Šoigu sanoo Venäjän tuovan uusia sotajoukkoja Suomen lähelle – Näin sotilas­asiantuntija Pekka Toveri arvioi Venäjän uhkausta

Entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri sanoo, että Šoigun kommentteihin täytyy suhtautua ”äärimmäisen skeptisesti”.

Puolustusministeri Sergei Šoigu osallistui Venäjän voitonpäivän juhlallisuuksiin presidentti Vladimir Putinin kanssa 9. toukokuuta.

20.5. 20:26

Suomen ja Ruotsin Nato-päätökset muodostavat Venäjän puolustusministerin Sergei Šoigun mukaan uhan Venäjän länsirajalla, kertovat muun muassa Reuters, AFP ja venäläinen Ria Novosti.

Uhkaa vastaamaan Venäjä aikoo Šoigun mukaan vahvistaa läntisen sotilaspiirinsä miesvahvuutta ja taisteluvalmiutta.

”Tämän vuoden loppuun mennessä perustamme 12 sotilasyksikköä ja divisioonaa läntiselle sotilaspiirillemme”, Šoigu sanoi televisioidussa tiedotustilaisuudessa AFP:n mukaan.

AFP kertoo Šoigun myös sanoneen, että ”Venäjän armeija odottaa saavansa yli 2 000 yksikköä lisää sotilasvarusteita ja aseita”.

Entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri sanoo, että Šoigun kommentteihin täytyy suhtautua ”äärimmäisen skeptisesti”.

”Hän puhuu sekä divisioonista että yksiköistä. Yksikkö voi tarkoittaa mitä tahansa komppaniasta ylöspäin. Tämä on Šoigulta juuri sopivan epämääräinen kommentti.”

Yhden komppanian vahvuus on keskimäärin 100–200 sotilasta. Yksi divisioona on 10 000–20 000 sotilaan vahvuinen yksikkö. Näiden välissä on muita yksiköitä: divisioona koostuu useammasta rykmentistä, jotka koostuvat useammasta pataljoonasta, jotka puolestaan koostuvat useammasta komppaniasta. Suomessa divisioonista on luovuttu, ja ne on korvattu prikaateilla.

Toverin mukaan ”2 000 yksikköä lisää sotilasvarusteita ja aseita” voi niin ikään tarkoittaa melkein mitä tahansa panssarivaunun tykeistä kuorma-autoihin. Ilmoitetun lisävarustuksen määrä viittaisi hänen mukaansa enintään yhden prikaatin varustukseen.

Pekka Toveri suhtautuu Šoigun kommentteihin skeptisesti.

Toveri muistuttaa, että Venäjä on jo pitkään perustanut useampia niin sanottuja divisioonia läntiselle sotilaspiirilleen, joka ulottuu Suomen puolivälistä Ukrainaan saakka. Käytännössä näiden divisioonien vahvuus on kuitenkin ollut kyseenalainen.

”Siellä on vanhoja prikaateja nimetty uudestaan ja perustettu niiden pohjalle divisioonia. Kaikki uudet perustetut divisioonat ovat olleet vahvuudeltaan vajaita.”

Toverin mukaan keskimäärin Venäjän uusissa läntisen sotilaspiirin divisioonissa on ollut puolet siitä miesvahvuudesta mitä divisioonassa pitäisi olla.

Jos Venäjä perustaa Suomen lähistölle uusia divisioonia, ei niiden vahvuudesta pitäisi Toverin mukaan olla erityisen huolissaan.

”Käytännössä lisäys ei ole merkittävä. Ei Venäjällä tällä hetkellä ole ylimääräisiä joukkoja, joita keskittää Suomen lähelle.”

”Kylmän sodan aikana Suomen läheisyydessä oli lähes 100 000 neuvostosotilasta. Nyt lukumäärä on siitä kolmannes.”

Ennemminkin kyse on Toverin mukaan Venäjän pyrkimyksestä osoittaa omaa vahvuuttaan. Mahdollista on, että Venäjä esimerkiksi järjestää jonkinlaisen juhlallisen seremonian ”uusien divisioonien” perustamisen kunniaksi.

Venäjän reaktioita Suomen Nato-hakemukseen on seurattu viime päivinä tarkasti.

Maanantaina presidentti Vladimir Putin sanoi, että Venäjällä ei ole ongelmia Suomen tai Ruotsin kanssa, joten Naton laajeneminen näihin maihin ei ole suora uhka Venäjälle. Sen sijaan sotilaallisen infrastruktuurin laajentaminen aiheuttaisi Putinin mukaan ”reaktion”.

Keskiviikkona Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoi Venäjän sotilaallisteknisten toimien olevan ”Suomelle yllätys” ja riippuvan Nato-jäsenyyden laadusta.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut