Norja haluaa Suomen Natoon niin pian kuin mahdollista, suurkäräjät valmis keskeyttämään lomansa sen takia – tapasimme norjalais­kansanedustajan Oslossa ja kysyimme, mistä vankka tuki kumpuaa

Norjassa on seurattu tiiviisti Suomen ja Ruotsin Nato-prosesseja kevään ajan. Norja haluaa ratifioida hakemukset heti, kun mahdollista.

Trond Helleland on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Norjan valtuuskunnan puheenjohtaja. Ilkka Kanerva toimi Suomessa samassa tehtävässä ennen kuolemaansa. Suomi on yksi yleiskokouksen liitännäisjäsenistä.

25.5. 5:00 | Päivitetty 25.5. 10:09

Aamulehti, Oslo

Olemme sopineet tapaamisen aivan Oslon keskustassa sijaitsevalle parlamenttitalolle. Kivinen, hieman linnaa muistuttava parlamenttitalo on norjaksi nimeltään Storting ja se on rakennettu 1860-luvulla. Meidät otetaan vastaan lämpimästi. Kaikkia, joiden kanssa keskustelemme, kiinnostaa meidän näkemyksemme Suomen Nato-hakemuksesta.

Olemme tulleet tapaamaan Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Norjan valtuuskunnan puheenjohtajaa, Trond Hellelandia. Helleland tervehtii meitä iloisesti ja kyselee meiltä Tampereesta. Asetumme samaiseen huoneeseen, jossa toisen maailmansodan aikana Norjan natsimiehittäjät pitivät päämajaansa.

Norjan parlamenttitalossa toimii Norjan suurkäräjät, joka on Norjan vastine meidän eduskunnallemme.

Hellelandilla on useita suomalaisia ystäviä ja hän on käynyt Suomessa useasti.

”Ihailen Suomen tapaa tehdä ulkopolitiikkaa. Olen todella vaikuttunut siitä, miten nopeasti ja päättäväisesti Suomen tasavallan presidentti ja pääministeri ovat edenneet Naton suhteen”, hän sanoo.

Helleland kertoo seuranneensa Suomen politiikkaa kiinteästi 1980-luvulta saakka ja olleensa esimerkiksi Helsingissä silloin, kun eduskunta teki päätöksen EU-jäsenyydestä vuonna 1994.

”Mitä tulee ulkopolitiikkaan, Suomi on hyvin pragmaattinen ja joustava. Kun Neuvostoliitto hajosi, Suomi oli liikkeissään hyvin nopea. Uskon, että Suomi voi olla esimerkkinä muille myös Nato-prosessissa.”

Suomen Nato-prosessia seurataan tiiviisti

Julkisen keskustelun perusteella on helppo päätellä seuraava: Norja haluaa Suomen Natoon.

Norjan mediassa on seurattu Suomen Nato-prosessia tiiviisti koko kevään, ja Suomen päätöstä odotettaessa artikkeleita julkaistiin päivittäin. Medioissa on puitu esimerkiksi Ahvenanmaan asemaa demilitarisoituna alueena.

”Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset ovat herättäneet Norjassa hyvin positiivisia reaktioita”, Helleland kertoo.

Helleland on Høyren eli Norjan konservatiivisen puolueen kansanedustaja ja hän ollut mukana politiikassa jo 25 vuotta.

”Natoa kannattaa yli 90 prosenttia norjalaisista. Uskallan väittää, että vastaava määrä kannattaa myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä”, hän sanoo.

Mitä?

Pohjoismaat Natossa

Norja, Tanska ja Islanti ovat kaikki Naton perustajajäseniä.

Nato perustettiin 4. huhtikuuta 1949.

Islanti on ainoa Nato-jäsenmaa, jolla ei ole omaa armeijaa. Sillä on oma rannikkovartiolaitos ja vapaaehtoisista koostuvat rauhanturvaajajoukot, jotka koulutetaan Norjassa.

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa 18. toukokuuta 2022.

Norja haluaa ratifioida heti

Suurkäräjillä, joka on Norjan versio meidän eduskunnastamme, ollaan valmiita jopa palaamaan kesälomalta sorvin ääreen, mikäli Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset sitä vaatisivat.

Maanantaina Norjan hallitus kertoi pyytäneensä maan parlamentilta siunausta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille.

”Norja haluaa ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyydet niin pian kuin mahdollista”, Helleland sanoo.

Nato on Norjan ulkopoliittisen instituutin turvallisuuden ja puolustuksen tutkimusryhmän johtajan Karsten Friisin asiantuntemuksen ytimessä. Friis on antanut kevään myötä haastatteluja norjalaismedioihin samoista teemoista kuin meidän Mika Aaltolamme.

”Vasemmisto äänestää todennäköisesti Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä vastaan, mutta jäsenyydet tullaan silti ratifioimaan Norjassa heti kun se on mahdollista”, Friis kertoo.

Karsten Friis toimii Norjan ulkopoliittisen instituutin turvallisuuden ja puolustuksen tutkimusryhmän johtajana.

Norjan Sosiaalinen vasemmistopuolue on aiemmin vastustanut Naton laajenemista enemmän kohti itää ja Venäjän rajalle. Puolueen näkemys on, että Naton laajeneminen itään on lisännyt levottomuuksia maailmantilanteessa.

Norja, yhdessä Tanskan ja Islannin kanssa, on ilmaissut olevansa valmis tukemaan Suomea ja Ruotsia ”kaikin tarvittavin keinoin”, mikäli maat joutuisivat hyökkäyksen kohteeksi Nato-hakemusprosessin aikana. Venäjän uhkailut ovat herättäneet molemmissa maissa huolta.

”En kuitenkaan usko, että Venäjä on tällä hetkellä Suomelle todellinen uhka. Heidän joukkonsa ovat kiinni Ukrainassa, eivät he voi samaan aikaan hyökätä muualle. Ja toimimalla Venäjä voisi vain vahvistaa Nato-kannatusta Suomessa”, Friis sanoo.

”Turkki toimii vastuuttomasti”

Helleland kertoo toivovansa Suomelle ja Ruotsille mahdollisimman nopeaa hakemusprosessia.

”Meidän on kuitenkin otettava Turkin lausunnot vakavasti. Turkki on suuri ja tärkeä Nato-maa erityisesti etelässä”, hän sanoo.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kertonut toistuvasti vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

”Uskon, että tämä tilanne on mahdollista selvittää. Suomen presidentti on mielestäni toiminut viisaasti Turkin suhteen”, Helleland sanoo.

Friis ei ole varsinaisesti yllättynyt Turkin reaktiosta. ”Turkki toimii vastuuttomasti, mutta tämä ei tullut mitenkään suurena yllätyksenä.”

Helleland ja Friis ovat molemmat yhtä mieltä siitä, ettei Erdoğan oikeasti vastusta maiden jäsenyyttä, vaan lausuntojen taustalla on taka-ajatuksia. Turkin pitkällä vaatimuslistalla on esimerkiksi asevientikiellon purkaminen ja terroristiepäilyjen palauttaminen Turkille. On arvioitu, että Turkki pyrkisi tekemään kauppaa Yhdysvaltojen kanssa, ja Suomi ja Ruotsi ovat vain joutuneet pelinappuloiksi.

”Tässä ei ole kyse ideologiasta vaan politiikasta”, Friis sanoo.

Miten Norja hyötyisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyksistä?

Sekä Helleland että Friis ovat samaa mieltä siitä, että Norja hyötyisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyksistä merkittävästi. Helleland painottaa erityisesti pohjoismaisen koalition merkitystä. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat Pohjoismaat, jotka eivät vielä kuulu sotilasliittoon.

”Suomen ja Ruotsin jäsenyydet tarjoaisivat paljon mahdollisuuksia. Norjalla on hyvä yhteistyö Suomen ja Ruotsin kanssa, ja Suomi ja Ruotsi tekevät jo nyt paljon yhteistyötä Naton kanssa. Tiedämme, missä meidän yhteinen, alueellinen uhkamme sijaitsee, ja meidän tulee pyrkiä syventämään pohjoismaista yhdentymistä.”

Trond Helleland kertoo toivovansa, että Suomen Nato-prosessi etenisi nopeasti ja kivuttomasti.

”Kun näemme, mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu, en tuntisi oloani ainakaan turvattomammaksi, mikäli Suomi ja Ruotsikin olisivat Natossa”, Helleland sanoo.

Friisin mukaan Norja hyötyisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyksistä niin poliittisesti kuin sotilaallisesti.

”Olemme poliittisesti samanmielisiä, joten kaikkien Pohjoismaiden läsnäolo Natossa vahvistaisi meille yhteisiä arvoja. Sotilaallisesti ilmavoimamme voisivat tukea toisiaan ja esimerkiksi Norjan armeija voisi hyödyntää Suomen teitä paikoissa, joissa nopein reitti kulkee Suomen kautta”, Friis sanoo.

Olisiko Norjasta Suomen esikuvaksi?

Norja on monessa asiassa samankaltainen kuin Suomi.

Kuten Suomella, myös Norjalla on yhteistä itärajaa Venäjän kanssa. Siinä missä Suomen ja Venäjän yhteinen raja on noin 1 340 kilometriä, Norjalla se on vain karvan alle 200 kilometriä, mutta merirajat Venäjän kanssa ovat valtavat.

Myös Norja on pyrkinyt maailmansotien jälkeen ylläpitämään hyviä suhteita Venäjään. Norja voisi siis hyvin toimia Suomen esikuvana Natossa.

”Odotamme Norjassa kiinnostuneina, millaiseen Nato-malliin Suomi ja Ruotsi päätyvät, ja seuraavatko he kenties Norjaa”, Helleland kertoo.

Niin Suomessa kuin Ruotsissakin on väläytelty mahdollisuutta niin sanotun ”Norjan mallin” seuraamisesta. Norja on linjannut, ettei sen alueelle sijoiteta rauhan aikana Naton tukikohtaa tai ydinaseita. Linjaus syntyi aikanaan halusta olla ärsyttämättä Neuvostoliittoa.

”En usko, että Suomikaan tarvitsee tukikohtaa tai ydinaseita”, Friis sanoo.

Entä mikä on Friisin ammattimainen arvio siitä, kuinka pian Suomi voitaisiin nähdä Naton riveissä?

”Jos Turkki ei pitkitä tätä liikaa, uskoisin että Suomi voisi olla Natossa vuoden loppuun mennessä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut