja pian sen jälkeen Ukraina toimitti EU:lle jäsenhakemuksen.

Venäjän uhan takia myös Moldova ja Georgia hakivat jäsenyyttä. Niistä Moldova saanee tässä kokouksessa hakijamaan aseman, mutta Georgia ei vielä. Se saa epämääräisemmän ”näkymän” jäsenehdokkuudesta.

Lue lisää: Ranska, Saksa, Italia ja Romania haluavat Ukrainan EU-jäseniksi – maiden johtajat vierailivat Kiovassa: ”Eurooppa on teidän puolella”

Ei ole edennyt Länsi-Balkanilla

EU-maiden huippukokous alkaa torstaina iltapäivällä. Sitä ennen EU-johtajat istuvat Länsi-Balkanin maiden kanssa yhteiseen kokoukseen.

Myös sen aiheena on EU:n laajeneminen. Se ei ole edennyt Länsi-Balkanilla, ja alueen maat ovat pettyneitä ja turhautuneita. Tämä korostuu, kun Ukrainalle levitellään punaista mattoa.

Pohjois-Makedonian jäsenneuvottelujen olisi pitänyt jo alkaa, mutta EU-maa Bulgaria on estänyt sen veto-oikeudellaan. Se vaikuttaa myös Albaniaan, sillä maiden oli tarkoitus edetä neuvotteluihin samanaikaisesti. Maat suunnittelivat EU-kokouksen boikotointia yhdessä Serbian kanssa mutta ovat nyt kuitenkin tulossa paikalle.

Bulgarialla on Pohjois-Makedonian kanssa syvälle alueen historiaan meneviä kiistoja. Bulgaria muun muassa haluaa Pohjois-Makedonian tunnustavan, että makedonian kieli on bulgarian murre.

Asiaa mutkistaa vielä Bulgarian sisäpoliittinen tilanne, sillä Bulgarian pääministeri Kiril Petkov sai juuri epäluottamuslauseen. Hän oli vienyt eteenpäin Pohjois-Makedonian jäsenyyden hyväksymistä maansa parlamentissa. Ilmeisesti takaiskua ei silti tule, vaan myös maan oppositio on valmis tukemaan Pohjois-Makedonian jumin avaamista.

Eivät asettane muuten ehtoja

EU:n virallisia hakijamaita Länsi-Balkanilla ovat Albanian ja Pohjois-Makedonian lisäksi Montenegro ja Serbia. Mahdollisia ehdokasmaita ovat Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo.

On mahdollista, että joku EU-johtajista haluaa päästää Ukrainan, Moldovan ja Georgian eteenpäin vain sillä ehdolla, että myös Länsi-Balkanin jäsenyystilanne edistyy.

Jäsenmaat eivät asettane muuten ehtoja Ukrainalle, Moldovalle ja Georgialle, sillä komissio listasi jo, mitä maiden pitää tehdä seuraavaksi. Varsinaisten jäsenyysneuvotteluiden aloittamiseen on pitkä matka, ja päätös niistä pitää myös tehdä yksimielisesti.

Osa jäsenmaista on huolissaan siitä, miten hyvin EU on valmis uusiin jäseniin omassa päätöksenteossaan. Jäsenmailta vaaditaan yksimielisiä päätöksiä muun muassa ulkopolitiikassa, ja se on ollut usein vaikeaa nykyisessä 27-jäsenisessä kokoonpanossakin.

Macron: Tarvetta yhteisölle

EU-johtajien kokouksen muina aiheina on Ukrainan auttaminen myös muuten kuin nostamalla se jäsenehdokkaaksi.

EU on jo luvannut – mutta ei vielä antanut– yhdeksän miljardia euroa tukea muun muassa hallinnon toiminnan turvaamiseksi. Myös Ukrainan viljan kuljetuksista maailmanmarkkinoille on tarkoitus keskustella Brysselissä.

Huippukokous on viimeinen Ranskan puheenjohtaja­kaudella. Torstain illallisella jäsenmaiden johtajat keskustelevat maan presidentin Emmanuel Macronin ehdotuksesta, jonka mukaan tarvetta olisi ”eurooppalaiselle poliittiselle yhteisölle”.

Siihen kuuluisi EU-maiden lisäksi EU:n ulkopuolisia maita, jotka näin voisivat lähentyä EU:ta esimerkiksi ennen jäsenyyttä. Mukaan voisi tulla myös maita, jotka eivät edes halua jäseniksi, kuten Norjan kaltaiset Efta-maat. Macronin ehdotus on vielä keskentekoinen eikä ole aiheuttanut hurraahuutoja jäsenmaissa.

EU-johtajat keskustelevat myös EU-alueella jylläävästä inflaatiosta ja energiakriisistä. Sen sijaan uusista Venäjää kohtaan suunnatuista pakotteista ei ole nyt tarkoitus puhua.

Kokouksen toinen päivä perjantai on niin sanottu eurohuippukokous, jossa tehdään strategisia linjauksia euroalueen talouspolitiikasta.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut