Kaikkonen: Suomi valmis neuvotteluihin koska vain – Naton pääsihteeri myönsi Turkin linjan tulleen yllätyksenä

Naton puolustus­ministeri­kokous Brysselissä alkaa keskiviikkona työillallisella, johon osallistuvat jäsenmaiden puolustusministereiden lisäksi heidän kollegansa useasta kumppanimaasta. Suomea Brysselissä edustaa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.)

Kaikkosen mukaan Suomi on valmis keskustelemaan Turkin kanssa milloin ja missä kokoonpanossa tahansa. Kaikkonen kommentoi Brysselissä pitämässään tiedotustilaisuudessa Financial Timesin uutista, jonka mukaan Turkki olisi torjunut Naton aloitteen Suomen ja Ruotsin kanssa käytävistä neuvotteluista. Lehden mukaan ne piti pitää tänään.

Lue lisää: FT: Turkki hylkäsi kolmenväliset Nato-neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa – vaatii mailta kirjallisia vastauksia huoliinsa

Kaikkonen toivoo ratkaisun jäsenyyskysymykseen syntyvän pikaisesti, mutta hänen mukaansa on hyvä valmistautua henkisesti siihen, ettei asia ole selvä loppukuun Madridin Nato-huippukokoukseen mennessä.

Suomi on Kaikkosen mukaan myös valmis jatkamaan Ukrainan tukemista asetoimituksilla. Edellisestä apupaketista päätettiin vasta viime viikolla, joten aivan pian uutta päätöstä ei ole luvassa, Kaikkonen lisäsi.

Ennen Nato-illallista Kaikkonen osallistui Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin isännöimään Ukraina-kontaktiryhmän kokoukseen. Yli 40 maan ryhmä koordinoi aseavun toimittamista Ukrainaan.

Puolustusministeriön mukaan Kaikkosen ohjelmassa Brysselissä on myös useita kahdenvälisiä tapaamisia. Kaikkonen itse tviittasi iltapäivälllä keskustelleensa Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikovin kanssa. ”Suomen tuki Ukrainalle jatkuu”, Kaikkonen viestitti.

Turkin linja tuli yllätyksenä

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo olleensa keväällä toiveikkaampi Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten etenemisen suhteen. Naton puolustus­ministeri­kokousta edeltäneessä lehdistötilaisuudessa Stoltenberg totesi, ettei hänellä ollut aiemmin tiedossa mitään odotettavissa olevia ongelmia Turkin tai jonkun muun Nato-jäsenmaan taholta.

”Olin silloin optimistisempi, se pitää paikkansa”, Stoltenberg sanoi.

Samaa hämmennystä Turkin linjan muuttumisesta on viestittänyt myös presidentti Sauli Niinistö omien aiempien Turkki-keskustelujensa pohjalta.

Lue lisää: Presidentti Niinistö IS:lle: Turkin kanta Suomen Nato-jäsenyyteen oli ensin myönteinen

Stoltenberg sanoi toivovansa Suomi/Ruotsi/Turkki -kiistaan mahdollisimman pikaista ratkaisua. Hänen mukaansa on kuitenkin liian aikaista arvioida, milloin sellainen saavutetaan.

”Olen vakuuttunut, että Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä koska myös Turkki on sanonut tukevansa Naton avoimien ovien politiikkaa”, Stoltenberg lisäsi toiveikkaana.

Myöhemmin tässä kuussa pidettävä Madridin Nato-huippukokous ei ole pääsihteerin mukaan ollut koskaan mikään takaraja Suomen ja Ruotsin jäsenhakemusten käsittelylle.

Lue lisää: Pääministeri Marin: Olisi tärkeää löytää ratkaisu Turkin huoliin ennen Madridin huippu­kokousta

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhui sotilasliiton puolustus­ministeri­kokousta edeltäneessä lehdistötilaisuudessa Brysselissä keskiviikkona. Kuva: YVES HERMAN / Reuters

Ukraina vetosi aseista

Stoltenberg kertoi myös odottavansa sotilasliiton jäsenmailta uusia sitoumuksia aseavusta Ukrainalle. Stoltenbergin mukaan Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov saapuu Brysseliin kertomaan tarkemmin maansa toiveista aseistuksen suhteen.

”Liittolaiset ovat sitoutuneet jatkamaan Ukrainan voittaakseen tarvitseman sotilaskaluston toimittamista, mukaan lukien raskaita ja pitkän kantaman aseita”, Stoltenberg vakuutti.

Ukrainan vetosi kokouksen alla läntisiin kumppaneihinsa, jotta se saisi lisää aseapua torjuakseen Venäjän hyökkäyksen. Presidentti Volodymyr Zelenskyin avustaja kirjoitti sosiaalisessa mediassa saavansa ukrainalaisilta sotilailta kyselyjä, koska aseita on odotettavissa rintamalinjoille.

Venäjä puolestaan väitti joukkojensa tuhonneen Nato-maiden lähettämiä aseita Ukrainan länsiosassa. Puolustusministeriön lausunnon mukaan Zolotsivin kaupungin lähellä tuhottujen aseiden joukossa olisi ollut muun muassa brittiläisvalmisteisia M777-haupitseja.

Madridin huippukokouksessa on Stoltenbergin mukaan tarkoitus sopia laajemmasta tukiohjelmasta, jolla Ukrainan asevoimat muun muassa autetaan siirtymään neuvostoperäisestä ja vanhanaikaisesta sotakalustosta pysyvästi Nato-yhteensopivien länsiaseiden käyttäjäksi. Ukrainan presidentti Zelenskyi on kutsuttu osallistumaan huippukokoukseen – joko paikan päällä tai etäyhteydellä, Stoltenberg kertoi.

Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin (vasemmalla) isännöi Brysselissä Ukraina-ryhmän kokousta. Austinin vieressä istui Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov. Kuva: YVES HERMAN / Reuters

Lisää voimaa ”Itämereltä Mustallemerelle”

Omaa puolustuskykyään Nato aikoo lisätä kasvattamalla itäiselle sivustalleen eteen sijoitettujen joukkojen ja valmiiksi varastoidun sotakaluston määrää. Lisäksi uutena piirteenä tulevat joukot, jotka on jo etukäteen nimetty ja koulutettu puolustustehtäviin jossain toisessa Nato-maassa.

”Näitä kaikkia ei sijoiteta Liettuaan tai johonkin muuhun itäiseen jäsenmaahan, mutta uutena piirteenä ne korvamerkitään jo etukäteen tuon tietyn alueen puolustamista varten”, Stoltenberg kertoi.

Hän kertoi muun muassa Saksan valmiudesta varustaa ja kouluttaa Liettuan puolustamiseen kokonainen taisteluprikaati, joka kuitenkin odottaisi mahdollista komennusta Saksassa. Stoltenberg muistutti samalla Naton jo tuplanneen taistelupataljooniensa määrän neljästä kahdeksaan "Itämereltä Mustallemerelle".

”(Venäjän presidentin Vladimir) Putinin tavoitteet menevät Ukrainaa pidemmälle”, Stoltenberg muistutti.