Ukrainan sota raivaa Iranille ja Turkille lisää tilaa toimia Syyriassa – äärijärjestö Isiskin saattaa taas nostaa päätään

Asiantuntijoiden mukaan Venäjä tuskin vetäytyy kokonaan Syyriasta, vaikka taisteluiden karaisemille joukoille olisi kipeästi käyttöä Ukrainassa.

Syyrialaiset heiluttivat 7. toukokuuta lippuja ja kylttiä, jossa esiintyi Hizbollahin päällikkö Hassan Nasrallah, Syyrian presidentti Bashar al-Assad ja Iranin hengellinen johtaja Ali Khamenei. Asiantuntijoiden mukaan Ukrainan sota on vienyt huomion pois Syyriasta.

2.6. 14:41

STT, Helsinki

Sota Ukrainassa on vienyt huomiota pois Syyriasta. Venäjän hyökkäyssota saattaa kuitenkin vaikuttaa asetelmiin ja voimasuhteisiin sodan repimässä maassa monin tavoin.

”Kaikki vuorovaikutussuhteet ovat sellaisia, että jos yksi pelinappula liikkuu suuntaan tai toiseen syystä tai toisesta, niin on aika vaikea ennustaa sitä, miltä se pelilauta sen jälkeen näyttää”, tiivistää apulaissotilasprofessori Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Lue lisää: Venäjä on ajanut itsensä syvään nurkkaan Ukrainassa – sinne se saattaa jäädäkin, sanoo apulais­sotilas­professori: ”Ei ole enää oikeastaan, mistä ottaa”

Mitä nuo pelinappulat ovat?

Venäjä – lähteäkö vai jäädä?

Ukrainan sodan alettua suurin kysymysmerkki Syyriassa ovat Venäjän aikeet. Korkean valmiuden sotilaat, joilla on taistelukokemusta, ovat Venäjän näkökulmasta Syyriassa väärässä paikassa.

”Se, että heillä on siellä joukkoja ikään kuin lupauksena presidentti Bashar al-Assadin tukemisesta, ei palvele tässä tilanteessa Venäjän etuja”, Paronen sanoo.

Professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta ei usko Venäjän aikovan vetäytyä kokonaan tärkeästä sillanpääasemastaan Lähi-idässä.

”Iso kysymys on käytännössä se, missä määrin Venäjä tarvitsee (Syyriassa olevia) joukkoja käyttöönsä (Ukrainassa) ja missä määrin se on valmis tinkimään Syyriassa saavutetuista eduista ja Assadille annetuista lupauksista”, Paronen sanoo.

Iran – kärkkymässä tilaisuutta

Jos Venäjän vaikutusvalta Syyriassa vähenee, on maan hallintoa tukenut Iran innokas täyttämään tyhjiötä. Parosen mukaan Irania kiinnostaa mahdollisuus lisätä alueellista vaikutusvaltaansa ja päästä lähemmäs Israelia.

Iranin vaikutusvallan kasvu entisestään ei huoleta vain Israelia vaan myös esimerkiksi Saudi-Arabiaa ja Turkkia. Kehitys ei olisi välttämättä mieleen myöskään Syyrian hallinnolle.

”Venäjän etu turvanantajana on se, että se pystyy tukemaan hallintoa ilmavoimilla, mihin Iran ei pysty. Venäjä on myös ollut neutraalimpi yhteistyökumppani”, Juusola sanoo.

Hänen mukaansa Venäjä ei ole pyrkinyt vaikuttamaan Syyriaan kulttuurisesti tai uskonnollisesti, toisin kuin shiialainen Iran.

Turkki – tähtäimessä kurdialueet

Turkista on varoitettu sotilasoperaation alkavan pian Pohjois-Syyrian kurdialueilla. Tähän saakka hyökkäys on kaatunut Yhdysvaltain ja Venäjän vastustukseen.

”Turkki näyttää nyt kokeilevan kepillä jäätä. Ehkä siellä lasketaan, että kun Venäjän huomio on muualla ja Yhdysvallat toivoo Naton laajentumista (Suomeen ja Ruotsiin), niin Turkki pystyisi saamaan luvan tähän hyökkäykseen”, Juusola arvioi.

Lue lisää: Tämä mies aloitti härskin pelin ja yllätti Suomen, mutta kuka hän on? – Näin Turkin presidentti muuttui itsevaltiaaksi

Turkki veljeilee sekä Venäjän että sitä vastustavan osapuolen kanssa.

”Tämä on sellaista klassista alueellisen suurvallan omien valtapyrkimysten hyvin välineellistä ajamista”, Paronen kuvailee.

Kurdit – varoituksia Isisistä

Kurdit ovat varoittaneet Turkin hyökkäyksen Syyriaan uhkaavan johtaa äärijärjestö Isisin nousuun. Vaikka kyseessä on Juusolan mukaan Yhdysvalloille suunnattu viesti, on varoituksessa myös perää. Tästä ovat osoituksena alkuvuodesta Isisin vankiloihin tekemät iskut.

Juusola pitää epätodennäköisenä, että Isis kykenisi valtaamaan merkittäviä alueita tai rakentamaan ”jonkinlaista valtiontynkää”. Järjestön katoaminen on kuitenkin kaukana.

”Pikemminkin ollaan menossa toiseen suuntaan”, Juusola arvioi.

Assadin hallinto – ei hätää, toistaiseksi

Juusolan ja Parosen mukaan Venäjän merkittävä joukkojen vähennys Syyriassa ajaisi ilman muuta Assadin hallinnon entistä ahtaammalle. Juusola ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että hallintoa uhkaisi pikainen kaatuminen.

”Oppositio on sen verran heikko ja keskittynyt pääosin maan pohjoisosiin. Oppositio on myös keskenään jakautunut Turkin tukemiin joukkoihin ja jyrkän linjan islamisteihin”, Juusola sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut