Irpinin pormestari kertoo kaupungista löytyneen 290 ruumista Venäjän vetäytymisen jälkeen – Lvivissä raportoitu räjähdyksiä

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Tiistai oli sodan 69. päivä.

Ihmiset taluttivat polkupyöriään Ukrainan Azovstalin tehtaan lähellä tiistaina 2. toukokuuta.

3.5. 6:32 | Päivitetty 3.5. 22:57

Aamulehti

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

Tiistai 3.5.

YK:n pääsihteeri toivoo lisää ”humanitaarisia taukoja”

Kello 22.46: YK:n pääsihteeri Antonio Guterres peräänkuulutti tiistaina lisää ”humanitaarisia taukoja” Ukrainan taisteluihin.

”Toivoisin, että Ukrainan ja Moskovan jatkuva yhteistyö johtaa lisääntyviin humanitaarisiin taukoihin, joiden myötä siviilit voivat turvallisesti päästä pois taistelujen keskeltä ja apua voidaan saada niille, jotka sitä eniten tarvitsevat”, Guterresin lausunnossa sanottiin.

YK:n Ukrainan humanitaarisen avun koordinaattori Osnat Lubrani toivoi niin ikään, että yli sadan ihmisen evakuointi Avovstalin terästehtaalta Mariupolin satamakaupungista toimisi osviittana tulevasta. Lubrani joutui kuitenkin myös toteamaan, ettei uusia evakuointeja ollut tiistaina suunnitteilla.

Donetskin kuvernööri: Alueella kuollut tänään 21 siviiliä

Kello 22.16: Donetskin alueen kuvernööri Pavlo Kyrylenko kertoo Telegramissa, että alueella olisi kuollut Venäjän pommituksissa tänään 21 siviiliä.

Määrä olisi suurin päiväkohtainen uhrimäärä Ukrainassa sitten Kramatorskin rautatieasemaiskun, joka tapahtui 8. huhtikuuta. Kramatorskin asemalle tehdyssä iskussa kuoli 52 ihmistä.

Kirilenkon mukaan kymmenen ihmistä kuoli tiistaina tulipalossa Avdiivkan koksitehtaalla, viisi Limanissa, neljä Ugledarissa, yksi Velyka Novosilkassa ja yksi Shandriholovessa. Kyrylenkon mukaan 27 Donetskin alueen Ukrainan osan siviiliä haavoittui päivän aikana.

Slovakialaisyhtiö alkaa korjata Ukrainan sotilaskalustoa

Kello 21.59: Slovakialaisyhtiö alkaa korjata ja modernisoida Ukrainan sotilastarvikkeita, kertoi puolustusministeriö.

Valtiollinen Konstrukta-Defence-yhtiö aloittaa työt korjaamalla tiedustelukäytössä olevia BRDM-2-panssariajoneuvoja. Slovakian pääministeri Eduard Heger ja puolustusministeri Jaroslav Nad olivat jo aikaisemmin ehtineet kertoa, että Slovakia on halukas auttamaan Ukrainaa.

Slovakian itäosassa Lieskovecissa sijaitseva Konstrukta-Defence korjaa normaalisti kaikkea maan oman armeijan kalustoa ja teknologiaa. Sillä on myös jonkin verran omaa asetuotantoa.

Pormestari: Lvivissä räjähdyksiä

Kello 21.39: Ukrainan läntisessä Lvivin kaupungissa on ollut räjähdyksiä, sanoo kaupungin pormestari Andri Sadovyi Twitterissä. Sadovyin mukaan kaksi sähkönjakelukeskusta vahingoittui iskuissa. Hänen mukaansa osa kaupungista on ilman sähköä.

Lvivissä olevat uutiskanava CNN:n toimittajat kuulivat räjähdyksiä kaupungin keskustasta itään, etelään ja länteen. CNN:n mukaan kaupungin yllä leijailee savua ja keskustan länsipuolella palaa.

Ukraina hyväksyi lain, joka kieltää Venäjä-myönteisten puolueiden toiminnan

Kello 21.24: Ukrainan parlamentti on hyväksynyt lain, joka kieltää poliittiset puolueet, jotka oikeuttavat, tunnustavat tai kiistävät Venäjän aseellisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan, kertoo uutistoimisto Interfax.

Laki kieltää myös puolueet, jotka ylistävät tai oikeuttavat Ukrainaa vastaan aseellisesti hyökänneiden toimia.

Kansan palvelija -puolueen johtaja Olena Šuljak kertoi äänestyksestä Telegramissa ja kommentoi: "Lopulta lakkaamme suvaitsemasta 'Venäjän rauhaa', joka tuo vain tuhoa Ukrainalle". Šuljakin mukaan päätöstä kannatti 330 äänestänyttä.

Irpinin pormestari: Kaupungista löytynyt 290 ruumista

Kello 20.35: Kaupungin pormestari Oleksandr Markušin kertoi tiistaina, että 290 siviilin ruumiit on löydetty Irpinin kaupungista Kiovan ulkopuolelta Venäjän joukkojen vetäytymisen jälkeen.

Markušin sanoi Facebook-julkaisussaan että 185 kuolleista on tunnistettu, heistä suurin osa oli miehiä. Kuolinsyynä ovat suurimmassa osassa tapauksista olleet sirpaleet ja ampumahaavat.

Yhdysvallat: Koripallotähden pidätys tehty Venäjällä ”väärin perustein”

Kello 20.32: Venäjällä huumeiden hallussapidosta pidätetyn yhdysvaltalaisen koripallotähden Brittney Grinerin tilanteessa on ilmennyt uusi käänne. Muun muassa ESPN kertoi, että Yhdysvaltain ulkoministeriö kuvailee Grineriä ”väärin perustein vangituksi”. Aiemmin viranomaiset ovat välttäneet kommentoimasta Grinerin pidätystä.

Yhdysvaltain hallinnon uusi linjaus merkitsee sitä, että Yhdysvallat pyrkii neuvottelemaan Grinerin vapauttamisesta eikä odota Venäjän tuomioistuinpäätöksiä asiassa.

Kaksinkertainen olympiakultamitalisti Griner pelaa naisten WNBA-sarjassa Yhdysvalloissa, mutta talvitaukojen aikana hän on pelannut jo seitsemänä vuonna Venäjän liigassa. Griner pidätettiin 17. helmikuuta Moskovan lentokentällä, kun hänen matkatavaroistaan löytyi kannabisöljyä sisältäviä sähkötupakan patruunoita. Häntä uhkaa jopa kymmenen vuoden vankeustuomio.

Putin vaati jälleen lopettamaan asetoimitukset Ukrainaan

Kello 17.47: Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati jälleen länsimaita lopettamaan aseiden toimittamisen Ukrainaan. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa puhelimitse keskustellut Putin väitti niin ikään, ettei Ukraina yritä vakavissaan päästä ratkaisuun aseleponeuvotteluissa.

”Venäjä on edelleen valmis dialogiin”, Putin sanoi Macronille Kremlin mukaan.

Putin väitti myös, etteivät länsimaat piittaa Ukrainan sotarikoksista, vaikka voisivat estää ne painostamalla Ukrainaa.

Macron kuuluu niihin harvoihin länsimaiden johtajiin, jotka ovat säilyttäneet keskusteluyhteyden Putiniin sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan runsaat kaksi kuukautta sitten.

Ukraina: Venäjä käynnistänyt hyökkäyksen Azovstalin tehtaalle

Kello 17.29: Ukrainan armeija kertoo, että Venäjän joukot ovat aloittaneet hyökkäyksen piiritettynä olleelle Azovstalin terästehtaalla. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP. Tehtaalla on Mariupolia puolustavia sotilaita, mutta myös siviilejä.

”Meneillään on voimakas hyökkäys Azovstalin tehtaan alueelle panssaroitujen ajoneuvojen ja panssarivaunujen avulla”, Ukrainan Azovin sotilasyksikön apulaiskomentaja Svjatoslav Palamar sanoi sosiaalisessa mediassa.

Palamar lisäsi, että Venäjän joukot yrittivät ”saattaa maihin suuren määrän jalkaväkeä laivalla”. Venäjän puolustusministeriö kertoi aloittavansa pommitukset, koska Ukraina olisi sen mukaan käyttänyt hyväkseen tulitaukoa päästäkseen parempiin tuliasemiin.

Punainen Risti: Yli sata Azovstalista evakuoitua saapunut Zaporižžjaan

Kello 16.58: Kansainvälinen Punainen Risti kertoo Twitterissä, että Azovstalin tehtaalta evakuoidut reilu sata henkeä ovat saapuneet Zaporižžjaan.

Ukrainan varapääministeri Iryna Verestsuk kertoi aiemmin tiistaina toimittajille, että Mariupolin Azovstalin tehtaalta evakuoidun 106 ihmisen saattueen odotetaan saapuvan Zaporižžjaan. Asiasta kertoi CNN.

Verestsukin mukaan venäläisjoukot myös estivät satoja ihmisiä lähtemästä Mariupolista ja muilta Venäjän miehittämiltä alueilta ja että tulitauko Azovstalin tehtaan ympärillä ei ollut tarpeeksi pitkä, jotta kaikki siviilit olisi saatu pois. Hän myös sanoi, että tehtaalla olisi 40 vakavasti loukkaantunutta sotilasta, jotka tarvitsevat kiireellistä lääkärinhoitoa.

Verestsukin syytti venäläisiä evakuointia koskevien sopimusten muuttamisesta, niin että ihmiset eivät päässeet lähtemään Zaporižžjan eteläpuolella olevista miehitetyistä kaupungeista, kuten Tokmakista ja Vasylivkasta.

Putinin huhutaan joutuvan syöpäleikkaukseen

Kello 15.29: Venäjän presidentti Vladimir Putinin väitetään joutuvan syöpäleikkaukseen toukokuussa. Väitteen mukaan Putin siirtäisi presidentin valtaoikeudet leikkauksen ja siitä toipumisen ajaksi luottomiehelleen Nikolai Patruševille.

Patrušev toimii keskeisessä tehtävässä Venäjän federaation turvallisuusneuvoston sihteerinä. Toteutuessaan valtaoikeuksien siirto olisi yllättävä, sillä Venäjän perustuslain mukaan niiden tulisi siirtyä pääministeri Mihail Mišustinille.

Asiasta uutisoivat aiemmin useat kansainväliset mediat, jotka viittasivat venäläiseen, henkilöytensä salaavaan lähteeseen, joka on julkaissut videon venäläiselle Telegram-kanava General SVR:lle. Suomessa asiasta uutisoi maanantaina muiden muassa Keskisuomalainen.

Venäjä sanoo aloittaneensa Azovstalin tehtaan pommittamisen

Kello 15.13: Venäjä ilmoittaa aloittaneensa Azovstalin tehtaan pommitukset. Venäjä väittää, että Ukraina käytti hyväkseen tulitaukoa päästäkseen parempiin tuliasemiin. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Venäjän joukot ovat aloittaneet pommitukset Azovstalin terästehtaalla Ukrainan eteläisessä satamakaupungissa Mariupolissa. Venäläinen uutistoimisto RIA kertoo pommitusten alkaneen sen jälkeen, kun ukrainalaiset sotilaat käyttivät evakuointeja varten tarkoitettua tulitaukoa siirtyäkseen tuliasemiin.

”Aselepo julistettiin, koska siviilejä oli evakuoitava Azovstalin alueelta. Tehtaalla olevat Azov-joukot ja ukrainalaiset sotilaat käyttivät sitä hyväkseen. He tulivat ulos kellarista, ottivat tuliasemia alueella ja tehdasrakennuksia”, RIA lainaa Venäjän puolustusministeriötä.

”Nyt Venäjän armeijan ja Donetskin kansantasavallan yksiköt alkavat tuhota näitä tuliasemia”, ministeriö sanoi.

Venäjä saattaa suunnitella sodanjulistusta ja liikekannallepanoa voitonpäiväksi

Kello 13.51: Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa julistaa sodan Ukrainalle voitonpäivänä 9. toukokuuta, uskovat useat länsimaiden viranomaiset. Asiasta kirjoittaa muiden muassa yhdysvaltalainen CNN-kanava ja ukrainalainen uutistoimisto Unian.

Tähän mennessä Venäjä ei virallisesti ole julistanut sotaa Ukrainalle, vaan puhuu ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta”, jolla pyritään ”puhdistamaan Ukraina natseista”.

Unianin mukaan virallinen sodanjulistus voitonpäivänä voisi nostaa sodan kannatusta venäläisten parissa. Sodan kannalta erityisen tärkeää on se, että Venäjän lainsäädännön mukaan sodanjulistus mahdollistaisi sotajoukkojen vahvistamisen reservin joukoilla ja varusmiehillä.

Ukrainan puolustusministeriön tiedusteluosaston päällikkö Kirill Budanov kertoi 2. toukokuuta näkyvissä olevan merkkejä siitä, että Venäjä valmistautuisi liikekannallepanoon.

Asiasta hän kertoi ukrainalaiselle NV-lehdelle antamassaan haastattelussa 2. toukokuuta vastatessaan kysymykseen siitä, valmistautuuko Venäjä ilmoittamaan liikekannallepanosta 9. toukokuuta.

”Kyllä, he [venäläiset] valmistautuvat. Nyt [Venäjän federaation kansallisista resursseista vastaava virasto] Rosrezerv on alkanut tarkistaa resursseja ja laskea, minkälaisen liikekannallepanokäskyn he voivat antaa”, Budanov sanoi.

Budanovin mukaan Venäjä tahtoo vahvistaa voiton Itä-Ukrainassa voitonpäivään mennessä.

”Se on heidän tavoitteensa, mutta sitä ei tapahdu, he eivät ehdi.”

Myös uutistoimisto AFP on kertonut Venäjän pyrkivän liittämään itseensä Ukrainan itäiset Donetskin ja Luhanskin alueet. Muina vaihtoehtoina pidetään Odessan hyökkäyksen vahvistamista sekä Mariupolin julistamista täysin vallatuksi.

Slovakia hakee poikkeusta mahdollisiin Venäjän öljypakotteisiin, Unkari jatkaa energiapakotteiden vastustamista

Kello 12.26: Slovakia hakee poikkeusta EU:n mahdollisesti päättämiin venäläisöljyn pakotteisiin, kertoo Slovakian valtionvarainministeriö uutistoimisto Reutersille. Euroopan komission odotetaan päättävän tänään kuudennesta pakotepaketista Venäjälle, johon sisältynee myös energiapakotteita.

Slovakian mukaan sille ei tällä hetkellä ole mahdollista käsitellä erityyppistä öljyä.

”Sen vuoksi pyydämme pidempää siirtymäaikaa putken kautta tulevalle öljylle”, sanoi ministeriö.

Unkari on sanonut useaan otteeseen, ettei se tule hyväksymään energiapakotteita. Viimeisimpänä kannan vahvisti ulkoministeri Péter Szijjártó tiistaina vierailullaan Kazakstaniin. Szijjártón mukaan lähes kaksi kolmasosaa Unkarin öljystä tulee Venäjältä lähtevän Družba-öljyputken kautta.

Reuters uutisoi maanantaina kahden EU-viranomaisen kertoneen uutistoimistolle, että Unkarille ja Slovakialle saatetaan myöntää poikkeus EU:n päätöksessä Venäjän öljyn tuontikiellosta.

Moskovassa ilmestyi bussipysäkeille mainoksia, joissa tunnettuja ruotsalaisia väitetään natseiksi

Kello 12.16: Venäjän pääkaupungissa Moskovassa on alkanut mainoskampanja, jossa tunnettuja ruotsalaisia väitetään natseiksi. Mainoksia on bussipysäkeillä, muun muassa Ruotsin suurlähetystön edessä.

Mainoksissa annetaan ymmärtää, että lastenkirjailija Astrid Lindgren, elokuvaohjaaja Ingmar Bergman, huonekaluketju Ikean perustaja Ingvar Kamprad sekä Ruotsin entinen kuningas Kustaa VI Aadolf olisivat olleet natseja.

Ruotsin ulkoministeriö kertoo olevansa tietoinen kampanjasta, mutta ei aio ryhtyä julkiseen väittelyyn mainosten takana olevan venäläisen järjestön kanssa.

Britannian puolustusministeriö: Hyökkäys Ukrainaan heikentää Venäjän armeijaa pitkäksi aikaa

Kello 10.01: Venäjän armeija on merkittävästi heikompi kuin ennen sen hyökkäystä Ukrainaan, arvioi Britannian puolustusministeriö Twitterissä jakamassaan päivittäisessä tilannekatsauksessa.

Ministeriö arvioi hyökkäyksen jättävän Venäjän hyvin pitkään näkyvän jäljen Venäjän kykyyn tehdä perinteisiä sotilasoperaatioita. Kaikenlainen toipuminen tulee olemaan hidasta pakotteiden vuoksi.

Venäjän sota Ukrainassa on siis heikentänyt Venäjän armeijaa pysyvästi, vaikka se tuplasi puolustusbudjettinsa vuosien 2005 ja 2018 välillä ja investoi kalustonsa modernisointiin. Se ei kuitenkaan ole auttanut Venäjää ylivallan ottamisessa Ukrainassa johtuen epäonnistumisista strategisissa suunnitelmissa ja operaatioiden toteutuksessa.

Britannia antaa Ukrainalle yli 350 miljoonan euron arvosta lisäaseapua

Kello 9.37: Britannian antaa Ukrainalle 300 miljoonaa punnan (357 miljoonaa euroa) arvosta lisää aseellista tukea, odotetaan Britannian yleisradio BBC:n mukaan pääministeri Boris Johnsonin ilmoittavan tiistaina. Johnsonin kanslia on ilmoittanut tuen sisältävän muun muassa elektronista sodankäyntilaitteistoa, vastatykistötutkajärjestelmiä, GPS-häirintä- ja yönäkölaitteita.

Tutkajärjestelmiä on suunniteltu havaitsemaan tykistöammuksia ja ohjuksia ja sitten paikantamaan niitä ampuneiden aseiden sijainnit.

Lisäksi Britannia antaa Ukrainalle raskaita tarvikkeita nostavia droneja, joita voidaan käyttää myös tarvikkeiden kuljettamiseen ukrainalaisjoukoille. Lisäksi Ukrainaan lähetetään Ukrainan pyynnöstä Toyota Land Cruiser -autoja, joita voitaisiin käyttää siviilien evakuoimiseen etulinjoilta.

Johson puhuu tiistaina Ukrainan parlamentille. Tämän odotetaan heijastavan toisen maailmansodan aikaisen pääministeri Winston Churchillin kuuluisia sanoja Britannian alahuoneelle vuonna 1940, jossa hän kutsui hetkeä Britannian ”hienoimmaksi”. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi viittasi niinikään puheeseen puhuessaan Britannian parlamentille maaliskuussa.

Borrell: Seuraava pakotepaketti sisältää luultavasti öljypakotteiden lisäksi lisäpakotteita venäläispankeille

Kello 8.22: EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell kertoi maanantaina vierailullaan Panamaan suunnitelluista uusista pakotteista Venäjälle. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.

Borrellin mukaan EU:n kuudes pakotepaketti tulisi sisältämään lisäpakotteita pankeille.

”Useampi venäläispankki tulee lähtemään Swift[-maksujärjestelmästä]”, sanoi Borrell.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Borrell sanoi myös, että uusi paketti tulisi sisältämään myös energiapakotteita. Hänen mukaansa toistaiseksi asiasta ei kuitenkaan ole EU-maiden välillä yksimielisyyttä. Aiemmin Reuters kertoi, että Unkarille ja Slovakialle saatettaisiin myöntää poikkeus EU:n päätöksessä Venäjän öljyn tuontikiellosta.

EU:n odotetaan tiistaina esittävän kuudes pakotepaketti Venäjää vastaan.

Öljyä suurempaa päänvaivaa on aiheuttanut kaasu. Venäjä on vaatinut eurooppalaisia kaasuyhtiöitä maksamaan maan kaasutoimitukset ruplissa, mihin maanantaina pidetyssä energiaministereiden hätäkokouksessa Brysselissä pyrittiin etsimään ratkaisuja.

Energiakomissaari Kadri Simson on sanonut, että komissiolla ei ole tietoa yhtiöistä tai maista, jotka olisivat valmiita sitoutumaan Venäjän maksumekanismiin.

Venäjä haluaa maksun kaasutoimituksista ruplina niin, että kaasuyhtiöiden on sitouduttava käyttämään kahta tiliä Gazprombankissa. Käytännössä eurooppalaiset kaasuyhtiöt maksaisivat kaasutoimituksen ensin esimerkiksi euroina yhdelle tilille, mutta maksu ei olisi lopullinen ennen kuin eurot olisi vaihdettu rupliksi toiselle tilille.

Euroopan komissio on arvioinut, että maksumekanismiin suostuminen johtaa Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden rikkomiseen.

Pelastusviranomaisten välittämä video näyttää maanantain ohjusiskun tuhoja Odessassa

Kello 8.17: Venäjän kerrottiin maanantaina tehneen ohjusiskun Odessan rantakaupunkiin.

Uutistoimisto Reutersin välittämä video näyttää ohjusiskun sammutustöitä Odessassa Etelä-Ukrainassa maanantaina 2. toukokuuta. Reuters ei ole voinut vahvistaa pelastusviranomaisten kuvaaman videon aitoutta.

Paikallisviranomaisten mukaan iskussa kuoli 15-vuotias poika ja loukkaantui tyttö. Isku vaurioitti asuinrakennusta ja kirkkoa.

Maanantaina uutisoitiin Odessaan tehdystä ohjusiskusta, jossa oli kuollut esimerkiksi 15-vuotias poika. Reuters on välittänyt kuvaa Odessan väitetyn ohjusiskun tuhoista mutta pelastusviranomaisten kuvaaman videon aitoutta ei voida vahvistaa.

Suomen pääministeri matkustaa Saksaan

Kello 8.10: Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee tiistaina Saksassa. Marin osallistuu liittokansleri Olaf Scholzin kutsusta Saksan liittohallituksen järjestämään keskustelutilaisuuteen Euroopan muuttuneesta turvallisuustilanteesta.

Lue lisää: Suomen ja Ruotsin pääministerit ovat vierailleet Saksassa keskustelemassa turvallisuus­tilanteesta

Zelenskyi: Venäläisjoukot ovat surmanneet hyökkäyssodan aikana 220 lasta

Kello 7.30: Venäläisjoukot ovat surmanneet Ukrainassa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen 220 lasta, sanoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puheessaan.

Presidentti painottaa, ettei kaikista kuolonuhreista ole edelleenkään tietoa, sillä Ukrainalla ei ole pääsyä kaikille niille alueilleen, jotka Venäjä on miehittänyt.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) on kertonut Ukrainassa saaneen surmansa tiettävästi yli 3 150 siviiliä Venäjän aloitettua hyökkäyksensä helmikuun lopulla. Todellisen luvun uskotaan kuitenkin olevan huomattavasti korkeampi.

Venäjä pyrkii liittämään Itä-Ukrainan separatistialueet osaksi Venäjää, sanoo USA

Kello 6.31: Venäjä suunnittelee liittävänsä Itä-Ukrainassa sijaitsevat Luhanskin ja Donetskin separatistialueet osaksi Venäjää, kertoo Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) Yhdysvaltain-edustaja Michael Carpenter.

Liittämisaikeista kertovat uutistoimisto AFP:n lisäksi muun muassa CNN ja The New York Times.

Carpenterin mukaan yhdysvaltalaiset tiedustelutiedot antavat ymmärtää, että Venäjä suunnittelee separatistialueilla järjestettävän toukokuun puolivälin tienoilla kansanäänestyksiä Venäjään liittymisestä. Carpenter kuvailee suunniteltuja äänestyksiä ”huijauksiksi”.

”Raportit antavat ymmärtää, että Venäjä suunnittelee kansanäänestyksen toteuttamista jossain toukokuun puolivälissä ja Moskova harkitsee samanlaista suunnitelmaa myös Hersonissa”, Carpenter sanoi Yhdysvaltain ulkoministeriön lehdistötilaisuudessa.

”Uskomme tietojen olevan erittäin uskottavia”, Carpenter kertoi.

Luhanskin ja Donetskin alueet ovat julistautuneet itsenäisiksi. Venäjä tunnusti separatistialueiden itsenäisyyden helmikuussa hieman ennen kuin aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa.

Britannian puolustusministeriö on niin ikään kertonut hiljattain Venäjän suunnittelevan Hersoniin lavastettua kansanäänestystä, jolla olisi tarkoitus oikeuttaa Venäjän miehitys.

Venäjä on pyrkinyt viime päivinä lujittamaan hallintaansa maaliskuun alussa valtaamastaan Hersonin kaupungista Etelä-Ukrainassa.

Britannian puolustusministeriö kertoi viikonloppuna olevan selviä merkkejä siitä, että Venäjä yrittää vakiinnuttaa poliittisen ja taloudellisen valtansa Hersonissa. Hersoniin perustettu Venäjä-mielinen hallinto on esimerkiksi ilmoittanut, että alueen valuutta vaihtuu Ukrainan hryvniasta Venäjän ruplaan.

Carpenterin mukaan Venäjän on kerrottu lisäksi sieppaavan Itä- ja Etelä-Ukrainassa hallinnassaan olevilla alueilla paikallisia viranomaisia ja korvaavan heitä Venäjä-myönteisillä ryhmillä. Muun muassa koulujen johtajia, toimittajia ja paikallisia aktivisteja on kerrottu kadonneen.

Carpenterin mukaan venäläisjoukkojen on kerrottu myös viime aikoina katkoneen internet- ja puhelinyhteyksiä samaisilla alueilla. Näin on pyritty hänen mukaansa estämään luotettavan tiedon kulku.

Ukrinform: Mariupolista evakuoidut siviilit saapuvat Zaporižžjaan – tiedot ajankohdasta ristiriitaisia

Kello 6.30: Ukrainan Mariupolista Azovstalin terästehtaalta evakuoidut siviilit pääsevät Ukrainan hallussa olevaan Zaporižžjan kaupunkiin tiistaina, kertoi Ukrainan valtion tietotoimisto Ukrinform myöhään maanantaina.

Tiedot evakuointisaattueiden liikkeistä ovat vaihdelleet eri lähteiden välillä. Azovstalin terästehtaalta evakuoituja siviilejä on saapunut jo maanantaina Zaporižžjaan, kertoivat muun muassa brittilehti

The Guardian
ja yhdysvaltalainen The New York Times.

Muutama ihminen talutti maanantaina polkupyöriään Mariupolisssa lähellä Azovstalin terästehtaan aluetta.

Terästehtaan alueelta evakuoitiin sunnuntaina noin sata siviiliä. Heidän odotettiin pääsevän Zaporižžjaan maanantaina.

Mariupolin satamakaupungin viimeisten puolustajien linnoitukseksi muodostuneella terästehtaalla on edelleen noin 200 siviiliä, mukaan lukien 20 lasta, kertoi ukrainalaisviranomainen yhdysvaltalaislehti Washington Postille. Zaporižžja sijaitsee yli 200 kilometrin päässä Mariupolista.

Maanantaina odotettiin myös toisen siviilien evakuointioperaation alkua. Myöhemmin maanantaina Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kertoi, että evakuointi oli ”käynnissä”, mutta ei siinä vaiheessa antanut siitä lisää tietoja.

”Kaikki on hyvin haurasta, asiat voivat hajota minä hetkenä hyvänsä. Niinpä on parempi odottaa, kunnes evakuointi on ohi”, Kuleba sanoi yhdessä Tanskan ulkoministerin Jeppe Kofodin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa.

YK:n mukaan yli 3 000 siviiliä kuollut Ukrainassa

YK:n mukaan yli 5,5 miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta Venäjän hyökättyä maahan helmikuun lopulla.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan luku on koottu useista eri lähteistä ja nojaa pääasiassa viranomaisten antamiin tietoihin rajanylityksistä.

Tämän lisäksi Ukrainassa on noin 7,7 miljoonaa sisäistä pakolaista, YK:n alainen Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on kertonut.

Tämänhetkisten tietojen mukaan yli 3 000 siviiliä on kuollut Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopulla. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) mukaan todellinen luku on arvatenkin huomattavasti korkeampi, kertoi brittilehti The Guardian.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut