Ukrainan valtakunnansyyttäjä: ”Putin haluaa tappaa kaikki ukrainalaiset"– YK:n pääsihteeri Guterres ja Venäjän presidentti Putin tapaavat Moskovassa ensi viikolla

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Perjantai oli sodan 58. päivä.

YK:n pääsihteeri António Guterres tapaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin Moskovassa ensi viikolla.

22.4. 6:34 | Päivitetty 22.4. 22:50

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

22.4.

Venäjä: Ainakin yksi kuollut ja 27 kadonnut lippulaivan uppoamisen yhteydessä

Kello 22.44: Venäjän mukaan ohjusristeilijä Moskvan miehistöstä ainakin yksi on kuollut ja 27 muuta on kateissa, kun Mustanmeren laivaston lippulaiva upposi viime viikolla. Asiasta uutisoi venäläinen uutistoimisto RIA.

Uutistoimiston tietojen mukaan miehistön 396 muuta jäsentä saatiin pelastettua.

Venäjän virallisen tiedon mukaan tulipalossa vaurioitunut alus upposi torstaina. Venäjän asevoimat kertoi ensin, että aluksen ”koko miehistö on evakuoitu” Sevastopoliin. Myöhemmin sana ”koko” hävisi tiedonannoista.

Tieto uppoamisesta tuli viime perjantaina, kun Venäjän puolustusministeriö tiedotti aamuyöllä, että Moskva oli uponnut hinauksessa matkalla Sevastopolin laivastotukikohtaan Krimille. Ministeriön mukaan alus oli vaurioitunut ammusvaraston räjähdyksessä ja upposi kovassa merenkäynnissä.

Mariupolin pormestari kertoo uudesta joukkohaudasta

Kello 22.42: Mariupolin pormestarin Vadim Boijtšenkon avustaja Petro Andrjušenko kertoo BBC:n mukaan Telegramissa, että kaupungin viranomaiset ovat saaneet tietoja uudesta joukkohaudasta, jonne Mariupolin asukkaita on haudattu sotarikosten peittämiseksi. Väitetty joukkohauta sijaitsee avustajan mukaan Livoberežnin alueella lähellä Vynohradnen kylän hautausmaata.

Andrjušenko pyysi lehdistön apua satelliittikuvien hankkimisessa ja tutkimisessa joukkohaudan varmistamiseksi.

Pormestari Boijtšenko viittasi myös itse uusiin todisteisiin joukkohaudoista Mariupolin lähistöllä BBC:lle antamassaan haastattelussa. Boijtšenko sanoi, että Mariupolin kuolonuhrien määrä on pelottava ja ”yli 20 000”. Hänen mukaansa Venäjän joukot ”tuhoavat kaupungin ja sen asukkaat” tarkoituksella.

Pentagon odottaa yli 20 maan osallistuvan ensi viikolla järjestettäviin neuvotteluihin

Kello 22.38: Yhdysvaltain puolustusministeriö odottaa yli 20 maan osallistuvan puolustusneuvotteluihin, joiden keskiössä tulee olemaan Ukraina. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Yhdysvallat järjestää neuvottelut ensi viikon tiistaina Saksassa. Niissä on määrä keskustella erityisesti Ukrainan pitkän aikavälin puolustustarpeista.

Pentagonin tiedottajan John Kirbyn mukaan neuvotteluihin on kutsuttu yhteensä noin 40 valtiota.

Venäläiskomentaja väitti, että Ukrainasta halutaan väylä Transnistriaan: Moldova kutsui lähettilään heti puhutteluun

Kello 22.37: Venäjän keskisen sotilaspiirin apulaiskomentaja Rustam Minnekajev kertoi perjantaina Venäjän seuraavista tavoitteista Ukrainaan kohdistuvassa hyökkäyssodassa.

Sen lisäksi että Venäjä haluaa vallata Ukrainan itä- ja eteläosat, se tavoittelee kauttakulkua Krimille ja Transnistriaan.

”Eteläisen Ukrainan kontrolli on toinen tie Transnistriaan, jossa on myöskin tullut todistetusti ilmi venäjänkielisen väestön sortamisesta”, Minnekajev sanoi puhuessaan Sverdlovskin alueen puolustusteollisuuden konferenssissa.

Kommenteista kertoi esimerkiksi uutistoimisto Interfax.

Venäjällä oppositiopoliitikko Kara-Murza määrättiin tutkintavankeuteen

Kello 21.54: Venäjällä oikeusistuin määräsi perjantaina tunnetun oppositiohahmon Vladimir Kara-Murzan tutkintavankeuteen. Hänen väitetään levittäneen väärää tietoa Venäjän armeijasta, kertoi Kara-Murzan asianajaja Vadim Prohorov.

Oikeudenistuimen mukaan Kara-Murza pidetään tutkintavankeudessa 12. kesäkuuta asti, Prohorov sanoi Facebookissa.

Venäjällä on säädetty laki, jonka nojalla hallituksen väärinä pitämien tietojen julkaiseminen sodasta voi johtaa jopa 15 vuoden vankeustuomioon.

Kara-Murza on tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.

Viime viikolla Kara-Murza tuomittiin 15 päiväksi vankeuteen poliisin määräysten rikkomisesta.

Perjantaina viranomaiset myös julistivat Kara-Murzan "ulkomaiseksi agentiksi". Saman leiman saivat myös useat tunnetut toimittajat. Heidän joukossaan oli nyttemmin suljetun Eho Moskvy -radiokanavan päätoimittaja Aleksei Venediktov.

Kara-Murza on entinen toimittaja, joka teki yhteistyötä vuonna 2015 murhatun oppositiojohtaja Boris Nemtsovin sekä maanpakoon päätyneen ex-oligarkki Mihail Hodorkovskin kanssa.

Kara-Murza on vuosia kampanjoinut presidentti Vladimir Putinin hallintoa vastaan.

Toisin kuin monet maanpakoon lähteneet oppositiohahmot, Kara-Murza on jäänyt asumaan Venäjälle. Hän on aiemmin selviytynyt kahdesta epäillystä myrkytysyrityksestä.

Ukrainan varapääministeri vetoaa YK:n apuun Mariupolin evakuoinneissa

Kello 21.26: Mariupolissa yhä loukussa olevan 100 000:n asukkaan evakuoiminen onnistuu vain YK:n avulla, kertoo Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk Britannian yleisradioyhtiö BBC:n Radio 4:lle.

Vereštšukin mukaan YK:n tulisi auttaa evakuointikäytävien järjestämisessä ulos Mariupolista, mutta tällä hetkellä se vain "katsoo tapahtumia."

"YK:n ja pääsihteeri António Guterresin pitää osallistua ja järjestää käytäviä. Meillä ei ole aikaa odottaa. Nämä käytävät pitää järjestää seuraavien päivien aikana", sanoo Vereštšuk.

YK ilmoitti tänään, että Guterres tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiistaina Moskovassa.

Vereštšukin mukaan Azovstalin terästehtaalla viimeistä linnoitustaan pitävät ukrainalaissotilaat eivät aio luovuttaa.

"He taistelevat loppuun saakka. Niin kauan kuin he pysyvät siellä, Mariupol on osa Ukrainaa."

Vereštšuk kirjoitti aiemmin perjantaina Telegram-kanavallaan, että erityisesti Azovstalin tehtaalta tarvitaan evakuointikäytävä siellä oleville tuhannelle siviilille. Vereštšukin mukaan venäläisjoukot ovat kieltäytyneet avaamasta evakuointireittejä siviileille, vaan vaativat sotilaiden antautumista vastineeksi kenenkään evakuoinnista.

IAEA:n johtaja vierailee Tšernobylin ydinvoimalassa ensi viikolla

Kello 21.25: Kansainvälisen atomienergiajärjestön johtaja Rafael Grossi vierailee ensi viikolla Tšernobylin ydinvoimalassa. Grossin on määrä johtaa siellä ryhmää, joka muun muassa pyrkii huolehtimaan voimalan ydinturvallisuudesta.

"IAEA:n läsnäolo Tšernobylissa on ensiarvoisen tärkeää Ukrainan tukemiseksi. Toiminnallamme pyrimme palauttamaan ydinvoimalan viranomaisvalvonnan ja varmistamaan sen turvallisen sekä varman toiminnan", sanoo Grossi.

Ryhmän vierailun tarkoituksena on tehostaa järjestön toimia ydinvoimalaonnettomuuden vaaran ehkäisemiseksi sodan aikana Ukrainassa, kertoo järjestö. Tämänhetkisten tietojen mukaan ryhmä saapuu ydinvoimala-alueelle tulevana tiistaina.

Kansainvälisen atomienergiajärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien alainen järjestö. Asiasta kertoo The Guardian.

Putin haluaa "tappaa kaikki ukrainalaiset", sanoo Ukrainan valtakunnansyyttäjä, jonka virasto tutkii 8 000:tta sotarikosta

Kello 21.24: Ukrainan valtakunnansyyttäjänvirasto tutkii tällä hetkellä yli 8 000:tta sotarikosta.

"Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaa tuhota Ukrainan ja tappaa kaikki ukrainalaiset", sanoo Ukrainan valtakunnansyyttäjä Iryna Venediktova brittiläisen Sky News-kanavan haastattelussa.

Tällä hetkellä Venediktovan virasto kerää todisteita Venäjän tekemistä rikoksista Ukrainassa sitä mukaa, kun se pääsee tarpeellisille alueille.

Venediktovan mukaan Venäjä käyttää Ukrainassa samoja taktiikoita, joita se on käyttänyt muissakin maissa.

"Kun he tulevat kapunkeihin - - suunnitelma a on, että kaupunkien pitäisi antautua. Jos ne eivät antaudu, suunnitelma be on pelottella ihmisiä mahdollisimman paljon tappamalla, raiskaamalla, kiduttamalla ja muilla brutaaleilla tavoilla", hän sanoo.

Putinin Moskovan tukitapahtumaan osallistunut uimari sai yhdeksän kuukauden kilpailukiellon

Kello 20.35: Kansainvälinen uintiliitto (Fina) on määrännyt kaksinkertaisen uinnin olympiakultamitalistin Evgeni Rylovin yhdeksän kuukauden kilpailukieltoon tämän osallistuttua presidentti Vladimir Putinia tukevaan kansantapahtumaan maaliskuussa Moskovan Luzhniki stadionilla. Kielto astui voimaan 20. huhtikuuta.

Rylovin sponsori Speedo irtisanoi yhteistyön uimarin kanssa jo aiemmin tämän esiinnyttyä yllämainitussa tapahtumassa Venäjän sotakoneistoa tukeva Z-kirjain rinnassaan.

Fina ilmoitti tänään niinikään, ettei ketään venäläisiä tai valkovenäläisiä urheilijoita kutsuta kilpailuihin vuoden loppuun asti. Aiemmin Fina on kielsi venäläisuimareita osallistumasta kilpailuihin Venäjän lipun alla, mutta ei sulkenut uimareita kokonaan kansainvälisestä kilpailutoiminnasta.

Dagens Nyheter: Ei turvatakuita Nato-hakemisprosessin ajalle, Suomi ja Ruotsi voivat niin päättäessään olla Nato-jäseniä jo syksyllä

Kello 19.56: Ruotsalaislehti Dagens Nyheterin (DN) useiden nimettömien hallituslähteiden mukaan Ruotsi ei saisi turvatakuita ennen Nato-jäsenyyttä. Lähteiden mukaan tämä ilmenee keskusteluista, joita Ruotsin hallitus on käynyt Yhdysvaltojen ja muiden Nato-maiden kanssa. Niiden mukaan Ruotsi olisi nimenomaan pyytänyt Yhdysvalloilta jonkinlaisia turvatakuita.

Pentagonin alipuolustusministeri Colin Kahl teki DN:n mukaan keskustellessaan Suomen ja Ruotsin kanssa selväksi, että turvatakuut astuisivat voimaan vasta jäsenyyden myötä.

DN:n mukaan Suomi ja Ruotsi voisivat kuitenkin saada Yhdysvalloilta, Britannialta ja muilta isoilta Nato-mailta muunlaista tukea, mikäli maita uhkaillaan ennen jäsenyyttä.

DN:n mukaan mikäli Ruotsi ja Suomi päättäisivät liittyä Natoon, tulisivat kaikki 30 Nato-maata hyväksymään hakemukset. Liittymisprosessi kestäisi kolmesta kuuteen kuukautta. DN esittää mahdolliseksi aikatauluksi sen, että Suomi ja Ruotsi hakisivat jäsenyyttä toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa, jolloin maat pääsisivät osallistumaan Naton huippukokoukseen Espanjan Madridissa 29.-30. kesäkuuta. Sen jälkeen kaikkien Nato-maiden pitäisi vielä hyväksyä jäsenyydet.

DN:n lähteet sanoivat niinikään, että Suomi joutuu hidastamaan Nato-prosessiaan ja Ruotsi nopeuttamaan sitä, jotta maat voivat hakea niin päättäessään jäsenyyttä samaan aikaan. Ruotsin tilanneselvitys, jonka tekemistä johtaa ulkoministeri Ann Linde, on valmis 13. toukokuuta. Suomen presidentti Sauli Niinistö vierailee Ruotsissa toukokuun 17.-18. päivä.

EU-lähde: "Seuraavat viikot ovat ratkaisevia Ukrainan sodassa"

Kello 19.56: Venäjä voimistaa hyökkäystoimiaan Itä-Ukrainassa ja rannikolla ja lähiviikot ovat mahdollisesti ratkaisevia sodan lopputuloksen kannalta, kertoi korkea EU-virkamies perjantaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

”Tämä ei ole satu, jolla olisi onnellinen loppu. Todennäköisesti näemme Venäjän asevoimien voimistavan merkittävästi hyökkäystään idässä ja mielestäni tulemme näkemään vahvempia Venäjän hyökkäyksiä myös rannikkoseudulla”, kertoi EU-lähde toimittajille.

”Ilmeisesti seuraavat pari viikkoa ovat ratkaisevia.”

YK:n pääsihteeri Guterres ja Venäjän presidentti Putin tapaavat Moskovassa ensi viikolla

Kello 19.18: YK:n pääsihteeri António Guterres tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa ensi viikon maanantaina. Asiasta kertovat esimerkiksi uutistoimistot AFP ja Reuters.

Keskiviikkona YK:n tiedottaja Stephane Dujarric kertoi Guterresin pyytäneen erillisiä tapaamisia Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Venäläisjoukot jatkavat Azovstalin tehdasalueen pommitusta, kertoo Mariupolin kaupungin viranomainen

Kello 19.17: Venäläisjoukot eivät ole lopettaneet Azovstalin terästehtaan tulitusta Mariupolissa, kertoo kaupungin pormestarin neuvonantaja Petro Andriuštšenko brittilehti The Guardianin mukaan. Torstaina Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti, ettei Venäjä enää pommittaisi tehdasta vaan saartaisi sen, jotta ”kärpänenkään ei pääsisi ulos.”

Lähes täysin Venäjän miehittämää Mariupolia puolustavat ukrainalaisjoukot pitävät Azovstalin tehtaalla viimeistä linnakettaan. Tehtaan pommisuojissa on suojassa myös satoja siviilejä ja haavoittuneita ukrainalaissotilaita.

Viimeksi perjantaina Venäjän puolustusministeriö sanoi olevansa valmis humanitaariseen tulitaukoon Azovstalin terästehtaalla, jos siellä olevat ukrainalaissotilaat antautuvat.

Luhanskin kuvernööri: Venäläisjoukot tulittaneet evakuointibussia Popasnassa

Kello 19.16: Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai sanoo yhdysvaltalaiskanava CNN:n mukaan venäläisjoukkojen avanneen tulen kohti evakuointibussia Popasnassa. Bussin kyydissä oli 25 ihmistä.

"Tämä evakuointi oli erityinen ja erittäin vaarallinen. 22 matkustajaa istui, kyydissä oli 25-vuotias poika, joka oli haavoittunut selästä ja jalasta, ja halvaantunut vanhempi nainen paareilla lattialla", kertoi Haidai.

Haidain mukaan kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut tulituksessa.

Haidai kertoi myös Telegram-tilillään, että evakuointibussi ei ole päässyt Rubižnen kaupunkiin kovan venäläispommituksen vuoksi, vaikka ihmiset kaupungissa odottavat evakuointia.

Britannia harkitsee panssarivaunujen lähettämistä Puolalle

Kello 19.16: Britannian pääministeri Boris Johnson sanoo, että Britannia tarkastelee mahdollisuutta lähettää panssarivaunuja Puolaan. Asiasta uutisoi AFP.

Näin Puola voisi puolestaan antaa omia T-72-panssarivaunujaan Ukrainan asevoimille.

BBC:n mukaan Britannian puolustusministeriö kertoo, että Puolaan lähetettäisiin Challenger 2 -panssarivaunuja, jos suunnitelma saa vihreää valoa. Brittiläisiä panssarivaunuja tai sotilaita ei siis ole tarkoitus lähettää Ukrainaan.

Venäjän ulkoministeri: Venäjän ja Ukrainan neuvottelut pysähdyksissä

Kello 18.19: Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoo Venäjän ja Ukrainan neuvottelujen olevan pysähdyksissä. Asiasta uutisoi Reuters.

Lavrov syyttää tästä Ukrainaa. Lavrovin mukaan Venäjä ei ollut saanut vastausta viisi päivää sitten tekemiinsä kirjallisiin esityksiin.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, että hän ei ole nähnyt mitään kirjallisia esityksiä Venäjältä.

Zelenskyi on sanonut, että neuvottelujen jatko riippuu Mariupolissa Azovstalin tehtaan alueella sinnittelevien Ukrainan joukkojen kohtalosta.

”Me emme siedä uhkavaatimuksia”, Lavrov vastasi, kun häneltä kysyttiin Zelenskyin lausunnosta. Asiasta kertoo Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass.

Venäjän pääneuvottelija Vladimir Medinski puolestaan sanoo, että tänään perjantaina on käyty useita pitkiä keskusteluja Ukrainan pääneuvottelijan kanssa.

Mariupolin pormestarin neuvonantaja Petro Andrjuštšenko kertoi uutistoimisto AP:lle, että Venäjä on jatkanut Azovstalin alueen pommittamista ja tulittamista.

YK: Yli 5 miljoonaa lähtenyt pakoon sotaa Ukrainasta

Kello 18.16: YK:n pakolaisjärjestön mukaan jo 5,1 miljoonaa ukrainalaista on joutunut pakenemaan maasta Venäjän hyökkäyksen alettua liki kaksi kuukautta sitten.

Perjantaina maasta lähti yli 48000 pakolaista.

UNHCR:n mukaan pakolaisista noin 90 prosenttia on naisia ja lapsia.

Suurin osa pakolaisista on mennyt Puolaan, jonne on saapunut 2,8 miljoonaa ukrainalaista.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja keskusteli Putinin kanssa

Kello 18.15: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoo keskustelleensa puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Michel tviittasi vaatineensa Putinilta voimakkaasti välitöntä humanitaarista pääsyä Mariupoliin sekä turvallista poistumistietä sieltä ja muista Ukrainan piiritetyistä kaupungeista.

Michel kertoi myös toistaneensa EU:n tukevan vankkumatta Ukrainaa ja sen itsenäisyyttä sekä tuomitsevan Venäjän hyökkäystoimet.

Länsimaiset poliittiset johtajat eivät ole sodan alettua juuri olleet suorassa yhteydessä Putiniin.

Mariupolin pormestari: "Tuntuu kuin sydämeni olisi revitty irti"

Kello 18.15: Mariupolin pormestari Vadym Boitshenko on antanut haastattelun CNN:lle. Boitshenkon mukaan kaupungissa tarvittaisiin ainakin yhden päivän tulitauko, jotta Azovstalin tehdasalueelle jääneet siviilit saataisiin evakuoitua turvaan.

Boitshenko kertoo Ukrainan avanneen siviileille keskiviikkona humanitaarisen käytävän, mutta pakomatka katkesi Venäjän pommituksiin. Hän arvioi, että Mariupolissa on kuollut noin 20 000 siviiliä ja että 90 prosenttia kaupungin rakennuksista on tuhoutunut 21. maaliskuuta jälkeen.

Pormestari kertoi tuntevansa hävityksestä suurta kipua ja surua. Ennen sotaa Mariupolissa elettiin hänen mukaansa kukoistuskautta.

”Kehitimme siitä modernia huippuluokan kaupunkia, joka voisi täyttää ihmisten unelmat sellaisina kuin ne kuvittelimme. Tuntuu kuin sydämeni olisi revitty irti”, Boitshenko kuvailee.

Moldova toimitti EU:lle jäsenyyskyselyn vastaukset ja "otti askeleen lähemmäs EU-jäsenyyttä", kertoo maan presidentti

Kello 18.13: Moldova kertoo palauttaneensa EU-jäsenyyttä koskevan kyselylomakkeen täytettynä EU:n edustajalle perjantaina.

Moldovan presidentti Maia Sandu kirjoittaa maan ottaneen askeleen lähemmäksi EU-jäsenyyttä.

"Olemme valmiita tekemään osamme nopeasti ja ahkerasti antaaksemme Moldovalle mahdollisuuden parempaan, turvallisempaan ja vauraampaan tulevaisuuteen", presidentti tviittasi perjantaina.

Venäjä sanoo olevansa valmis humanitaariseen tulitaukoon Azovstalin tehdasalueella Mariupolissa

Kello 16.46: Venäjän puolustusministeriö sanoo olevansa valmis humanitaariseen tulitaukoon Mariupolissa sijaitsevalla Azovstalin terästehtaalla, jos siellä olevat ukrainalaissotilaat antautuvat.

Ministeriö sanoi lausunnossaan Venäjän olevan valmis tehdasalueella olevien siviilien evakuoimiseen. Tulitauko alkaisi sen mukaan, kun "(ukrainalaisjoukot) nostavat valkoisia lippuja alueen reunoilla tai tietyillä Azovstalin osissa".

Siviilit saatetaan ministeriön mukaan Ukrainan tai Venäjän kontrolloimille alueille sen mukaan kuin he haluavat. Antautuneille ukrainalaissotilaille "taataan" henkiin jääminen, ministeriö sanoo.

Venäjä sanoi eilen saaneensa Mariupolin satamakaupungin hallintaansa Azovstalin tehdasaluetta lukuun ottamatta. Presidentti Vladimir Putin ylisti Mariupolin onnistunutta "vapauttamista", mutta perui aiemman käskynsä rynnäköstä tehdasalueelle ja käski sen sijaan piirittämään alueen.

Yksi kuollut pommituksissa Mykolajivissa, kuusi loukkaantunut - Venäjä yrittää miehittää koko Etelä-Ukrainan

Kello 16.45: Yksi ihminen on kuollut ja kuusi loukkaantunut pommituksissa Etelä-Ukrainan Mykolajivissa, kertoo yhdysvaltalaiskanava CNN:n mukaan kaupungin pormestari Oleksandr Sienkevytš Ukrainan televisiossa.

Sienkevytšin mukaan kaupungin pommitukset ovat lisääntyneet viime päivinä, ja venäläisjoukot käyttävät myös rypälepommeja.

"He ampuvat kaikenlaista: suurimmaksi osaksi rypälepommeja, joiden on tarkoitus tappaa ihmisiä", sanoi pormestari.

Venäjää on syytetty rypälepommien käytöstä useaan otteeseen sen aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta. Jo maaliskuun alussa YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto sanoi saaneensa uskottavia tietoja rypälepommien käytöstä Ukrainassa.

"Eilen kolme ihmistä loukkaantui; valitettavasti yksi kuoli", jatkoi Sienkevytš. Hän myös muistutti Mykolajivin asukkaita, ettei näiden pitäisi mennä ulos ulkonaliikkumiskiellon aikana.

Myös Ukrainan puolustusvoimat ovat sanoneet hyökkäysten lisääntyneen Mykolajivin ja sen viereisen Hersonin alueilla. Herson oli ensimmäinen Venäjän miehittämä suuri kaupunki 24. helmikuuta jälkeen, ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on varoittanut Venäjän yrittävän irrottaa Hersonin Luhanskin ja Donetskin tapaiseksi "kansantasavallaksi."

Ukrainan presidentinkanslian päällikkö Andriy Jermak sanoi perjantaina, että Venäjä yrittää vallata Donbasin lisäksi Etelä-Ukrainan. Venäläinen kenraalimajuri Rustam Minnekajev sanoi perjantaina, että sodan "toisen vaiheen" tavoite on "Donbasin ja Ukrainan eteläosien täysi hallinta", jotta Venäjä saa luotua maakäytävän Krimille ja aina Transnistriaan saakka. Transnistria on Moldovan osa, jota Venäjä miehittää.

Mykolajiv sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla Mustanmeren rannassa Krimin ja Odesan välillä.

Hollanti aikoo lopettaa venäläisen kaasun käytön vuoden loppuun mennessä

Kello 16.44: Hollannin hallitus kertoi perjantaina, että maa aikoo lopettaa venäläisen kaasun käytön vuoden 2022 loppuun mennessä.

Hallitus kertoi myös maksavansa niille yrityksille korvauksia, jotka ottavat osaa Hollannissa sijaitsevan Bergermeerin kaasuvaraston täydentämiseen ennen talvea. Bergermeerin kaasuvarasto on yksi Euroopan suurimmista.

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

YK dokumentoinut noin 50 siviilin laittomat surmat Ukrainan Butšassa

Kello 15.08: YK ilmoitti perjantaina, että se on dokumentoinut noin 50 siviilin laittomat surmaamiset Ukrainan Butšassa. Näihin surmiin lukeutuu ilman oikeudenkäyntiä tehtyjä teloituksia, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto lisäsi.

YK-tiedottaja Ravina Shamdasani kertoi todetun, että Venäjän asevoimat ovat pommittaneet umpimähkäisesti asuttuja alueita tappaen siviilejä. Lisäksi Venäjä on tuhonnut sairaaloita, kouluja ja muuta siviili-infrastruktuuria.

Teot saattavat Shamdasanin mukaan täyttää sotarikoksen tunnusmerkit.

YK saapui tutkimaan Kiovan lähistöllä sijaitsevaan Butšaan 9. huhtikuuta, viikko sen jälkeen kun kaduilta oli löydetty siviilivaatteisiin pukeutuneiden ihmisten ruumiita Venäjän sotilaiden vetäydyttyä.

Venäjä on syyttänyt Ukrainan joukkoja Butšan surmien lavastamisesta.

Suomi lähetti kaksi ambulanssia Ukrainaan

Kello 14.25: Suomesta on lähetetty kaksi ambulanssia ja pelastustoimen tarvikkeita Ukrainaan ja lääkinnällisiä tarvikkeita Moldovaan, sisäministeriö kertoi perjantaina tiedotteessa.

Ambulanssit ja tarvikkeet lähetettiin 14. huhtikuuta. Lisäksi Ukrainaan toimitettiin Suomesta lääkelahjoitus.

”Avuntarve Ukrainan kriisissä ja lähialueilla ei ole lakannut, vaan erilaista siviilimateriaaliapua kaivataan kipeästi vielä pitkään. Suomi jatkaa aktiivisesti avunantoa”, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) totesi tiedotteessa.

”Viimeisimpään avustuslähetykseen on koottu kipeästi kaivattuja lääkinnällisiä tarvikkeita sekä ambulansseja ja pelastustoimen materiaalia. Avustusten kokoaminen ei onnistuisi ilman eri toimijoiden vahvaa auttamishalua ja hyvää yhteistyötä, mistä suuri kiitos”, Mikkonen jatkoi.

Suomi on lähettänyt Ukrainan ja lähialueiden materiaaliavun lisäksi myös asiantuntijoita Puolaan ja Slovakiaan tukemaan EU:n pelastus­palvelu­mekanismin kautta tulevan avun koordinointia.

Zelenskyi: Mariupol jatkaa edelleen vastarintaa

Kello 13.48: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoo, että Mariupolin kaupunki ”jatkaa vastarintaa” huolimatta siitä, että Venäjä väittää valloittaneensa sen.

Venäjä sanoo ”vapauttaneensa” strategisesti tärkeän satamakaupungin, lukuun ottamatta valtavaa Azovstalin terästehdasta, jonne on linnoittautunut muutama tuhat ukrainalaista sotilasta.

Zelensky vakuutti videopuheessaan, että Mariupol ”jatkaa Venäjän vastustamista huolimatta kaikesta, mitä miehittäjät sanovat”.

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan on kyseenalaista, onko Venäjä saanut Mariupolin hallintaansa. Bidenin mukaan ei ole todisteita siitä, että Mariupol olisi kaatunut kokonaan.

Venäläiskenraali: Tavoitteena Donbassin ja Etelä-Ukrainan valtaus

Kello 12.37: Venäläisen kenraalimajuri Rustam Minnekaevin mukaan Venäjän asevoimien tavoitteena on niin kutsutun sotilasoperaation toisessa vaiheessa valloittaa Itä-Ukrainan Donbassin alue sekä eteläinen Ukraina. Venäläisten uutistoimistojen lainaama kenraali tarkensi, että tarkoituksena on maakäytävän luominen Krimin niemimaalta Itä-Ukrainaan.

Venäjä väitti eilen vallanneensa maakäytävälle tärkeän Mariupolin satamakaupungin, vaikka kaupungin teollisuusalueelle piiritetyt ukrainalaispuolustajat eivät ole suostuneet antautumisvaatimuksiin.

Donetskin ja Luhanskin alueella ankaria taisteluita, ukrainalaisviranomaiset kertovat

Kello 11.33: Ukrainan presidentin esikuntapäällikön neuvonantaja Olena Symonenko kertoi torstai-iltana Ukrainan televisiossa, että Venäjän joukot ovat ottaneet edeltävän vuorokauden aikana haltuunsa yhteensä 42 asutuskeskusta Donetskin alueella. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Symonenko kuitenkin totesi, että tilanne taisteluissa saattaa muuttua nopeastikin: ”Näin tapahtui tänään, ja saattaa olla, että joukkomme ottavat alueet takaisin huomenna.”

Uutiskanava CNN:n mukaan Venäjän joukot ovat edenneet kolmeen suuntaan eli kohti Rubižnen , Popasnan ja Novotoškivsken kaupunkeja. CNN siteeraa asiassa Luhanskin alueen kuvernööriä Serhi Haidaita.

Ukrainan uutistoimiston Ukrinformin mukaan Venäjä hyökkää tykistöä käyttäen myös Donetskin kaupungin länsipuolella sijaitsevan Marjinkan kaupungin suuntaan.

Kremlin-mielinen Readovka julkaisi väitetysti Venäjän puolustusministeriön ilmoittamia Venäjän tappiolukuja

Kello 10.59: Jotkut sosiaalisen median käyttäjät ehtivät tallentaa nyt jo poistetun Kremlin-mielisen Readovka-uutissivuston somekirjoituksen, jossa väitettiin Venäjän puolustusministeriön kertoneen Ukrainassa kuolleiden venäläissotilaiden määristä.

Readovkan mukaan puolustusministeriö olisi kertonut suljetussa kokouksessa, että Venäjä on menettänyt 13 414 sotilasta Ukrainassa ja tämän lisäksi kateissa on 7 000 sotilasta.

Lisäksi Readovkan mukaan uponneella venäläisellä Moskva-aluksella olisi kuollut 116 henkilöä ja yli 100 olisi edelleen kateissa.

Postauksen jakoi esimerkiksi johtaviin Venäjän riippumattomiin uutissivustoihin kuuluvan Meduzan englanninkielisen sivuston toimituspäällikkö Kevin Rothrock. Myös valkovenäläinen oppositiomedia Nexta jakoi Twitterissä kuvan Readovkan postauksesta.

Ukrainan asevoimien perjantaina Facebookissa esitetyn väitteen mukaan noin 21 200 venäläissotilasta olisi kuollut Ukrainassa sodan alkamisen jälkeen.

Venäjä on virallisesti kertonut omista tappioistaan vain harvoin, ja luvut ovat olleet huomattavasti pienempiä kuin Readovkan uutisoimat luvut. Maaliskuun lopulla Venäjä ilmoitti, että 1351 sen sotilasta olisi kuollut. Tuolloin Nato arvioi, että sodassa olisi kuollut 7 000–15 000 venäläistä sotilasta.

Kuukausi sitten venäläinen, Kremlin kantoja myötäilevä iltapäivälehti julkaisi verkkosivuillaan lukuja Venäjän tappioista. Tappioluvut, joiden mukaan maaliskuun lopussa Ukrainassa olisi kaatunut hieman alle 10 000 sotilasta, katosivat uutisesta sen jälkeen, kun se alkoi kiertää sosiaalisessa mediassa.

Ukrainan valtakunnansyyttäjä on toistaiseksi tunnistanut 620 sotarikoksista epäiltyä

Kello 10.58: Ukrainan valtakunnansyyttäjän toimiston julkaiseman Telegram-viestin mukaan toimisto on tähän mennessä tunnistanut 620 sotarikoksista epäiltyä. Heidän joukossaan on Venäjän sotilasjohtajia ja poliitikkoja, esimerkiksi ministereitä, sotilasjohtoa ja Kremlin propagandisteja, valtakunnansyyttäjän toimisto kirjoittaa. Asiasta kertoo Ukrainan tietotoimisto Ukrinform.

Kaikkiaan Ukrainan viranomaiset ovat perjantaiaamuun mennessä avanneet 7 836 tutkintaa Venäjän sotarikoksista. Lisäksi tutkinnassa on 3 652 rikosta Ukrainan kansallista turvallisuutta vastaan.

Valtakunnansyyttäjän mukaan sodassa on kuollut 208 lasta. Haavoittuneita lapsia on 386.

Ukrainassa ei siviilien evakuointeja tänään – tilannetta maanteillä pidetään liian vaarallisena

Kello 10.09: Ukraina ei evakuoi siviilejä sodan alta perjantaina. Evakuointi estyy, koska tilanne maanteillä on liian vaarallinen, tiedotti Ukrainan korkea virkamies.

Reittien epävarmuuden vuoksi perjantaina ei ole käytössä humanitaarisia käytäviä, kirjoitti varapääministeri Iryna Vereštšuk Telegram-viestisovelluksessa.

Siviilien evakuoinnit ovat olleet Ukrainan mukaan ajoittain pysähdyksissä myös siitä syystä, että maahan hyökännyt Venäjä ei ole suostunut avaamaan humanitaarisia käytäviä.

YK: Ukrainassa yli 15 miljoonaa ihmistä tarvitsee kipeästi humanitaarista apua

Kello 9.09: YK:n Ukrainan kriisikoordinaattori varoittaa, että 15,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee Ukrainassa kipeästi humanitaarista apua. Siviili-infrastruktuurin tuhoutuminen on tehnyt miljoonien elämän sietämättömäksi, Amin Awad sanoi lehdistötilaisuudessa Lvivissä Länsi-Ukrainassa. YK myös tiedotti asiasta nettisivuillaan.

Ukrainassa ihmisten on ollut vaikea saada esimerkiksi puhdasta vettä, koska vesihuolto on monin paikoin katkennut.

Awad lisäsi, että Ukrainassa humanitaarisen avun parissa työskentelevillä on erittäin suuria vaikeuksia päivittäisessä työssään.

”Heitä estetään usein pääsemästä alueille, joilla ihmiset tarvitsevat kipeästi apua.”

Yli viisi miljoonaa ihmistä on paennut sotaa maan rajojen ulkopuolelle, ja Ukrainassa on nyt yli seitsemän miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Tämä merkitsee, että joka neljäs ukrainalainen on joutunut jättämään kotinsa.

Ukrainaan ei saatu sovittua tulitaukoa pääsiäisen ajaksi pyynnöistä huolimatta

Kello 8.37: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on edelleen toiveikas, että Ukrainassa saavutetaan rauha, vaikka Venäjä hylkäsikin aselepoehdotuksen täksi viikonlopuksi. Tänä viikonloppuna Ukrainassa vietetään ortodoksisen kirkon pääsiäistä.

Muun muassa brittilehti The Guardian uutisoi asiasta.

Aiemmin tällä viikolla YK:n pääsihteeri António Guterres vaati aselepoa sunnuntaihin 24. huhtikuuta saakka, jotta humanitaarista apua voitaisiin toimittaa Ukrainaan ja ihmiset pääsisivät poistumaan Ukrainasta turvallisesti.

”Pääsiäisen neljä päivää pitäisi olla yhdistävä hetki, jolloin pelastettaisiin ihmishenkiä ja edistettäisiin dialogia Ukrainan kärsimysten lopettamiseksi”, Guterres sanoi.

Venäjän YK:n pysyvän edustuston apulaisjohtaja Dmitri Poljanski kommentoi tulitaukopyyntöä sanomalla, ettei se ollut "vilpitön" ja että se antaisi ukrainalaisille vain enemmän aikaa aseistaa joukkojaan.

Mariupolin kaupunginvaltuusto Telegramissa: Satelliittikuvien epäillyissä joukkohaudoissa saattaa olla jopa 9 000 ruumista

Maxar-yhtiön satelliittikuvissa Manhušin kylän joukkohauta.

Kello 8.37: Yhdysvaltalaisen Maxar-yhtiön satelliittikuvissa Manhušin kylässä saattaa näkyä 3 000-9 000 ihmisen joukkohaudat, arvioidaan Mariupolin kaupunginvaltuuston Telegram-viestipalveluun lähettämässä viestissä. Manhuš sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Mariupolista. Arvioon on päädytty vertaamalla Manhušin satelliittikuvia on Butšasta aiemmin otettuihin kuviin.

”2000-luvun suurin sotarikos on tehty Mariupolissa”, Mariupolin pormestari Vadym Boitšenkoa siteerataan Telegram-viestissä. ”[Putin] on jo tappanut kymmeniä tuhansia siviilejä Mariupolissa. Tämä vaatii voimakasta reaktiota koko sivistyneeltä maailmalta.”

Kaupunginvaltuuston viestistä kertoi Ukrainan uutistoimisto Ukrinform ja Suomessa STT.

Siviilejä on jäänyt loukkuun sortuneiden rakennusten alle Azovstalin terästehtaalla, sanoi ukrainalaistaistelija tehtaalta BBC:lle

Kello 7.35: Mariupolissa Azovstalin terästehdas on suurilta osin tuhoutunut ja siviilejä on jäänyt loukkoon sortuneiden rakennusten alle, kertoi yksi Mariupolin viimeisistä puolustajista haastattelussa Britannian yleiradioyhtiö BBC:lle.

Kiistanalaiseen Azovin rykmenttiin kuuluva Svjatoslav Palamar puhui BBC:lle terästehtaalta, jolla pitkään saarretun kaupungin viimeiset puolustajat sijaitsevat. Torstaina uutisoitiin, että presidentti Vladimir Putinin kerrotaan vaihtaneen taktiikkaa Azovstalin terästehtaan alueella, missä Ukrainan sotilaat ovat yhä puolustaneet asemiaan suostumatta antautumaan.

Venäjän joukot alkavat nyt saartaa aluetta sen sijaan, että se yritettäisiin vallata.

"Niin kauan kuin me olemme täällä, Mariupol on Ukrainan hallinnassa", Palamar sanoi BBC:lle.

Suuri osa Mariupolista on tuhoutunut viikkoja kestäneissä taisteluissa. On arvioitu, että noin 80–90 prosenttia Mariupolin rakennuksista on tuhoutunut tai kärsinyt vaurioita Venäjän pommituksissa ja tulituksessa.

Palamarin mukaan venäläiset olisivat ampuneet terästehdasta sota-aluksista ja pudottaneet sen päälle "bunkkerin rikkovia" pommeja.

BBC ei ole itsenäisesti pystynyt vahvistamaan Palamarin väitteitä, mutta ne vastaavat muita terästehtaalta saatuja lausuntoja.

"Kaikki rakennukset Azovstalin alueella ovat käytännössä tuhoutuneet. He pudottivat raskaita pommeja, bunkkerin rikkovia pommeja, jotka aiheuttivat valtavaa tuhoa. Olemme haavoittuneita, osa meistä on kuollut bunkkereihin. Siviilejä on loukussa sortuneiden rakennusten alla", Palamar sanoi.

Palamarin mukaan tehtaan alueella olevat siviilit ovat eri paikassa kuin tehtaalla olevat ukrainalaistaistelijat.

Ei ole tarkkoja tietoja siitä, kuinka paljon tehtaalla on vielä siviilejä ja taistelijoita. Aiemmin on arvioitu, että Mariupolin itäpuolella sijaitsevalla tehdasalueella olisi myös noin tuhat siviiliä. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu sanoi torstaina, että alueella olisi yli 2 000 ukrainalaissotilasta.

Palamarin mukaan tehtaalla olevien siviilien joukossa on lapsia, joista nuorin on kolmen kuukauden ikäinen.

Vanhemmat siviilit tarvitsisivat kipeästi lääkkeitä. Hoitoa tarvitsevia vakavasti loukkaantuneita ukrainalaistaistelijoita on tehtaalla noin 500, BBC kertoo.

Haavisto The Guardianille: Suomen Nato-keskustelun taustalla keskeinen tekijä on Venäjän ydinaseuhkailu

Kello 7.34: Epäily siitä, että Venäjä saattaisi käyttää ydinaseita Ukrainassa, on keskeinen tekijä Suomen Nato-keskustelun taustalla, sanoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) brittilehti The Guardianin haastattelussa.

The Guardianin haastattelu ilmestyi torstaina, päivä sen jälkeen, kun eduskunnassa alkoi Nato-keskustelu, joka saattaa johtaa historialliseen päätökseen jäsenyydestä. The Guradianin jutussa käydään läpi tekijöitä, jotka ovat johtaneet keskustelun aktivoitumiseen, näistä mainitaan esimerkkinä kansalaiskyselyissä ilmennyt muutos mielipiteessä Nato-jäsenyydestä.

"Venäjän käyttäytyminen on entistä arvaamattomampaa, ja se on valmis ottamaan isompia riskejä kuin aiemmin", Haavisto sanoi haastattelussa.

Haaviston mukaan verrattuna Georgian sotaan vuonna 2008 ja Krimin miehitykseen vuonna 2014, Venäjä otti silloin "laskelmoidun riskin".

"Tällä kertaa erilaista on se, että Venäjän alkuperäisenä tarkoituksena sen hyökätessä Ukrainaan näyttäisi olleen 40 miljoonan asukkaan maan hallinnon muuttaminen. Tämä on suuren riskin operaatio Venäjälle, mutta Venäjä osoitti olevansa valmis ottamaan nämä riskit", hän sanoi.

Lisäksi Haavisto totesi olevansa syvästi huolestunut raporteista, joiden mukaan Venäjä saattaisi käyttää ydinaseita Ukrainassa, jos vaikeudet hyökkäyksen etenemisessä jatkuvat.

"Venäjän naapurina maan löyhä puhe epätavanomaisten aseiden, mukaan lukien ydinaseiden ja kemikaalisten aseiden, käytöstä on erittäin epämukavaa. Tämä on meille todella huolestuttava asia. Tämä on myös herättänyt Suomessa puhetta omasta turvallisuudestamme Euroopassa."

Haavisto totesi myös, että ensimmäistä kertaa hänen pitkän poliittisen uransa aikana kansalaiset kaduilla ovat huolestuneita ydinasekysymyksestä.

"Tyypillinen kysymys, jota minulta nyt kysytään kaduilla tai kaupoissa, liittyy siihen, mitä Suomi tekee, jos sitä uhataan ydinaseiden tai kemiallisten aseiden käytöllä. Tämä ei ole tapahtunut aiemmin koko poliittisen urani aikana. Poliitikolla täytyy olla vastaus tähän", hän sanoi.

Venäläiset jättivät Kiovan esikaupunkialueen miinakentäksi

Kello 6.28: Venäläisjoukkojen jälkeensä jättämät räjähtämättömät ammukset tuottavat ongelmia siviileille Kiovan esikaupunkialueilla, kertoo BBC.

Asukkaat joutuvat tekemisiin vaarallisten ammusten kanssa jatkuvasti. Upseerit haravoivat aluetta löytääkseen räjähtämättömiä ammuksia.

BBC:n mukaan yhä useampi epäonninen siviili on joutunut ensiapuun tai sairaalahoitoon räjähteistä saamiensa vammojen vuoksi.

Venäläisjoukot lähtivät Kiovan liepeiltä huhtikuun alussa, ja kaupungissa yritetään jo palailla arkeen.

Venäjän joukot yrittivät saartaa Kiovaa, mutteivät missään vaiheessa päässeet kaupungin eteläpuolelle. Venäläisjoukot olivat lähimmillään alle 20 kilometrin päässä Kiovan keskustasta.

Zelenskyi varoitti Venäjää liittämisyrityksistä – "Teette maastanne yhtä köyhän kuin sisällissodan jälkeen"

Kello 6.27: Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän olisi paras etsiä sotaan ratkaisua, ennen kuin se on liian myöhäistä.

Zelenskyi sanoi torstai-iltana pitämässään päivittäisessä puheessa, että uskoo Venäjän ajautuvan äärimmäiseen köyhyyteen, mikäli se pyrkii erottamaan Hersonin ja Zaporižžjan alueet Venäjän alaisuuteen.

Liittämisyritykset johtaisivat Zelenskyin mukaan Venäjän uusiin ja ankariin taloudellisiin pakotteisiin.

”Teette maastanne yhtä köyhän kuin se oli sisällissodan jälkeen vuonna 1917. On siis parempi etsiä ratkaisua rauhaan nyt”, Zelenskyi sanoi.

Ukrainan apulaispuolustusministeriltä synkkä arvio omille joukoille tulevista taisteluista

Kello 6.26: Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Malyar kertoi uutistoimisto Reutersille, että Ukrainan joukot joutuvat todennäköisesti varautumaan siihen, että vastapuoli eli Venäjän armeija on aiempaa paremmin varustautunut tuleviin taisteluihin.

Asiasta kirjoittaa muun muassa The Guardian.

Malyarin mukaan Ukrainan tulee olla kärsivällinen odottaessaan ase- ja puolustustarviketukea, sillä sen saaminen voi kestää.

Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi on pyytänyt Ukrainan liittolaisia määräämään uusia taloudellisia pakotteita Venäjää vastaan. Zelenskyi sanoo maansa tarvitsevan kuukaudessa 7 miljardia dollaria, jotta sen kärsimät taloudelliset menetykset saadaan katettua.

Yhdysvallat ilmoitti torstaina 500 miljoonan dollarin eli yli 460 miljoonan euron talousapupaketista Ukrainalle. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellenin mukaan apu on tarkoitettu siihen, että Ukrainan hallinto voi jatkaa palkkojen ja eläkkeiden maksamista sekä palvelujen tarjoamista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut