Ukrainalaislehti: Räjähdyksiä Kiovan keskustassa – Venäjä iski Kiovan keskustaan YK:n pääsihteerin vierailun aikana

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Torstai oli sodan 64. päivä.

Gennadi, joka kieltäytyi evakuoitumasta, seisoo talonsa edessa Lymanin kaupungissa Donetskin alueella.

28.4. 6:32 | Päivitetty 28.4. 23:10

Aamulehti

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

Torstai 28.4.

YK:n pääsihteeri Kiovan iskuista: "Olemme järkyttyneitä"

Kello 23.09: YK:n pääsihteeri António Guterres ja hänen tiiminsä kertoivat järkyttyneensä Venäjän tekemistä iskuista Kiovassa Ševtšenkivskyn asuinalueella.

Pääsihteeri ja hänen seurueensa kaikki jäsenet ovat kuitenkin turvassa.

"Tämä on sota-aluetta, mutta on järkyttävää, että iskut tapahtuivat niin lähellä meitä", tiedottaja Saviano Abreu sanou uutistoimisto AFP:lle.

Hän ei kuitenkaan kertonut, kuinka lähelle heitä iskut osuivat. Yksi ohjuksista osui asuintaloon ja ainakin kolme ihmistä on loukkaantunut.

Kiovan pormestari: kaksi osumaa Shevchenkivskyin alueella Kiovan kaupungissa, loukkaantuneita viety sairaalaan

Kello 22.12: Kiovan pormestari Vitali Klitško kertoo Telegramissa kahdesta osumasta Shevchenkivskyin alueella Kiovan kaupungissa.

Ilmeisesti yksi isku on osunut asuinrakennuksen alempiin kerroksiin. Paikalla työskentelevät pelastushenkilöstö ja ensihoitajat. He myös tutkivat lähellä olevia taloja ja tuovat ihmisiä ulos.

Tietoja loukkaantuneista selvitetään. ”Tähän mennessä kolme loukkaantunutta on viety sairaalaan”, pormestari kirjoittaa.

AFP: Venäjän ohjusisku osui Kiovan keskustan länsiosiin, YK:n pääsihteeri turvassa

Kello 21.50: Venäjän Kiovaan laukaisemat ohjukset osuivat kaupungin keskustan länsiosiin, uutistoimisto AFP kertoo. Uutistoimiston tietojen mukaan kaupungissa iskujen aikaan vieraillut YK:n pääsihteeri António Guterres on turvassa. Tiedot ovat peräisin pääsihteerin avustajalta.

Kaupunkiin iskeneiden ohjusten aiheuttamista mahdollisista kuolonuhreista ei vielä ollut tietoa kello 21.40 Suomen aikaa. AFP:n toimittajat kertovat nähneensä savua ja liekeissä olevan rakennuksen.

Pääsihteeri Guterres saapui Ukrainaan keskiviikkona vierailtuaan ensin Venäjällä. Hän tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin tiistaina Moskovassa.

Nexta: Kolme ohjusta osunut Fastivin kaupunkiin Kiovan alueella

Kello 21.45: Valkovenäläinen uutistoimisto Nexta twiittaa, että Kiovan alueella sijaitsevaan Fastivin kaupunkiin olisi osunut kolme ohjusta. Uutistoimisto kertoo lähteekseen Ukrainan apulaissisäministeri Anton Geraštšenkon.

AFP: Räjähdykset Kiovan keskustassa Venäjän ohjusiskuja, YK:n pääsihteeri kaupungissa

Kello 20.57: Räjähdykset Kiovan keskustassa torstai-iltana ovat Venäjän ohjusiskuista, uutistoimisto AFP kertoo. YK:n pääsihteeri António Guterres on tavannut kaupungissa tänään Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin.

Kiovalaislehti The Kyiv Independent kertoi kahdesta räjähdyksestä noin kello 20.30 Suomen aikaa. Lehden mukaan kaupungin keskustan yllä on mustaa savua.

Ukrainalaislehti: Räjähdyksiä Kiovan keskustassa

Kello 20.57: Kiovan keskustan lähellä on kuultu kaksi räjähdystä, raportoi kiovalaislehti The Kyiv Independent. Lehden mukaan kaupungin keskustan yllä on mustaa savua. Räjähdysten alkuperä on lehden mukaan toistaiseksi tuntematon.

Wall Street Journal: Saksa on valmis lopettamaan venäläisen öljyn ostamisen

Kello 20.00: Saksa on valmis lopettamaan öljyn ostamisen Venäjältä, Wall Street Journal kertoo. Lehti pohjaa tietonsa nimettömiin saksalaisiin hallituslähteisiin.

Saksa on ollut yksi merkittävimmistä soraäänistä EU:n mahdolliselle venäläisen kaasun ja öljyn tuontikiellolle, sillä maa on ollut riippuvainen venäläisestä energiasta. Wall Street Journalin tietojen mukaan Saksa olisi nyt valmis muuttamaan mieltään tuontikiellosta, sillä Puola on tarjoutunut avustamaan sitä öljytoimituksissa. Lähteiden mukaan jatkossa Saksa voisi ostaa öljyä globaaleilta markkinoilta ja kuljettaa sitä Puolan Gdanskin sataman kautta.

Ukraina kertoo yksilöineensä yli 8 000 epäiltyä sotarikostapausta

Kello 19.57: Ukrainan tutkijat ovat yksilöineet yli 8 000 epäiltyä sotarikosta Venäjän hyökkäyksen jälkeen, Ukrainan yleissyyttäjä Iryna Venediktova kertoi saksalaiselle televisiokanavalle torstaina uutistoimisto AFP:n mukaan.

"Itse asiassa 8 600 tapausta koskee pelkästään sotarikoksia ja yli 4 000 tapausta liittyy sotarikoksiin", Venediktova kertoi Deutsche Welle -radioyhtiölle.

Venediktova on tutkinut ja laskenut Venäjän joukkojen epäiltyjä rikoksia Ukrainassa. Hän sanoi, että yli 8 000 tutkijaa kerää todisteita paikan päällä, mukaan lukien valtion turvallisuuspalvelu, kansallinen poliisi ja ulkomaiset tutkijat.

Epäiltyihin dokumentoituihin rikoksiin kuuluvat Vendiktovan mukaan siviilien tappaminen, siviiliinfrastruktuurin pommitukset, kidutus ja seksuaalirikokset, joista on raportoitu Ukrainan miehitetyllä alueella.

Tutkijoilla ei ole pääsyä miehitetyille alueille, kuten Mariupoliin, Donetskiin tai Luhanskiin, mutta sieltä evakuoituja ihmisiä on voitu haastatella.

YK:n kokouksessa New Yorkissa keskiviikkona eräs korkea yhdysvaltalainen virkamies puhui myös "uskotettavista tiedoista", joiden mukaan Donetskissa on saatettu tehdä sotarikoksia.

"Meillä on nyt uskottavia tietoja siitä, että Donetskin läheisyydessä toimiva venäläinen sotilasyksikkö teloitti antautumista yrittäneet ukrainalaiset sen sijaan, että olisivat pidättäneet heidät", sanoi Beth Van Schaack, Yhdysvaltain globaalin rikosoikeuden suurlähettiläs.

Yhdysvallat: osa venäläisjoukoista jättämässä Mariupolin ja siirtymässä luoteeseen

Kello 19.54: Yhdysvallat on nähnyt merkkejä siitä, että osa venäläisjoukoista on jättämässä Mariupolin ja siirtymässä luoteeseen, kertoo Yhdysvaltain korkea puolustusviranomainen uutistoimisto Reutersin mukaan.

Nimettömänä pysyttelevä virkamies kertoi Ukrainan joukkojen kenttätykkiharjoitusten lisäksi Ukrainan ulkopuolella käytävän koulutusta liikkuvaa tutkajärjestelmää ja M113-panssarivaunuja varten. Virkamies ei kertonut tarkempia tietoja koulutuksen järjestämispaikasta.

Biden pyytää kongressilta 20 miljardia dollaria lisää sotilasapua Ukrainaan

Kello 19.53: Presidentti Joe Biden pyytää Yhdysvaltojen kongressia hyväksymään uuden 20 miljardin dollarin eli noin 19 miljardin euron sotilaallisen avun Ukrainalle, kertoo The Guardian.

Biden pyytää myös 8,5 miljardin dollarin taloudellista apua Kiovalle ja kolmen miljardia dollaria humanitaariseen apuun sekä varoja, joilla autetaan lisäämään USA:n elintarvikekasvien ja strategisten mineraalien tuotantoa.

Pyydetyt lisämenot ovat yhteensä 33 miljardia dollaria. Viimeisin kongressin maaliskuussa hyväksymä lisäpyyntö oli 13,6 miljardia dollaria.

Biden on lähettänyt kirjeen edustajainhuoneen puhemiehelle Nancy Pelosille. Siinä Biden vetoaa, että jos Venäjän hyökkäystä ei vastusteta, kustannukset tulevat olemaan vielä isompia. ­­

Sotilasapu sisältäisi muun muassa lisää tykistöä, panssaroituja ajoneuvoja sekä panssarintorjuntaohjuksia ja ilmatorjuntajärjestelmiä.

Turku poistaa Leninin rintakuvan kaupungin keskustasta

Kello 17.53: Turun kaupunki poistaa V.I. Leninin rintakuvan kaupungin keskustasta. Rintakuva poistetaan, koska se on herättänyt kaupunkilaisissa ja mediassa toistuvasti keskustelua Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien vuoksi.

Leninin rintakuva, jalusta ja muistolaatta poistetaan Aurakadulta kaupungin tiedotteen mukaan mahdollisimman pian.

Turun pormestarin Minna Arveen mukaan Leninin muistomerkki ei sinänsä ole uhka kenellekään, mutta se ei ole ideologialtaan Turun kaupungin arvojen mukainen.

Leninin rintakuva kuuluu Turun kaupungin taidekokoelmaan. Julkinen taide, Leninin rintakuva mukaan lukien, liitettiin Turun kaupungin taidekokoelmaan 1990-luvulla ulkoveistosten kuntokartoituksen myötä.

Leninin muistomerkki jalustoineen ja muistolaattoineen dokumentoidaan ja tallennetaan museopalveluiden säilytystiloihin museolakia noudattaen. Museolaki suojaa kulttuuriomaisuutta.

Rintakuvan on tehnyt venäläinen kuvanveistäjä Mihail Anikusin, ja se oli Leningradin kaupungin lahja Turulle vuodelta 1977. Pronssiveistokseen liittyy erillinen Tauno Torpon suunnittelema muistolaatta Leninin asumisesta muistomerkin viereisessä talossa.

Valkoinen talo haluaa kompensoida Ukrainalle sodan kustannuksia venäläisoligarkeilta takavarikoiduilla varoilla – Aamulehti näyttää tiedotustilaisuuden noin kello 17.45

Kello 17.45: Valkoinen talo julkaisi torstaina esityksen venäläisoligarkeilta jäädytettyjen varojen hyödyntämisestä Ukrainan jälleenrakentamisessa. Asiasta kertoi uutistoimisto AFP.

Valkoinen talo sanoo tiedotteessaan, että takavarikoidut ”kleptokratian” varat olisivat tapa hyvittää Ukrainalle Venäjän hyökkäyksen aiheuttamia tuhoja.

Bidenin odotetaan kertovan aiheesta mahdollisesti lisää torstain tiedotustilaisuudessa, jonka on määrä alkaa kello 17.45 Suomen aikaa. Aamulehti näyttää tiedotustilaisuuden suorana.

Mariupolista viety museoaarteita

Kello 17.42: Mariupolin kaupunginvaltuusto väittää Telegramissa, että venäläiset miehittäjät ovat vieneet Mariupolin museoista yli 2 000 ainutlaatuista näyttelyesinettä.

Viestin mukaan museoista on viety muun muassa 1800- ja 1900 -luvuilla vaikuttaneiden taidemaalarien Arkhip Kuindzhin ja Ivan Aivazovskin alkuperäisteoksia, ainutlaatuinen käsinkirjoitettu Toora-käärö ja venetsialaisen kirjapainon Mariupolin kreikkalaisille tekemä evankeliumi vuodelta 1811.

Mariupolin kaupunginvaltuuston mukaan tavarat on viety Donetskiin.

"Mariupolin kaupunginvaltuusto valmistelee todisteita lainvalvontaviranomaisille rikosoikeudenkäynnin aloittamiseksi ja vetoaa Interpoliin", Telegram-viestissä kerrotaan.

Mariupolin satamakaupungilla on pitkä historia. Vuonna 1734 Asovanmeren rannalle perustettiin linnoitus, jonka ympärille kehittyi asutusta.

Vuonna 1778 paikalle rakennettiin Pavlovskin kaupunki, jonne Katariina Suuri siirrätti Turkin sodan aikana Krimin kreikkalaisia. Sittemmin kaupunki nimettiin Mariupoliksi.

Nimi vaihtui Zhdanoviksi vuonna 1948 erään siellä syntyneen korkea-arvoisen kommunistisen puolueen toimihenkilö mukaan, mutta nimi Mariupol palautettiin vuonna 1989.

Azov: Venäläiset hyökkäävät Azovstalin tehtaan alueella sijaitsevaan sotilaskenttäsairaalaan

Kello 16.46: Mariupolin kaupunginvaltuusto jakoi Telegram-kanavallaan Azov-rykmentin viestin, jossa se väittää Venäjän hyökkäävän kenttäsairaalaan pommeilla ja tykistöllä. Hyökkäyksen seurauksena osa tiloista on romahtanut ja leikkaussali tuhoutunut.

Rykmentin viestissä väitetään, että iskuissa olisi kuolleita ja haavoittuneita. Tietoa ei ole vahvistettu muista lähteistä.

"Korostamme! Geneven sopimus takaa hoitolaitosten ja liikkuvien kenttäsairaaloiden suojelun, eikä niihin saa hyökätä! Haavoittuneiden ja sairaiden tulee saada suojaa riippumatta siitä, ovatko he siviilejä vai sotilaita. Haavoittuneille tulee antaa tarvittava apu ilman minkäänlaista syrjintää. Kehotamme kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä reagoimaan siihen, että Venäjä yrittää edelleen tuhota jopa ne Mariupolin puolustajat, jotka eivät enää voi pidellä aseita!", Azov-rykmentin viestissä lukee.

Suomi on myöntänyt tilapäistä suojelua 13 000:lle Ukrainasta paenneelle

Kello 15.27: Suomi on myöntänyt tilapäistä suojelua 13 000:lle Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi paenneelle, kertoo Maahanmuuttovirasto.

Lähes kaikki päätökset ovat olleet myönteisiä. Pieni osa hakemuksista on rauennut hakijan peruutettua hakemuksensa.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomessa on jätetty 20 400 tilapäisen suojelun hakemusta. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen arvioi, että tällä viikolla saadaan tehtyä päätökset kaikkiin tilapäisen suojelun hakemuksiin, jotka eivät ole puutteellisia esimerkiksi valokuvan osalta.

Uusien hakemusten päivittäiset määrät ovat vakiintuneet sodan alkuvaihetta alhaisemmalle tasolle.

CNN: Mariupolissa voi pian puhjeta vakavia sairauksia, viranomaiset varoittavat

Kello 14.54: Mariupolin kaupungissa Ukrainassa voi puhjeta vakavia sairauksia ellei siviilejä saada evakuoitua pian, paikalliset viranomaiset varoittavat.

Asiasta uutisoi CNN. Kaupungissa arvellaan olevan yhä noin 100  000 ihmistä hirvittävissä olosuhteissa ilman vedenjakelua ja minkäänlaista hygieniaa.

Kaupungin kaduilla mätänee yhä keräämättömiä ruumiita. Lisäksi päivälämpötila on jo noussut 20 lämpöasteen paikkeille.

Viranomaisten mukaan epidemioiden välttämiseksi ihmiset on saatava pian evakuoitua kaupungista.

Kaupunginvaltuuston mukaan olosuhteet ovat otollisia etenkin koleran, punataudin sekä kolibakteerin aiheuttaman vakavan vatsataudin leviämiselle.

Selvitys: EU ostanut Venäjältä fossiilista energiaa 44 miljardilla sodan aikana

Kello 14.46: Venäjä on myynyt maailmalle fossiilista energiaa 63 miljardin euron arvosta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, kertoo tuore selvitys. Suomessa päämajaansa pitävän Centre for Research on Energy and Clean Air (Crea) -tutkimuslaitoksen mukaan viennistä lähes kolme neljäsosaa eli 44 miljardia suuntautui EU:n alueelle

EU-maista eniten venäläistä fossiilienergiaa on tuonut kahdessa kuukaudessa Saksa 9,1 miljardin euron arvosta. Crea perustaa arvionsa laivarahteihin sekä öljy- ja kaasuputkiin.

Selvityksen mukaan öljyn ja hiilen tuonti EU:hun on sodan alettua laskenut, mutta kaasun lisääntynyt.

Crean selvityksestä kertoi aiemmin Suomessa muun muassa Helsingin Sanomat.

Bulgarian pääministeri: Euroopan on oltava vahvempi

Kello 14.44: Bulgarian pääministeri Kiril Petkov kannusti vierailullaan Ukrainassa Eurooppaa olemaan vahvempi ja vähentämään nopeasti Venäjältä tuotavan maakaasun käyttöä.

Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Bulgariaan keskiviikkona. Virallisesti syynä toimitusten keskeyttämiselle oli Bulgarian kieltäytyminen maksamasta kaasusta ruplissa.

"Meidän täytyy olla vahvempia, meidän täytyy olla sitkeitä", Petkov sanoi Irpinissä Kiovan lähellä. Venäjän joukot syyllistyivät Irpinissä raakuuksiin ennen vetäytymistään Pohjois-Ukrainasta.

Petkovin mukaan kaikki Euroopassa pystyvät korvaamaan venäläisen maakaasun, jos Bulgaria pystyy siihen.

Donetskin kuvernööri: Venäjä ei salli ukrainalaissotilaiden evakuointia Azovstalin tehtaalta

Kello 14.37: Venäjä ei salli haavoittuneiden ukrainalaistaistelijoiden evakuointia Mariupolin Azovstalin terästehtaalta, paikallinen kuvernööri sanoi torstaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

Mariupolin viimeisten ukrainalaistaistelijoiden on kerrottu olevan terästehtaalla. Tehtaalla on myös siviilejä. Venäjä on aiemmin sanonut, että se lopettaisi tehtaan valtaamisyritykset ja tämän sijaan piirittäisi tehdasta. Tämän jälkeenkin Venäjän on kuitenkin kerrottu tehneen iskuja tehtaalle.

Donetskin alueen kuvernööri Pavlo Kyrylenko sanoi torstaina, ettei Venäjä myöskään salli humanitaaristen käytävien järjestämistä, jotta alueen siviilit pääsisivät lähtemään.

Hänen mukaansa 370 000 ihmistä on edelleen Ukrainan hallinnoimilla alueilla Donetskissa. Ennen Venäjän hyökkäystä alueella asui 1,67 miljoonaa ihmistä.

Reuters: Vain muutama eurooppalainen yritys alkanut maksaa venäläisestä kaasusta ruplissa

Kello 14.34: Uutistoimisto Reutersin kahden nimettömän lähteen mukaan vain muutama eurooppalainen yritys on alkanut maksaa venäläisen maakaasun ostamisesta ruplissa, eikä yksikään iso maakaasuasiakas ole tehnyt niin.

"Useat välittäjät, ehkä enemmän kuin viisi, on aloittanut maksut", yksi lähteistä sanoi Reutersille. Lähteet ovat nimettömiä, koska heillä ei ollut lupaa puhua medialle.

Marin: Päätös mahdollisesta Nato-hakemuksesta tehdään hyvin pian

Kello 14.02: Suomen pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan EU on tehnyt paljon mutta voi tehdä vielä enemmän auttaakseen Ukrainaa. Marin sanoi, että Suomi kannattaa entistä tiukempia pakotteita Venäjän energiasektorille.

Marinin mukaan EU on Suomelle myös turvallisuusyhteisö, ja Suomi haluaa kehittää EU:n yhteistä turvallisuuspolitiikkaa. Marinin mukaan päätös mahdollisesta Nato-hakemuksesta tehdään hyvin pian.

Marin puhui torstaina tiedotustilaisuudessa Ateenassa yhdessä Kreikan pääministerin Kyriákos Mitsotákisin kanssa.

Marin kiitti Kreikkaa sen jatkuneesta tuesta Suomen vuosien aikana tiivistyneelle yhteistyölle Naton kanssa. Kreikka on kuulunut Natoon vuodesta 1952.

Kyriákos Mitsotákis toivotti torstaina koiransa kanssa Sanna Marinin tervetulleeksi Ateenaan.

Niinistö: Stoltenberg antoi tukensa

Kello 13.56: Presidentti Sauli Niinistö on keskustellut Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Niinistö kertoi Twitter-tilillään muun muassa, että ”Stoltenberg antoi jälleen vahvan tukensa Suomen valinnalle sekä valotti Naton käsittelyjärjestystä”.

Saksan parlamentin alahuone hyväksyi raskaiden aseiden toimittamisen Ukrainaan

Kello 13.16: Saksan parlamentin alahuone hyväksyi vetoomuksen aseiden, mukaan lukien raskaiden aseiden, toimittamisesta Ukrainaan, uutistoimisto Reuters raportoi.

”Venäjän laajan taloudellisen eristämisen ja kansainvälisistä markkinoista irrottamisen ohella tärkein ja tehokkain keino Venäjän hyökkäyksen pysäyttämiseksi on tehostaa ja nopeuttaa aseiden ja monimutkaisten asejärjestelmien, mukaan lukien raskaiden aseiden, toimittamista”, vetoomuksessa todetaan.

Vetoomus hyväksyttiin selkeällä äänten enemmistöllä. Spiegel-lehden mukaan päätös syntyi numeroin 586–100.

Saksan puolustusministeri Christine Lambrecht ilmoitti aiemmin tällä viikolla Saksan toimittavan ukrainalaisille Gepard-ilmatorjuntapanssareita.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja toisti Venäjän "huolen" Transnistrian alueesta

Kello 13.14: Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova puhui torstaina Moskovassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Zaharova sanoi, että Venäjä näkee viimeisimmät tapahtumat Moldovassa sijaitsevalla Venäjä-mielisellä Transnistrian alueella yrityksinä vetää alue mukaan laajempaan konfliktiin Ukrainassa. Venäjä on aiemminkin sanonut olevansa huolissaan Transnistrian tilanteesta.

Transnistrian alueella tilanne on kiristynyt nopeasti. Alueella on tapahtunut väitetysti ”terrori-iskuja” ja Venäjän tukema Transnistrian hallinto on ilmoittanut havainneensa iskujen jälkien johtavan Ukrainaan.

Ukraina on syyttänyt Venäjää iskujen lavastamisesta ja suunnitelmista hyökätä Moldovaan.

Pääministeri Marin vierailulla Kreikassa

Kello 13.12: Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) on vierailulla Ateenassa ja tapaamassa Kreikan pääministeriä Kyriákos Mitsotákisia.

Pääministereiden oli määrä keskustella Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, Euroopan muuttuneesta turvallisuustilanteesta, ajankohtaisista EU-asioista sekä Suomen ja Kreikan suhteista, valtioneuvoston kanslia tiedotti viime viikolla. Kyseessä on Marinin ja Mitsotákisin ensimmäinen kahdenkeskinen tapaaminen.

Suomi uudistaa valmiuslakiaan

Kello 12.32: Suomen hallitus ryhtyi uudistamaan valmiuslakia Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoo torstaina hallituksen esityksen valmiuslakiin lisättävästä hybridiuhkia koskevasta säädöksestä.

Lue lisää: Oikeusministeri Henriksson kertoi valmius­lain uudistuksesta

YK:n pääsihteeri Guterres tapaa Kiovassa presidentti Zelenskyin

Kello 11.47: YK:n pääsihteeri António Guterres tapaa torstaina Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Kiovassa.

Käytyään Borodjankassa Kiovan ulkopuolella Guterres kuvaili sotaa ”pahuudeksi” ja ”absurdiksi”. Ukrainalaissotilaat ja paikalliset viranomaiset näyttivät hänelle taisteluissa tuhoutuneita asuinrakennuksia.

"Kuvittelen omaa perhettäni yhdessä noista taloista, jotka nyt ovat tuhoutuneet ja mustuneet. Näen lapsenlapseni juoksevan pakoon paniikissa. Sota 21. vuosisadalla on absurdia. Sota on pahuutta. Sotaa ei millään voi hyväksyä 21. vuosisadalla”, Guterres sanoi.

YK:n pääsihteeri António Guterres vieraili torstaina Borodjankassa Kiovan ulkopuolella.

Presidentti Zelenskyi tapasi keskiviikkona Ukrainan paikallisviranomaisia keskustellakseen sodan tuhojen jälleenrakennuksesta, kertoo The Guardian -lehti. Zelenskyin mukaan alustava arvio on, että sota on aiheuttanut tähän mennessä jo 600 miljardin dollarin (570 miljardin euron) aineelliset vahingot.

Muun muassa 32 miljoonaa asuinneliötä, yli 1 500 oppilaitosta ja yli 350 sairaanhoidon laitosta on tuhoutunut tai vaurioitunut, Zelenskyi luetteli. Lisäksi noin 2 500 kilometriä teitä ja lähes 300 siltaa on vähintäänkin vaurioitunut.

Sotaa paenneille mahdollisuus opiskella Suomessa

Kello 11.42: Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoo, että se tukee ukrainalaisille tarjottavia opintoja, tarjonnan monipuolistamista sekä tarvittavia ohjaus- ja neuvontapalveluja. Ministeriö arvioi, että näillä toimilla opiskelumahdollisuus voidaan tarjota 2 000–4 000 opiskelijalle.

Lue lisää: Sotaa paenneille ukrainalaisille tarjotaan mahdollisuuksia opiskella suomalaisissa korkeakouluissa

Venäjä väittää tuhonneensa kaksi ammusvarastoa yön aikana

Kello 11.21: Venäjä väittää, että sen ohjusiskut tuhosivat torstain vastaisen yön aikana kaksi ohjus- ja ampumatarvikevarastoa Barvinkovessa ja Ivanivkassa Itä-Ukrainassa. Lisäksi ohjuksilla iskettiin kahteen muuhun ukrainalaiseen sotilaskohteeseen, Venäjän puolustusministeriö sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Lisäksi puolustusministeriö sanoi, että Venäjän joukot ampuivat alas ukrainalaisen Su-24-rynnäkkökoneen lähellä Luhanskia yön aikana. Väitteitä ei voida varmistaa itsenäisesti.

Naton pääsihteeri Stoltenberg puhuu torstaina presidentti Niinistön kanssa

Kello 11.17: Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskustelee myöhemmin tänään presidentti Sauli Niinistön kanssa.

Stoltenberg ennakoi, että keskustelussa nousee esiin Suomen mahdollinen Nato-hakemus sekä se, millaisia järjestelyjä voidaan tehdä sille väliajalle, joka jää hakemuksen jättämisen ja jäseneksi hyväksymisen väliin.

Stoltenbergin mukaan sekä Suomi että Ruotsi toivotettaisiin lämpimästi tervetulleiksi Natoon, jos maat päättävät hakea jäsenyyttä. EU-parlamenttiin vierailulle saapunut Stoltenberg toisti aiemman kantansa siitä, että hakemuksen käsittely sujuisi Natossa nopeasti.

Ruotsin ulkoministeri vierailee Suomessa perjantaina

Kello 11.15: Ruotsin ulkoministeri Ann Linde vierailee Suomessa perjantaina ja tapaa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.), kertoo ulkoministeriö.

Ulkoministeriön mukaan ministerit keskustelevat tapaamisessaan muun muassa ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista aiheista sekä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ruotsin ja Suomen välinen kanssakäyminen on viime viikkoina ollut vilkasta, kun molemmat maat harkitsevat liittymistä sotilasliitto Natoon Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena.

Haavisto arvioi aiemmin, että Suomen ja Ruotsin Natoon liittymistä koskevat päätökset voivat ajoittua samoille päiville tai ainakin samalle viikolle, mutta mitään sopimusta samanaikaisuudesta ei maiden välillä ole.

Lue lisää: Ruotsi aikaistamassa Nato-selvitystään viikoilla, uutisoi Aftonbladet

Ei enää Leo Tolstoita katukyltissä, vaan esimerkiksi Boris Johnson

Kello 11.05: Kiistanalaisen ystävyyden pronssipatsaan purku alkoi Kiovassa tiistaina satojen ihmisten osoittaessa suosiotaan.

Mediaan levisi kuvia patsaasta irronneesta päästä, joka lojui märällä aukiolla Kiovassa. Kiovan keskustan tunnetuimpia nähtävyyksiä on Kansojen ystävyyden kaari, joka viittaa ukrainalaisten ja venäläisten kansojen ystävyyteen. Kaaren yhteyteen on pystytetty kaksi patsasta, ja pronssipatsaassa ukrainalainen ja venäläinen työläinen kulkevat yhdessä.

Kiovassa purettiin tiistaina ystävyyden patsasta.

Brittilehti The Guardian kertoo paikallisten todenneen, että kun jokin maa hyökkää ja pommittaa toista maata tappaen ihmisiä, näiden maiden ystävyys on ohi. Ukrainalaisten ja venäläisten ystävyyden purku ei rajoitu vain patsaaseen, vaan myös esimerkiksi monen ukrainalaiskadun nimi saattaa vaihtua.

Patsaan purku oli ensimmäinen askel suunnitelmassa purkaa noin 60 monumenttia ja nimetä uudelleen kymmeniä katuja, joilla on yhteys Neuvostoliittoon tai Venäjään. Uudelleennimettävien katujen listalla ovat The Guardianin mukaan esimerkiksi kadut, jotka tähän asti on tunnettu kirjailijoiden Leo Tolstoin ja Fjodor Dostojevskin, runoilija Aleksander Puškinin ja avaruuslentäjä Juri Gagarinin mukaan nimettyinä.

Esimerkiksi eräässä kylässä venäläiskirjailijan nimi poistui katukyltistä, ja nyt katu on nimetty Britannian pääministeri Boris Johnsonin mukaan.

Ukrainalaiset suhtautuvat muutoksiin ristiriitaisesti.

Stoltenberg piti tiedotustilaisuuden

Kello 10.36: Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg piti tiedotustilaisuuden Suomen aikaa noin kello 10.30 alkaen. Stoltenberg on tavannut Euroopan parlamentin ryhmänjohtajia ja parlamentin puheenjohtajan. EU-parlamentin puheenjohtajana toimii maltalainen Roberta Metsola, joka oli myös mukana tiedotustilaisuudessa.

Aamulehti näytti tilaisuutta suorana lähetyksenä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja EU-parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola antoivat torstaina yhteisen lausunnon Ukrainan tilanteesta. Metsola sanoi EU:n jatkavan uusien pakotteiden valmistelua.

Ukrainalla on oikeus hyökätä Venäjän huoltoyhteyksiä vastaan Venäjällä, sanoo Britannia

Kello 10.36: Ukrainan joukoilla on kansainvälisen lain mukaan oikeus hyökätä Venäjän huoltoyhteyksiä vastaan myös Venäjän puolella, Britannian puolustusministeri Ben Wallace sanoi torstaina.

Wallacen mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että Ukrainan joukot käyttäisivät tällaisiin iskuihin brittiläisiä aseita, koska sellaiseen kykeneviä aseita Britannia ei ole Ukrainalle lähettänyt.

”Jos Ukraina päättäisi hyökätä Venäjän armeijan logistiikkainfrastruktruuria vastaan, se olisi oikeutettua kansainvälisen lain mukaan”, Wallace sanoi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n suorassa lähetyksessä.

Aiemmin tällä viikolla Britannian puolustusministeriön osastopäällikkö eli käytännössä apulaisministeri James Heappey sanoi, että Ukrainalla on täysi oikeus hyökätä Venäjällä sijaitsevia sotilaskohteita vastaan ja käyttää hyökkäyksiin Britanniasta tullutta kalustoa.

Heappeyn kommenttien jälkeen Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että kyseessä on Britannian hallituksen provokaatio, ja jos Ukrainan hallitus lähtee tälle linjalle, vastauksena on välitön vastaisku. Venäjän puolustusministeriön mukaan Venäjä voi tehdä myös kostoiskuja Kiovassa sijaitseviin johtokeskuksiin huolimatta siitä, onko paikalla länsimaisia neuvonantajia.

Olexandr Tšernenko, 54, esittelee naapurinsa tuhoutunutta taloa. Tšernenkon mukaan naapuri kuoli ammuksen sirpaleeseen.

FT: Useat eurooppalaiset kaasuyhtiöt taipumassa Venäjän vaatimuksiin ruplamaksuista

Kello 9.04: Monet suurista eurooppalaisista venäläisen maakaasun ostajista ovat taipumassa Venäjän vaatimukseen maksaa kaasusta ruplissa, kirjoittaa talouslehti Financial Times (FT).

Yhtiöiden joukossa on saksalainen Uniper, jonka omistajiin kuuluu suomalainen Fortum. Fortumista yli puolet omistaa Suomen valtio.

Uniperin lisäksi järjestelyyn olisivat FT:n mukaan lähdössä mukaan ainakin Itävallan, Unkarin ja Slovakian kaasuyhtiöt. Italian kaasuyhtiöllä on vielä liki kuukausi aikaa miettiä vaihtoehtojaan, sillä sen seuraava maksuerä lankeaa vasta toukokuun lopussa.

Kaasuyhtiöt maksaisivat kaasustaan euroissa Gazprombankille, ja valtuuttaisivat sen jälkeen pankin vaihtamaan eurot rupliin, jotka siirrettäisiin Venäjälle. Gazprombank ei ole EU:n pakotelistalla.

Taloudesta vastaava EU:n komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis sanoi FT:n haastattelussa, että vaikka yhtiöillä on oikeus tulkita kaasusopimuksiensa määräyksiä haluamallaan tavalla, niiden tulisi hänen mielestään pitäytyä niissä kirjaimellisesti.

"Hinnoista on sovittu euroissa ja dollareissa. Joten maksatte kaasusta euroissa, ja se siitä”, Dombrovskis kuittasi.

Uniperin talousjohtajan Tiina Tuomelan mukaan yhtiö pitää uutta maksujärjestelyä laillisena.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona, että kaasutoimitusten maksaminen ruplilla rikkoo EU-pakotteita, jos alkuperäisessä sopimuksessa ei ole sovittu maksujen toimittamisesta ruplina.

Von der Leyenin mukaan lähes kaikissa kaasusopimuksissa maksut on määritelty toimitettavaksi euroina tai dollareina. Hän korosti, että yhtiöiden ei tulisi taipua Venäjän käskyihin.

Venäjä katkaisi keskiviikkona kaasutoimitukset Bulgariaan ja Puolaan, koska nämä eivät olleet maksaneet kaasustaan ruplissa.

Kaasuyhtiöiden maksusuunnitelmista kertoi Suomessa ensin Kauppalehti.

Tapaaminen Putinin kanssa oli ”hyvin hyödyllinen”, sanoi YK:n pääsihteeri CNN:lle

Kello 8.20: Ukrainassa vierailulla olevan YK:n pääsihteerin António Guterresin odotetaan tapaavan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin torstaina. Guterres kertoi saapuneensa Ukrainan pääkaupunkiin eilen illalla.

Guterres tapasi alkuviikosta Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Uutiskanava CNN:n haastattelussa Guterres kuvailee tapaamista ”hyvin hyödylliseksi”.

Hän sanoo puhuneensa Putinille huolista liittyen kansainvälisen oikeuden rikkomiseen, ihmisoikeusrikkomuksiin ja mahdollisiin sotarikoksiin.

”Sota ei lopu tapaamisissa. Sota loppuu, kun Venäjä päättää lopettaa sen ja kun aselevon jälkeen on mahdollisuus poliittiseen sopimukseen. Kaikkia tapaamisia voi olla, mutta ne eivät lopeta sotaa”, hän sanoi.

Guterres kertoi suunnitelmien Azovstalin terästehtaalla Mariupolissa olevien siviilien ja haavoittuneiden sotilaiden evakuoimiseksi etenevän. Guterresin ja Putinin tapaamisen päätteeksi YK tiedotti, että Putin oli ”periaatteessa suostunut” Azovstalin pommisuojissa suojassa olevien siviilien evakuointeihin.

Hersonin alueella otetaan käyttöön rupla, kertoo Venäjän valtiollinen uutistoimisto Ria

Kello 8.15: Hersonin alue Ukrainan eteläosassa siirtyy käyttämään ruplia 1. toukokuuta alkaen, kertoo Venäjän valtiollinen uutistoimisto Ria uutiskanava CNN:n mukaan.

Siirtymäaikana Ukrainan hryvnian käytöstä luovutaan niin, että neljän kuukauden päästä alueella käytetään vain ruplia, uutistoimisto kertoo.

Väitteitä ei ole pystytty vahvistamaan riippumattomista lähteistä. Niistä kertoi Rialle alueen siviili-sotilashallinnon edustaja. Tiistaina Venäjä väitti, että se olisi vallannut koko Hersonin alueen ja asettanut alueelle uuden hallinnon.

Herson on ollut venäläisjoukkojen miehittämä maaliskuun alusta lähtien. Venäjä on ilmoittanut myös suunnittelevansa ”kansanäänestyksen” järjestämistä Hersonissa, jolla luotaisiin ”Hersonin kansantasavalta” (KHPR).

Nato-jäsenyyden kannatus HS-gallupin mukaan jo 65 prosenttia

Kello 6.52: Nato-jäsenyyden kannatus on noussut ennätyksellisen korkealle Helsingin Sanomien tuoreessa kyselyssä. Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon kannattaa 65 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Lue lisää: HS-gallup: Nato-jäsenyyden kannatus noussut ennätykselliseen 65 prosenttiin

Ukrainalaisministeri: sota aiheuttanut 85 miljardin euron infrastruktuurivahingot

Kello 6.32: Venäjän hyökkäyssodasta on aiheutunut Ukrainan infrastruktuurille noin 85 miljardin euron arvoiset vahingot, arvioi maan infrastruktuuriministeri Oleksandr Kubrakov.

Brittilehti The Guardianin mukaan Kubrakov kertoi paikallis- ja alueviranomaisten kokouksessa, että suurin osa vahingoista on Ukrainan raide-, tie- ja siltainfrastruktuuriin.

Ukrainan parlamentti tiedottaa Telegram-kanavallaan, että maan tarkoitus on jälleenrakentaa infrastruktuuri yhdessä tai kahdessa vuodessa. Presidentti Volodymyr Zelenskyi myös esitti lakimuutosta, jolla vaadittaisiin kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin mukavia pommisuojia.

Microsoftin tuoreen raportin mukaan kyberhyökkäyksiä on usein ajoitettu Ukrainassa tehtyjen sotilaallisten iskujen yhteyteen

Kello 6.30: Venäjän hallintoon yhdistetyt hakkeriryhmät ovat tehneet useita kymmeniä kyberhyökkäyksiä Ukrainaa vastaan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa maassa helmikuun lopulla. Asiasta kertoo teknologiajätti Microsoft julkaisemassaan raportissa.

Hybridisodankäynnin puitteissa Venäjä on ajoittanut kyberhyökkäyksiä Ukrainassa tehtyjen sotilaallisten iskujen yhteyteen.

Microsoft kertoo ainakin kuuden erillisen Venäjä-mielisen toimijan tehneen kyberhyökkäyksiä Ukrainaa vastaan. Yhtiön mukaan Venäjän hyökkäyssodan alla ja sen alettua on tehty yli 230 kyberoperaatiota.

Yhtiön mukaan kybersodankäyntiin liittyy tuhoisia hyökkäyksiä, jotka jatkuvat edelleen ja uhkaavat siviilien hyvinvointia.

Hyökkäyssodan ensimmäisen viikon aikana venäläisten hakkerien kerrotaan hyökänneen merkittävää ukrainalaista mediatoimijaa vastaan. Raportin mukaan hyökkäys tehtiin samana päivänä, kun Venäjän asevoimat ilmoitti aikeistaan tuhota ukrainalaisia kohteita, joiden se väitti liittyvän ”disinformaatioon”. Lisäksi venäläiset tekivät Kiovassa samana päivänä tv-torniin kohdistuneen ohjusiskun.

Microsoftin mukaan tällaisten koordinoitujen iskujen tavoitteena on ”häiritä tai heikentää Ukrainan hallintoa ja sotilaallisia toimintoja sekä heikentää kansan luottamusta näihin instituutioihin”.

Havainnoidut kyberhyökkäykset todennäköisesti vain murto-osa kaikista toimista

Yhtiö kertoo jäljittäneensä lähes 40 tuhoisaa kyberhyökkäystä, jotka kohdistuivat satoihin järjestelmiin. Kolmannes näistä oli kohdistettu suoraan Ukrainan hallinnon organisaatioihin niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Hyökkäyksistä 40 prosenttia oli kohdistunut kriittiseen infrastruktuuriin.

Osa hyökkäyksistä oli niin sanottuja wiper-iskuja, joiden tarkoituksena on poistaa elintärkeää dataa hakkeroidusta tietokonejärjestelmästä.

Hakkerit käyttivät lukuisia eri tapoja päästäkseen sisään ukrainalaisjärjestelmiin. Hyökkäyksissä hyödynnettiin muun muassa kalastelua ja paikkaamattomia tietoturva-aukkoja.

Raportin mukaan kyberhyökkääjät olivat alkaneet valmistella hyökkäyksiään jo maaliskuussa 2021, lähes vuosi ennen kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin käski venäläissotilaiden hyökätä Ukrainaan.

”Kun venäläisjoukot alkoivat liikkua kohti Ukrainan rajaa, havaitsimme pyrkimyksiä päästä käsiksi kohteisiin, jotka voisivat tarjota tiedustelutietoja Ukrainan asevoimista ja ulkomaisista liittolaisuuksista”, raportissa kerrotaan.

Microsoftin mukaan yhtiön havainnoimat hyökkäykset ovat todennäköisesti vain murto-osa Ukrainaan kohdistuvista toimista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut