Ukraina: Venäjän joukot tunkeutuneet Azovstalin tehtaan alueelle – Venäjä sanoo aloittavansa alueella kolmen päivän tulitauon

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Keskiviikko oli sodan 70. päivä.

Lyubov Lenko seisoi tuhoutuneen kotinsa edustalla Ukrainan Budyssa Harkovan alueella tiistaina 3. toukokuuta. Lenkon mukaan hänen kotinsa tuhosi tykistötuli.

4.5. 6:30 | Päivitetty 4.5. 22:57

Aamulehti

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

Keskiviikko 4.5.

Britannia: Venäjä jatkaa iskuja ei-sotilaallisiin kohteisiin

Kello 22.57: Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjä jatkaa iskujen tekemistä ei-sotilaallisiin kohteisiin Ukrainassa. Asiasta uutisoi Reuters. Iskujen kohteina ovat esimerkiksi asuinkiinteistöt ja liikenteen keskukset. Iskuilla pyritään heikentämään Ukrainan taistelutahtoa.

Armeijan tiedustelupäivityksessä Britannia sanoi, että vaikka Venäjä keskittyy maaoperaatioissaan Itä-Ukrainaan, ohjusiskut jatkuvat koko maassa. Tällä pyritään vaikeuttamaan Ukrainan varustamistoimia.

"Venäjän operaatioiden horjuessa ei-sotilaalliset kohteet, kuten koulut, sairaalat, asuinkiinteistöt ja liikenteen keskukset ovat edelleen iskujen kohteena. Tämä osoittaa Venäjän halukkuuden iskeä siviilien infrastruktuureihin, jotta he saisivat heikennettyä Ukrainan taistelutahtoa", Britannian puolustusministeriön Twitter-päivityksessä sanottiin.

Venäjä: Azovstalin tehdasalueella avataan evakuointikäytävät

Kello 22.11: Venäjän joukot aloittavat kolmen päivän tulitauon Azovstalin terästehtaan alueella Mariupolin satamakaupungissa huomisaamuna, kertoo Venäjän puolustusministeriö.

Venäjän armeija sanoo, että se avaa siviilejä varten evakuointikäytävät tehdasalueelta toukokuun 5., 6. ja 7. päivä. Asiasta uutisoi uutistoimisto Reuters. Sosiaalisen median julkaisussa Venäjän armeija sanoo, että käytävät ovat auki aamukahdeksasta kuuteen illalla, jonka aikana ”kaikki sotatoimet ovat tauolla” ja että se ”vetää joukkonsa turvallisen etäisyyden päähän”.

Vielä ei ole tietoa, mihin väitetyt käytävät kulkevat. Ukraina ei ole kommentoinut Venäjän väittämää tulitaukoa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on puolestaan pyytänyt YK:n pääsihteeriä Antonio Guterresia auttamaan, jotta haavoittuneet saataisiin evakuoitua terästehtaalta.

Ukraina: Venäjän joukot tunkeutuneet Azovstalin tehtaan alueelle

Kello 20.53: Venäjän joukot ovat tunkeutuneet Mariupolin Azovstal-terästehtaan alueelle, Ukrainan parlamentin jäsen David Arakhamia kommentoi illalla Radio Free Europe/Radio Liberty -radioasemalle. Asiasta uutisoi muun muassa uutistoimisto Reuters.

”Yritykset hyökätä laitokseen jatkuvat toista päivää. Venäjän joukot ovat jo Azovstalin alueella”, Arkhamia sanoi.

Azovstalin tehdas on viimeinen alue Mariupolissa, joka on Ukrainan hallinnassa. Arakhamia kertoi haastattelussa myös, että keskiviikkoiltana yhteys Ukrainan hallituksen ja tehtaalla olevien ukrainalaissotilaiden välillä toimii.

Aiemmin keskiviikkona Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kertoi Twitterin livestriimissä, että Venäjän väitteet Mariupolista kokonaan venäläisten sotilaiden hallussa, ovat virheellisiä. Asiasta kertoi muun muassa BBC.

Kuleba sanoo videollaan, että venäläiset sotilaat iskevät ukrainalaisiin taistelijoihin ja siviileihin joka päivä. Viimeisin siviilien evakuointi tehdasalueelta osoittaa, että ”siellä missä Venäjällä on poliittista tahtoa, tämä keino voi toimia”.

Biden avoin uusille pakotteille

Kello 20.03: Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sanoi keskiviikkona, että hän on ”avoin” asettamaan lisää pakotteita Venäjää vastaan, kertovat muun muassa AFP ja Reuters. Bidenin mukaan hän aikoo keskustella lisäpakotteista muiden G7-maiden kanssa lähipäivien aikana.

”Olemme aina avoimia lisäpakotteille”, Biden sanoi pian sen jälkeen, kun EU kertoi aikeistaan asettaa Venäjälle tiukempia pakotteita kuin koskaan aikaisemmin. EU:n suunnitelmissa on muun muassa öljyn tuonnin täyskielto Venäjältä.

”Puhun G7:n jäsenten kanssa tällä viikolla siitä, mitä teemme tai emme tee”, Biden kertoi toimittajille.

Yhdysvaltojen lisäksi G7-ryhmään kuuluvat Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani ja Britannia. Ryhmän päätökset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niillä on paljon poliittista vaikutusvaltaa.

AP:n arvio: Mariupolin teatteri-iskussa kuoli 600 ihmistä

Kello 20.01: Venäjän Ukrainan Mariupolin satamakaupungin teatteriin 16. maaliskuuta tehdyssä ilmaiskussa kuoli 600 ihmistä, kertoo uutistoimisto AP. Viranomaiset ovat aiemmin arvioineet, että iskussa kuoli noin 300 ihmistä.

AP kertoo luvun pohjautuvan sen omaan selvitystyöhön. AP sanoo muun muassa haastatelleensa eloonjääneitä ja pelastustyöntekijöitä sekä tehneensä teatterista 3D-mallinnuksen.

Silminnäkijöiden mukaan teatteri oli iskun tapahtuessa täynnä ihmisiä. Suurin osa on arvioinut, että paikalla olisi ollut tuhat ihmistä. Paikalla olleet ovat arvioineet, että pelastuneita on noin 200.

IS: Propagandasivustot julkaisseet valeuutisia Suomesta

Kello 18.09: Venäjän turvallisuuspalveluun ja Kremliin kytkeytyvät propagandasivustot ovat julkaisseet valheellisia artikkeleita Suomen aloittamasta sotakaluston siirrosta itärajalle, kertoo Ilta-Sanomat.

Artikkelissa väitetään, että Suomi on siirtänyt jo kymmeniä raskaita panssariajoneuvoja itärajalleen. NewsFront-sivuston julkaisemassa artikkelissa on liitettynä todisteeksi video, jossa näkyy panssariajoneuvoja kuljettava juna.

Todellisuudessa Suomi ei siirrä panssarivaunuja itärajalle, vaan niitä on siirretty Porin prikaatin alueella parhaillaan meneillään olevaan sotaharjoitukseen. Kyse on Arrow-harjoituksesta, josta Puolustusvoimat on kertonut hyvissä ajoin etukäteen. Kansallisten joukkojen lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja Britanniasta, Latviasta, Yhdysvalloista ja Virosta.

Valheellisia artikkeleita panssarivaunujen ja joukkojen siirroista ovat levittäneet myös useat muut propagandasivustot.

Yli 20 siviilin ruumiit löydetty Kiovan alueelta

Kello 17.38: Viimeisen 24 tunnin aikana Kiovan alueelta on löydetty 20 ruumista, kertoo uutistoimisto AFP. Tähän mennessä alueelta on löydetty yhteensä 1 235 ukrainalaisen siviilin ruumiit.

Kiovan alueellinen poliisipäällikkö Andri Nebytov kertoi, että uusimmat löydökset tehtiin Borodjankasta ja ympäröivistä kylistä, 25 kilometriä Butšasta. Ruumiita löydettiin myös Kiovan pohjoispuolelta Vyšhorodin alueelta.

Nebytov kertoi, että asiantuntijat ovat tutkineet yli 800 siviilin ruumiit.

”Valitettavasti suurin osa ihmisistä kuoli aseiden laukauksiin”, hän sanoi. Nebytovin mukaan 282 ruumista on vielä tunnistamatta.

Unkari ei tue EU:n ehdottamaa venäläisen öljyn täyskieltoa

Kello 17.29: Unkarin mukaan se ei voi tukea EU:n ehdottamaa vaiheittaista venäläisen öljyn täyskieltoa. Ulkoministeri Péter Szijjártón mukaan se tuhoaisi täysin maan energiantuotannon.

Unkari ja Slovakia ovat jo aikaisemmin olleet kieltoa vastaan, sillä kummallakaan maalla ei ole omaa yhteyttä rannikolle ja kumpikin on hyvin riippuvainen venäläisestä öljystä. Uutistoimisto AFP:n lähteiden mukaan Unkari ja Slovakia voisivat saada muita pidemmän siirtymäajan.

Pormestari: Mariupolin viimeisiin puolustajiin ei ole saada yhteyttä

Kello 16.34: Ukrainassa Mariupolin satamakaupungin viimeisiin puolustajiin Azovstalin terästehdaskompleksissa ei ole enää saatu yhteyttä, kertoo kaupungin pormestari Vadym Boitšenko.

Ukrainalaistaistelijoiden lisäksi tehtaalla on edelleen siviilejä, heidän joukossaan kolmisenkymmentä evakuointia odottavaa lasta, pormestari sanoi. YK kertoi eilen, että tehdasalueelta oli saatu evakuoitua runsaat sata siviiliä. Tietoja uusista evakuoinneista on liikkunut sen jälkeenkin, mutta niitä ei ole pystytty vahvistamaan riippumattomista lähteistä.

Tehdasalueella piilottelee myös 500 haavoittunutta, kertoo BBC:lle paikalla oleva ukrainalaissotilas. Hänen arvionsa mukaan haavoittuneista noin 200 on kriittisessä tilassa ja heidän vointinsa huononee koko ajan, koska lääkkeitä ei ole ja olot ovat epähygieeniset.

Kreml ei suostunut tapaamiseen paavin kanssa

Kello 14.39: Suunnitelmia Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja paavi Franciscuksen tapaamisesta ei ole, sanoo Kreml uutistoimisto Reutersin mukaan.

Paavi kertoi tiistaina italialaiselle Corriere della Sera -lehdelle, että oli välittänyt jo maaliskuussa diplomaattien kautta viestin tapaamistoiveistaan Putinin kanssa. Hän myös vertasi Ukrainan tilannetta Ruandaan, jossa kuoli vuonna 1994 kansanmurhassa noin 800 000 ihmistä.

Paavi kritisoi italialaislehdelle myös Venäjän ortodoksikirkon partiarkkaa Kirilliä. Uusimmassa EU:n kuudennessa pakotepaketissa esitetään pakotteita myös Kirillille.

"(Kirillistä) ei voi tulla Putinin alttaripoikaa", sanoi Franciscus.

Paavi sanoi käyneensä Kirillin kanssa maaliskuussa 40-minuuttisen keskustelun, josta patriarkka käytti puolet Venäjän hyökkäyksen oikeuttamiseen.

Norjan pääministeri HS:lle: Naton pitäisi lähettää Suomelle ja Ruotsille ”voimakas” viesti turvasta haku­prosessin aikana

Kello 14.09: Norja tukee Suomen ja Ruotsin nopeaa Nato-prosessia, johon sisältyisi sotilasliiton ”voimakas turvallisuusviesti”, sanoo Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre.

HS kysyi pääministeriltä, millaisia turvallisuusratkaisuja Natoon kuuluva Norja voisi tarjota Suomelle ja Ruotsille mahdollisen Nato-jäsenyysprosessin aikana.

”Jos Suomi ja Ruotsi päättävät hakea jäsenyyttä, tuemme Naton voimakasta lausuntoa, jossa toivotetaan maat tervetulleeksi ja sitoudumme nopeaan prosessiin ja ratifiointiin”, Gahr Støre sanoi.

Pääministeri Gahr Støre näkee Naton kaikkien 30 jäsenmaan tukevan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusta ja uskoo Suomen ja Ruotsin saavan Natolta hakemukseensa vastauksen, jossa tämä ”voimakas turvallisuusviesti” ilmaistaan.

”Mutta täydet jäsenyyteen liittyvät turvallisuusseuraukset tulevat vasta ratifioinnin mukana.”

Norjalaislehti VG kertoi keskiviikkona diplomaattilähteisiin vedoten, että Suomen ja Ruotsin jäsenhakemus voitaisiin hyväksyä Natossa kahdessa viikossa. Tämän jälkeen hakemus pitää hyväksyä vielä kaikkien 30 Nato-maan parlamenteissa.

EU:lta luvassa lisää sotilaallista tukea Moldovalle

Kello 12.19: EU lisää merkittävästi sotilaallista tukeaan Moldovalle, lupaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Michel vierailee parhaillaan Moldovassa ja puhui tiedotustilaisuudessa yhdessä maan presidentin Maia Sandun kanssa.

Transnistrian venäjämielisellä separatistialueella Moldovassa tapahtui taannoin räjähdysten sarja, jonka kohteena oli muun muassa Transnistrian "turvallisuusministeriö".

Michel lupasi, että EU toimittaa Moldovan puolustusvoimille lisää sotilaskalustoa.

Venäjän mukaan israelilaisia palkkasotilaita taistelee Ukrainan puolella

Kello 12.15: Venäjän ulkoministeriön tiedottaja väitti keskiviikkona, että israelilaisia palkkasotilaita taistelee Ukrainassa äärioikeistolaiseksi luonnehditun Azovin rykmentin rinnalla. Väitteen odotetaan lisäävän entisestään jännitteitä Israelin ja Venäjän välillä.

”Israelilaiset palkkasoturit ovat käytännössä rinta rinnan Azovin militanttien kanssa Ukrainassa”, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova väitti Sputnik-radion haastattelussa.

Israelin arvioidaan käytännössä luopuneen puolueettomuudestaan Ukrainan sodan suhteen sen jälkeen, kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov väitti äskettäin, että Adolf Hitlerillä oli juutalaista sukuperimää.

Lavrovin lausunto herätti raivoa Israelissa, joka kutsui sen sisältöä ”anteeksiantamattomaksi ja törkeäksi” sekä ”hirvittäväksi historialliseksi virheeksi”.

Tiistaina Venäjän ulkoministeriö syytti Israelia Kiovan ”uusnatsihallinnon” tukemisesta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on juutalaista syntyperää.

EU-komissio esittää venäläisen öljyn tuontikieltoa vuoden loppuun mennessä

Kello 11.12: EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on esitellyt EU:n uuden pakotepaketin EU-parlamentin edessä Strasbourgissa.

Komissio esittää, että EU:ssa otettaisiin käyttöön venäläisen öljyn tuontikielto, joka tulisi voimaan vaiheittain. Venäläisestä raakaöljystä luovuttaisiin kuuden kuukauden kuluessa ja öljyjalosteista vuoden loppuun mennessä.

Venäjän suurin pankki Sberbank suljettaisiin Swift-järjestelmän ulkopuolelle ja henkilöpakotteita laajennettaisiin.

Jotta pakotteet tulisivat voimaan, EU-maiden on hyväksyttävä ne yksimielisesti.

EU kaavailee Venäjän ortodoksikirkon johtajan lisäämistä pakotelistalle

Kello 11.10: Euroopan unioni kaavailee Venäjän ortodoksikirkon johtajan, patriarkka Kirillin lisäämistä pakotelistalle, kertoo uutistoimisto AFP näkemänsä asiakirjan perusteella.

EU-komissio on ehdottanut, että henkilöpakotteita laajennetaan osana uusinta pakotepakettia. Komissio on kertonut, että pakotelistalle lisättäisiin esimerkiksi Venäjän armeijan korkea-arvoisia upseereja.

AFP:n mukaan uudella nimilistalla olisi 58 henkilöä, joihin lukeutuisivat myös Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin vaimo, tytär ja poika. Peskov on lisätty EU:n pakotelistalle jo aiemmin.

Uusista pakotteista päättäminen on EU:n jäsenmaiden käsissä.

Valko-Venäjä aloittanut laajat sotaharjoitukset

Kello 9.28: Valko-Venäjä on aloittanut laajat sotaharjoitukset, kertovat muun muassa BBC ja Guardian.

Maan ulkoministeriö sanoo, että harjoitus ei aiheuta vaaraa Valko-Venäjän naapurimaille.

Ulkoministeriön mukaan harjoituksissa testataan sotilasajoneuvojen taisteluvalmiutta, mikä saattaa aiheuttaa ruuhkia liikenteeseen.

Ukrainassa harjoitukset voivat aiheuttaa huolta, sillä Valko-Venäjä on Venäjän läheinen liittolainen. Muutama viikko sitten Venäjän hyökätessä Kiovaan Ukraina väitti, että sitä kohtaan olisi ammuttu ohjuksia Valko-Venäjän puolelta.

Ukrainan vastahyökkäys saanut Venäjän joukkoja vetäytymään noin 40 kilometrin päähän Harkovasta

Kello 8.54: Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) kertoo tuoreimmassa tilannekatsauksessaan, että Ukrainan joukot ovat onnistuneet tekemään merkittävän vastahyökkäyksen Harkovan lähistöllä ja pakottaneet Venäjän joukkoja vetäytymään noin 40 kilometrin päähän kaupungista itään.

ISW:n arvion mukaan Ukrainan vastahyökkäys ei vaikuta Venäjän joukkojen kulkuyhteyksiin noin 125 kilometrin päässä Harkovasta kaakkoon sijaitsevaan Izjumin kaupunkiin. Izjum on Venäjälle tärkeä sillanpääasema sen yrittäessä hyökätä Slovjanskin ja Kramatorskin teollisuuskaupunkeihin Donetskin alueella.

Ukraina teki viikonloppuna hyökkäyksen Izjumiin. Venäjän asevoimien komentaja Valeri Gerasimov oli tuolloin kaupungissa ja tämän onnistui pelastautua täpärästi.

Vaikka vastahyökkäyksellä ei ollut vaikutusta Venäjän joukkojen maakuljetuksiin, saattaa se ISW:n mukaan luoda edellytykset laajemmalle operaatiolle, jossa Venäjän joukot häädettäisiin pois suurimmasta osasta Harkovan kaupungin aluetta.

ISW:n tilannekatsauksessa kerrotaan myös, että ukrainalaisten viranomaisten raporttien mukaan näyttää yhä vahvemmin siltä, että Venäjä aikoo julistaa liikekannallepanon 9. toukokuuta. Venäjällä juhlitaan tuolloin voitonpäivää, eli Natsi-Saksan kukistumista toisessa maailmansodassa.

Britannian tiedustelutiedot: Venäjä jatkaa yrityksiään valloittaa Koillis-Donbass

Kello 8.46: Venäjä on lähettänyt 22 pataljoonan taktisen ryhmän Izjumin lähelle yrittäessään päästä etenemään Donbassin pohjoisreunaa, kertoo Britannian puolustusministeriön tiedusteluraportti. Huolimatta vaikeuksistaan Ukrainan puolustuksen murtamisessa, Venäjä yrittää hyvin todennäköisesti edetä Izjumista eteenpäin ja valloittaa Kramatorskin ja Severodonetskin kaupungit.

Näiden paikkojen valloittaminen vahvistaisi Venäjän sotilaallista hallintaa Koillis-Donbassissa ja tarjoaisi välietapin pyrkimykselle sulkea Ukrainan joukot ulos alueelta, tiedusteluraportissa sanotaan.

Paavi pyysi tavata Putinin, vertaa Ukrainan sotaa Ruandaan

Kello 7.06: Paavi Franciscus sanoi tiistaina julkaistussa sanomalehti Corriere Della Seran haastattelussa, että hän on pyytänyt tapaamista Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Franciscus sanoi välittäneensä Putinille viestin tapaamistoiveestaan, kun sotaa oli käyty parikymmentä päivää, eli maaliskuun puolivälissä. Hän sanoi olevansa valmis matkustamaan Moskovaan tapaamista varten.

”Emme ole vielä saaneet vastausta, ja yhä sellaista pyydämme, joskin pelkään, että Putin ei voi eikä halua tulla tähän tapaamiseen tänä aikana”, Franciscus sanoi.

”En aio nyt mennä Kiovaan. Minusta tuntuu, ettei minun pitäisi mennä. Minun pitää mennä ensin Moskovaan. Minun pitää tavata ensin Putin.”

Paavi myös vertasi Ukrainan verenvuodatusta mittakaavaltaan Ruandan kansanmurhaan. Noin 800 000 ihmistä kuoli, kun äärimieliset hutut tappoivat tutseja ja maltillisia hutuja sadan päivän aikana vuonna 1994.

Paavi myös pohti sodan taustatekijäksi ”Naton haukuntaa Venäjän ovella”, mikä uutistoimisto AFP:n mukaan herätti suuttumusta erityisesti Puolassa, syvän katolisessa maassa Ukrainan naapurissa.

Zelenskyi: Zaporižžjaan saapui eilen 156 Mariupolista terästehtaalta evakuoitua

Kello 6.55: Ukrainan itäosassa sijaitsevaan Zaporižžjaan saapui eilen yhteensä 156 Mariupolista Azovstalin terästehtaalta evakuoitua ihmistä, kertoo maan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

Zelenskyin mukaan Ukrainan hallinnassa olevaan Zaporižžjaan saapuneet ovat eläneet yli kahden kuukauden ajan suojassa pommeilta.

Presidentti kertoi evakuoinneista myöhään eilen julkaistussa puheessa. Aiemmin päivällä YK kertoi tehtaalta evakuoidun viiden päivän aikana 101 siviiliä yhteistyössä Punaisen Ristin kanssa.

Ukrainalaisviranomaiset ovat kertoneet, että satamakaupungin viimeisten puolustajien linnoitukseksi muodostuneella terästehtaalla olisi yhä loukussa noin 200 siviiliä, myös lapsia.

Aftonbladet: Gotlannin kodinturvajoukot 30 päivän lisäharjoitukseen

Ruotsin puolustusvoimat aktivoi Gotlannin saaren kodinturvajoukot kuukauden mittaiseen harjoitukseen, kertoo ruotsalaislehti Aftonbladet.

Gotlannin rykmentistä kerrotaan lehdelle, että saaren puolustuskykyä täytyy kohottaa vastauksena heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen.

Viime viikolla Ruotsin hallitus kertoi 1,6 miljardin kruunun eli noin 150 miljoonan euron lisäsatsauksesta Gotlannin puolustukseen.

Aftonbladetin mukaan yksi osa varustautumisesta liittyy Gotlannin kodinturvajoukkoihin. Harjoitus koskee kaikkiaan 300–400 sotilasta.

Koulutus koostuu useista eri vaiheista, ja se on myös osa monikansallista Baltops-harjoitusta kesäkuussa, Aftonbladet kertoo.

Sotilasta kohden tulee 30 ylimääräistä palveluspäivää, kun niitä tavallisesti on 4–8 vuodessa. Harjoitus päättyy syksyllä pidettävään loppuharjoitukseen.

Kuvernööri: Itä-Ukrainassa 21 siviiliä saanut surmansa Venäjän pommituksissa

Kello 6.33: Itä-Ukrainassa ainakin 21 siviiliä on saanut eilen surmansa venäläisjoukkojen tekemissä pommituksissa, kertoo paikallinen kuvernööri Kyiv Independentin mukaan. Lisäksi 27 kerrotaan haavoittuneen.

Donetskin alueen kuvernööri Pavlo Kyrylenko kertoi iskuista viestipalvelu Telegramissa. Hänen mukaansa uhrien määrä on korkein alueella yhden päivän aikana liki kuukauteen.

Kyrylenkon mainitsemassa Venäjän huhtikuisessa hyökkäyksessä Kramatorskin rautatieasemalle kuoli Kyiv Independentin mukaan 57 ihmistä ja haavoittui yli sata.

Lähteet: Tiedettyä useampi EU-maa vastustaa esitystä, joka lopettaisi öljyostot Venäjältä

6.30: EU-komissio lähetti myöhään tiistaina jäsenmaille esityksensä uusista pakotteista Venäjää vastaan. Uutistoimisto AFP kertoo, että useampi jäsenmaa vastustaa esityksen mukaista luopumista Venäjän öljystä. AFP pohjaa tietonsa EU-viranomaisiin ja eurooppalaisiin diplomaatteihin.

Komissio esittää vaiheittaista luopumista Venäjän öljystä, niin että sen ostaminen loppuisi tämän vuoden mittaan. Ennakkotietojen mukaan ainakin kaksi maata, Unkari ja Slovakia, olivat saamassa erityisluvan jatkaa Venäjän öljyn tuontia joitain kuukausia pidempään. Niiden on vaikeinta korvata venäläisöljyä, jota tuodaan maihin neuvostoaikaista Družba-putkea pitkin. Tämä ei kuitenkaan riitä Slovakialle, joka sanoo tarvitsevansa useita vuosia rukatakseen energiantuotantolaitoksensa valmiiksi luopumiseen Venäjän öljystä.

Eräs diplomaatti varoitti AFP:lle, että erioikeuksien myöntäminen yhdelle tai kahdelle maalle johtaa vastaaviin vaatimuksiin muiltakin. Nimettömät viranomaislähteet kertovatkin AFP:lle, että myös Bulgaria ja Tšekki haluaisivat erioikeuksia öljypakotteisiin.

Puhetta on ollut myös venäläisöljylle asetettavasta tullista tai hintakatosta, jota erityisesti Italia on ajanut.

EU:ssa varaudutaan siihen, että öljyn hinta voi EU-pakotteiden takia lähteä nousuun. Sekin hyödyttäisi Venäjää.

EU-komissio ei aio julkistaa esitystään ennen kuin sen puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhuu EU-parlamentille keskiviikkoaamuna.

Keskiviikkona kaikkien 27 jäsenmaan suurlähettiläät neuvottelevat esityksestä, joka vaatii yksimielisen hyväksynnän. Pakotteet tulevat voimaan vasta, kun jäsenmaat ovat ne hyväksyneet ja ne on saatu julki EU:n virallisessa lehdessä.

Suurin este öljypakotteiden sopimiselta poistui maanantaina, kun Saksa ilmoitti olevansa valmis tukemaan öljyn tuontikieltoa.

Ainakin 17 kuoli polttoainerekan ja bussin törmäyksessä Ukrainassa

Kello 6.18: Ukrainassa ainakin 17 ihmistä on kuollut liikenneonnettomuudessa polttoainerekan ja linja-auton törmäyksen seurauksena. Turma sattui Ukrainan länsiosassa Rivnen alueella tiistaina.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi myöhään tiistaina, että onnettomuudessa törmäsivät linja-auto, henkilöauto ja polttoainerekka. Zelenskyin mukaan uhrien määrä voi vielä kasvaa.

Onnettomuus ei vaikuttanut olevan suoraan yhteydessä Venäjän aloittamaan sotaan Ukrainaa vastaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut