Iskut Transnistriassa voivat olla alkusoittoa jollekin isommalle, sanoo asiantuntija – Onko separatistialue Moldovassa nousemassa uudeksi polttopisteeksi?

Jännitteet Moldovan Transnistrian separatistialueella ovat viime päivinä kasvaneet. Alueella on tehty useita iskuja, mutta niiden tekijää ei tiedetä. Kysyimme Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijalta, voiko sota Ukrainasta levitä nyt sen naapurimaa Moldovaan.

Isku tuhosi radiomastoja Moldovaan kuuluvan Transnistrian Maiacin kylän lähellä tiistaina 26. huhtikuuta. Toistaiseksi tiedossa ei ole, kuka oli iskun taustalla.

29.4. 6:30

Aamulehti

”Tämä on nyt ehkä alkusoittoa johonkin isompaan”, sanoo erikoistutkija Pentti Forsström Maanpuolustus­korkeakoulusta. ”Toivottavasti olen väärässä, mutta tässä voi olla tapahtumassa leviämisilmiö.”

Jännitteet Ukrainan naapurimaassa Moldovassa ovat kasvaneet. Erityisesti katseet ovat kiinnittyneet Venäjä-mieliseen Transnistrian separatistialueeseen Moldovan ja Ukrainan rajalla.

Maanantaina Transnistriassa tapahtui räjähdysten sarja. Yhden iskuista on kerrottu kohdistuneen alueen ”turvallisuusministeriön” rakennukseen. Tiistaina räjäytettiin kaksi radiomastoa. Myöhemmin tiistaina ilmoitettiin iskusta sotilaskohteeseen.

Iskuissa ei ole raportoitu loukkaantuneen tai kuolleen ihmisiä. Pääsiäisen vieton vuoksi rakennukset ovat olleet iskujen aikaan tyhjillään. Vielä torstainakaan tiedossa ei ollut, kuka iskut on tehnyt. Osapuolet ovat syyttäneet niistä toisiaan.

”Tietyllä tavalla syyttävä sormi osoittaa Venäjään tai Venäjä-mielisiin”, Forsström sanoo. ”Vai onko taustalla ollut vain jotain huligaaneja, jotka ovat halunneet tehdä jotain?”

Transnistria

Moldovan ja Ukrainan rajalla sijaitseva separatistialue on kooltaan hieman alle puolet Uudenmaan pinta-alasta.

Arviot alueen asukasmäärästä vaihtelevat 350 000–500 000 ihmisen välillä. Väestöstä kolmannes on venäjänkielisiä.

Virallisesti alue kuuluu Moldovaan, mutta se julistautui itsenäiseksi 1990-luvun alussa. Yksikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.

Alue on Venäjä-mielinen ja Venäjän tukema. Transnistria on ilmoittanut useita kertoja haluavansa liittyä osaksi Venäjää.

Venäjä-mielisyys juontuu kielikiistoihin. Neuvostoliiton hajotessa Moldovan viralliseksi kieleksi julistettiin romania. Moldovan ja Transnistrian joukkojen välillä syttyi konflikti, joka päättyi Venäjän armeijan väliintuloon.

Sisäisesti jakautunut

Moldova on yksi Euroopan köyhimmistä valtioista. Venäjän hyökkäyksen alettua Ukrainassa noin neljän miljoonan asukkaan maahan on paennut yli 439 000 ukrainalaista.

Lue lisää: Yksi kuva näyttää, miten vähän pakolaisia on tullut Suomeen Ukrainasta – Tampereella valmistellaan uudenlaista mallia pakolaisten varalle: ”Siinä on myös ristiriita”

Moldova on myös sisäisesti jakautunut maa. Kun Neuvostoliitto hajosi, Moldovan hallinto halusi erottautua Venäjästä, Transnistria ei. Konflikti äityi aseelliseksi ja rauhoittui vasta Venäjän armeijan väliintuloon. Vähintään tuhat ihmistä kuoli.

Virallisesti Moldovaan kuuluva Transnistria on julistautunut itsenäiseksi. Yksikään YK:n jäsenvaltio ei kuitenkaan ole tunnustanut sitä. Toisin kuin Transnistria, Moldovan virallinen hallitus on länsimielinen. Moldova esimerkiksi haluaisi EU:n jäseneksi.

Forsströmin mukaan vaikuttaa siltä, että vanhaa, jäätynyttä konfliktia halutaan herätellä henkiin. ”Siinä suhteessa tämä tilanne palvelee montaa asiaa ja montaa tahoa. Niin Venäjää kuin Transnistriaa”, Forsström sanoo.

Uusi konfliktipesäke

Iskut Transnistriassa ovat saaneet niin Moldovan, Ukrainan kuin Venäjänkin reagoimaan. Moldovan presidentti Maia Sandu on kuvaillut iskuja yritykseksi kiihdyttää jännitteitä alueella. Sandu on syyttänyt iskuista ”sotaa haluavia ryhmiä” alueella.

Lue lisää: Moldovan ensimmäiseksi naispresidentiksi valittu haluaa kitkeä korruptiota ja lähestyä EU:ta – Venäjä-myönteinen parlamentti nakertaa valtaa jo ennen virkaanastujaisia

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä pyrkii sotilastoimillaan Transnistriassa horjuttamaan lähialuetta. Zelenskyi on jo aiemmin varoittanut, että Venäjän tavoitteena olisi laajentaa sota Moldovaan.

Pentti Forsström näkee, että konflikti Moldovassa helpottaisi Venäjän paineita Ukrainassa. Erityisoperaatio, joksi Venäjä sotatoimiaan Ukrainassa nimittää, ei ole sujunut käsikirjoituksen mukaan.

Lue lisää: Venäläisen lippulaiva Moskvan mukana meren­­pohjaan meni valtava määrä aseistusta – ”Vertaus­kuvallista koko Venäjän kaoottiselle sotilasoperaatiolle”

”Nyt halutaan levittää tätä ja luoda uusi konfliktipesäke, joka kiinnittää huomiota ja joka edellyttää fokusointia niin Moldovalta, Ukrainalta kuin Euroopalta ja maailmalta.”

Venäjän armeijan kenraalimajuri Rustam Minnekajev ilmaisi viime viikolla, että Venäjän tavoitteena on valloittaa eteläinen Ukraina ja luoda siten yhteys Krimiltä Transnistriaan. Forsström ei usko, että Venäjän joukot pystyvät tähän. Venäjä on kärsinyt Ukrainassa useita tappioita.

Lue lisää: Yhdysvaltain ulkoministeri: ”Itsenäinen Ukraina tulee pysymään kuvioissa paljon Putinia pidempään”

Vaikka Transnistria kuuluu virallisesti Moldovaan, separatistialue on julistautunut itsenäiseksi. Alue on ilmoittanut useita kertoja, että se haluaisi liittyä Venäjään. Tämä Lenin-patsas kuvattiin Transnistrian ”parlamenttitalon” edustalla marraskuussa 2021.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli 439 000 ihmistä on paennut Ukrainasta Moldovaan. Pienen maan kyky ottaa pakolaisia vastaan on ollut koetuksella. Osa pakolaisista on siirretty muihin maihin. Nämä pakolaiset saapuivat Moldovasta Saksaan 25. maaliskuuta.

Noin 1 500 venäläissotilasta

Vaikka Venäjä tukee Transnistriaa, se ei ole tunnustanut sitä itsenäiseksi. Jo aiemmin Transnistriassa on ollut sijoitettuna noin 1 500 venäläissotilasta. Forsström näkee joukoilla olevan kaksi tehtävää: turvata ”rauhaa” ja suojata vanhaa asevarastoa.

Neuvostoliiton jäljiltä Transnistriaan on jäänyt iso määrä vanhaa asekalustoa. Forsströmin mukaan ammus- ja asemateriaalia on yli 20 000 tonnia. Pääosin materiaali on kuitenkin niin vanhaa, ettei sitä voi enää käyttää sotimiseen. Forsström kuvaileekin materiaalia ongelmajätteeksi.

”Tiedämme, että jos aseruutia ei säilytetä oikein, se muuttuu räjähdysaineeksi ja on hyvin kosketusarkaa ja räjähdysherkkää”, hän kertoo. ”Se ei tarvitse kuin pientä tärinää, niin se voi räjähtää.”

Lue lisää: Tällaisia aseita ovat Bayraktar-lennokit, Javelinit ja termobaariset pommit, jotka Ukrainan sota toi otsikoihin – Asiantuntijalta tyly arvio venäläistankkien suojauskeinosta

Forsströmin mukaan Ukrainan on pakko ottaa huomioon se vaihtoehto, että joitain Transnistriassa olevia venäläisjoukkoja voitaisiin käyttää sitä vastaan. Asevoimien mahdolliseen käyttöön Moldovassa hän sanoo uskovansa vain jo maassa olevien joukkojen osalta.

”Venäjän huolto Transnistrian joukoille tapahtuu ilmasta ja se on nyt äärimmäisen hankalaa. Ennen tätä se on pääsääntöisesti tehty Ukrainan läpi.”

Viranomaiset pysäyttivät auton Tiraspolin kaupungin laitamilla sijainneella tarkastuspisteellä 27. huhtikuuta. Tiraspol on itsenäiseksi julistautuneen Transnistrian pääkaupunki.

Jäätynyt konflikti kärjistyy

Venäjä suunnittelee hybridi-iskuja horjuttaakseen Moldovan hallitusta. Näin ukrainalaiset ja moldovalaiset viranomaiset varoittivat tällä viikolla Financial Times -lehdessä. Nimettömän lähteen mukaan Venäjä voisi hyökätä Moldovaan milloin tahansa.

Forsström ei pidä jälkimmäistä väitettä realistisena, mutta lisää, että Moldovan ja Transnistrian välisten voimasuhteiden tiedetään olevan melko tasavahvat. Moldovalla on pieni, joistakin tuhansista sotilaista koostuva armeija.

”Silti sisäinen turvallisuus on se pääuhka, jota varten Moldova on valmistautunut”, Forsström sanoo. ”Näkisin, että sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden häiritseminen on yksi vaihtoehto, jota Moldovassakin nyt arvioidaan ja johon varaudutaan.”

Lue lisää: Informaatio­vaikuttamisessa Ukraina pyyhkii Venäjällä lattiaa, sanovat tiedustelu­konkarit Martti J. Kari ja Pekka Toveri

Forsström arvioi, että mikäli Venäjän jotenkin onnistuisi edetä Ukrainassa lähellä Moldovaa sijaitsevaan Odessan kaupunkiin, myös Moldova voisi olla uhattuna. Forsströmin mukaan Venäjän maavoimilla on nyt kuitenkin käytössä kaikki se, mitä käytettävissä on. Hän ei usko Venäjän toteuttavan liikekannallepanoa.

”Silloin Venäjä joutuisi tunnustamaan, että se ei ole pystynyt ratkaisemaan yhden valtion ongelmia rauhanajan joukoillaan. Silloinhan kasvojen menetys olisi auttamatonta", Forsström arvioi. ”Näkisin enemmänkin, että se jäätynyt konflikti, mikä Moldovan sisällä on ollut, lähtee uudelleen liikkeelle ja kärjistyy.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut