Niinistö ja Andersson pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden: Suomi ja Ruotsi jättävät Nato-hakemuksen huomenna yhdessä

”Olen iloinen, että olemme valinneet yhteisen tien.” Presidentti Niinistö haluaa kuulla Washingtonissa USA:n päätösaikataulusta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten suhteen.

Presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden Ruotsissa tiistaina iltapäivällä. Tilaisuudessa he kertoivat, että Suomi ja Ruotsi jättävät Nato-hakemuksen huomenna keskiviikkona yhdessä.

17.5. 10:49 | Päivitetty 17.5. 19:24

Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet jättää jäsenhakemuksensa yhdessä Natolle Brysselissä huomenna. Andersson kertoi asiasta yhteisessä lehdistötilaisuudessa Ruotsissa valtiovierailulla olevan presidentti Sauli Niinistön kanssa. Aamulehti näytti tiedotustilaisuuden suorana tässä jutussa.

Andersson korosti Suomen ja Ruotsin tekevän luonnollisesti päätökset turvallisuuspolitiikastaan itsenäisesti.

”Olen iloinen, että olemme valinneet yhteisen tien”, Andersson totesi.

Niinistö ja Andersson matkustavat torstaina yhdessä Washingtoniin tapaamaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenia. Kummankaan mielestä turvallisuustakuista tai -vakuutuksista ei ole ehkä matkalta paljoa uutta sanottavaa, niistä on jo keskusteltu aiemmin.

Niinistön mukaan Washingtonissa on sen sijaan kiinnostavaa kuulla Bidenin ja kongressiedustajien ajatuksia Yhdysvaltain päätöksentekoaikataulusta Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten suhteen.

”Yhdysvallat on tärkeä maa ja jonkinlainen malli muille. Jos (ratifiointi) prosessi on siellä nopea, se auttaa koko prosessia ja sen aikataulua. Se on hyvin tärkeää”, Niinistö sanoi.

Presidentti kertoi yhteisen Yhdysvaltain-vierailun aikataulun varmistuneen vasta edeltävänä päivänä.

”Mutta me olemme joustavia”, Niinistö naurahti.

”Ja kiitollisia”, Andersson jatkoi.

”Suomen läntinen identiteetti vahvistuu”

Turkin vastalauseiden osalta Niinistö ja Andersson uskoivat molemmat, että asiat saadaan ratkaistuksi neuvottelemalla kahden kesken ja monenkeskisesti.

Venäjän osalta Niinistö kertoi panneensa merkille, että siellä on päätetty suhtautua Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksiin melko rauhallisesti.

”Voi tietysti kysyä miksi? Ehkä syy on se, ettei Venäjän johto halua kertoa kansalaisilleen, että nyt meillä on uusia ongelmia”, Niinistö pohti.

Niinistö kuvaili Natoon liittymisen syvällisempää merkitystä muistuttamalla, että Suomen identiteetti kansakuntana ja tasavaltana on ollut hyvin läntinen ja turvallisuushakuinen.

”Siinähän ei loppujen lopuksi kovin paljoa muutu, sanoisin, tämä puoli identiteetistä vahvistuu (Natoon liittymisellä)”, Niinistö sanoi.

Yksilötasolla hän arveli monen suomalaisen tuntevan, että turvallisuus olennaisesti lisääntyy Nato-päätöksen myötä. Niinistön mukaan moni lienee tuntenut, että Suomen läntinen yhteys täyttyisi vasta Natoon liittymisen myötä.

”No nyt se täyttyy”, Niinistö sanoi.

Sekä Andersson että Niinistö totesivat kaikkien pohjoismaiden kykenevän edustamaan ja edistämään Natossa yhteisiä arvoja sekä kiistojen rauhanomaista ratkaisemista. Mitään pohjoismaista blokkia puolustusliittoon ei kuitenkaan aiota muodostaa.

”Jos sitten halutaan hyvin vakaa ja rauhaa rakastava joukko, jota pohjoismaat edustavat, leimata blokiksi, niin se on vain myönteistä. Rauhanblokki on aika kova sana, ainakin minun arvoasteikossa”, Niinistö lisäsi.

Vierailulla Ruotsissa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tekevät tiistaina ja keskiviikkona valtiovierailun Ruotsiin kuningas Kaarle XVI Kustaan kutsusta.

Vierailu alkoi tiistaina aamupäivällä kuningasperheen vastaanotolla. Presidenttipari saapui Kuninkaanlinnalle asiaankuuluvien seremonioiden saattelemana noin kello 11.

Näin presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio saapuivat Ruotsiin:

Kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia toivottivat aamupäivällä presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion lämpimästi tervetulleiksi Ruotsiin. Kuningas totesi tervetulolausunnossaan pitkään suunnittelun vierailun toteutuvan lopulta vakavana turvallisuuspoliittisena aikana lähialueillamme.

Kaarle Kustaa kertoi hallituksen ja kuninkaan yhteisen konseljin kokoontuneen edellisenä päivänä Kuninkaanlinnassa.

”Ruotsin aikomuksena on nyt liittyä samaan aikaa ja yhteisymmärryksessä Suomen kanssa puolustusliitto Natoon”, kuningas sanoi.

Kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia ottavat tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion vastaan valtiovierailuun kuuluvin seremonioin Kuninkaanlinnalla.

Presidentti Niinistö totesi paljon tapahtuneen sen jälkeen kun hän teki puolisoineen ensimmäisen valtiovierailun Ruotsiin 10 vuotta sitten. Ruotsi on kuitenkin pysynyt koko ajan Suomen tärkeimpänä kumppanina ja yhteistyö on viime vuosina vain syventynyt, Niinistö sanoi.

”Olemme Jennin kanssa aina iloisia vieraillessamme Ruotsissa”, Niinistö sanoi.

Presidentti Niinistö ja kuningas Kaarle Kustaa pitivät tiedotustilaisuuden:

Tervetuloseremonioiden jälkeen kuningas ja presidentti Niinistö siirtyivät valtiopäiville, missä Niinistö pitää puheen aiheesta ”Vastuullinen, vahva ja vakaa Pohjola”. Niinistö tapasi puheenjohtaja Andreas Norlénin ja muita Ruotsin valtiopäivien edustajia.

Katso puhe valtiopäiviltä tästä:

Puheessaan Niinistö totesi, että molempien maiden valtiojohto on tehnyt Natoon hakeutumisen myötä ratkaisun, jossa toimimattomuuden riskit on todettu toimimista suuremmiksi.

Niinistö totesi Ruotsin ja Suomen saaneen heti yhteisen haasteen Turkin kommenteista Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Hän sanoi olevansa varma, että ongelma kyetään ratkaisemaan rakentavilla neuvotteluilla.

Niinistö myös toivoi puheessaan nopeita ratifiointeja muilta Nato-jäsenmailta ja nopeaa jäsenyyden toteutumista Ruotsille ja Suomelle.

Vierailun tunnelmaa hallitsee odotettavasti Suomen ja Ruotsin päätös hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Sekä Suomen että Ruotsin odotetaan hakevan Naton jäsenyyttä tällä viikolla, mahdollisesti juuri tiistaina tai keskiviikkona.

Niinistö on vieraillut Ruotsissa usein, mutta varsinaiset valtiovierailut ovat harvinaisia. Viimeksi Niinistö ja Haukio tekivät valtiovierailun Ruotsiin vuonna 2012, kun Niinistö oli juuri valittu Suomen uudeksi presidentiksi.

Keskiviikkona vierailun ohjelmassa ovat muun muassa elinkeinoseminaari ja vierailu Bergan laivastotukikohtaan Tukholman lähistöllä.

Lue koko puhe sanasta sanaan:

Teidän Majesteettinne, arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat!

On kunnia puhua teille täällä Riksdagenissa tänään.

Ruotsi ja Suomi ovat ottamassa historiallisia askeleita. Yhdessä. Ilmoitamme pian virallisesti Brysselissä halukkuudestamme aloittaa jäsenyyskeskustelut Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Naton) kanssa.

Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys parantaisi sekä omaamme että koko liittokunnan turvallisuutta. Se ei ole keneltäkään pois. Jäsenyytemme vahvistaisi vastuunsa kantavaa, vahvaa ja vakaata Pohjolaa Naton pohjoisella laidalla.

Otamme nämä historialliset askeleet julman sodan varjossa. Viime joulukuu käynnisti tapahtumaketjun, joka mullisti turvallisuusympäristömme. Se pakotti meidät uudelleenarvioimaan turvallisuuspolitiikkaamme.

Venäjän esittämät vaatimukset Naton laajenemisen pysäyttämisestä pyrkivät kaventamaan valinnanvapauttamme ja suvereniteettiamme. Tämä haastoi meidän asemamme. Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan teki selväksi, että se on valmis käyttämään jälleen kerran aseellista voimaa lähialueillaan tavoitteidensa saavuttamiseksi. Nämä tekijät yhdessä paljastivat perinteisen asemoitumisemme kestämättömyyden.

Transatlanttinen yhteisö on ollut vahva ja yhtenäinen tuessaan Ukrainalle ja vastauksessaan Venäjälle. Ukrainan kansan urheus on koskettanut meitä syvästi. Siviilien kärsimykset ovat järkyttäneet meitä sydänjuuria myöten. Tuemme itsenäisyyttään ja vapauttaan puolustavaa Ukrainaa ja autamme sodan kauheuksia pakenevia. Sotarikoksiin syyllistyneet on saatettava teoistaan vastuuseen.

Ennen Venäjän hyökkäystä suuren sodan käyminen 2020-luvun Euroopassa tuntui lähes mahdottomalta ajatukselta. Monien mielessä sodankäyneiden sukupolvien muistot olivat historiaa, otimme rauhan itsestäänselvyytenä. Helmikuun 24. päivä rikkoi tuon rauhan.

Samalla rikkoutui luottamuksemme perinteisiin tapoihin varmistaa turvallisuutemme ja hoitaa suhteitamme Venäjään. Vanhat toimintatapamme eivät enää vastaa uutta tilannetta.

Vaikka turvallisuuspoliittinen ratkaisumme muuttuu, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet ovat ennallaan. Suomen turvallisuuden takaamisen rinnalla haluamme vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä, kantaa globaalia vastuuta ja rakentaa rauhaa.

Ratkaisumme ei muuta maantiedettä. Suomi haluaa jatkossakin hoitaa rajanaapuruuden tuottamat käytännön kysymykset asiallisesti ja ammattimaisesti. Turvallisuus ei ole nollasummapeliä. Rajan yli Venäjälle katsoo sama suomalainen kuin ennenkin.

”Maailmanhistoriassa on aikoja, jolloin on paljon viisaampaa toimia, kuin epäröidä. Toimintaan liittyy joitain riskejä - näin on aina. Mutta toimimatta jättämisen riskit ovat huomattavasti suuremmat.” Näin sanoi Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman puheessaan kongressille maaliskuussa 1948. Truman puhui kongressille Yhdysvaltojen roolista Euroopan turvallisuuden ja vapauden tukemisessa. Ajatus Natosta oli jo syntynyt.

Ruotsin ja Suomen valtionjohdot ovat nyt molemmat arvioineet toimimatta jättämisen riskit suuremmiksi kuin toiminnan. Kuukausien intensiivinen työ on johtanut yhteneväisiin päätöksiin. Me jaamme turvallisuusympäristön, intressimme ovat yhtäläiset ja turvallisuuspolitiikkamme linja on pitkään ollut samansuuntainen. Pidän suuressa arvossa sitä, että liikumme edelleen, tässäkin tärkeässä päätöksessä käsi kädessä.

Olemme nyt heti saaneet yhteisen haasteen. Turkin lausumat ovat viime päivinä hyvin nopeasti muuttuneet ja koventuneet. Olen kuitenkin varma, että ratkaisemme tilanteen rakentavien keskustelujen avulla.

Osana Natoa Ruotsi ja Suomi asettuvat samaan vyöhykkeeseen läheisten kumppaneidemme Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa. Pohjoismaat, jotka ovat vahvoja yhdessä niin monella alueella, muodostavat myös Natossa pohjoisen Euroopan vahvan viisikon. Yhteisen pohjoismaisen mallimme tukipilariksi muodostuu demokratian ja hyvinvoinnin ohella yhä selvemmin myös turvallisuus.

Myös tiivis yhteistyömme Baltian maiden kanssa saa uusia turvallisuusulottuvuuksia. Nato-jäsenyytemme tuo maidemme ja koko pohjoisen Euroopan puolustukseen syvyyttä. Samalla koko Itämeren alueen turvallisuus ja vakaus vahvistuvat. Kriisitilanteessa voimme luottaa naapurin tukeen, solidaarisuuteen ja huoltolinjojen toimivuuteen.

Vastuunsa kantava, vahva ja vakaa. Nämä sanat kuvaavat pohjoismaista malliamme. Pohjoismaat ovat aina ottaneet vastuunsa. Ruotsi ja Suomi ovat osana Euroopan unionia antaneet vahvan panoksen unionin vakauteen ja hyvinvointiin ja tukeneet kumppaneitaan vaikeina aikoina. Osana kansainvälistä yhteisöä olemme edelläkävijöitä maailmanlaajuisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa.

Itämeren alueella panoksemme turvallisuuden takaamiseksi on vahva. Naton jäseninä pääasiallinen tehtävämme on edelleen oman alueemme turvaaminen, mutta samalla sitoudumme kantamaan vastuuta myös liittolaisten turvallisuudesta. Panoksemme euroatlanttisen turvallisuuden takaamiseksi vahvistuu entisestään.

Pohjoismaat ovat vahvoja sanan kaikissa merkityksissä. Sotilaallinen vahvuutemme on eurooppalaista huipputasoa ja kyvykkyytemme toisiaan täydentäviä. Kynnys sotilaalliselle toiminnalle meitä vastaan on jo nyt hyvin korkea.

Mutta vahvuus ei synny pelkästä voimasta. Tarvitaan myös kestävyyttä. Siitä Pohjoismaat tunnetaan. Kuulumme maailmanlaajuisesti teknologisen kehityksen kärkimaihin. Taloutemme ovat vahvalla pohjalla ja kriisinkestäviä. Sananvapautemme on vahva, ja kansalaisemme rokotettu monenlaista informaatiovaikuttamista vastaan. Pidämme huolta kansalaisistamme.

Vakautemme takana on vahva demokratia. Aikana, jolloin demokratia on globaalisti heikkenemässä, Pohjoismaat erottuvat joukosta. Vuosittaisessa demokratia-indeksissä kuudesta kärkimaasta viisi oli vuonna 2021 Pohjoismaita. Viime kädessä vahva demokratia on paras turvallisuuden tae. Siitä meidän on huolehdittava jatkossakin.

Nyt, kun olemme päätöksemme tehneet, valta siirtyy hetkeksi Natolle ja sen nykyisille jäsenvaltioille. Toivomme kaikkien jäsenvaltioiden antavan vahvan tukensa. Odotamme allekirjoittavamme liittymispöytäkirjat pian, minkä jälkeen toivomme nopeaa ratifiointia jäsenmaiden parlamenteissa.

Yhdessä ja erikseen pääministeri Anderssonin kanssa olemme käyneet kuluneiden viikkojen aikana keskusteluita liittolaismaiden kanssa tuen varmistamiseksi jäsenyydellemme. Jäsenyydellemme on laaja tuki Nato-maiden joukossa. Puolustukseltaan vahvat, yhteiskunnallisesti ja poliittisesti vakaat maamme nähdään vahvistuksena liittokunnalle.

Olemme myös saaneet vahvoja tuenilmaisuja myös jäsenyysprosessin ajalle. Liittolaisten tuki on tärkeää, ja olemme siitä kiitollisia. Samalla korostan, että ensisijainen turvamme tässäkin tilanteessa on oma vahva puolustuksemme ja yhteiskuntiemme lujuus. Vahvat ja vakaat yhteiskuntamme kyllä kestävät.

Lopuksi haluan kiittää pääministeri Anderssonia tiiviistä yhteistyöstä ja arvokkaasta ajatustenvaihdosta kuluneiden kuukausien aikana. Ruotsilla ja Suomella on satojen vuosien yhteinen historia. Meitä yhdistävät maantiede, arvot, kieli ja kulttuuri. Yhteistyömme on aina ollut läheistä. Silti, tuskin koskaan on valtionjohtojemme välinen yhteys ollut näin tiivis. Olemme keskustelleet lähes viikoittain.

Samoin haluan kiittää kaikkia ministereitä, parlamentaarikkoja ja virkamiehiä, jotka olette kulkeneet tätä tietä yhdessä naapurimaan kollegan kanssa keskustellen.Uskon, että tämä arvokas ja tiivis yhteys jatkuu ja alati vielä vahvistuu. Sen arvon ja mittaamattoman potentiaalin on kulunut kevät meille kaikille osoittanut. Kiitos.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut