Suomalais-ranskalaisten äänestyspäätös oli helppo: ”Ei paljoa vaihtoehtoja ole”

Ranskassa äänestetään sunnuntaina siitä, kuka johtaa maata seuraavat viisi vuotta. Vastakkain ovat istuva presidentti Emmanuel Macron ja äärioikeiston Marine Le Pen.

Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella äänestetään sunnuntaina 24. huhtikuuta. Ihmiset tutkivat vaalimainoksia lauantaina.

24.4. 20:41

STT

Pariisin 20. kaupunginosassa ihmisiä kulki äänestyspaikalla tasaisena virtana sisään ja ulos. Sunnuntaina järjestettiin presidentinvaalien ratkaiseva toinen kierros, jolla selviää, kuka johtaa Ranskaa seuraavat viisi vuotta.

Aamupäivästä vaalihuoneeseen oli kerääntynyt jonkin verran jonoa, ja sen jatkoksi asettui ranskalais-suomalainen César Ropponen-Brunel. Kyseessä on Ropponen-Brunelin vanha ala-aste. Kivenheiton päässä on tunnettu Père-Lachaisen hautausmaa, ja ympäröivä naapurusto on keskiluokkaistunut vuosien varrella.

Vaaleissa ehdokkaina olivat istuva presidentti Emmanuel Macron ja äärioikeiston Marine Le Pen.

Lue lisää: Ranskalaiset suuntaavat uurnille – Macronin ja Le Penin kisa ratkeaa tänään

Äänestyspäivää edeltäneissä kyselytutkimuksissa Macronilla oli noin 10 prosenttiyksikön johtoasema suhteessa Le Peniin, mutta vaalipäivän tunnelma oli kuitenkin jännittynyt. Monen muistissa on, kuinka gallup-into johti harhaan vuonna 2016 brexit-äänestyksessä Britanniassa sekä Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa, kun Donald Trump voitti.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Suomen aikaa iltakuuteen mennessä äänensä oli käynyt antamassa 63,2 prosenttia äänioikeutetuista. Luku oli kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisissä vaaleissa viisi vuotta sitten. Ensimmäisiä tuloksia odotettiin julkistettavaksi iltayhdeksän jälkeen Suomen aikaa, kun viimeiset vaalihuoneistot olivat sulkeutuneet Ranskassa.

César Ropponen-Brunel kävi äänestämässä Pariisin 20. kaupunginosassa sunnuntaina. Hänen mukaansa äänestyspäätös oli helppo.

Tyhjä ääni ei ollut vaihtoehto

Ropponen-Brunelille äänestyspäätös oli helppo tehdä. Hän antoi äänensä Macronille, koska haluaa auttaa estämään Le Penin valtaannousua.

Macronin poliittisista linjauksista hän ei kuitenkaan perusta ja pitää ylipäätään politiikkaa melko vastenmielisenä. Hän pitää presidentinvaaleissa äänestämistä kuitenkin tärkeänä, koska ranskalaisessa yhteiskunnassa presidentillä on niin paljon valtaa.

”Tyhjän äänen jättäminen ei ole minusta hyvä idea nyt, jompikumpi kuitenkin pääsee presidentiksi, joten haluan käyttää ääneni.”

Lue lisää: Ranskan presidentinvaaleissa nähdään uusinta viiden vuoden takaisesta, ja se turhauttaa vasemmistoäänestäjiä: ”Vaihtoehtoa ei oikeastaan ole”

Pariisissa syntynyt ja kasvanut Ropponen-Brunel vietti korona-aikana vuoden Lapissa tutustuen äitinsä kotiseutuihin. Nyt hän jakaa aikansa Helsingin ja Pariisin välillä ja työskentelee nykytaiteilijana.

Ropponen-Brunel pohtii, että Suomen ja Ranskan välillä on paljon eroja, mutta korostaa, ettei tunne suomalaista yhteiskuntaa yhtä läpikotaisin kuin ranskalaista. Selkeän eron poliittisessa kulttuurissa hän huomasi katsoessaan keskiviikon vaaliväittelyä yhdessä suomalaisen tyttöystävänsä kanssa.

”Suomessa politiikoilla on sen verran asiallisuutta, että eiväthän he ikinä väittäisi suorassa lähetyksessä toiselle, että tämä valehtelee.”

Vesa Eskelinen on asunut Ranskassa jo vuosia ja ollut Ranskan kansalainen 2000-luvun alusta lähtien, joten hän on ehtinyt äänestää jo monissa vaaleissa. Sunnuntaina Eskelinen kävi antamassa äänensä Pariisin 11. kaupunginosassa.

Ei puolesta, vaan vastaan

Iltapäivällä Pariisin 11. kaupunginosassa äänensä kävi antamassa Vesa Eskelinen, joka on asunut Ranskassa 1990-luvulta lähtien. Hän pitää kiinni vaalisalaisuudesta, mutta kuvailee äänestyspäätöksen olleen helppo.

”Hyvin yksinkertainen päätös, kun ei paljoa vaihtoehtoja ole”, Eskelinen sanoi.

Matkailualalla työskentelevä Eskelinen kertoo olevansa jollain tapaa tyytyväinen siihen, että Macron toi reilut viisi vuotta sitten uuden vaihtoehdon ranskalaisen politiikan keskikentälle ohi perinteisten oikeisto- ja vasemmistopuolueiden.

Eskelinen sai Ranskan kansalaisuuden 2000-luvun alussa, joten hän on ehtinyt äänestää jo useammissa vaaleissa.

Hänen mukaansa ranskalaisessa keskusteluissa on noussut viime aikoina yhä voimakkaammin esiin ajattelutapa, että vaaleissa äänestetään enemminkin jotain vastaan eikä jonkun puolesta. ”Eli ei haluta tehdä niin sanotusti päätöstä, mutta ollaan vastaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut