Norjan kansallispäivä on unohtumaton kokemus suomalaiselle – Riemukkaat kuvat näyttävät, miten naapurimaassa juhlitaan

Norjan kansallispäivän juhlintaan ei kuulu sotaelokuvia tai synkistelyä. Jäätelöä ja hotdogeja saa syödä niin paljon kuin jaksaa, ja kaiken keskiössä ovat lapset ja nuoret. Käymme juttusarjassa kaikissa Tampere-Pirkkalasta lähtevissä uusissa matkakohteissa ja kerromme kiinnostavimmista ilmiöistä paikan päältä.

Tiistaina juhlittiin Norjan kansallispäivää. Isä Carl-Erik Martinsenin harteilla Emilie Soelberg Martinsen. Oikealla äiti Guro Soelberg Martinsen.

18.5. 7:26

Aamulehti, Oslo

Saavumme Martinsenin perheen luo seitsemältä aamulla. Matka kaupungin halki on käynyt nopeasti. Minä tahansa muuna tiistaina kadut olisivat olleet täynnä työmatkalaisia, mutta tänä aamuna Oslo on lähes aavemaisen autio.

Martinsenien kotona sen sijaan on jo täysi tohina päällä. Perheen äiti, Guro Soelberg Martinsen, yrittää saada puettua tyttärensä ja itsensä kansallispukuihin samalla, kun isä Carl-Erik Martinsen kattaa pöytää perheen vanhimman pojan kanssa.

Äiti Guro Soelberg Martinsen pukee Emilie Soelberg Martinsenille yli 100-vuotiasta kansallispukua. Pöydässä isä Carl-Erik Martinsen syö aamupalaa yhdessä Karl-William Soelberg Martinsenin kanssa.

Tunnin päästä pitäisi jo olla läheisellä koululla lipunnostossa. Sitä ennen pitäisi vielä ehtiä syömään aamiaista, eikä perheen keskimmäinen lapsi ole vielä edes noussut.

”Joka vuosi sama juttu”, isä päivittelee.

On 17. toukokuuta, Norjan kansallispäivä, ja edessä on miltei minuuttiaikataulutettu päivä.

Ketkä?

Martinsenit

Martinsenin viisihenkinen perhe asuu Oslon Kampenin kaupunginosassa.

Perheen äiti Guro Soelberg Martinsen pyörittää omaa markkinointiyritystään.

Perheen isä Carl-Erik Martinsen työskentelee pysäköintialueita hallinnoivassa yhtiössä.

Perheessä on kolme lasta: pian 13-vuotias Karl-William Soelberg Martinsen, 11-vuotias Hermann Soelberg Martinsen ja 5-vuotias Emilie Soelberg Martinsen.

Värikäs kansallispukukulttuuri

Norjan kansallispäivä tunnetaan tuttavallisemmin nimellä syttende mai eli 17. toukokuuta. Päivää juhlitaan vuonna 1814 laaditun perustuslain muistoksi.

Norjassa pukeudutaan kansallispäivänä juhlallisesti, ja silmiinpistävää on erityisesti kansallispukujen suuri määrä. Norjassa kansallispuvun omistaminen ja käyttäminen on selvästi yleisempää kuin Suomessa.

Isä Carl-Erik Martinsen (vas.), äiti Guro Soelberg Martinsen (oik.) sekä lapset Emilie ja Karl-William Soelberg Martinsen söivät aamiaista seitsemän jälkeen aamulla. Keskimmäinen lapsi Hermann Soelberg Martinsen oli vasta heräilemässä yläkerrassa.

”Norjassa kansallispuku tunnetaan nimellä bunad”, perheen äiti kertoo.

Uuden bunadin hankkiminen maksaa tuhansia euroja. Puku, jonka Guro Soelberg Martinsen auttaa tyttärensä päälle, on jo yli 100-vuotias ja sitä on käyttänyt moni sukulainen ennen häntä.

”Minä sain oman pukuni 14-vuotiaana ja käytän sitä edelleen”, äiti kertoo.

Äiti Guro Soelberg Martinsen sekä lapset Emilie (vas.) ja Karl-William Soelberg Martinsen matkasivat koululle lipunnostoa varten.

Kaikki eivät tietenkään kansallispukuja käytä. Esimerkiksi Carl-Erik Martinsen on sonnustautunut aivan tavalliseen pukuun. Muutenkin naisten kansallispuvut näyttävät olevan yleisempiä kuin miesten.

”Naisten kansallispuvut ovat paljon kauniimpia ja juhlallisempia. Minusta suurin osa miesten kansallispuvuista näyttää enemmän maanviljelijöiden työvaatteilta”, isä perustelee valintaansa.

Karl-William Soelberg Martinsen (sulkahatussa) oli päärumpalina koulunsa kulkueessa.

Satatuhatta juhlijaa

Kun kaikki ovat pukeissa ja ehtineet syödä edes jotain, kiiruhdamme koko joukko läheiselle koululle, jossa on luvassa lipunnosto ja puheita ennen kuin oppilaat järjestäytyvät kulkuetta varten.

”Oslossa 130 koulua ottaa osaa koululaisten paraatiin. Nuorimmat osallistuvat lapset ovat 8- ja vanhimmat 12-vuotiaita”, Carl-Erik Martinsen kertoo.

Paikalliset kokoontuivat katujen varsille seuraamaan kulkueiden etenemistä kohti keskustaa.

Koululaisten paraati on Oslossa valtava: siihen osallistuu noin 30 000 lasta. Ryhmät lähtevät liikkeelle kukin omalta koulultaan kohti keskustaa, jossa ne yhdistyvät yhdeksi pitkäksi kulkueeksi. Oslon pääkadun varrelle kerääntyy kymmeniätuhansia katsojia. Kokonaisuudessaan kansallispäivä kokoaa pääkadun ja kuninkaanlinnan alueelle 100 000 juhlijaa.

Mikä?

17. toukokuuta

Norjan kansallispäivää vietetään 17. toukokuuta vuonna 1814 vahvistetun perustuslain muistoksi.

Kansallispäivä on Norjassa yleinen lakisääteinen vapaapäivä.

Päivän juhlallisuuksiin kuuluvat näkyvästi monilla paikkakunnilla järjestettävät koululaisten paraatit.

Norjassa kansallispäivänä pukeudutaan juhlallisesti, ja farkuissa ja hupparissa erottuu varmasti joukosta epätoivottavalla tavalla. Moni norjalainen pukeutuu kansallispukuun.

Lasten päivä

Lipunnoston ja puheiden jälkeen lähdemme seuraamaan koulun kulkuetta kohti keskustaa. Karl-William Soelberg Martinsen on koulunsa marssiorkesterin päärumpali ja hän kulkee muiden rumpaleiden kanssa melkein koulun kulkueen etunenässä.

”Näen, että Karl-Williamia hieman ärsyttää. He eivät ole voineet koronan vuoksi harjoitella normaalisti”, perheen äiti sanoo nähdessään poikansa ilmeen.

Oslon kaduilla oli kymmeniätuhansia Norjan lippuja heiluttavia lapsia.

Orkesterin perässä seuraa liuta oppilaita, Hermann Soelberg Martinsen muiden mukana. Lapset heiluttavat Norjan lippuja. Edessä on pitkä matka, sillä kaiken kaikkiaan Martinsenin poikien koulun kulkueelle kertyy päivän aikana kymmenisen kilometriä.

”Bändin jäsenille tämä on vuoden tärkein päivä, jolloin he pääsevät näyttämään muille, mitä osaavat”, isä kertoo.

Iso osa lapsistakin on pukeutunut kansallispukuihin suuren päivän kunniaksi.

Kaikki tämä voisi helposti näyttää ulkopuolisen silmin todella nationalistiselta, mutta sellaista tunnetta ei synny. Norjassa kansallispäivän juhlintaan ei kuulu sotilasparaateja tai elitistisiä kutsuja, vaan kyseessä on erityisesti lasten päivä. Useassa käänteessä myös korostetaan päivän inklusiivisuutta: myös muiden maiden liput ja kansallispuvut ovat juhlintaan tervetulleita.

Jäätelöä ja hotdogeja

Kun saavutamme keskustan, lähdemme tuhansien muiden mukana pyrkimään kohti kuninkaanlinnaa.

Katso videolta, miltä Oslon keskustassa näytti:

Ihmisiä on valtavasti, mutta kaikki ovat uskomattoman hyväntuulisia. Kukaan ei tiuski tai töni, vaikka välillä jalkakäytävät ovat tupaten täynnä. Ohi marssii iloisten koululaisorkesterien jatkuva virta.

Tuon tuosta Martinsenin pariskunta törmää kaduilla johonkin tuttuunsa. Vaikka Oslo on väkiluvultaan Helsinkiä suurempi, ilmapiiriltään se on selvästi kokoaan pienempi.

Kulkueet yhdistyivät keskustassa yhdeksi isoksi paraatiksi, joka eteni Oslon pääkatua Karl Johans gatea kohti kuninkaanlinnaa.

”Kansallispäivänä toisille toivotetaan onnea tärkeän päivän johdosta”, Guro Soelberg Martinsen kertoo.

Välillä pysähdymme syömään jäätelöä. Jäätelön ja hotdogien syöminen on tärkeä osa Norjan kansallispäivän juhlintaa, ainakin mikäli lapsilta kysyy.

Isä Carl-Erik Martinsen kantoi tytärtään Emilie Soelberg Martinsenia harteillaan melkein koko päivän.

”Ensin laitamme lapset kävelemään kymmenen kilometriä, ja palkinnoksi he saavat syödä niin paljon jäätelöä kuin vain haluavat”, Carl-Erik Martinsen vitsailee.

Kuninkaanlinnalla Norjan kuningaspari seisoo parvekkeella vilkuttamassa ohi kulkeville koululaisille. Mekin vilkutamme ja hurraamme Martinsenien poikien ohittaessa meidät.

Oslon pääkadun ja kuninkaanlinnan (taustalla) alueelle kerääntyy noin satatuhatta juhlijaa.

Isä Carl-Erik Martinsenin harteilla Emilie Soelberg Martinsen. Oikealla äiti Guro Soelberg Martinsen.

”Parasta on yhdessäolo”

Paraatin jälkeen loppupäivä pyhitetään rentoutumiselle. Koululaisten vanhemmat järjestävät koulujen pihoilla juhlia, joissa on ohjelmaa lapsille. Tarjolla on hyvää seuraa, ruokaa ja leipomuksia. Martinsenitkin suuntaavat paraatin jälkeen takaisin koululle, ja myöhemmin he vielä grillaavat kotona yhdessä naapureiden kanssa.

”Minusta tässä päivässä parasta on yhdessäolo”, Emilie Soelberg Martinsen tiivistää osuvasti päivän merkityksen.

Äiti Guro ja tytär Emilie Soelberg Martinsen lepäävät nurmikolla neljän tunnin kävelemisen jälkeen. Taustalla isä Carl-Erik Martinsen sekä poika Hermann Soelberg Martinsen.

Koronapandemian vuoksi kansallispäivän juhlallisuudet peruuntuivat Norjassa kahtena peräkkäisenä vuonna.

”Tuntuu hyvältä juhlia taas. Arvostan päivää nyt vielä enemmän kuin ennen. Ukrainan tilanne on todistanut jälleen kerran, ettei vapautta ja demokratiaa saa ottaa itsestäänselvyytenä”, Guro Soelberg Martinsen sanoo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut