EU asettamassa venäläisöljylle tuontikiellon jo ensi viikolla, NYT kertoo – Tärkeä rautatiesilta räjäytetty

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Perjantai oli sodan 65. päivä.

Pelastajat työskentelivät Kiovassa perjantaina alueella, johon oli tehty ohjusisku.

29.4. 7:00 | Päivitetty 29.4. 22:35

Aamulehti

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

Perjantai 29.4.

NYT: EU-maat asettavat Venäjän öljylle tuontikiellon jo ensi viikolla

Kello 22.32: Euroopan unionin jäsenmaat ovat aikeissa hyväksyä asteittaisen tuontikiellon venäläiselle öljylle jo ensi viikolla, kertoo New York Times nimettömiin EU-lähteisiin vedoten.

Lehden tietojen mukaan jo valmis ehdotus tullaan hyväksymään EU-lähettiläiden keskiviikon kokouksessa, ilman tarvetta huippukokoukselle. Öljyn tuontikielto on EU:n kuudennen pakotepaketin suurin ja keskeisin elementti.

Tuontikielto tulee oletettavasti alkamaan tankkereilla tuotavasta öljystä ja laajentumaan myöhemmin putkia pitkin toimitettavaan öljyyn. Jos tuontikiellon voimaantulo noudattaa aiemman kivihiilen tuontikiellon esimerkkiä se antanee maiden purkaa olemassa olevat tuontisopimuksensa rauhassa. Kiellon voimaantulo voi siis kestää kuukausia.

Sama pakotepaketti tulee sisältämään myös Venäjän suurimpaan pankkiin, Sberbankkiin sekä venäläisiin merkkihenkilöihin kohdistuvia pakotteita, lähde kertoo.

Donetsjoen ylittävä rautatiesilta räjäytetty

Kello 22.30: Donetsjoen ylittävä rautatiesilta räjäytettiin perjantaina. Silta olisi ollut venäläisjoukkojen etenemisreitillä kohti Slovjaskin kaupunkia. Oletettavasti räjäyttäjinä ovat siis olleet venäläisten etenemistä hidastamaan pyrkivät ukrainalaiset.

Videon räjäytetystä sillasta jakoi Valko-Venäjän opposition uutiskanava Nexta. Uutiskanava CNN kertoo varmistaneensa videon aitouden.

Rautatiesillan vieressä kulkee myös maantiesilta, joka on osa Slovjaskin ja Lymanin kaupunkien välistä maantietä. Paikalta julkaistun videon perusteella maantiesilta oli ainakin toistaiseksi vielä paikoillaan.

Venäjä on tehnyt useita ilmaiskuja kohti Lymania, joka on Ukrainan joukkojen huollon kannalta keskeinen rautateiden risteysasema. Venäjän joukkojen arvioidaan myös edenneen hitaasti kohti Slovjanskia.

Yhdysvallat varoittaa kansalaisiaan lähtemästä taistelemaan Ukrainaan

Kello 17.48: Yhdysvaltain puolustusministeriö varoitti perjantaina amerikkalaisia lähtemästä taistelemaan Ukrainaan Venäjää vastaan. Varoitus julkistettiin sen jälkeen, kun entinen merijalkaväen sotilas kuoli Ukrainassa aiemmin tällä viikolla.

”Kehotamme, että amerikkalaiset eivät lähde Ukrainaan. Se on aktiivista sota-aluetta. Se ei ole matkustuskohde”, sanoi puolustusministeriön tiedottaja John Kirby.

Kirby esitti tiedotustilaisuudessa osanottonsa sotilaan omaisille. Hän sanoi ymmärtävänsä sotilaan epäitsekkäät vaikuttimet, mutta tähdensi, että on olemassa muita keinoja tukea Ukrainaa turvallisella ja vaikuttavalla tavalla.

Pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan presidentti Volodymyr Zelenskyi kutsui ulkomaisia vapaaehtoisia taistelemaan maahansa. Maaliskuussa Ukrainan ulkoministeriö kertoi, että kymmenet tuhannet vapaaehtoiset kymmenistä maista olivat vastanneet kutsuun.

Fazer jättää Venäjän – tytäryhtiölle löytyi ostaja

Kello 17.47: Fazer on sopinut venäläisen tytäryhtiönsä myynnistä Moskovan johtavalle leipomoyritykselle, Kolomenskijille. Myynti on saanut tarvittavat viranomaishyväksynnät, myös Venäjän kansallisen kilpailuviranomaisen siunauksen, Fazer tiedotti perjantaina.

Yrityskauppa pannaan toimeen heti, ja Fazerin toiminnot Venäjällä loppuvat siihen. Osapuolet eivät julkista kauppasummaa.

Fazerin liikevaihto Venäjällä oli viime vuonna noin 157 miljoonaa euroa eli 13 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Yhtiön leipomot Moskovassa ja Pietarissa ovat työllistäneet noin 2 300 ihmistä. Henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen.

Fazer ilmoitti maaliskuun alussa luopuvansa liiketoiminnoistaan Venäjällä. Osana vetäytymisprosessia Fazerin Venäjän-tytäryhtiön nimeksi on vaihdettu Hlebny Dom ja myös Fazer-brändin käyttö kuluttajatuotteissa loppuu.

Kansalaisjärjestö: Venäjä ottanut kiinni kaksi brittiläistä avustustyöntekijää Ukrainassa

Kello 16.08: Venäjän armeijan epäillään ottaneen kiinni kaksi Ukrainaan lähtenyttä brittiläistä vapaaehtoistyöntekijää, kertoo brittiläinen kansalaisjärjestö Presidium Network. Asiasta kertovat Britannian yleisradioyhtiö BBC ja uutistoimisto AFP.

Järjestön mukaan avustustyöntekijät otettiin kiinni maanantaina lähellä Zaporižžjan kaupunkia Etelä-Ukrainassa. Työntekijät olivat Ukrainassa humanitaarisessa työssä.

BBC:n tietojen mukaan henkilöt työskentelivät Ukrainassa itsenäisesti, mutta heillä oli yhteys Presidium Network -järjestöön. Britannian yleisradioyhtiön mukaan kiinniotto tapahtui, kun avustustyöntekijät yrittivät pelastaa perhettä Zaporižžjan eteläpuolella sijaitsevasta kylästä.

Britannian ulkoministeriö pyytää tapauksesta lisätietoja.

Torstaina maan hallitus vahvisti entisen Britannian sotilaan kuolleen Ukrainassa ja toisen olleen kateissa. The Guardianin mukaan molemmat heistä olivat vapaaehtoisia, jotka lähtivät taistelemaan maahan.

Nato varoittaa: sota voi kestää vuosia

Kello 16.08: Puolustusliitto Nato on varoitellut Ukrainan konfliktin pitkittymisestä.

Naton apulaispääsihteeri Mircea Geoană totesi Britannian yleisradion BBC:n haastattelussa pitävänsä selvänä, että seuraavat päivät ja viikot saattavat olla ratkaisevia, mutta luultavasti sota jatkuu pidempään.

”Tämä voi olla viikkoja, se voi olla kuukausia tai jopa vuosia – tämä riippuu monista tekijöistä”, Geoană totesi.

”Mutta lopulta sota tullaan voittamaan. Toivottavasti voittajaksi selviytyy Ukraina.”

Yhdysvaltojen rahoittaman kanavan journalisti kuoli Venäjän ohjusiskussa Kiovaan

Kello 14.26: Ukrainassa Yhdysvaltojen rahoittaman Radio Free Europe/Radio Liberty -kanavan tuottaja ja toimittaja on saanut surmansa Venäjän ohjusiskussa Kiovaan, kanava kertoi perjantaina.

Journalisti sai surmansa, kun ohjus osui kerrostaloon, jossa hän asui. Lisäksi kymmenkunta ihmistä haavoittui.

Venäjän joukot tulittivat kaupunkia ohjuksilla samaan aikaan kun YK:n pääsihteeri Antonio Guterres oli siellä vierailulla. Venäjän puolustusministeriö on myöntänyt tehneensä ”täsmäiskuja” kaupunkiin Guterresin vierailun aikana.

Kansainvälisen CPJ-toimittajajärjestön mukaan ainakin seitsemän toimittajaa on saanut surmansa Ukrainassa sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi maahan runsaat kaksi kuukautta sitten.

Muun muassa Saksa tuomitsi perjantaina voimakkaasti Venäjän iskut YK:n pääsihteerin vierailun aikana. Saksan hallituksen mukaan ne osoittavat, ettei ”Venäjä kunnioita kansainvälistä oikeutta millään lailla”.

Kansalaisjärjestö: Venäjä ottanut kiinni kaksi brittiläistä avustustyöntekijää Ukrainassa

Kello 14.23: Venäjän armeijan epäillään ottaneen kiinni kaksi Ukrainaan lähtenyttä brittiläistä vapaaehtoistyöntekijää, kertoo brittiläinen kansalaisjärjestö Presidium Network. Asiasta kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC ja uutistoimisto AFP.

Järjestön mukaan avustustyöntekijät otettiin kiinni maanantaina lähellä Zaporižžjan kaupunkia Etelä-Ukrainassa. Työntekijät olivat Ukrainassa humanitaarisessa työssä.

BBC:n tietojen mukaan henkilöt työskentelivät Ukrainassa itsenäisesti, mutta heillä oli yhteys Presidium Network-järjestöön. Britannian yleisradioyhtiön mukaan kiinniotto tapahtui, kun avustustyöntekijät yrittivät pelastaa perhettä Zaporižžjan eteläpuolella sijaitsevasta kylästä.

Britannian ulkoministeriö pyytää tapauksesta lisätietoja.

Torstaina maan hallitus vahvisti entisen Britannian sotilaan kuolleen Ukrainassa ja toisen olleen kateissa. The Guardianin mukaan molemmat heistä olivat vapaaehtoisia, jotka lähtivät taistelemaan maahan.

Venäjän puolustusministeriö: Ammuimme risteilyohjuksia Ukrainaan sukellusveneestä

Kello 14.23: Venäjä ampui Ukrainaan Kalibr-risteilyohjuksia dieselkäyttöisestä sukellusveneestä Mustallamerellä, Venäjän puolustusministeriö ilmoitti perjantaina.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Venäjä sanoo julkisesti käyttäneensä sukellusveneitään iskuissa Ukrainaan.

Tietoa sukellusveneestä tehdystä ohjusiskusta on mahdotonta varmistaa itsenäisesti.

Venäjän joukot ”ryöstelevät” Ukrainan vehnävarastoja

Kello 13.46: Ukrainan viranomaiset syyttävät Venäjän joukkoja vehnän ”ryöstelystä” ukrainalaisalueilla, jotka Venäjä on miehittänyt.

Ukrainan ulkoministeriön mukaan venäläisjoukot ovat vieneet viljaa erityisesti Hersonin alueelta. Joukkoja syytetään myös Ukrainan satamista lähtevien viljalähetysten kulun estämisestä.

Tuoreessa lausunnossaan ministeriö vaatii Venäjää lopettamaan ”laittomat viljavarkaudet”, sillä Ukrainan väitteen mukaan ne voivat pahimmillaan olla uhka koko maailman elintarviketurvallisuudelle. Asiasta kertoo muun muassa CNN.

Kiovaan tehdyn ohjusiskun jäljiltä löytyi kuollut

Kello 11.13: Ukrainalaiset pelastustyöntekijät löysivät ruumiin Kiovaan torstai-iltana tehdyn ohjusiskun jäljiltä, Kiovan pormestari Vitali Klitško sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Muista kuolonuhreista ei ole raportoitu. Kiovaan tehtiin torstaina ohjusisku samaan aikaan kun YK:n pääsihteeri António Guterres vierailulla kaupungissa. Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjän joukot ampuivat kaupunkiin kaksi ohjusta. Venäjän puolustusministeriö sanoi perjantaina, että venäläisjoukot tuhosivat pitkän kantaman täsmäohjuksilla Artemin ”ohjus- ja avaruusrakettitehtaan” Kiovassa.

Britannian puolustusministeriön mukaan venäläiset ovat saaneet vallattua uusia alueita vain rajoitetusti

Kello 11.02: Ukrainassa Venäjän hyökkäyksen pääpainopiste on edelleen Donbassin alueella, missä se yrittää vakauttaa hallintansa Donetskin ja Luhanskin alueilla, kertoi Britannian puolustusministeriö perjantain päivittäiskatsauksessaan Twitterissä.

Raskaita taisteluita on käyty etenkin Lysytshanskin ja Sjevjerodonetskin kaupunkien lähistöllä, missä Venäjän joukot yrittävät edetä Izjumista Slovjanskiin.

Ukrainan joukkojen vastarinta on kuitenkin voimakasta, minkä vuoksi venäläiset ovat saaneet vallattua uusia alueita vain rajoitetusti. Näitäkin alueita vallatessaan venäläiset ovat kärsineet merkittäviä miehistö- ja kalustotappioita, Britannian puolustusministeriö kertoo.

Mariupolin terästehtaan siviilejä yritetään perjantainakin evakuoida

Kello 10.51: Ukrainassa yritetään jälleen perjantaina evakuoida siviilejä Azovstalin terästehtaasta Mariupolin satamakaupungissa. Mariupol on ollut viikkokausia piiritettynä.

YK on aikaisemmin ilmoittanut tekevänsä kaiken mahdollisen, jotta Mariupolin evakuoinnit onnistuisivat.

Azovstalin terästehdaskompleksin alueelle ovat siviilien lisäksi perääntyneet myös viimeiset kaupunkia puolustavat ukrainalaisjoukot.

Etyj lopettaa tarkkailuoperaationsa Itä-Ukrainassa

Kello 9.31: Etyjin mukaan Venäjän suhtautuminen operaatioon ei jättänyt muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa tarkkailu.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) lopettaa tarkkailuoperaationsa Itä-Ukrainassa, järjestö kertoo verkkosivuillaan. Operaatio on ollut käynnissä vuodesta 2014.

Venäjä, joka kuuluu järjestöön, käytti veto-oikeuttaan ja esti operaation jatkamisen.

”Tämä ei ollut helppo päätös, mutta Venäjän suhtautuminen ei jättänyt meille muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä toimiin operaation lopettamiseksi, sanoi Etyjin puheenjohtaja”, Puolan ulkoministeri Zbigniew Rau.

”Tarkkailuoperaatiolla oli elintärkeä rooli puolueettoman tiedon välittämisessä, tulitaukojen mahdollistamisessa ja konfliktin siviiliväestölle aiheuttamien vaikutusten helpottamisessa”, Rau jatkoi.

Etyj on ollut ainoa kansainvälinen organisaatio, joka on ollut paikan päällä Itä-Ukrainassa siitä lähtien, kun yhteenotot Ukrainan joukkojen ja separatistien välillä alkoivat.

Britannia aikoo lähettää tuhansia sotilaita eri puolille Eurooppaa laajennettuihin sotaharjoituksiin

Kello 9.19: Noin 8 000 brittiarmeijan sotilasta osallistuu tulevana kesänä ympäri Eurooppaa järjestettäviin sotaharjoituksiin, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Kyseessä on yksi suurimmista sijoituksista sitten kylmän sodan, sanoo brittiläinen sanomalehti The Guardian, jonka mukaan sotilaiden lukumäärää voidaan vielä mahdollisesti kasvattaa tulevien kuukausien aikana.

Harjoitusten lisäksi Britannia aikoo lähettää kymmeniä panssariajoneuvoja useaan eri maahan mukaan lukien Suomeen. Panssariajoneuvojen mukana on määrä tulla Eurooppaan kymmeniätuhansia brittisotilaita, jotka yhdistävät voimansa kohdemaasta riippuen joko Naton tai Joint Expeditionary Forcen (JEF) joukkojen kanssa.

Britannian puolustusministeriön mukaan harjoituksia on suunniteltu jo pitkään, mutta niiden laajuutta on kasvatettu ja suunnitelmia tehostettu aina siitä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa.

Puolustusministeri Ben Wallace kuvaili Britannian aikeita ”solidaarisuuden ja voiman osoitukseksi”, jonka tarkoituksena on ”estää aggressio sellaisessa mittakaavassa, jota ei ole nähty Euroopassa tällä vuosisadalla”.

Lähi-idän maat eivät halua katkaista välejään Venäjän kanssa

Kello 8.40: Lähi-idän maat eivät halua katkaista keskustelua tai kauppaa Venäjän kanssa. Ukrainan lisäksi ne näkevät ympärillään myös sodat Afrikassa ja Syyriassa.

Tampereen yliopiston apulaisprofessorin Rinna Kullaan mukaan Lähi-idän maat toimivat omasta näkökulmastaan loogisesti. Venäjä on tähän asti ollut ainut vaikuttava valtio Lähi-idässä.

Lue lisää: Lähi-idän maat eivät halua katkaista välejään Venäjän kanssa – ne toimivat loogisesti omasta näkökulmastaan, arvioi tamperelaistutkija

Kaasusta voisi tulla pulaa Suomessakin

Kello 8.10: Suomen työ- ja elinkeinoministeriö ja Energiateollisuus arvioivat, että kaasusta tulisi pulaa teollisuudessa etenkin, jos kelluvaa LNG-terminaalia ei saada talveksi.

Lue lisää: Venäjän kaasuhanat menivät kiinni Bulgarialta ja Puolalta, mitä Suomelle kävisi vastaavassa tilanteessa?

Uutissuomalainen: Suomalaisista 61 prosenttia hyväksyisi Suomeen Naton tukikohdan

Kello 7.20: Suomalaisten selvä enemmistö hyväksyisi, että Suomeen sijoitetaan rauhan aikana pysyvä Naton tukikohta tai tukikohtia, kertoo Uutissuomalainen. Tätä mieltä oli 61 prosenttia Uutissuomalaisen teettämässä kyselyssä. Vastanneista 12 prosenttia hyväksyisi myös ydinaseiden sijoittamisen Suomeen rauhan aikana.

Noin puolet hyväksyisi tukikohdan, mutta ei kelpuuttaisi ydinaseita. 23 prosenttia torjui sekä tukikohdat että ydinaseet ja 16 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa.

Uutissuomalaisen mielipidemittauksen toteutti Tietoykkönen. Verkkokyselyyn vastasi 12.–20. huhtikuuta 1 000 suomalaista. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Ulkoministeri Blinken: Yhdysvallat tukee voimakkaasti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, jos maat päättävät hakea sitä

Kello 7.00: Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoo Yhdysvaltojen tukevan voimakkaasti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, jos maat päättävät hakea sotilasliittoon.

Yhdysvaltain edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnalle torstaina puhunut Blinken kommentoi asiaa vastatessaan edustajainhuoneen jäsenen Jim Costan kysymykseen siitä, mikä on Suomen ja Ruotsin tilanne Nato-jäsenyyden hakemisen suhteen.

Blinkenin mukaan molempien maiden vahva kiinnostus liittyä Natoon osoittaa maailman muuttuneen viimeisen kahden kuukauden aikana. Blinken jatkoi sanomalla, että Yhdysvallat seuraa Suomen ja Ruotsin päätöksen tekemistä ja jos maat päättävät hakea jäsenyyttä, tukee Yhdysvallat sitä voimakkaasti.

Blinken sanoi, ettei hän voi kertoa mitään aikataulusta, mutta asia on hänen mukaansa hyvin aktiivisessa harkinnassa molemmissa maissa. Blinkenin arvio on, että aiheesta kuullaan lisää Nato-huippukokoukseen mennessä. Kokous järjestetään Naton huippukokous järjestetään Madridissa kesäkuun lopussa 29.–30.6.

Oikaisu 29.4.2022 kello 20.15: Uutisessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Naton huippukokous järjestetään 26. kesäkuuta. Kokous järjestetään 29.–30.6.

Kymmenen haavoittunut Kiovan ohjusiskussa

Kello 7.00: Torstai-iltaisessa ohjusiskussa Kiovaan on ukrainalaisviranomaisten mukaan haavoittunut ainakin kymmenen ihmistä, kun yksi ohjuksista osui 25-kerroksisen asuintalon alakerroksiin sytyttäen talon palamaan.

Kaupungin pormestarin Vitali Klitškon mukaan iskuja Kiovan keskusta-alueella sijaitsevassa Shevtshenkivskyin kaupunginosassa olisi ollut kaksi.

Yksi ohjuksista osui yhdysvaltalaisen CBS Newsin tietojen mukaan lähelle hotellia, jossa YK:n pääjohtaja António Guterres majoittuu Kiovan vierailullaan. Iskujen aikaan Guterres oli kuitenkin tapaamassa Ukrainan pääministeriä eikä siten ollut hotellilla.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde vierailee tänään Suomessa

Kello 6.55: Ruotsin ulkoministeri Ann Linde vierailee perjantaina Suomessa ja tapaa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr).

Ulkoministeriön mukaan he keskustelevat tapaamisessaan muun muassa ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä sekä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Ministeri Haavisto sanoi tiedotteessa pitävänsä tärkeänä, että maat keskustelevat tiiviisti ja vaihtavat tietoa myös maiden käynnissä olevista ulko- ja turvallisuuspoliittisista prosesseista.

Suomen ja Ruotsin päättäjät ovat tavanneet viime viikkoina useasti, sillä molemmat maat harkitsevat liittymistä puolustusliitto Natoon.

Aftonbladet-lehti kertoi viime viikolla, että Ruotsin selvitys maan turvallisuuspoliittisesta linjasta pyritään saamaan valmiiksi jo 13. toukokuuta mennessä. Aiempi määräaika oli toukokuun lopussa.

Presidentti Sauli Niinistö on tekemässä puolisonsa Jenni Haukion kanssa valtiovierailun Ruotsiin 17.–18. toukokuuta.

Lue lisää: Presidentti Niinistö ja rouva Haukio valtiovierailulle Ruotsiin kuninkaan kutsusta – tällaisia aiheita luvassa

Biden esitti jättimäistä 33 miljardin dollarin avustuspakettia Ukrainalle

Kello 6.50: Yhdysvaltain presidentti Joe Biden esitti torstaina 33 miljardin dollarin eli noin 31 miljardin euron avustuspakettia Ukrainalle. Massiivinen lisäapu olisi tarkoitus käyttää Ukrainan aseistamiseen ja tukemiseen.

Avustuspaketin suuruudesta kertoo, että se on kooltaan suunnilleen puolet Suomen valtion vuosibudjetista. Paketin toteutuminen edellyttää Yhdysvaltojen kongressin hyväksyntää.

Bidenin mukaan hänen esittämänsä paketti tarvitaan Ukrainan tukemiseksi sen ”taistelussa vapauden puolesta”.

Paketista suurin osa eli 20 miljardia dollaria olisi sotilaallista apua ja muuta turvallisuusapua. Bidenin mukaan Ukraina saisi muun muassa lisää tykistöä, panssariajoneuvoja sekä panssarintorjunta-aseita.

Biden torjui Venäjän viranomaisten ja valtionmedian väitteet siitä, että Venäjä olisi taistelussa koko länttä vastaan eikä vain Ukrainaa vastaan.

”Emme hyökkää Venäjää vastaan. Autamme Ukrainaa puolustamaan itseään Venäjän hyökkäystä vastaan”, Biden sanoi.

Paketista 8,5 miljardia dollaria taloudellista apua auttaisi Ukrainan hallitusta vastaamaan välittömään kriisiin, nimettömänä pysytellyt yhdysvaltalainen viranomainen kertoi toimittajille.

Lisäksi noin kolme miljardia dollaria käytettäisiin humanitaariseen apuun sekä sodan aiheuttamaan maailman ruoantuotannon hintashokkiin vastaamiseen. Ukraina on merkittävä vehnän vientimaa, mutta sota haittaa Ukrainan maataloutta.

Tämä on päivittyvä uutinen.

Lue lisää: Ukrainalaislehti: Räjähdyksiä Kiovan keskustassa – Venäjä iski Kiovan keskustaan YK:n pääsihteerin vierailun aikana

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut