Talouskurin höllennys jatkumassa EU:ssa vuoden 2023 loppuun asti

Komission mukaan velkataso aiheuttaa Suomelle haasteita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

23.5. 13:57

Bryssel

Euroopan komissio pitää perusteltuna jatkaa talouskurin höllennyksiä ensi vuoden loppuun asti. Aiemmin kaavailuna oli, että EU:n budjettisääntöjen noudattamiseen palattaisiin tämän vuoden lopussa.

Koronapandemian alussa EU:ssa otettiin käyttöön budjettisääntöjen poikkeuslauseke, mikä on mahdollistanut jäsenmaille poikkeamisen julkisen talouden vaatimuksista.

Komissio perustelee poikkeuslausekkeen käytön jatkamista sillä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kasvattanut epävarmuutta ja talouden näkymiin liittyviä riskejä. Sota on osaltaan nostanut energianhintoja ja synnyttänyt häiriöitä toimitusketjuihin.

Talouskomissaari Paolo Gentiloni sanoi maanantaina, että kasvaneen epävarmuuden vuoksi EU-mailla on oltava mahdollisuus joustoihin, jotta ne voivat reagoida arvaamattomiin käänteisiin.

Ehdotus uudistuksesta kesän jälkeen

Tavallisina aikoina EU:n vakaus- ja kasvusopimus määräisi jäsenmaita esimerkiksi pitämään julkisen talouden alijäämän korkeintaan kolmessa prosentissa ja julkisen talouden velan 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.

EU:ssa on aloiteltu keskustelua vakaus- ja kasvusopimuksen tulevaisuudesta. Jäsenmailla on ollut varsin erilaisia näkemyksiä siitä, miten velkaantumista tulisi jatkossa hillitä.

Komissio aikoo esitellä ehdotuksensa budjettisääntöjen mahdollisesta päivityksestä kesälomakauden jälkeen.

Ikääntyminen haaste Suomen taloudelle

Komissio kehottaa jäsenmaita finanssipolitiikassa maltillisuuteen. Hiljattain julkaistussa kevään talousennusteessaan komissio laski odotuksia kasvuvauhdista.

Komissio arvioi euroalueen tämän vuoden talouskasvuksi 2,7 prosenttia. Vielä alkuvuodesta odotus oli, että euroalueen talous kasvaisi 4 prosenttia.

Poikkeuksellisen taloustilanteen vuoksi komissio ei ehdota liiallisen alijäämän menettelyn avaamista yhdenkään jäsenmaan osalta. Komissio aikoo arvioida asiaa uudelleen ensi syksynä viime vuoden datan pohjalta.

Suomen raportissa komissio ei ota kantaa alijäämäkriteereihin, mutta toteaa, että julkisen talouden velka ylittää Suomessa 60 prosentin rajan.

Komission mukaan velka aiheuttaa Suomelle haasteita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi komissio kannustaa ottamaan huomioon suomalaisten ikärakenteeseen liittyviä seikkoja, kuten eläkejärjestelmän kestävyyden sekä terveys- ja sosiaali-alan uudistukset.

Komissio toteaa, että ikääntyminen on suuri haaste Suomen talouskehitykselle.

Tällä kertaa komissio kiinnittää suosituksissaan huomiota myös venäläisestä fossiilienergiasta irtautumiseen. Komissio toteaa, että Suomi on tietyiltä osin riippuvainen venäläisestä energiasta, mutta Suomi on jo tehnyt toimia siitä irtautumiseksi ja ajan myötä Suomen riippuvaisuus venäläisestä energiasta vähenee entisestään.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut