Azovstalin tehdasalueelta Ukrainassa evakuoitu noin 50 siviiliä – Zelenskyi: Yli puoli miljoonaa ukrainalaista pakotettu Venäjälle

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Perjantai oli sodan 72. päivä.

Azovstalin terästehtaan alue on ollut rajun pommituksen kohteena pitkään. Se on viimeinen paikka, jossa ukrainalaissotilaat yrittävät pitää puolustusta yllä Mariupolissa.

6.5. 6:25 | Päivitetty 6.5. 23:02

Aamulehti

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

Perjantai 6.5.

Yhdysvaltain puolustusministeriö ei pysty vahvistamaan tietoja venäläisen ohjusfregatin iskusta

Kello 22.07: Yhdysvaltain puolustusministeriön lehdistösihteeri John Kirbyn mukaan Yhdysvalloilla ei ole tietoa mahdollisesta Admiral Makarovin iskusta. Brittilehti The Guardian kertoo Kirbyn kommenteista.

Aiemmin kerrottiin, että vahvistamattomien mediatietojen mukaan Venäjän laivastoon kuuluvaan ohjusfregatti Admiral Makaroviin Mustallamerellä olisi osunut Ukrainan ohjus. Tietojen mukaan Ukrainan puolustus olisi upottanut laivan Neptune-merimaaliohjuksilla.

Kirbyn mukaan Yhdysvallat on tarkastellut asiaa koko päivän, mutta tietoja ei pystytä vahvistamaan.

Yhdysvaltalainen Forbes arvioi perjantaina, että laiva olisi Ukrainalle houkuttelevin kohde upotetun Moskvan jälkeen.

Azovstalin tehdasalueelta Ukrainassa evakuoitu noin 50 siviiliä

Kello 21.47: Noin viisikymmentä siviiliä on tänään saatu evakuoitua Azovstalin tehdasalueelta Mariupolissa, kertoo Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshtshuk viestipalvelu Telegramissa.

Vereshtshukin mukaan joukossa on naisia, lapsia ja vanhuksia.

Tehdasalueella on arvioitu olleen vielä noin 200 siviiliä. YK:n aiemmissa evakuointioperaatioissa on saatu pelastettua noin 500 siviiliä.

Venäjän on raportoitu jatkaneen tehdasalueen tulitusta lupaamastaan tulitauosta huolimatta.

CNN: Uudet satelliittikuvat näyttävät kaivaukset Mariupolin pommitetulla draamateatterilla

Kello 21.42: Tuoreista Maxar Technologies -yhtiön satelliittikuvista näkyy uutiskanava CNN:n mukaan, että pommitetun Mariupolin draamateatterin laajat kaivaukset ovat käynnissä. Uudet satelliittikuvat on otettu 6. toukokuuta.

Satelliittikuvissa näkyy nostokurkia ja työkoneita teatterilla.

Alue on nyt Venäjän hallinnassa ja taistelujen aiheuttaman sekasorron raivaus on käynnissä useissa osissa kaupunkia.

Mariupolin draamateatteria pommitettiin 16. maaliskuuta. Ukrainalaisviranomaiset syyttivät Venäjää iskusta pommisuojaksi muutettuun draamateatteriin. Teatterin edustalla luki isoin kirjaimin, että sen sisällä on lapsia. Pommisuojassa piileskeli satoja, kenties jopa yli tuhat ihmistä.

Uutistoimisto AP kertoi aiemmin tällä viikolla, että iskussa olisi kuollut 600 ihmistä, joista osa oli rakennuksen sisäpuolella ja osa sen ulkopuolella. AP:n uusi luku on kaksi kertaa suurempi kuin ukrainalaisviranomaisten ilmoittama aiempi luku 300 kuolleesta.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Ukraina-päätöslauselman yksimielisesti – perää rauhanomaista ratkaisua

Kello 21.24: YK:n turvallisuusneuvosto on yksimielisesti hyväksynyt ensimmäisen Ukrainaa koskevan päätöslauselman sitten Venäjän hyökkäyksen alun. Neuvosto antaa tukensa pääsihteeri Antonio Guterresin pyrkimyksille saada aikaan rauhanomainen ratkaisu.

Pian päätöslauselman hyväksymisen jälkeen Venäjä kaatoi vetollaan toisen päätöslauselmaehdotuksen, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan tuomittiin ja Venäjää vaadittiin vetämään joukkonsa omalle alueelleen.

YK on jäänyt sivurooliin Ukrainan sodassa, koska Venäjä pystyy pysyvänä turvallisuusneuvoston jäsenenä estämään kaikki itselleen epämieluisat toimet ja päätöslauselmat.

Yhdysvaltain suurlähetystö Moskovassa: Yhdysvaltalaisten vältettävä suuria julkisia kokoontumisia voitonpäivän aikaan

Kello 21.15: Yhdysvaltain suurlähetystö Moskovassa varoitti perjantaina Venäjällä olevia yhdysvaltalaisia, että nämä välttäisivät suuria julkisia kokoontumisia voitonpäivän 9. toukokuuta ympärillä. Suurlähetystön mukaan julkisia kokoontumisia olisi vältettävä "jännitteiden vuoksi". Uutiskanava CNN kertoo asiasta.

Lähetystön mukaan paikallisviranomaiset ovat rajoittaneet liikkumista Moskovassa voitonpäivän juhlintojen tapahtumapaikoilla, joilla juhlallisuuksia myös harjoitellaan ennen maanantaita.

"Aiempina kertoina poliisin läsnäolo tapahtumien ympäristössä on lisääntynyt. Ottaen huomioon jatkuvat jännitteet, Yhdysvaltain kansalaisten tulisi välttää julkisia kokoontumisia", lähetystö sanoi.

Yhdysvaltain ulkoministeriö on aiemmin kehottanut Yhdysvaltain kansalaisia poistumaan Venäjältä välittömästi.

Ukraina ja maailma valmistautuvat maanantain voitonpäivään, G7-maat kokoustavat sunnuntaina

Kello 20.59: Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki sanoi perjantaina uutiskanava CNN:n mukaan, että sunnuntaiksi suunniteltu G7-maiden videokokous on tarkoituksella aikataulutettu juuri sunnuntaille 8. toukokuuta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistuu kokoukseen.

Maanantaina 9. toukokuuta Venäjällä vietetään voitonpäivää, jolloin Venäjällä juhlitaan natsi-Saksasta saavutettua voittoa toisessa maailmansodassa. Valkoisen talon mukaan G7-maiden kokous on tarkoituksella ajoitettu päivää ennen voitonpäivää.

Psakin mukaan on Venäjän presidentti Vladimir Putin on merkinnyt voitonpäivän päiväksi, jolloin juhlittaisiin myös Venäjän voittoja Ukrainassa. Psakin mukaan Putin ei kuitenkaan ole voittanut.

Aiemmin kerrottiin Ukrainan puolustusministeriön tiedusteluosaston mukaan Venäjä olisi valmistautumassa julistamaan liikekannallepanon 9. toukokuuta. Putin saattaa julistaa sodan Ukrainalle voitonpäivänä, useat länsimaiden viranomaiset sanoivat.

Aiemmin tällä viikolla Ukrainan hallinto väitti, että Venäjä aikoisi järjestää voitonpäivän paraatin Mariupolin satamakaupungissa. Mariupol on ollut 24. helmikuuta alkaneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien yksi sodan keskeisimmistä taistelupaikoista.

Kreml sanoi perjantaina, ettei se ole varma, järjestetäänkö paraatia Mariupolissa juuri voitonpäivänä, mutta Kremlin mukaan aika voitonpäivän juhlinnalle Mariupolissa koittaa vielä.

Useissa ukrainalaiskaupungeissa on kehotettu välttämään liikkumista ulkona voitonpäivän alla ja itse voitonpäivänä.

Valkoinen talo kiistää tiedustelutietojen jakamisen Ukrainalle venäläiskenraalien tappamiseksi

Kello 20.25: Valkoisen talon mukaan mediatiedot siitä, että Yhdysvallat olisi tarjonnut Ukrainalle tiedustelutietoja venäläisten kenraalien tappamiseen, eivät pidä paikkaansa.

Uutistoimisto Reuters kertoo Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psakin lausunnosta.

Aiemmin Yhdysvaltain puolustusministeriö kiisti tarjonneensa Ukrainalle tiedustelutietoja venäläisten kenraalien sijainnista heidän tappamisekseen.

Pentagonin tiedottajan John Kirbyn mukaan ministeriö ei anna tiedustelutietoa korkea-arvoisten sotilasjohtajien sijainnista taistelukentillä. Hän kuitenkin sanoi, että Yhdysvaltain tiedustelu auttaa Ukrainan joukkoja ”puolustamaan maataan.”

Aiemmin The New York Times kertoi, että Yhdysvallat olisi tiedustelutietojensa avulla auttanut Ukrainan armeijaa paikantamaan ja tappamaan useita venäläiskenraaleja sodan aikana.

Reutersin lähteet: Bidenin odotetaan hyväksyvän uuden 95 miljoonan euron asepaketin Ukrainaan

Kello 20.25: Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin odotetaan hyväksyvän uuden Ukrainaan toimitettavan sotatarvikepaketin, joka olisi kooltaan vähintään noin 95 miljoonaa euroa (100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria).

Asiasta kertoivat kolme yhdysvaltalaisviranomaista uutistoimisto Reutersille perjantaina.

Nimettöminä pysytelleet viranomaiset sanoivat, että uusi sotatarvikepaketti sisältäisi aiempaa enemmän sotatarvikkeita esimerkiksi haupitsien kaltaisiin järjestelmiin.

Zelenskyi: Yli puoli miljoonaa ukrainalaista pakotettu Venäjälle

Kello 19.44: Yli 500 000 ukrainalaista on pakotettu Venäjälle sodan aikana, sanoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Islannin parlamentille perjantaille.

"Heidät pakotettiin menemään sinne. Heidän asiakirjansa ja viestintävälineensä takavarikoidaan. Heidät lähetetään tuon vieraan maan kaukaisille alueille sopeutumaan sinne", presidentti sanoi.

Hän korosti puheessaan, että Venäjälle pakotettujen ukrainalaisten määrä ylittää Islannin väestön määrän. Uutiskanava CNN kertoo Zelenskyin puheesta.

Ukraina poistaa lainsäädännöstään Neuvostoliittoon ja sen periaatteisiin viittaavia lainkohtia

Kello 19.44: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on allekirjoittanut lain, jolla poistetaan neuvostoaikaisia viittauksia Ukrainan lainsäädännöstä.

Asiasta kertoo Ukrainan parlamentin Verhovna Radan puhemies Ruslan Stefantšuk sekä ukrainalainen uutistoimisto Interfax-Ukraine.

Stefantšuk kertoo Facebookissa julkaisemassaan viestissä, että jatkossa Ukrainan lainsäädännöstä tullaan poistamaan esimerkiksi maininnat ”voitokkaasta lokakuun ’suuresta sosialistisesta’ vallankumouksesta” sekä tavoitteista rakentaa (Vladimir) ”Leninin ideoiden mukainen kommunistinen yhteiskunta.” Lisäksi laeissa ei enää olisi yhtymäkohtia kommunistisen puolueen kehittämiin ohjelmiin tai mainintoja Komsomolin (Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorisojärjestö) jäsenten, kommunistien tai muiden ”toverien” lainsäädännöllisistä etuasemista.

Parlamentti on myös ohjeistanut ministerejä niinikään poistamaan vastuualueidensa säädöksistä neuvostoaikaan viittaavat kohdat sekä valmistelemaan uutta työ- ja asumislainsäädäntöä sekä lainsäädäntöä hallinnollisista rikoksista ja rikkomuksista.

”Yhdessä olemme tehneet, mitä parlamentin jäsenet eivät pystyneet viimeisen 30:n vuoden itsenäisyyden aikana tekemään”, sanoi Stefantšuk.

BBC tunnisti yli 2000 Ukrainassa kuollutta venäläissotilasta

Kello 19.43: Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo tunnistaneensa 2 120 venäläissotilasta, jotka ovat kuolleet tähän mennessä Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa.

Kuolleiden venäläissotilaiden todellisen lukumäärän uskotaan kuitenkin olevan huomattavasti korkeampi.

BBC:n venäjänkielinen palvelu on tunnistanut sotilaat virallisten asiakirjojen, mediatietojen ja sotilaiden perheiden vahvistusten avulla.

BBC:n mukaan noin viidesosa vahvistetuista kuolleista on upseereja, mutta tätä saattaa osittain selittää se, että korkea-arvoisten upseerien kuolemista raportoidaan todennäköisemmin kuin sotilashierarkiassa alempiarvoisten sotilaiden.

Venäjä ei itse ole BBC:n mukaan julkaissut virallisia tappiolukuja maaliskuun 25. päivän jälkeen. Tuolloin Venäjä kertoi, että 1 351 sen sotilasta olisi kuollut.

Todellista lukumäärää on mahdotonta tietää, mutta viime viikolla Britannia arvioi, että noin 15 000 venäläissotilasta olisi tapettu. Ukraina on arvioinut luvun vielä korkeammaksi.

Vahvistamattomat mediatiedot: Venäläiseen ohjusfregattiin osunut Ukrainan ohjusisku

Kello 19.42: Vahvistamattomien mediatietojen mukaan Venäjän laivastoon kuuluvaan ohjusfregatti Admiral Makaroviin Mustallamerellä on osunut Ukrainan ohjus. Aluksen kerrotaan olevan pahasti vaurioitunut. Alus on ollut lähellä Käärmesaarta.

Tiedot pohjautuvat paikallisen mediasivusto Dumskajan raportteihin. Myös sosiaalisessa mediassa lähti perjantaina laajasti kiertämään tieto ohjusiskusta alukseen, samoin useat ukrainalaiset mediat uutisoivat tapauksesta epävarmoihin tietoihin pohjautuen. Tietoja ei ole vahvistettu virallisista lähteistä.

Myös esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi asiasta.

Tietojen mukaan Ukrainan puolustus olisi upottanut laivan Neptune-merimaaliohjuksilla. Kyseessä olisivat samanlaiset ohjukset kuin millä Ukraina upotti Moskva-aluksen huhtikuun puolivälissä.

Asiasta kysyttiin aiemmin perjantaina Kremliltä. Tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, ettei Venäjällä ole tietoa tällaisesta tapauksesta.

BBC:n mukaan länsimaiden puolustusviranomaiset eivät ole nähneet vielä mitään, joka vahvistaisi tiedon ohjusiskusta.

Admiral Makarov otettiin käyttöön vuonna 2017 eli se on varsin uusi. Alus on 125 metriä pitkä ja siihen mahtuu henkilökuntaa noin 200 henkeä. Sen kotisatama on ollut Krimillä sijaitseva Sevastopol.

Alus kuuluu Venäjän Mustanmeren laivaston Admiral Grigorovitš -luokkaan.

Yhdysvaltalainen Forbes arvioi perjantaina, että laiva olisi Ukrainalle houkuttelevin kohde upotetun Moskvan jälkeen.

41 ukrainalaista, heidän joukossaan ortodoksipappi, vapautuivat vanginvaihdossa

Kello 18.17: Ukraina ja Venäjä ovat tehneet vankienvaihdon, kertoo Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk Telegram-kanavallaan.

Vereštšukin mukaan vaihdossa 41 ukrainalaista palautettiin kotiinsa. Heistä 28 oli armeijan henkilökuntaa ja 13 siviilejä. Vangeista yksitoista oli naisia.

Vapautettujen ukrainalaisten joukossa oli myös Ukrainan ortodoksisen kirkon pappi.

Maahanmuuttovirasto on ollut ongelmissa kymmenien tuhansien tilapäistä suojelua hakevien ukrainalaisten takia

Kello 18.09: Maahanmuuttovirasto on paininut viime aikoina suurten ongelmien parissa, kun Suomeen on saapunut yli 21 000 tilapäistä suojelua hakevaa ukrainalaispakolaista lyhyessä ajassa. Esimerkiksi vastaanottorahan maksuissa suojelua hakeville on ollut huomattavia viiveitä viime aikoina.

Suomeen on arvioitu saapuvan tänä vuonna jopa 80 000 ukrainalaista pakolaista. Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Elina Immosen mukaan viraston resurssit eivät tule riittämään, jos suojelua hakevia tulee arvioitua enemmän.

Zelenskyi voisi hyväksyä rauhansopimuksen, jossa Venäjän joukot palaavat samoihin asemiin kuin 23. helmikuuta

Kello 17.36: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, että hän voisi hyväksyä rauhansopimuksen, jossa sovittaisiin Venäjän joukkojen palaamisesta niihin asemiin, joissa ne olivat 23. helmikuuta eli päivää ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo asiasta.

BBC:n toimittaja kysyi, mihin Venäjän pitäisi vähintään myöntyä, jotta rauhasta saataisiin sovittua.

”Venäjän joukkojen palaaminen sinne, missä ne olivat 23. helmikuuta. Mutta jotta tämä voisi tapahtua, pitäisi käydä diplomaattista vuoropuhelua. Meidän puoleltamme kaikkia diplomaattisia siltoja ei ole vielä poltettu”, hän vastasi.

Zelenskyi ei maininnut vastauksissaan Krimiä, jonka Venäjä miehitti vuonna 2014. BBC:n mukaan Zelenskyin vastaus kuitenkin saattaisi viitata siihen, että hän olisi valmis tunnustamaan Venäjän hallinnan niemimaalla osana rauhanratkaisua.

Ei ollut myöskään selvää, mitä Zelenskyin lausunto tarkoittaisi Donetskin ja Luhanskin alueiden kannalta, sillä osa niistä on ollut Venäjän tukemien separatistien hallinnassa vuodesta 2014 lähtien.

Zelenskyi kutsui Scholzin vierailemaan Kiovassa 9. toukokuuta

Kello 16.59: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on jälleen esittänyt Saksan liittokansleri Olaf Scholzille kutsun vierailla Ukrainassa, muun muassa uutistoimisto Reuters kertoo.

Zelenskyin kerrottiin eilen esittäneen vierailukutsun sekä Scholzille että liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierille. Tämän jälkeen Scholz kertoi, että Saksan ulkoministeri vierailee lyhyesti Ukrainassa.

Zelenskyi puhui perjantaina brittiläiselle ajatushautomo Chatham Houselle.

Perjantaina Zelenskyi sanoi, että Scholzin pitäisi nyt ottaa ”vahvoja askelia” ja vierailla Kiovassa 9. toukokuuta, jolloin Venäjällä vietetään voitonpäivää. Voitonpäivänä Venäjällä juhlitaan natsi-Saksasta saavutettua voittoa toisessa maailmansodassa.

”Hänet on kutsuttu Ukrainaan, hän voi ottaa hyvin vahvan poliittisen askeleen ja tulla Kiovaan 9. toukokuuta. En selitä tämän merkittävyyttä, uskon, että olette tarpeeksi sivistyneitä ymmärtääksenne, miksi”, hän sanoi viitaten kutsussa esitettyyn päivämäärään.

Zelenskyi puhui myös Mariupolin tilanteesta. Hänen mukaansa tilanne kaupungissa on ”kidutusta”. Hän sanoi, ettei minkäänlaisia neuvotteluja käydä Venäjän kanssa, jos siviilit ja ukrainalaisjoukot tapetaan, kun heidät olisi voitu vapauttaa.

Von der Leyen on luottavainen, että kuudes pakotepaketti saadaan valmiiksi

Kello 16.38: Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi perjantaina olevansa luottavainen siitä, että unionin kuudes pakotepaketti menee pian läpi. Muun muassa uutiskanava CNN uutisoi asiasta.

EU-komissio esitti keskiviikkona venäläisen öljyn täyskieltoa, joka otettaisiin käyttöön vaiheittain.

Von der Leyenin mukaan hän on luottavainen, että pakotepaketti saadaan maaliin, vaikka sen valmistelu ottaisi vielä joitakin päiviä.

Kuudennen pakotepaketin valmistelu on ollut työlästä.

Unkari sanoi heti tuoreeltaan keskiviikkona, ettei se voi tukea esitettyä kieltoa nykymuodossaan. Ulkoministeri Péter Szijjártón mukaan kielto tuhoaisi täysin maan energiantuotannon.

Unkarin pääministerin Viktor Orbánin mielestä von der Leyen uhkaa EU:n yhtenäisyyttä. Orbanin mukaan von der Leyen joko tahallaan tai tahattomasti ”hyökkäsi EU:n yhtenäisyyttä vastaan”, kun komissio esitti venäläisen öljyn täyskieltoa.

Mediatietojen mukaan komissio esittäisi muutoksia suunnitelmaansa venäläisen öljyn tuontikiellosta niin, että Unkarille, Slovakialle ja Tšekille myönnettäisiin siirtymäaikaa.

Zelenskyi: Jopa lähes 400 terveydenhuoltolaitosta vaurioitunut Ukrainassa, WHO:n arvion mukaan iskuja terveydenhuoltokohteisiin ainakin 189

Kello 16.04: Lähes 400 sairaalaa tai muuta terveydenhoitoon liittyvää laitosta on tuhoutunut tai vaurioitunut venäläisjoukkojen iskuissa, kertoo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi uutistoimisto Reutersin mukaan.

”Tämä tarkoittaa täyttä lääkkeiden puutetta syöpäpotilaille. Tämä tarkoittaa suuria vaikeuksia tai täyttä mahdottomuutta diabeetikoille saada insuliinia. On mahdotonta tehdä leikkauksia. Tämä tarkoittaa myös, yksinkertaisesti, antibioottien puutetta.”

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi torstaina uuden raporttinsa tilanteesta Ukrainassa. Sen mukaan helmikuun 23:nnen ja toukokuun 4:nnen päivän välillä Ukrainassa on raportoitu 189 terveydenhuoltokohteisiin kohdistunutta hyökkäystä. Niistä yksitoista tapahtui WHO:n mukaan välillä 28. huhtikuuta – 4. toukokuuta.

Iskuissa on ilmoitettu kuolleen 73 ihmistä ja loukkaantuneen 52.

WHO:n mukaan iskut terveydenhuoltoon ja siten järjestelmän vakava häiritseminen aiheuttavat vakavan riskin tartuntatautien kuten tuhkarokon leviämiseen. Ukrainassa oli vuosina 2017–2019 yksi maailman suurimmista tuhkarokkoepidemioista.

Myös ravinnon puute aiheuttaa terveysongelmia. WHO:n mukaan esimerkiksi Donetskin alueella sijaitsevassa Kramatorskissa on kerrottu olevan ongelmia ruoansaannissa, sillä normaalioloissa kaupunkiin tuodaan huomattava määrä elintarvikkeita Harkovasta.

Ukraina syyttää Venäjää iskuista Azovstalin evakuointien aikana – Lääkärit ilman rajoja -järjestöltä pyydetty apua

Kello 16.04: Mariupolin kaupunginvaltuusto kertoo Telegram-kanavallaan perjantaina, että Azovstalin terästehtaan alueella siviilejä evakuoimaan saapuvaan autoon olisi osunut Venäjän isku. Iskussa kuoli yksi taistelija ja loukkaantui kuusi.

Kaupunginvaltuuston mukaan Venäjä rikkoo sopimuksia turvallisista evakuoinneista.

Azovstalin terästehtaalla piileskelevän ukrainalaistaistelijan mukaan tehtaan tilanne on nyt entistä kriittisempi.

”Tilanne on ollut kriittinen jo pitkään, mutta nyt se on käymässä entistä pahemmaksi”, Myhailo Veršynin kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.

”Kahden päivän ajan Venäjän joukot ovat aktiivisesti yrittäneet rynniä tehtaalle, he ovat pakottaneet puolustajia perääntymään muun muassa raskaiden asiden avulla. Ihmisiä on loukkaantunut ja tappioita on tullut. Emme ole saaneet loukkaantuneita pois alueelta”, hän sanoi.

Hänen mukaansa myös siviilejä on kuollut tai loukkaantunut Azovstalin viimeaikaisista raskaissa iskuissa.

Ukraina kertoi aiemmin perjantaina, että uusi yritys Azovstalin tehtaalla olevien siviilien evakuoimiseksi on alkanut. Venäjä on kuitenkin jatkanut hyökkäyksiään tehdasalueella.

Ukraina on pyytänyt Lääkärit ilman rajoja -järjestöltä apua Azovstalin tehtaalla olevien ukrainalaistaistelijoiden evakuointiin. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters perjantaina.

Järjestöä on pyydetty arvioimaan taisteilijoiden fyysinen ja henkinen tila, keräämään todisteita heidän olosuhteistaan ja tarjoamaan lääketieteellistä apua.

YK:n pääsihteeri António Guterres kertoi perjantaiyönä Twitterissä, että Azovstalin alueelta ja Mariupolista on saatu evakuoitua lähes 500 ihmistä kahdessa saattueessa.

Venäjän armeija ilmoitti keskiviikkona, että humanitaariset käytävät olisivat auki 5.–7. toukokuuta kello 8–18.

Venäjä hyökkää Severodonetskiin Itä-Ukrainassa

Kello 15.36: Venäjän joukot ovat lähestulkoon piirittäneet Severodonetskin kaupungin Itä-Ukrainassa, sanoo alueen sotilashallinnon johtaja.

Severodonetsk on itäisin kaupunki, jonka Ukraina on vielä onnistunut pitämään hallussaan.

Ukrainan mukaan Venäjä yrittää rynnäköidä kaupunkiin useasta suunnasta, mutta hyökkäykset on toistaiseksi torjuttu.

Kaupungin valtaaminen olisi merkittävä voitto Venäjälle, joka on jälleen keskittynyt saamaan haltuunsa Donbassin alueen maan itäosassa.

Severodonetskin noin 100 000 asukkaasta 15 000 on jäänyt kaupunkiin viranomaisten kehotuksista huolimatta.

Itä-Ukrainan separatistialueilla Mariupol-kylttejä vaihdetaan venäjänkielisiin

Kello 14.44: Venäjä-mielisillä separatistialueilla Kaakkois-Ukrainassa on vaihdettu ukrainan- ja englanninkielisiä Mariupol-liikennemerkkejä venäjänkielisiin.

Itsenäiseksi julistautuneen Donetskin niin sanotun kansantasavallan johtaja Denis Pushilinin mukaan paikalliset halusivat nähdä todisteita siitä, että Venäjä on tullut jäädäkseen ikuisesti.

Venäjä on yrittänyt viikkojen ajan saada Mariupolin kaupungin täydelliseen hallintaansa.

Uutiskanava CNN kertoi tänään, että Mariupolin kaduille on palautettu neuvostoajoista muistuttavia patsaita.

G7-maiden johtajat keskustelevat sunnuntaina Zelenskyin kanssa

Kello 14.37: G7-maiden johtajien on määrä keskustella sunnuntaina Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa etäyhteyksin, kertoo Saksan hallinnon tiedottaja.

Tiedottajan mukaan Saksan liittokansleri Olaf Scholz keskustelee sunnuntaina muiden G7-maiden johtajien kanssa videoyhteyksin ajankohtaisista asioista, mukaan lukien Ukrainasta. Zelenskyi osallistuu kokoukseen kertoakseen, millainen tilanne Ukrainassa on tällä hetkellä. Saksa toimii tällä hetkellä G7-ryhmän puheenjohtajamaana.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi keskiviikkona olevansa ”avoin” uusille Venäjää vastaan asetettaville pakotteille. Hän myös sanoi tuolloin keskustelevansa G7-ryhmään kuuluvien liittolaisten kanssa aiheesta lähipäivinä.

CNN: Venäläisjoukot häiriköivät Hersonista lähtöä yrittäviä siviilejä

Kello 14.09: Venäläisjoukot ahdistelevat siviilejä, jotka yrittävät paeta Venäjän valtaamasta Hersonista, sanoo Hersonin aluevaltuuston varajohtaja Juri Sobolevskyi.

Asiasta uutisoi CNN.

Sobolevskyin mukaan venäläiset käännyttävät suurimman osan pakoon yrittävistä siviileistä takaisin tarkastuspisteiltä, jotka johtavat kaupungista ulos.

Hän sanoo, että joissakin tapauksessa venäläiset ovat nöyryyttäneet ihmisiä ruumiintarkastuksilla ja pakottaneet miehiä riisuutumaan. Ruumiintarkastuksissa on etsitty tatuointeja, jotka viittaisivat nationalismiin tai uusnatsismiin.

Sobolevskyin mukaan venäläiset ovat myös yrittäneet ottaa ruplia käyttöön joillakin alueilla.

Migri perustaa uusia vastaanottokeskuksia Ukrainasta paenneille

Kello 13.30: Maahanmuuttovirasto (Migri) valmistelee uusien vastaanottokeskusten perustamista Suomeen. Virasto tiedotti tänään, että sotaa Ukrainasta paenneiden majoitustarve on Suomessa kasvanut.

Osa uusista vastaanottokeskuksista on jo toiminnassa olevien keskusten sivutoimipisteitä. Migri jatkaa myös majoituspaikkojen lisäämistä nykyisiin vastaanottokeskuksiin.

Maahanmuuttovirasto voi perustaa lisäksi yksityismajoituksen palvelupisteitä. Niistä itse majoituksensa järjestävät turvapaikan tai tilapäisen suojelun hakijat saavat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut. Suuri osa Ukrainasta Suomeen paenneista on yksityismajoituksessa.

Migrin nykyiset omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset.

Kreml kieltäytyi vahvistamasta, pyysikö Putin anteeksi Lavrovin väitettä

Kello 13.28: Kreml kieltäytyi perjantaina vahvistamasta, pyysikö Venäjän presidentti Vladimir Putin anteeksi Israelin pääministeri Naftali Bennettiltä Venäjän ulkoministerin väitettä Adolf Hitlerin ”juutalaisesta verestä”.

Uutistoimisto Reuters uutisoi asiasta.

Torstaina Israelin pääministeri sanoi, että Putin olisi pyytänyt anteeksi maan ulkoministeri Sergei Lavrovin aiempia väitteitä.

Venäjä ei aiemmin tällä viikolla perunut Lavrovin väitteitä, joiden mukaan Hitlerillä oli ”juutalaista verta”. Maa ei myöskään aiemmin ollut esittänyt anteeksipyyntöä Israelille. Pääministeri Bennett ja ulkoministeri Yair Lapid ilmoittivat maanantaina tyrmistyneensä Lavrovin kommenteista.

Amnesty International dokumentoinut sotarikoksia Kiovan ympäristössä

Kello 11.43: Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää Venäjä joukkoja sotarikoksista Ukrainan pääkaupungin Kiovan lähistöllä. Paikan päällä järjestön tutkijat ovat dokumentoineet lainvastaisia ilmaiskuja ja tahallisia siviilien tappamisia.

Amnesty International on tehnyt tutkimuksia 12 päivän ajan. Sinä aikana tukijat ovat haastatelleet muun muassa Butšan, Borodjankan, Andriivkan ja Makarivin asukkaita, kerrottiin tiedotustilaisuudessa Kiovassa.

Mediat: EU-komissio muokannut esitystään venäläisen öljyn tuontikiellosta, kolmelle maalle lisäaikaa

Kello 11.22: Euroopan komissio esittää muutoksia suunnitelmaansa venäläisen öljyn tuontikiellosta, kertovat uutistoimistot Reuters ja Bloomberg. Molemmat kertovat asiasta omiin lähteisiinsä vedoten.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan EU-maat luopuisivat venäläisen raakaöljyn toimituksista kuuden kuukauden kuluessa. Jalostettujen tuotteiden toimituksista on tarkoitus luopua vuoden loppuun mennessä.

Muokattu esitys toisi Unkarille ja Slovakialle lisää siirtymäaikaa. Ne voisivat jatkaa öljyn ostamista vuoden 2024 loppuun asti, kertovat mediat. Myös Tšekki saisi lisäaikaa kesäkuuhun 2024 asti. Maiden on aiemmin kerrottu vastustavan tuontikieltoa.

Esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán sanoi perjantaina, että maa vastustaa komission alkuperäistä esitystä. Hän kutsui esitystä ”atomipommiksi” Unkarin taloudelle. Orbánin mukaan Unkari tarvitsisi viiden vuoden siirtymäajan.

Kolme maata ovat erittäin riippuvaisia venäläisestä öljystä, mutta niiden osuus EU:n venäläisöljyn kokonaistuonnista on Bloombergin mukaan varsin pieni. Uuden ehdotuksen mukaan ne eivät saisi myydä tuomiaan tuotteita eteenpäin muille maille.

Esitykseen kuuluu lisäksi kohta, jonka mukaan eurooppalaisia yrittäjiä ja yksityishenkilöitä kielletään tarjoamasta aluksia tai palveluita venäläisöljyn kuljettamiseksi kolmansiin maihin. Tämä astuisi medioiden mukaan voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pakotteet astuvat voimaan. Alun perin siirtymäajan piti olla yksi kuukausi.

Reutersin mukaan EU-maiden suurlähettiläät keskustelevat pakotteista perjantaina illalla.

Pentagon kiistää antaneensa Ukrainalle erityisiä tietoja Moskvan upottamiseksi

Kello 9.57: Yhdysvaltain puolustusministeriö kiistää, että se olisi antanut Ukrainalle erityisiä tietoja iskun kohdistamiseksi Venäjän Moskva-laivaan. CNN ja NBC uutisoivat aiemmin, että Ukraina sai lippulaivan upottamiseen johtaneet tiedot Yhdysvalloilta.

”Emme antaneet Ukrainalle erityistä kohdistustietoa Moskvasta”, sanoo Pentagonin tiedottaja John Kirby lausunnossa CNN:n mukaan.

”Emme olleet mukana ukrainalaisten päätöksessä iskeä laivaan tai operaatiossa, jonka he toteuttivat. Meillä ei ollut etukäteen tietoa Ukrainan aikomuksesta iskeä laivaan.”

Kirby korosti, että Ukrainalla on oma tiedustelunsa, jolla on kyky jäljittää ja kohdistaa iskuja venäläisiin aluksiin.

CNN:n lähteiden mukaan Ukrainan joukot havaitsivat aluksen ensin Mustallamerellä ja sen jälkeen varmistivat yhdysvaltalaisilta kumppaneiltaan, onko se todella Moskva.

Ukrainan rannikkopuolustus osui alukseen kahdella Neptun-meriohjuksella pääsiäisviikolla. Venäjän virallisen tiedon mukaan tulipalossa vaurioitunut alus upposi, kun sitä hinattiin Sevastopolin laivastotukikohtaan Krimille.

Keskiviikkona Pentagon kiisti myös toiset mediatiedot, joiden mukaan Yhdysvallat olisi tarjonnut Ukrainalle tiedustelutietoja venäläisten kenraalien sijainnista heidän tappamisekseen.

Lukašenka kutsui Venäjän hyökkäystä sodaksi ja myönsi vaikeudet

Kello 8.45: Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka myöntää uutistoimisto AP:n harvinaisessa haastattelussa, ettei Venäjän sota Ukrainassa ole mennyt suunnitelmien mukaan, vaan operaatio on venynyt. Poikkeuksellisesti Lukašenka kutsui Venäjän toimia ”sodaksi” eikä ”sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi”, kuten Venäjä.

Valko-Venäjä on avustanut Venäjää 24. helmikuuta alkaneessa suurhyökkäyksessä Ukrainaan. Sen vuoksi myös Valko-Venäjäkin on joutunut länsimaiden pakotteiden kohteeksi.

Haastattelussa Lukašenka puolustaa sotaa sillä, että Venäjän oli pakko toimia ”Ukrainan provosoinnin” vuoksi. Todellisuudessa mitään provosointia ei kuitenkaan ollut. Venäjä on perustellut sotaa muun muassa ”natsismin” vastustamisella.

AP kysyi Lukašenkalta arvioita siitä, saattaisiko ”isoveljekseen” kutsuma Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttää sodassa myös ydinaseita. Lukašenka mukaan tätä ei voisi hyväksyä, koska Valko-Venäjä on Ukrainan naapurimaa.

”Sitä ei voisi hyväksyä siksikään, että se saattaisi kammeta maapallon kiertoradaltaan ties minne. Mutta olisiko Venäjä siihen kykeneväinen, sitä pitää kysyä Venäjän johdolta”, Lukašenka sanoi.

Venäläisjoukot jatkavat hyökkäystään Azovstalissa

Kello 8.35: Ukrainassa venäläisjoukot ovat jatkaneet Mariupolisssa hyökkäystään Azovstalin tehdasalueelle toista päivää huolimatta siitä, että Venäjä on väittänyt lopettavansa hyökkäyksen.

Mariupolin tapahtumista kertovat Britannian tiedustelutiedot.

Venäjän toistuvat yritykset saada haltuunsa Azovstal ja siten viimeistellä Mariupolin valloitus johtuvat todennäköisesti presidentti Vladimir Putinin halusta saavuttaa Ukrainassa symbolinen voitto ennen 9. toukokuuta vietettävää voitonpäivää.

Venäjä on maksanut kovan hinnan näistä yrityksistä joukkojen, laitteiden ja sotatarvikkeiden muodossa.

Samalla kun Ukrainan torjuntataistelu jatkuu Azovstalissa, Venäjän tappiot häiritsevät operaatiota Etelä-Donbassissa.

The Guardian: Putinin oletettu rakastajatar joutumassa EU:n pakotelistalle

Kello 7.07: Euroopan unioni aikoo lisätä presidentti Vladimir Putinin oletetun naisystävän ja lastensa äidin Alina Kabajevan sekä Moskovan patriarkka Kirillin pakotelistalle Ukrainan sodan vuoksi, kertoo muun muassa brittilehti The Guardian.

Kabajevan ja Kirillin lisäksi EU:n päivittyvälle pakotelistalle on tulossa lukuisia muitakin venäläisiä, joita kohtaa muun muassa matkustuskielto unionin jäsenmaihin sekä varojen jäädyttäminen. EU:n mustalla listalla on jo yli tuhat venäläistä.

Kabajevan avulla Putinin epäillään piilottelevan varallisuuttaan. Kirill on puolestaan tukenut voimakkaasti Putinia ja hänen sotaretkeään Ukrainassa.

Kabajevan on pitkään huhuttu olevan Putinin, 69, rakastajatar ja ainakin kolmen tämän lapsen äiti.

Uzbekistanissa syntynyt Kabajeva voitti kultaa Ateenan olympialaisissa vuonna 2004. Hänen mukaansa on myös nimetty voimisteluliike. Vuonna 2001 Kabajeva kärähti dopingista ja sai vuoden kilpailukiellon, jonka jälkeen palasi kisoihin.

Kabajeva on pysytellyt aktiiviuransa jälkeen poissa julkisuudesta ja asunut pitkään Sveitsissä. WSJ:n viranomaislähteiden mukaan Geneven lähistöllä Colognyssa sijaitsevassa kartanossa ovat hoitaneet asioitaan myös Putinin lähipiiriin kuuluvat henkilöt, jotka ovat tulleet paikalle helikopterilla.

Zelenskyi: Venäjä on laukaissut yli 2000 ohjusta Ukrainaan

Kello 6.30: Venäjä on helmikuun lopulla alkaneen hyökkäyksen aikana laukaissut yli 2 000 ohjusta Ukrainaan, kertoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puheessaan myöhään keskiviikkoiltana.

Lisäksi Zelenskyi kertoi venäläisten sotilaskoneiden tulleen Ukrainan ilmatilaan lähes 2 700 kertaa.

Zelenskyi kertoi venäläisten tuhonneen tai vahingoittaneen lähes 400 terveydenhuoltoon liittyvää kohdetta. Näitä ovat esimerkiksi sairaalat, synnytysklinikat ja terveyskeskukset.

Zelenskyi kertoi puheessaan, että Venäjän miehittämillä alueilla terveydenhuollon tilanne on katastrofaalinen. Alueilla on puutetta peruslääketarpeista.

Mediat: Moskva-laivan uppoaminen oli osittain USA:n tiedustelun ansiota

Kello 6.25: Ukrainan huhtikuussa upottama Venäjän laivaston Moskva-lippulaiva tuhoutui osittain Yhdysvaltain tiedustelun avulla. Asiasta kertovat uutiskanavat CNN ja NBC.

CNN:n lähteiden mukaan Ukrainan joukot havaitsivat aluksen ensin Mustallamerellä ja sen jälkeen varmistivat yhdysvaltalaisilta kumppaneiltaan, onko se todella Moskva.

Yhdysvallat vahvisti tiedon, mutta ei osallistunut päätökseen laivan upottamisesta, lähteet kertovat.

Presidentti Joe Bidenin hallinto on Venäjän hyökkäyksen aikana auttanut Ukrainan joukkoja puolustamaan jakamalla tärkeitä tiedustelutietoja esimerkiksi venäläisjoukkojen liikkeistä Ukrainassa.

Tietojen luovuttamisella on kuitekin rajansa. CNN:n mukaan Yhdysvallat on kieltäytynyt jakamasta Ukrainalle tietoa Venäjän puolella sijaitsevista mahdollisista kohteista.

Aiemmin Pentagon kiisti sanomalehti The New York Timesin tiedot siitä, että Yhdysvallat olisi tarjonnut Ukrainalle tiedustelutietoja venäläisten kenraalien sijainnista heidän tappamisekseen.

Yhdysvallat sanoo voivansa turvata Suomen ja Ruotsin mahdolliset huolet Nato-prosessin ajan

Kello 6.19: Yhdysvallat uskoo, että se voi turvata Suomen ja Ruotsin mahdolliset turvallisuuteen liittyvät huolet sillä aikaa, kun maiden Nato-jäsenyysprosessit ovat kesken. Valkoisen talon lehdistöpäällikön Jen Psakin mukaan Yhdysvallat voisi löytää keinot vastata huoliin, joita mailla voisi olla sillä välillä kun ne ovat hakeneet sotilasliiton jäsenyyttä ja odottavat virallista hyväksyntää.

Myös Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Ned Price kommentoi aihetta tiedotustilaisuudessa. Pricen mukaan Suomi ja Ruotsi ovat molemmat Yhdysvaltain arvostettuja kumppaneita ja Yhdysvallat on tehnyt yhteistyötä molempien maiden armeijoiden kanssa jo vuosien ajan.

Myös Price sanoi, että jäsenyysprosessiin liittyviin huoliin löytyy kyllä ratkaisu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut