Satelliittiyhtiön kuvat näyttävät merkkejä joukkohaudoista lähellä Mariupolia – Jo kaksi venäläisoligarkkia perheineen löytynyt kuolleena tällä viikolla, epäillään perhesurmia

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Torstai oli sodan 57. päivä.

Paikalliset kävelivät tuhoutuneiden autojen ohi Mariupolissa Ukrainassa torstaina 21. huhtikuuta.

21.4. 6:19 | Päivitetty 21.4. 22:45

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

21.4.

Ukrainan sodan aineelliset tuhot nousseet noin 60 miljardiin dollariin

Kello 22.45: Venäjän hyökkäyksen Ukrainan rakennuksille ja infrastruktuurille aihettamien tuhojen arvo on noussut noin 60 miljardiin dollariin, arvioi Maailmanpankki uutistoimisto Reutersin mukaan.

Maailmanpankin pääjohtaja David Malpass sanoi torstaina, että nyt esitetty arvio ei pidä sisällään niitä vaurioita, joita sota yhä jatkuessaan aiheuttaa.

"Tietenkin sota on edelleen käynnissä, joten kustannukset vain kasvavat", Malpass sanoo.

Ukrainan presidentinkanslia: Venäjä ottanut torstaina haltuunsa 42 kylää Donetskissa

Kello 22.35: Venäjän joukot ovat ottaneet torstain aikana haltuunsa 42 kylää Itä-Ukrainassa Donetskin alueella, sanoo Ukrainan presidentinkanslian esikuntapäällikko Olena Symonenko televisiohaastattelussa uutistoimisto Reutersin mukaan.

"Tänään 42 kylää lisättiin miehitettyjen listalle. Haltuunotot tapahtuivat Donetskissa", Symonekno sanoo.

"Näin tapahtui tänään ja saattaa olla, että joukkomme valloittavat ne [kylät] huomenna takaisin."

Ukrainan puolustusvoimien julkaisemalla äänitteellä oletetusta venäläisjoukkojen keskustelusta käsky tappaa ukrainalaisia sotavankeja

Kello 21.49: Ukrainan puolustusvoimat on julkaissut äänityksen kuuntelemastaan venäläisjoukkojen keskustelusta, jossa kuulostaa siltä, että venäläissotilasta olisi kehotettu tappamaan joukkojen vankina ollut ukrainalainen sotavanki Popasnassa, Luhanskin alueella. Popasnaa on pommitettu erittäin rajusti, ja se on yksi strategisesti tärkeistä miehitystavoitteista venäläisjoukoille.

”Tämä on selvä sotarikos, kansainvälisen oikeuden vastaista, ja uusi selvä merkki siitä, että Venäjän armeija koostuu murhaajista, raiskaajista ja ryöväreistä”, kirjoitti Ukrainan sotilastiedustelu viestipalvelu Twitterissä. Se julkaisi tilillä myös äänitteen keskustelusta.

”… pidät korkea-arvoisimmat heistä ja anna muiden mennä ikuisesti. Anna heidän mennä ikuisesti, helvetti, jotta kukaan ei enää koskaan näe heitä, mukaan lukien sukulaiset”, kuuluu videolla.

Yhdysvaltalaiskanava CNN uutisoi äänitteestä, mutta kertoi, ettei se ole pystynyt vahvistamaan sen aitoutta. Venäjän puolustusministeriö ei ole vielä vastannut CNN:n kommentointipyyntöön.

CNN:n mukaan Ukrainan turvallisuuspalvelu on julkaissut myös nauhoitteen, jolla se sanoo venäläiskomentajan aikovan ”raivata kaiken maan tasalle” Azovstalin terästehtaan ympärillä Mariupolissa, johon kaupunkia puolustavat ukrainalaisjoukot ovat linnoittautuneet. Tehtaan pommisuojissa ja kellareissa on suojassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan myös noin tuhat siviiliä.

Myös Saksan tiedustelupalvelu on aiemmin onnistunut kuulemaan oletettua radioviestintää, jossa Venäjän sotilaat keskustelevat ukrainalaissotilaiden ja siviilien tappamisesta.

Kaksi siviiliä kuollut pommituksissa Harkovassa

Kello 21.18: Kaksi ihmistä on kuollut Harkovassa pommituksissa, kun venäläisammus osui autoon, kertovat Ukrainan asevoimat Telegram-tilillään.

Harkovan pormestari Ihor Terekhov kertoi aiemmin torstaina uutistoimisto Reutersin mukaan televisiolähetyksessä kaupungin olevan kovien pommitusten alla.

Terekhovin mukaan suurkaupunki Harkovassa on yhä noin miljoona ihmistä. Kaupunki on ollut pommitusten kohteena helmikuusta saakka, mutta niiden intensiteetti kasvoi viime viikolla.

Maxar-satelliittiyhtiön kuvat näyttävät merkkejä joukkohaudoista lähellä Mariupolia

Kello 20.49: Maxar-yhtiön satelliittikuvissa näkyy vanhan hautausmaan vieressä merkkejä mahdollisista joukkohaudoista Manhushin kylässä, noin 20 kilometrin päässä saarretusta Mariupolin kaupungista.

Maxarin mukaan kuvat on otettu maaliskuun ja huhtikuun puolivälin välissä, ja hautausmaan laajeneminen havaittiin maaliskuun 23.-26. päivän aikana, kertoo uutistoimisto Reuters.

Maxar-yhtiön satelliittikuvat näyttävät merkkejä joukkohaudoista lähellä Mariupolia.

Ukrainan viranomaiset kertovat yhdysvaltalaiskanava CNN:n mukaan tunnistaneensa joukkohautojen paikan. Mariupolin pormestarin neuvonantaja Petro Andriuštšenko kertoo viranomaisten etsineen jo pitkään paikkoja, joihin mariupolilaisia olisi saatettu haudata.

”Kuorma-autot kuljettavat ruumiita ja vain kaatavat heidät tienviereen. Tämä on selvä merkki tehdyistä sotarikoksista ja aikeista peitellä niitä”, sanoi Andriuštšenko.

Mariupolin pormestari Vadym Boitšenko arvioi brittilehti The Guardianin mukaan, että kaupungissa olisi kuollut jopa yli 20 000 ihmistä viikkojen pommitusten ja saarron aikana. Boitšenkon mukaan suurin osa ruumiista olisi siirretty pois Mariupolista, ja osa hävitetty mobiilikrematorioissa.

Kuolonuhrien määrän vahvistaminen on kuitenkin kaupungissa tällä hetkellä vaikeaa.

Pormestarin mukaan kaupungissa on yhä yli 100 000 siviiliä. Boitšenkon mukaan kymmeniä tuhansia ukrainalaisia olisi myös siirretty Mariupolista väkisin Venäjälle, ja osaa pidetään leireissä lähellä kaupunkia.

SVT: Venäjä sanoo viiden ruotsalaisen kuolleen Ukrainan sodassa

Kello 20.40: Venäjän ulkoministeriö on ilmoittanut Ruotsin ulkoministeriölle viiden ruotsalaisen kuolleen Ukrainan sodassa, kertoo Ruotsin yleisradio SVT.

Ruotsin Moskovan-suurlähetystö kertoo saaneensa tietoja kuolemista Venäjän viranomaisilta. Ruotsin ulkoministeriö ei ole vahvistanut tietoja.

"Tiedot ovat hyvin vähäisiä ja henkilötiedot puuttuvat", Ruotsin ulkoministeriöstä kerrotaan SVT:lle.

Jo kaksi venäläisoligarkkia perheineen löytynyt kuolleena tällä viikolla, epäillään perhesurmia

Kello 19.19: Venäläismiljonääri Sergei Protosenja ja tämän perhe on löytynyt kuolleena perheen kartanosta Espanjan Lloret del Marissa, noin 75 kilometrin päässä Barcelonasta.

Espanjalaisen Telecincon mukaan Protosenjan epäillään tappaneen nukkuvan perheensä ja sen jälkeen itsensä.

Protosenja on toiminut Venäjän toiseksi suurimman maakaasun tuotantoyhtiö Novatekin hallituksen varapuheenjohtajana ja tällä on yli 400 miljoonan euron arvoinen omaisuus. Protosenja perheineen asui vakituisesti Ranskassa, mutta perheellä oli vapaa-ajan asunto Kataloniassa.

Kyseessä on jo toinen epäilty perhesurma tällä viikolla, johon liittyy venäläinen miljonääri. Maanantaina oligarkki Vladislav Avajev, tämän vaimo ja tytär löytyivät kuolleina näiden asunnosta Moskovassa.

Avajev on työskennellyt aiemmin Kremlissä ja tukenut Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia. Avajev on myös aiemmin ollut Venäjän kolmanneksi suurimman pankin Gazprombankin varapuheenjohtaja. Asiasta kertoo esimerkiksi britannialainen Sky News. Suomessa tapauksesta kertoi aiemmin Iltalehti.

Pieni määrä evakuointibusseja on päässyt Mariupolista, evakuoinnit Azovstalin tehtaalta eivät onnistu torstaina

Kello 18.40: Torstaiaamuna Mariupolin kaupunginvaltuusto tiedotti Telegram-kanavallaan, että neljä evakuointilinja-autoa oli päässyt keskiviikkona lähtemään Mariupolista, josta ne kulkivat Berdjanskin ja Vasylivkan kautta Zaporižžjaan. Valtuusto myös tiedotti uusista evakuointiyrityksistä, joiden oli tarkoitus alkaa kello 14 torstaina.

Mariupolin pormestari Vadym Boitšenkon mukaan evakuointibussien kyydissä oli 80 siviiliä. Se oli huomattavasti vähemmän kuin 6 000, joka oli määrä siviilejä, joita Mariupolista toivottiin saatavan keskiviikkona evakuoitua.

Uutistoimisto AFP:n toimittajat näkivät torstaina kolmen evakuointibussin, joiden kyydissä oli naisia ja lapsia, saapuvan Zaporižžjaan.

Boitšenko kuitenkin kertoi, että evakuoinnit Azovstalin tehdasalueelta – jonne ovat linnoittautuneet Mariupolia yhä puolustavat ukrainalaisjoukot ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan noin tuhat siviiliä – eivät torstaina onnistu. Yhdysvaltalaisen CNN:n mukaan Boitšenko kertoi, ettei alueella ole tulitaukoa, joka mahdollistaisi siviilien turvallisen poistumisen.

Pormestarin mukaan noin 200 siviiliä myös odotti torstaina evakuointibusseja kokoontumispaikoilla. Mariupolissa on yhä yli 100 000 siviiliä.

Boitšenkon mukaan venäläisjoukot olisivat avanneet tulen evakuointien aikaan keskiviikkona.

”Valitettavasti moni asukas päätti pysyä kaupungissa, sillä he pelkäsivät (evakuoinnin) olevan vaarallista ja että heidän henkensä on uhattuna”, sanoi pormestari.

Ukrainaan matkustanut Espanjan pääministeri tuomitsi Venäjän julmuudet, Tanska ja Espanja lähettävät Ukrainaan lisää aseapua

Espanjan pääministeri Pedro Sanchez (keskellä) vieraili Borodjankan kylässä torstaina.

Kello 17.57: Espanjan pääministeri Pedro Sanchez on tuominnut Kiovan lähellä olevassa Borodjankan kylässä tapahtuneet julmuudet, joista syytetään Venäjän armeijaa.

"Järkyttyneenä todistamme Putinin sodan julmuuksia Borodjankan kaduilla. Emme jätä Ukrainan kansaa yksin", Sanchez tviittasi.

Poliisin mukaan kylän lähistöltä löytyi keskiviikkoiltana kahdesta haudasta yhdeksän siviilin ruumiit, joista osassa näkyi merkkejä kidutuksesta.

Sanchez kävi Borodjankassa Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin kanssa. Pääministerit olivat saapuneet aiemmin torstaina Kiovaan keskustellakseen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Sanchez lupasi Espanjan lähettävän Ukrainaan 200 tonnia sotatarvikkeita. Lähetys sisältää hänen mukaansa muun muassa raskaita kuljetusajoneuvoja ja ampumatarvikkeita.

Myös Frederiksen sanoi, että Tanska lähettää lisää Ukrainan eniten tarvitsemia aseita. Selville ei käynyt, millaisista aseista on kyse ja milloin niiden toimitus tapahtuu. Jo aiemmin Tanska on lähettänyt Ukrainaan 2  700 kertasinkoa.

Parikymmentä ukrainalaista palasi vankeudesta Venäjältä

Kello 17.40: Ukraina kertoo vastaanottaneensa vankienvaihdossa 19 Venäjällä vankeudessa ollutta ukrainalaista. Heistä 10 on sotilaita ja yhdeksän siviilejä. Asiasta kertoi Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk.

Kotiin palanneiden joukossa oli hänen mukaansa haavoittuneita.

Sen sijaan Vereshtshuk ei maininnut, missä ja milloin vankienvaihto tapahtui eikä sitä, vapauttiko Ukraina vastavuoroisesti venäläisvankeja.

Vereshtshukin mukaan vankienvaihdon teki mahdolliseksi presidentti Volodymyr Zelenskyin henkilökohtainen panos.

Venäjä ei ole vahvistanut tietoa vankienvaihdosta.

Biden: Yhdysvallat lähettää Ukrainaan uuden 800 miljoonan dollarin arvoisen aseapupaketin

Kello 17.18: Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Yhdysvaltojen uudesta 800 miljoonan dollarin arvoisesta aseapupaketista.

Paketti tulee Bidenin mukaa pitämään sisällään raskasta tykistöä, haupitseja, 144 000 haupitsiammusta ja miehittämättömiä ilma-aluksia.

Bidenin mukaan uusi aseapupaketti on räätälöity palvelemaan Ukrainan puolustuksen tarpeita sodan painopisteen siirtyessä kohti Itä-Ukrainaa ja Donbasin aluetta. Itä-Ukrainassa maasto on huomattavasti tasaisempaa kuin maan muissa osissa, mikä on Bidenin mukaan otettava huomioon uusissa aseapupaketeissa.

Tilaisuudessa Biden kutsui "taistelua Kiovasta" historialliseksi voitoksi Ukrainan puolustusvoimille, mutta totesi perään, että Venäjän joukkojen brutaalius tulee vain lisääntymään kun sota siirtyy kohti itäistä rintamaa.

Bideinin mukaan Venäjän sotarikokset ovat selviä ja Venäjän presidentti Vladimir Putin täytyy saattaa vastuuseen noista rikoksista.

Ennen torstain tiedotustilaisuutta Biden kertoi tavanneensa Ukrainan pääministeri Denys Šmyhalia, joka on parhaillaan vierailulla Valkoisessa talossa.

Yhdysvallat kertoi myös viime viikolla lähettävänsä Ukrainaan 800 miljoonan dollarin arvoisen aseapupaketin.

Kiovan alueen ruumishuoneisiin tuotu jo yli tuhannen siviilin ruumiit

Kello 16.27: Jo yli tuhannen siviilin ruumiit on siirretty säilöön Kiovan alueella sijaitseviin ruumishuoneisiin sen jälkeen, kun Venäjän joukot aloittivat vetäytymisen pääkaupungin ympäriltä, kertoo uutistoimisto AFP:n haastattelema Ukrainan varapääministeri Olha Stefanišyna.

"1 020 siviilien ruumista, vain siviilejä, koko Kiovan alueelta", Stefanišyna sanoi.

"He ovat siviilejä, keiden ruumiit on kerätty rakennuksista, mutta myös kaduilta", Stefanišyna sanoi täsmentäen, että kuolemat ovat ajoittuneet Venäjän hyökkäyksen alkupuolelle.

Kun Venäjän joukot vetäytyivät Kiovan ympäriltä, jättivät he jälkeensä useissa kylissä ja kaupungissa useita siviiliuhreja. Siviiliuhrien paljastuttua Venäjän ja Ukrainan väliset rauhanneuvottelut ovat olleet käytännössä jäissä.

Viimeksi torstaina Kiovan alueen poliisi kertoi löytäneensä noin 54 kilometrin päässä Kiovasta sijaitsevasta Borodjankan kaupungista yhdeksän siviiliä haudattuna joukkohautoihin.

Lehtitiedot: Saksan liittokansleri esti raskaiden aseiden toimituksia Ukrainaan

Kello 16.18: Saksalainen Bild-sanomalehti kirjoittaa torstaina, että liittokanslerin toimisto on poistanut useita raskaita aseita Ukrainalle toimitettavan aseavun listalta.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz kertoi tiistai-illan tiedotustilaisuudessa pyytäneensä saksalaisilta asevalmistajilta listan sellaisista aseista, joita ne voisivat pikaisesti toimittaa Ukrainaan.

”Ukraina on tehnyt valintansa tältä listalta, ja nyt voimme antaa sille rahaa näiden aseiden ostamiseksi”, Scholz sanoi tiedotustilaisuudessa.

Bildin mukaan asevalmistajien maaliskuun puolivälissä toimittamalla listalla oli useita raskaita aseita, joita Ukraina on sanonut tarvitsevansa, kuten Boxer-kuljetuskalustoa, PhZ 2000 -panssarihaupitseja ja Leopard 2 -panssarivaunuja.

Lehden tietojen mukaan asevalmistajien toimittama lista oli liittokanslerin toimiston läpi kulkiessaan kutistunut 48 sivusta 24:ään, ja siinä oli vain kolmea eri asetyyppiä niistä viidestätoista, joita Ukraina oli pyytänyt.

Saksaa on kritisoitu julkisesti siitä, ettei se tekisi kaikkea mahdollista Ukrainan auttamiseksi. Saksan on tulkittu esimerkiksi hidastelevan aseavun toimituksissa, jottei se provosoisi Venäjää.

Keskiviikkona tosin Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock kertoi, ettei Saksan aseavussa Ukrainalle ole tabuja. Hänen mukaansa Saksa on tarkistamassa minkälaista ylimääräistä huoltoa Marder- ja Leopard-tankit vaativat ennen kuin niitä voidaan käyttää Ukrainassa.

The Guardianin mukaan Baerbock myös sanoi, ettei Saksa ole aina tiedottanut kaikesta sen Ukrainaan toimittamasta aseavusta.

”Olemme toimittaneet panssarintorjuntaohjuksia, Stinger-[ilmatorjuntaohjuksia] ja muuta, mistä emme ole puhuneet julkisesti, jotta nämä toimitukset onnistuisivat nopeasti”, Baerbock sanoi The Guardianin mukaan.

Biden puhuu Ukrainan tilanteesta tiedotustilaisuudessa kello 16.45 – Aamulehti näyttää suorana

Kello 16.13: Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhuu torstaina kello 16.45 tiedotustilaisuudessa, jonka aiheena on Ukrainan tilanne.

Aamulehti näyttää tilaisuuden suorana lähetyksenä jutun alussa olevassa lähetysikkunasa.

Uutiskanava CNN:n tietojen mukaan Biden tulee kertomaan tilaisuudessa uudesta apupaketista Ukrainalle.

Britannia päätti uusista pakotteista, listalle esimerkiksi sotilashenkilöstöä

Kello 15.05: Britannia on asettanut uusia pakotteita Venäjälle. Uudet pakotteet koskevat johtavia henkilöitä Venäjän armeijassa, jotka ovat vastuussa sodan etulinjalla tehdyistä raakuuksista sekä yksityishenkilöitä ja yrityksiä jotka tukevat Venäjän armeijaa.

Pakotelistalle lisättiin esimerkiksi Venäjän armeijan pääesikunnan ensimmäinen apulaispäällikkö Nikolai Bogdanovsky ja Butšan kaupungissa ollutta yksikköä johtanut everstiluutnantti Azatbek Omurbekov. Bogdanovskyn ja Omurbekovin varat jäädytettiin ja nämä laitettiin matkustuskieltolistalle.

Uudelta pakotelistalta löytyy myös Venäjän rautateiden toimitusjohtaja Oleg Belozyorov sekä entinen ukrainalaiskansanedustaja Ilja Kyva, joka karkotettiin ja jota syytetään maanpetoksesta tämän esitettyä tukensa Venäjän suurhyökkäykselle Ukrainaan.

Yrityksistä listalle lisättiin muun muassa Kalashnikov-konserni, joka tuottaa kalustoa Venäjän armeijalle.

Yhteensä listalle lisättiin 26 pakotetta.

"Kaikki voivat selvästi nähdä mädännäisyyden Venäjän hyökkäyksessä Ukrainan kansaa kohtaan. He kohdistavat tarkoituksella hyökkäyksiä sairaaloihin, kouluihin ja joukkoliikenteen risteyskohtiin Mariupolissa ja sen ulkopuolella - aivan kuten he tekivät Tšetšenia ja Syyriassa" sanoi Britannian ulkoministeri Liz Truss.

"Tämän päivän uusi pakotteiden aalto iskee kenraaleihin ja puolustusyrityksiin, joilla on verta käsissään."

Enemmistö ensi kertaa Nato-jäsenyyden puolella Ruotsin television kyselyssä

Kello 15.00: Ruotsin television SVT:n tänään julkistamassa kyselyssä 51 prosenttia vastaajista kannattaa maan liittymistä sotilasliitto Natoon. Kyseessä on SVT:n Novuksella teettämissä kyselyissä ensimmäinen kerta, kun yli puolet vastaajista tukee Nato-jäsenyyttä.

Edellisessä, viime viikolla tehdyssä vastaavassa kyselyssä Nato-jäsenyyden kannalla oli 45 prosenttia vastaajista.

Tuoreessa kyselyssä ruotsalaisten Natoon liittymisen kannatus nousee peräti 64 prosenttiin, jos Suomi olisi jo päättänyt liittyä Naton jäseneksi. Tänään julkistettu kysely tehtiin sen jälkeen, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) oli vieraillut Tukholmassa ja arvioinut Suomen tekevän Nato-päätöksensä muutamien viikkojen kuluessa.

Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien määrä laski SVT:n kyselyssä 24 prosenttiin vastaajista. Novuksen toimitusjohtajan Torbjörn Sjöströmin mukaan kielteisyys Natoa kohtaan on vähentynyt erityisesti sosiaalidemokraatteja äänestävien joukossa, missä yhä useammat ovat siirtyneet Naton vastustajien joukosta kannastaan epävarmojen leiriin.

Eilen julkaistussa Aftonbladet-lehden Nato-kyselyssä jäsenyyden kannattajia oli 57 prosenttia vastaajista.

Viro tuomitsee Venäjän sotarikokset ja kansanmurhan Ukrainassa

Kello 13.26: Viron parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman, jossa tuomitaan Venäjän sotarikokset ja sen suorittaman kansanmurhan Ukrainassa.

Venäjä on lauselman mukaan syyllistynyt kansanmurhan tunnusmerkit täyttäviin tekoihin Ukrainassa siviiliväestöä vastaan muun muassa Butšassa, Hostomelissa, Mariupolissa ja muissa asutuskeskittymissä. Rikokset ovat muun muassa murhia, kidnappauksia, karkotuksia, raiskauksia ja kidutuksia.

Viron parlamentti vaatii myös muiden maiden parlamentteja tuomitsemaan Venäjän toimet kansanmurhana. Samalla se vaatii myös kansainvälisen tuomioistuimen perustamista, jotta rikoksiin syyllistyneet ihmiset saadaan oikeuden eteen.

Myös pakotteita Venäjää vastaan pitää parlamentin mukaan kiristää. Pakotteiden pitäisi koskea myös energiasektoria, minkä lisäksi humanitaarista ja sotilaallista apua Ukrainalle pitäisi lisätä.

Erikseen Viron ulkoministeri Eva-Maria Liimets vaati EU:ta asettamaan pakotteita venäläisen kaasun ja öljyn kuljetukselle.

”Ukrainaa vastaan käytävä sota täytyy saada niin kalliiksi Venäjälle, että se haluaa lopettaa sen”, Liimets sanoi Saksan ulkoministerin Annalena Baerbockin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Venäjä julisti Liettuan, Latvian ja Viron konsulaattien työntekijät ”ei-toivotuiksi henkilöiksi”

Kello 13.16: Venäjä on julistanut Liettuan, Latvian ja Viron konsulaattien työntekijät persona non grataksi eli ei-toivotuiksi henkilöiksi.

Vastaavat päätökset johtavat perinteisesti siihen, että kyseiset ihmiset joutuvat poistumaan maasta tietyn ajan kuluessa.

Venäjä ilmoitti myös, että se sulkee Liettuan konsulaatin Pietarissa, Viron konsulaatin Pietarissa ja maan toimiston Pihkovassa sekä Latvian konsulaatit Pietarissa ja Pihkovassa.

Aiemmin huhtikuussa Latvia ja Viro määräsi kaksi Venäjän konsulaattia suljettavaksi Ukrainan sodan takia. Liettua puolestaan käski Venäjän suurlähettilästä poistumaan maasta.

Pormestari: Harkovaa pommitetaan ankarasti

Kello 13.14: Ukrainan toiseksi suurinta kaupunkia Harkovaa pommitetaan kaupungin pormestarin Igor Terehovin mukaan ankarasti, Reuters kertoo.

”Valtavia räjähdyksiä, Venäjän federaatio pommittaa kaupunkia raivoisasti”, hän sanoi televisioidussa puheessa.

Kaupungissa on Terehovin mukaan vielä noin miljoona ihmistä. Kaupungista on evakuoitu noin 30 prosenttia sen väestöstä sodan tieltä.

Tass: Venäjä sakottaa Googlea ”väärennetyistä” Youtube-videoista

Kello 12.11: Venäjä langettaa Googlen omistavalle Alphabet-pörssiyhtiölle neljän miljoonan ruplan (noin 45 000 euron) sakot, sillä perusteella että Google ei ole poistanut Youtube-palvelusta ”väärää” tietoa sisältäviä videoita Venäjän ”erikoisoperaatiosta” eli sodasta Ukrainassa. Asiasta kertoo Venäjän valtion omistama uutistoimisto Tass.

Venäjän viestintäviranomaiset ovat jo aiemmin kertoneet aikovansa rangaista Googlea ”väärennösten levittämisestä”.

Ukrainan Vereštšuk vaatii Venäjää sallimaan evakuoinnin aloittamisen Azovstalin terästehtaalta

Kello 11.24: Ukrainan varapääministeri Irina Vereštšuk on esittänyt Venäjälle vaatimuksen, jonka mukaan siviilien ja haavoittuneiden sotilaiden evakuoinnit voitaisiin aloittaa viipymättä Azovstalin terästehtaalta.

”Siellä [tehtaan alueella] on noin tuhat siviiliä ja 500 haavoittunutta sotilasta. Heidät kaikki pitää saada vedettyä pois sieltä tänään”, Vereštšuk sanoi.

Venäjä kertoo Mariupolin olevan Venäjän hallussa lukuun ottamatta Azovstalin tehdasaluetta, mutta lopettaa tehtaan valtausyritykset

Kello 11.23: Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu on ilmoittanut Mariupolin kaupungin olevan nyt Venäjän hallussa lukuun ottamatta Azovstalin terästehtaan aluetta. Asiasta kertovat esimerkiksi uutistoimistot STT ja AFP sekä The Guardian -sanomalehti.

Tehdasalueella on sekä ukrainalaisia siviilejä että sotilaita. Šoigun mukaan Azovstalin alueella on yli 2000 ukrainalaissotilasta. The Guardianin mukaan Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk on kertonut Azovstalin alueella olevan noin 1000 siviiliä ja noin 500 haavoittunutta sotilasta.

Šoigun ilmoitus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita mitään merkittävää muutosta Mariupolin tilanteessa, huomauttaa The Guardianin Moskovan-kirjeenvaihtaja Andrew Roth, sillä taistelut kaupungissa jatkuvat edelleen.

Šoigu kertoi Mariupolin tilanteesta Venäjän presidentille Vladimir Putinille Moskovassa pidetyssä kokouksessa. Putin puolestaan määräsi Venäjän joukkoja lopettamaan Azovstalin alueen valtausyritykset, joita hän sanoi pitävänsä epäkäytännöllisinä. Sen sijaan hän määräsi tehdasalueelle piirityksen, ”josta kärpänenkään ei pääse läpi”.

Venäjä väittää vallanneensa Mariupolin

Kello 10.50: Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu väittää Venäjän onnistuneen Mariupolin valtauksessa, kertoo muun muassa Guardian.

Shoigun mukaan Venäjä olisi vallannut Mariupolin satamakaupungin lukuun ottamatta Azovstalin tehdaskompleksin aluetta.

Azovstalissa taistelee vielä 2  000 ukrainalaissotilasta. Ukrainalaislähteiden mukaan loukussa on myös tuhansia siviilejä.

Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin on ylistänyt Mariupolin onnistunutta "vapauttamista".

Espanjan ja Tanskan pääministerit ovat saapuneet Kiovaan

Kello 10.32: Espanjan pääministeri Pedro Sanchez ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ovat matkustaneet Ukrainaan tapaamaan presidentti Volodymyr Zelenskyitä. Espanjan hallinto kertoi tänään aamupäivästä, että Sanchez ja Frederiksen ovat saapuneet Kiovaan.

Useiden Euroopan maiden johtajat ovat matkustaneet sodan alkamisen jälkeen Kiovaan tapaamaan presidentti Zelenskyitä ja osoittamaan tukensa Venäjän hyökkäyssodan kohteena olevalle maalle.

Neljä linja-autollista siviilejä onnistuttu evakuoimaan Mariupolista

Kello 10.17: Etelä-Ukrainassa piiritetystä Mariupolin satamakaupungista on onnistuttu evakuoimaan neljä linja-autollista siviilejä, kertoo Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshtshuk. Hänen mukaansa naisten, lasten ja vanhusten evakuointeja jatketaan tänään iltapäivällä.Vereshtshuk varoitti kuitenkin, että turvallisuustilanne on vaikea ja suunnitelmia voidaan joutua muuttamaan.

Varapääministerin mukaan eilen evakuoidut ihmiset viettivät yön Mariupolista noin 80 kilometrin päässä sijaitsevassa Berdjanskissa ja ovat nyt matkalla Vasylivkaan. ”Odotamme heidän saapuvan pian Zaporizhzhjaan”, Vereshtshuk sanoi.

Keskiviikkona arvioitiin, että Mariupolista oli tarkoitus saada 90 bussilla pois liki 6  000 ihmistä. Keskiviikkoiltana Vereshtshuk kuitenkin kertoi, että evakuointi ei sujunut suunnitellusti. Hän syytti Venäjää siitä, etteivät sen joukot kunnioittaneet sovittua väliaikaista tulitaukoa.

Mariupolissa yhä olevien siviilien määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta kaupungissa on arveltu yhä olevan jopa 100  000 siviiliä epätoivoisissa oloissa.

Presidentti Xi Jinping: Kiina vastustaa edelleen Venäjä-pakotteita

Kello 9.59: Kiinan presidentti Xi Jinping on jälleen ilmoittanut, että Kiina vastustaa länsimaiden Venäjälle asettamia pakotteita, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Xi puhui Boao Forum for Asia -talousfoorumissa. Xi tuomitsi ”kylmän sodan mentaliteetin”, unilateralismin ja hegemonismin, millä termeillä Kiina on aiemmin kritisoinut Yhdysvaltoja.

Venäjän aloitettua sodan Ukrainassa Kiina on ilmoittanut useasti, että se vastustaa länsimaiden asettamia pakotteita, ja se on jatkanut normaaleja taloussuhteita Venäjän kanssa.

Viime viikolla Yhdysvaltojen valtionvarainministeri Janet Yellen varoitti Venäjää tukevia ja puolueettomiksi jättäytyviä maita siitä, että ne ovat vaarassa eristäytyä maailmantaloudesta. Yellen osoitti sanansa erityisesti Kiinalle. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten voi olla vaikea erottaa taloussuhteita kansallisesta turvallisuudesta, jos Kiina tukee Venäjän hyökkäystä Ukrainassa.

Venäjän joukot etenivät Rubižnessa ja Popasnassa

Kello 9.43: Venäjän joukot ovat edenneet Ukrainan itärintamalla sijaitsevissa Rubižnen ja Popasnan kaupungeissa, kertoo sotatilannetta seuraava tutkimuslaitos The Institute for the Study of War. Sen mukaan ukrainalaisjoukot ovat nähneet Popasnan taisteluissa Venäjän puolella pieniä määriä joko libyalaisia tai syyrialaisia palkkasotureita. Heidän oletetaan taistelevan yksittäisinä taistelijoina osana Wagner-palkka-armeijaa eikä niinkään suurempina joukko-osastoina.

CNN-uutiskanava puolestaan kertoo Venäjän ottaneen Rubižnen sekä sen lähellä sijaitsevan Kreminnan kylän hallintaansa. CNN perustaa tietonsa sosiaalisessa mediassa kiertäviin videoihin, joiden mukaan Venäjän joukot sekä Venäjän tukemat separatistit liikkuvat Rubižnessa vapaasti. Kreminnaan paikannetuissa videoissa nähdään Venäjän tukemien separatistien nostavan separatistilippuja hallintorakennuksiin.

Britannian puolustusministeriö: Venäjä hyökkää kohti Kramatorskia

Kello 9.42: Venäjän joukot hyökkäävät kohti Kramatorskin kaupunkia Itä-Ukrainassa, mihin on kohdistettu myös jatkuvaa rakettitulta. Näin arvioi Britannian puolustusministeriö säännöllisessä tiedustelukatsauksessaan.

Venäläisjoukot haluavat ministeriön mukaan myös todennäköisesti saada aikaan huomattavia voittoja ennen toukokuun yhdeksännen päivän voitonjuhlaa. Tällä voi olla vaikutusta siihen, miten nopeasti ja voimakkaasti joukot pyrkivät suorittamaan eri operaatioita ennen kyseistä päivämäärää.

Venäjä jatkaa aktiivisuuttaan Ukrainan ilmatilassa, sillä sen tarkoituksena on tukea Itä-Ukrainassa tapahtuvia hyökkäyksiä sekä tuhota Ukrainan ilmatorjuntakapasiteettia.

Ukraina syyttää Kansainvälistä Punaista Ristiä yhteistyöstä Venäjän kanssa, Punainen risti kiistää

Kello 8.11: Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu Lyudmyla Denisova syytti keskiviikkona tv-haastattelussa Kansainvälistä Punaista Ristiä siitä, että se työskentelee yhteistyössä Venäjän kanssa, kertoo uutistoimisto AFP. Punainen Risti kiistää syytökset.

Kiista johtuu siitä, että Kansainvälinen Punainen risti ilmoitti viime kuussa perustavansa toimiston Etelä-Venäjälle auttaakseen ukrainalaisia pakolaisia. Venäjän epäillään vieneen pakolaisia Venäjälle väkisin.

”Olen varma siitä, että Kansainvälinen Punainen Risti ei täytä velvoitteitaan”, Denisova sanoi keskiviikkona tavattuaan Punaisen Ristin Ukrainan-osaston johtajan. Viitaten YK:n tilastoihin Denisova sanoi, että 550 000 ukrainalaista, mukaan lukien 121 000 lasta, on viety Venäjälle sodan aikana, mutta Ukrainassa ei ole tarkkaa tietoa siitä, keitä he ovat tai missä heitä pidetään.

Denisova kertoi pyytäneensä tietoa pakolaisten tilanteesta sekä Venäjän ihmisoikeusasiamieheltä että Kansainväliseltä Punaiselta Ristiltä, mutta turhaan.

Kansainvälinen Punainen Risti kiistää jyrkästi syytökset yhteistyöstä Venäjän kanssa. ”Kansainvälinen Punainen Risti ei koskaan auta organisoimaan tai toteuttamaan pakkoevakuointeja. Emme tukisi mitään sellaista operaatiota, joka olisi ristiriidassa ihmisten toiveiden tai kansainvälisen lain kanssa”, järjestö kommentoi syytöksiä AFP:lle.

Se kuitenkin jatkoi, että Punaisen Ristin dialogi konfliktien eri osapuolten kanssa on olennaista, jotta apua saataisiin kaikille, jotka sitä tarvitsevat, ja jotta järjestön työntekijät saisivat tarvittavat turvatakuut.

YK: Ukrainassa kuollut keskiviikkoon mennessä yli 2 200 siviiliä

Kello 7.49: Ukrainan sodassa on keskiviikkoon mennessä kuollut YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto (OHCHR) mukaan yhteensä ainakin 2 224 siviiliä. Lisäksi ainakin 2 897 on haavoittunut.

Kuolleista yhteensä 143 on lapsia ja haavoittuneista puolestaan heitä on 280. OHCHR:n mukaan suurin osa siviiliuhreista on johtunut räjähdeaseiden, kuten raskaan tykistön käytöstä.

Todelliset uhriluvut ovat OHCHR:n mukaan kuitenkin mitä todennäköisimmin suurempia, sillä sotatoimien takia tiedonkeruu on ollut osin mahdotonta.

Järjestö kertoo välittävänsä Ukrainaan tuhansia aborttipakkauksia

Kello 7.04: Kansainvälinen Women on Web -järjestö kertoo saavansa päivittäin noin viisi yhteydenottoa Ukrainasta Puolaan paenneilta naisilta, jotka tarvitsevat abortin. Toiminnanjohtaja Venny Ala-Siuruan mukaan järjestö on auttanut abortin 50:lle Ukrainan pakolaiselle.

Puolassa tehtävän työn lisäksi Women on Web auttaa aborttipillereitä Ukrainaan. Ala-Siuruan mukaan järjestö on mukana järjestelemässä tuhansien aborttilääkepakkausten toimitusta maahan.

Ukrainassa vallitseva pula raskaudenkeskeytykseen käytettävästä lääkkeestä liittyy Ala-Siuruan mukaan sodan aiheuttamaan yleiseen lääkepulaan. Syynä ovat myös Venäjän miehittämillä alueilla paljastuneet seksuaalirikokset, hän sanoo.

Zelenskyi: Kumppanimaamme ovat alkaneet ymmärtää paremmin akuutteja tarpeitamme

Kello 6.23: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan kumppanimaat ovat alkaneet ymmärtää paremmin maan akuutteja tarpeita.

Zelenskyi kertoi myöhään keskiviikkoiltana julkaistussa puheessaan, että Ukraina pyrkii käyttämään sekä virallisia että epävirallisia väyliä nopeuttaakseen maahan toimitettavien avustusten saapumista.

Zelenskyin mukaan tilanne Itä- ja Etelä-Ukrainassa on edelleen äärimmäisen vakava.

”Miehittäjät pyrkivät saamaan ainakin jonkinlaisen voiton uudella suurhyökkäyksellään. Jotakin, mitä he voivat syöttää propagandisteilleen."

Zelenskyin mukaan lähes tuhat Venäjän joukkojen aiemmin miehittämää asutusaluetta on nyt Ukrainan hallussa, mutta alueilla suurimman uhkan muodostavat venäläisjoukkojen asettamat miinat ja räjähdeansat.

”Kehotan kansalaisia varovaisuuteen vapautetuille alueille palattaessa. Älkää menkö alueille, joita ei ole vielä tarkastettu”, Zelenskyi sanoi.

G7-maiden valtiovarainministerit lupaavat Ukrainalle yli 22 miljardin lisää tukea

Kello 6.17: Maailman johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän valtionvarainministerit lupaavat yhteisessä lausunnossaan yli 22 miljardin euron (24 miljardin dollarin) lisätukea Ukrainalle, kertoo The Guardian. Lausunto pitää auki myös mahdollisuuden antaa lisää tukea tarpeen vaatiessa.

Lausunnossaan maat myös pahoittelevat Venäjän osallistumista G20-rymän, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kokouksiin aiemmin viikolla.

"Kansainvälisten organisaatioiden ja foorumien ei pitäisi asioida Venäjän kanssa tavalliseen tapaan", Guardian kertoo lausunnossa sanottavan.

Venäjän hyökkäys johtaa maailmanlaajuiseen ruokakatastrofiin, varoittaa Maailmanpankin pääjohtaja

Kello 6.15: Maailmanpankin pääjohtaja David Malpass varoittaa Ukrainan sodan johtavan maailmanlaajuiseen inhimilliseen katastrofiin ruoan hinnan noustessa.

BBC:lle puhunut Malpass varoitti ruoan hinnan nousevan ennätysvauhtia ajaen satoja miljoonia ihmisiä köyhyyteen.

”Kyseessä on inhimillinen katastrofi, ravitsemuksen taso heikkenee. Samalla se tulee synnyttämään poliittisia haasteita. Hallitukset eivät voi tilanteelle mitään – ruoan hinta nousee, mutta syy ei ole hallitusten", Malpass kommentoi.

Maailmanpankki arvioi, että Venäjän hyökkäys viljavaan Ukrainaan voi nostaa ruoan hintaa maailmanlaajuisesti jopa 37 prosenttia. Köyhimpien kohdalla hinnan nousu tuntuu jyrkimmin.

Hintojen nousu vaikuttaa useisiin eri ruoka-aineisiin, muun muassa öljyihin ja viljoihin. Se heijastuu myös välillisesti esimerkiksi maissiin, jonka hinta nousee viljan saatavuuden heikentyessä.

Malpassin mukaan kriisin hillitsemiseksi tarvitaan lannoitetuotannon ja ruoantuotannon maailmanlaajuista lisäämistä sekä kaikkein köyhimpiin kohdistettuja tukitoimia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut