Nato-kiista Turkin kanssa voidaan sopia diplomatialla, tutkijat uskovat

"Jäsenyysprosessin venyminen on tässä se välitön haaste - ei se, että Turkki nyt lopullisesti asettuisi poikkiteloin Suomen jäsenyydelle."

Ulkopolitiikan instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.

20.5. 16:53

STT

Pattitilanne Turkin kanssa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä saadaan lopulta ratkaistua diplomatialla, uskovat STT:lle puhuneet Ulkopoliittisen instituutin (Upin) tutkijat.

Turkki on laatinut pitkän vaatimuslistan Suomelle ja Ruotsille, muun muassa asevientikiellon purkamisesta sekä terroristiepäiltyjen palauttamisesta Turkille. Vaatimusten sisältö on kuitenkin vaihdellut viime päivinä presidentti Recep Tayyip Erdoğanin puheissa sekä Turkin valtiollisissa medioissa.

Ratkaisu voi löytyä asioista, joita ei vaadittu

Turkki aloitti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten käsittelyn jarruttamisen jo keskiviikkona sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi jättivät yhdessä jäsenhakemuksensa.

Financial Times -lehden mukaan Naton neuvosto tapasi keskiviikkona tavoitteenaan avata liittymiskeskustelut samana päivänä, kun Suomi ja Ruotsi jättivät hakemuksensa, mutta Turkki esti lehden mukaan äänestyksen asiasta.

Upin johtajan Mika Aaltolan mukaan Turkki odottaa nyt Suomen ja Ruotsin osoittavan, miksi ne ovat Turkille puolustuskumppaneina luotettavia.

”Usein ratkaisut löytyvät asioista, joita ei ole vaadittu. Turkille voidaan tarjota todistusaineistoa myös muilla keinoilla esimerkiksi sitoutumalla Turkin muihin hankkeisiin. Vaatimuslistahan pitää sisällään asioita, jotka ovat sovittavissa, mutta myös asioita, joita ei periaatteellisista syistä voida sopia”, Aaltola sanoi.

Onko Turkki sotaa käyvä maa vai ei?

Aaltolan mukaan asevientikielto on asia, josta mahdollisesti voitaisiin päästä sopuun. Suomi ja Ruotsi asettivat osana EU-rintamaa vuonna 2019 asevientikiellon Turkin Syyriaan tekemän hyökkäyksen takia.

”Tilanne on jo Syyriassa kehittynyt ja liikkunut eteenpäin. Suomelta ja Ruotsilta ele oli lähinnä symbolinen ja poliittinen. Suomessa on se myös sisäpoliittinen kysymys. Sotaa käyviin maihin ei viedä aseita, mutta onko Turkki sellainen? Turkki on mukana Syyrian konfliktissa, mutta onko se sotaa käyvä maa? Se on se kysymys”, Aaltola sanoi.

Henkilöluovutukset ovat vaikeampi asia ratkaista. Turkissa terrorismin määritelmä on lavea, ja terroristiksi voidaan lukea melkeinpä kuka tahansa hallintoa vastustava henkilö.

”En usko, että Turkki tulee vastustamaan (Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä) henkilöluovutusten takia loppuun asti, koska moni muukin maa on ollut luovuttamatta Turkille vaadittuja henkilöitä”, Aaltola sanoi.

Yhdysvallat laittoi täyden arvovaltansa peliin

Kiistan ratkaisemista voi edistää myös vankka tuki, jota Yhdysvallat osoitti presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin vierailulla Valkoisessa talossa torstaina. Yhdysvaltain viesti ei ollut kovin huolestunut sen suhteen, etteikö kiista Turkin kanssa olisi hoidettavissa, sanoi Upin vanhempi tutkija Matti Pesu STT:lle.

Pesun mukaan Turkin vastustuksesta tuskin tulee ehdoton este Nato-jäsenyydelle, mutta se voi lykätä Suomen ja Ruotsin Natoon hyväksyntää. Lisäksi maiden parlamentit menevät tauoille kesällä, mikä osaltaan venyttää prosessia.

”Jäsenyysprosessin venyminen on tässä se välitön haaste – ei se, että Turkki nyt lopullisesti asettuisi poikkiteloin Suomen jäsenyydelle. Mitään nopeaa läpimurtoratkaisua tästä ei ole tullut, mutta toivotaan, että tulee lähipäivinä tai lähiviikkoina”, Pesu sanoi.

”Koska tässä nyt kuitenkin on koko Suomen turvallisuus pelissä, niin kyllä Suomella kompromissihalua on – pakko olla. Jonkinlaisen rypyn tämä on aiheuttanut Nato-polullemme, joka muuten on edistynyt hämmästyttävän tehokkaasti”, Pesu totesi.

Erdogan sanoi perjantaina keskustelevansa Suomen johdon kanssa puhelimitse lauantaina.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut