EU:n huippukokous Brysselissä, pääministeri Marin toivoo entistä kovempia pakotteita

Unkari on saamassa poikkeuksen tuontikieltoon, mutta sopua kuudennesta pakotepaketista ei onnistuttu saavuttamaan huippukokousta edeltävänä viikonloppuna.

Suomea EU-huippukokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin.

30.5. 17:18 | Päivitetty 30.5. 22:24

Pääministeri Sanna Marin (sd.) toivoo EU-jäsenmaiden löytävän maanantaina alkaneessa huippukokouksessaan sovun kuudennesta pakotepaketista niin, että jäsenmaiden yhtenäisyys säilyy ja pakotekokonaisuudesta tulee riittävän vahva.

Useat EU-maiden huippukokoukseen saapuneet johtajat arvioivat, että sopua voi olla vaikea saavuttaa. Viron pääministeri Kaja Kallas sanoi, että asiasta sopiminen voi jäädä seuraavaan kokoukseen, joka on juhannuksena.

Marinin mukaan nyt asetetut pakotteet eivät vielä riitä.

”Meidän on asetettava samanaikaisesti entistä kovempia sanktioita Venäjää vastaan niin, että sota saataisiin loppumaan mahdollisimman pian”, Marin sanoi saapuessaan huippukokoukseen.

Kuudennen pakotepaketin ei ollut tarkoitus nousta ylimääräisen huippukokouksen asialistalle, mutta niin vain kävi, kun jäsenmaat ja niiden EU-suurlähettiläät eivät ole onnistuneet viikkojen neuvotteluiden jälkeenkään saavuttamaan sopua jo toukokuun alussa kerrotuista pakotteista.

Aiemmat viisi pakotekokonaisuutta saatiin sovituksi paljon nopeammin.

Kokoukselle videoyhteydellä puhunut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehotti EU-maita lopettamaan riitelyn, koska hänen mukaansa se vain rohkaisee Venäjän presidenttia Vladimir Putinia lisäämään painostusta EU:ta kohtaan. Zelenskyi toivoi päätöksiä pakotteista.

Helsingin Sanomien mukaan lehden näkemän päätelmäluonnoksen mukaan kuudes pakotepaketti tulee kattamaan Venäjältä jäsenmaihin tuotavan raakaöljyn ja öljytuotteet, mutta siihen sisältyy ”tilapäinen” poikkeus putkea pitkin tulevalle raakaöljylle.

Päätelmien mukaan pakotteiden toimeenpanossa on turvattava reilu kilpailu ja kaikille sama pelikenttä sisämarkkinoilla, minkä lisäksi siinä vaaditaan jäsenmailta keskinäistä solidaarisuutta, jos öljyn tuonti jostain syystä katkeaisi. Huippukokous edellyttää EU-komission seuraavan tilannetta.

Luonnos voi vielä muuttua EU-johtajien käsittelyssä.

Suomi ei ole ollut innostunut poikkeuksista pakotteisiin. Marinin mukaan Suomi kuitenkin ymmärtää eri maiden erilaisia lähtökohtia tuontienergiasta irtautumiseen.

”Suomelle tämä tehtävä on helpompi, koska me olemme varautuneet jo aikaisemmin ja monipuolistaneet omaa energiapalettiamme. Muille maille tilanne ei ole yhtä helppo.”

Huippukokous alkaa maanantaina iltapäivällä ja kestää tiistaihin.

Sen aiheita ovat pakotteiden lisäksi Ukrainan tilanne, energia- ja puolustusasiat sekä ruokaturva.

Kuudenteen pakotepakettiin sisältyvää öljyn tuontikieltoa vastaan on harannut erityisesti Unkari, jolle venäläisöljystä irtautuminen on hankalaa.

Kun putkiöljy rajataan pakotteiden piiristä, Unkari saisi poikkeuksen Druzhba-putkelle, joka on maalle tärkein raakaöljyn lähde.

Ehdotuksen mukaan EU kieltäisi merikuljetuksilla tulevan venäläisöljyn tuonnin kokonaan vuoden loppuun mennessä.

Putkipoikkeuksen sisällyttäminen tuontikieltoon olisi selkeä myönnytys Unkarille.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Druzhba-putken kautta tulee noin kolmasosa EU:hun tuotavasta venäläisöljystä. Putki kulkee Unkarin lisäksi Slovakiaan, Tšekkiin, Saksaan ja Puolaan.

Saksa ja Puola voivat korvata helpommin sitä kautta tulevan öljyn, kun taas sisämaille korvaava tuonti on vaikeammin järjestettävissä.

Merikuljetukset vastaavat nyt noin kahta kolmasosaa Venäjän öljytuonnista EU:hun.

EU-maiden johtajien odotetaan myös antavan tukensa Ukrainan taloudellisen tuen jatkamiselle. HS:n mukaan sen näkemissä loppupäätelmissä puhutaan yhdeksän miljardin euron lisäavusta.

”Iso osa rahoituksesta pyritään kattamaan budjetin puitteissa. Osa, mitä tulee pidemmän aikavälin rahoitukseen, olisi lainamuotoista”, Marin sanoi.

Jo viime viikon valtiovarainministerien kokouksessa kävi ilmi, että jäsenmaat tukevat ajatusta vahvasti.

Ukrainan jälleenrakentamista aletaan valmistella yhteisellä ”alustalla”, jossa olisivat mukana Ukrainan hallitus, EU jäsenvaltioineen, Euroopan investointipankki ja muut kiinnostuneet rahoituslaitokset.

Huippukokouksessa noussee esiin myös komission viimeviikkoinen esitys siitä, että pakotteiden rikkominen lisättäisiin EU-rikoslistaan. Komissio esitti samalla päivitettyjä sääntöjä varojen jäädyttämiseen ja menettämisseuraamuksiin.

Osa EU-maista on halunnut käyttää pakotteilla jäädytettyä omaisuutta Ukrainan avustamiseen.

”Jos katsomme moraalisesti, ilman muuta pitäisi olla niin, että Venäjä, joka aiheuttaa mittavia tuhoja Ukrainassa, maksaa myös sodan seurauksista”, Marin sanoo.

Hänen mukaansa asiaan voi liittyä oikeudellisia haasteita, mutta aiheutettujen tuhojen näkökulmasta varoja olisi täysin oikeudenmukaista käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen.

Huippukokouksessa keskustellaan myös kansainvälisestä ruokaturvasta, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut merkittäviä häiriöitä maataloustuotteiden kuljetusketjuihin.

Häiriöt viennissä asettavat erityisesti monet afrikkalaiset maat haavoittuvaan asemaan.

EU-maiden johtajien odotetaan keskustelevan siitä, miten Ukrainan maataloustuotteiden vientiä voitaisiin kansainvälisesti tukea. Afrikan unionin puheenjohtaja Macky Sall osallistuu keskusteluun videoyhteyden välityksellä.

Päivitys 30.5.2022 kello 22.24: Juttua päivitetty muun muassa Viron pääministerin kommentilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut