Luhanskin kuvernööri sanoo alueen olevan 80-prosenttisesti venäläisten hallussa

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Keskiviikko oli sodan 56. päivä.

Ajoesteitä Maidanin aukiolla tiistaina 19. huhtikuuta 2022 Kiovassa, Ukrainassa.

20.4. 6:16 | Päivitetty 20.4. 22:52

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

20.4.

Yle: Venäjä esti pääsyn Ilta-Sanomien verkkosivustolle

Kello 22.50: Venäjän liittovaltion viestinnän valvontapalvelu Roskomnazdor on estänyt pääsyn Ilta-Sanomien sivuston Venäjältä, kertoo Yle.

IS.fi-sivusto on lueteltu valvoltapalvelu Roskomnazdorin kiellettyjen sivujen rekisterissä. Valtakunnansyyttäjänvirasto teki estopäätöksen 5. huhtikuuta.

Roskomsvoboda-kansalaisjärjestön syynä oli Ilta-Sanomien venäjänkielinen uutinen, joka kertoi Venäjän hyökkäyksen siviiliuhreista.

Sivustolle ei tällä hetkellä pääse Venäjältä ilman VPN-yhteyttä.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen liittovaltion viestinnän valvontapalvelu on estänyt pääsyn kymmeniin venäläisiin ja ulkomaisiin tiedotusvälineisin, Yle kertoo. Estettyjen sivustojen joukossa ovat muun muassa brittiläinen yleisradioyhtiö BBC, virolainen sanomalehti Postimees, saksalainen Deutsche Welle, liettualainen LRT ja bulgarialainen media 24 Chasa.

Pentagon korjasi sanomisiaan: Ukrainalle ei toimitettu kokonaisia hävittäjiä

Kello 22.49: Yhdysvaltojen puolustusministeriö korjasi keskiviikkona tiistaisia lausuntojaan Ukrainan saamasta aseavusta. Tiistaina Yhdysvallat kertoi, että Ukrainaan olisi toimitettu kokonaisia hävittäjiä.

Keskiviikkona puolustusministeriö kuitenkin korjasi sanomisiaan toteamalla, että Ukrainalle on toimitettu vain lentokoneiden varaosia, joilla Ukrainan aiempia hävittäjiä on saatu taistelukuntoisiksi.

"Erehdyin. Ukraina ei ole saanut kokonaisia koneita toisista maista", puolustusministeriön edustaja John Kirby korjasi sanomisiaan uutistoimistojen mukaan.

Varaosien ja huollon avulla Ukraina on saanut amerikkalaistietojen mukaan käyttöönsä 20 hävittäjää lisää.

Esimerkiksi Puola on ehdottanut järjestelyä, jossa se antaisi Ukrainalle omia Mig-hävittäjiään ja saisi tilalle amerikkalaishävittäjiä. Yhdysvallat on kuitenkin suhtautunut hävittäjien antamiseen vastahakoisesti, koska pelkää Venäjän tulkitsevan avun suoraksi osallistumiseksi sotaan.

Ukrainalle annettavat hävittäjät voisivat käytännössä olla vain Migejä, koska ukrainalaisilla ei ole koulutusta länsihävittäjillä lentämiseen.

Keskiviikkona Yhdysvallat kertoi, että se on toimittanut Ukrainalle 14 haupitsia ammuksineen. Noin 50 ukrainalaissotilasta koulutetaan niiden käyttämiseen Ukrainan ulkopuolella.

Valtiovarainministerit tekivät ulosmarssin G20-tapaamisessa protestina Venäjän osallistumiselle

Kello 21.49: Usean valtion valtionvarainministerit lähtivät Yhdysvaltain Washington D.C:ssä järjestetystä G20-maiden tapaamisesta kesken pois Venäjän delegaation edustajan, valtiovarainministeri Anton Siluanovin saadessa puheenvuoron. Siluanov osallistui kokoukseen videoyhteydellä.

Ukrainan edustajia oli kutsuttu myös kokoukseen vieraina, ja he osallistuivat ulosmarssiin.

Yhdysvaltain puolustusministeri Janet Yellen, joka osallistui protestiin, sanoi, ettei aio osallistua myöskään Indonesiassa järjestettävän G20-kokouksen osioihin, joissa Venäjä on osallisena. Asiasta kertoo yhdysvaltalainen CNN. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on myös pyytänyt Venäjän poistamista G20-ryhmästä.

Kanadan valtiovarainministeri Chrystia Freeland julkaisi viestipalvelu Twitteriin kuvan tapaamisen ulkopuolelta.

”Tämän viikon tapaamiset Washingtonissa koskevat maailmanlaajuisen talouden tukemista – Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan on vakava uhka globaalille taloudelle. Venäjän ei pitäisi osallistua tai olla osallisena näissä kokouksissa.”

Zelenskyi valmis vaihtamaan venäläisiä sotavankeja Mariupolin siviilien turvalliseen evakuointiin, keskiviikon evakuoinnit eivät onnistuneet toivotusti

Kello 20.44: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoo olevansa valmis vaihtamaan venäläisiä sotavankeja Mariupolin siviilien turvalliseen evakuointiin, kertoo esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Mariupolin pormestarin Vadym Boitšenkon mukaan kaupungissa on yhä 100 000 siviiliä. Zelenskyin mukaan taas Azovstalin terästehtaalla, jossa myös ukrainalaisjoukot puolustavat yhä Mariupolin kaupunkia, on hakemassa suojaa tuhat siviiliä.

Keskiviikkoaamuna Boitšenko sanoi toivovansa, että päivän aikana Mariupolista saataisiin evakuoitua 6 000 siviiliä. Donetskin kuvernööri Pavlo Kyrylenko kuitenkin sanoi, että lopulta evakuoitujen määrä jäi alhaisemmaksi.

"Ihmiset toki tulivat sovituille kokoontumispaikoille, mutta heistä harvat pääsivät linja-autoihin", sanoi Kyrylenko uutistoimisto Reutersin mukaan.

Kyrylenko ei kertonut tarkempia lukuja. Aiemmin keskiviikkona Reutersin haastattelemat silminnäkijät kertoivat, että "kymmenittäin" ihmisiä olisi päässyt evakuointibussien kyytiin.

Myös Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoi Telegram-kanavallaan, ettei evakuointeja saatu järjestettyä suunnitellusti.

Vereštšukin mukaan venäläisjoukot eivät kunnioittaneet tulitaukoa, eivätkä kuljetukset evakuointibusseille onnistuneet oikea-aikaisesti tai järjestelmällisesti.

Venäjä väittää tehneensä ohjuskokeen mannertenvälisellä ballistisella ohjuksella, uhkailee "vihollisia"

Kello 19.28: Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi Venäjän tehneen tärkeän onnistuneen ohjuskokeen. Kyseessä oli mannertenvälinen, ydinkärkiä kantava ballistinen Sarmat-ohjus.

Putinin mukaan ohjus vahvistaa Venäjän asevoimien taistelukykyä ja saa Kremliä "aggressiivisen retoriikan keskellä uhkaavat" viholliset "harkitsemaan kahdesti".

Putin kertoi ohjuskokeesta Venäjän televisiossa.

Luhanskin kuvernööri sanoo alueen olevan 80-prosenttisesti venäläisten hallussa

Kello 19.28: Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoo yhdysvaltalaiselle CNN-kanavalle, että 80 prosenttia Luhanskista on venäläisten miehittämänä.

"Venäläiset levittäytyvät paljon. Olemme pystyttäneet puolustuksemme useisiin kaupunkeihin ja he yrittävät piirittää joukkomme, paljon inhottavia asioita menossa...mutta he eivät ole onnistuneet vielä. Onnistumme hyvin heidän kalustonsa tuhoamisessa", sanoi Haidai.

Yhdysvallat on kuitenkin arvioinut CNN:n mukaan, että Venäjä ei ole vallannut merkittävästi uusia alueita Donbasissa, Luhanskin ja Donetskin alueella, aloitettuaan suurhyökkäyksen alueella. Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Venäjä kuitenkin tekee hyökkäyksiä ja koettelee Ukrainan puolustuslinjoja.

Haidain mukaan koko Luhanskin aluetta pommitetaan, ja mikään paikka ei ole turvassa. Haidain mukaan on tärkeää, että Ukraina puolustautuu Luhanskissa, sillä muuten Venäjä ei tule pysähtymään sinne.

Haidai on kehottanut kaikkia alueen asukkaita lähtemään. Hänen mukaansa ennen sotaa alueella eläneestä 350 000:sta asukkaasta jäljellä on enää noin 70 000. He asuvat lähinnä pommisuojissa ja kellareissa, mutta toisin kuin Mariupolissa, Haidain mukaan evakuoinnit onnistuvat yhä ja alueelle on saatu toimitettua humanitaarista apua. Pommitusten suhteen Haidai kuitenkin vertaa Luhanskia Mariupoliin.

Ulkoministeri Haavisto: Mitään uutta varoitusta ei ole tullut

Kello 19.00: Venäjä on jälleen varoittanut Suomea ja Ruotsia Natoon liittymisestä, kertoi uutistoimisto Tass keskiviikkona.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoi Rossija 24 -tv-kanavalla, että Venäjä on varoittanut maita sekä julkisesti että kahdenvälisiä kanavia pitkin.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomi ei ole saanut mitään uutta varoitusta Venäjältä, vaan hän arvioi, että Zaharova viittaa Venäjän aiemmin esittämiin varoituksiin.

”Tämä Venäjän kanta, että Naton ei pitäisi laajeta, on ollut kanta, joka on toistunut eri yhteyksissä, missä on puhuttu Euroopan turvallisuudesta ja turvallisuuspolitiikasta. Tässä ei ole tavallaan mitään uutta”, Haavisto sanoi STT:lle eduskunnassa.

Haaviston mukaan ei ole varmaankaan ole sattumaa, että Venäjän ulkoministeriö kertoo varoituksista samana päivänä, kun Suomen eduskunta aloittaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen kytkeytyvän selonteon käsittelyn.

”Varmasti näillä on ajallinen yhteys. Kuten olen aiemmin sanonut, varmasti erilaisia vaikuttamisyrityksiä esiintyy nyt näinä päivinä, kun eduskunta tätä keskustelua käy. Totta kai niiden tarkoitus on täällä vaikuttaa mielipiteisiin ja tehdä ehkä joitakin kansalaisia levottomiksi”, Haavisto sanoi.

Yli 19 000 ukrainalaista on hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta Venäjän hyökkäyksen jälkeen

Kello 18.03: Yhteensä 19  252 Ukrainan kansalaista on hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta Venäjän hyökkäyksen jälkeen, kertoo Maahanmuuttovirasto Twitterissä. Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainassa helmikuun loppupuolella.

Tilapäinen suojelu perustuu Euroopan unionin jäsenmaiden yhteiseen päätökseen tarjota ukrainalaispakolaisille turvaa. Se antaa oikeuden oleskella maassa ainakin vuoden verran, mutta lupaa voidaan tarvittaessa pidentää jopa kolmeen vuoteen.

Tilapäisen suojelun status nopeuttaa ukrainalaispakolaisten pääsyä työelämään, mutta rajaa heidät ulos Suomen sosiaaliturvasta ja palveluista.

Luhanskin kuvernööri varoittaa asukkaita iskuista kirkkoihin pääsiäisenä

Kello 17.00: Evakuoinnit Luhanskin alueelta jatkuvat, vaikka evakuointikäytävien järjestäminen on ollut hankalaa, kertoo alueen kuvernööri Serhi Haidai viestipalvelu Twitteriin julkaisemassa televisiolähetyksessä.

Haidai myös vetoaa Luhanskin alueella yhä oleviin asukkaisiin, että nämä eivät pääsiäisen pyhinä hakeudu kirkkoihin. Hänen mukaansa venäläisjoukot voivat kohdistaa iskuja kirkkoihin pääsiäisenä, jota juhlitaan Ukrainassa ensi viikonloppuna.

Myös Sumyn alueen sotilashallinnon johtaja on kehottanut alueen asukkaita ennemmin osallistumaan virtuaalisiin pääsiäispalveluksiin.

Haidai kerto Telegram-tilillään myös, että evakuointeja on saatu järjestettyä pahoin vaurioituneista Popasnasta, Rubizhnesta, Severodonetskista ja Lysytšanskista, jotka sijaitsevat Luhanskin ja Donetskin alueiden rajalla. Kyseisissä kaupungeissa ei ole tällä hetkellä esimerkiksi vesihuoltoa ja niihin on kohdistunut Venäjän pommituksia. Monilta kotitalouksilta puuttuu myös kaasu. Hänen mukaansa infrastruktuuri on paikoin niin pahasti tuhottu, ettei toimitusten palauttaminen ole mahdollista.

Haidai on jo aiemmin kehottanut kaikkia alueen asukkaita lähtemään evakuointikyydeillä.

Kello 16.17: Noin 1,1 miljoonaa ukrainalaista on palannut kotimaahansa Venäjän hyökkäyksen alettua helmikuun lopulla, Ukrainan rajavartioston edustaja on kertonut toimittajille.

YK:n mukaan Ukrainasta on paennut Venäjän hyökkäyssotaa jo noin viisi miljoonaa ihmistä.

Maan rajojen ulkopuolelle lähteneistä 90 prosenttia on naisia ja lapsia. Ukrainassa 18–60-vuotiaat miehet on kutsuttu sodan vuoksi asevoimien palvelukseen, eivätkä he ole voineet lähteä maasta.

Lähes kaksi kolmasosaa kaikista Ukrainan lapsista on joutunut lähtemään kodeistaan, mukaan lukien kodeistaan maan rajojen sisällä toisaalle paenneet.

Historia ei unohda Ukrainassa tehtyjä sotarikoksia, sanoo Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja

Kello 14.57: Ukrainassa keskiviikkona Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel aloitti vierailunsa aamulla Kiovasta ja kävi myös ainakin Borodjankan kaupungissa lähellä Kiovaa, josta venäläisjoukkojen vetäytyessä paljastui samanlaisia raakuuksia kuin maailmaa järkyttäneessä Butšassa: siviilien murhia, kidutusta ja raiskauksia.

”Borodjankassa. Kuten Butša ja moni muu kaupunki Ukrainassa. Historia ei unohda täällä tehtyjä sotarikoksia. Ilman oikeutta ei voi olla rauhaa”, kirjoitti Michel viestipalvelu Twitterissä englanniksi ja ukrainaksi.

Saksan ulkoministeri: Emme ole kertoneet kaikista aselähetyksistämme Ukrainaan

Kello 14.54: Saksa ei ole kertonut julkisesti kaikista Ukrainaan lähettämistään aseista, sanoi maan ulkoministeri Annalena Baerbock keskiviikkona. Hän kertoi asiasta uutistoimisto Reutersin mukaan tiedotustilaisuudessa Latvian pääkaupungissa Riiassa.

”Olemme lähettäneet panssarintorjuntaohjuksia, Stingereitä [eli ilmatorjuntaohjuksia] ja muita tavaroita, joista emme ole puhuneet julkisesti, jotta lähetykset saataisiin matkaan nopeasti”, Baerbock sanoi.

Kun Baerbockilta kysyttiin, aikooko Saksa lähettää Ukrainalle Panzerhaubitze 2000 -panssarihaupitseja Itä-Ukrainan puolustusta ja mahdollista vastahyökkäystä varten, hän sanoi, että Saksa aikoo kouluttaa ukrainalaisia sotilaita käyttämään ja huoltamaan uudenaikaisia asejärjestelmä.

”Jos kumppanimme toimittavat tykkejä, joita me emme voi toimittaa, autamme koulutuksessa ja huollossa”, Baerbock sanoi.

Ukrainan Saksan-suurlähettiläs Andri Melnyk arvosteli keskiviikkona Saksan liittokanslerin Olaz Scholzin lausuntoja Ukrainalle annettavasta aseavusta uutistoimisto DPA:n haastattelussa.

Scholz sanoi tiistaina, että Saksa tulee jatkossakin tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti, vaikka se on antanut jo lähes kaiken mahdollisen aseavun, jonka se voi toimittaa omista varastoistaan. Jatkossa Saksa aikoo Scholzin mukaan toimia yhteistyössä aseteollisuutensa sekä muiden maiden kanssa järjestääkseen lisää aseita Ukrainaan.

Kysyttäessä, toimittaako Saksa Leopard-tankkeja, Scholz vastasi, että Ukrainan läntiset liittolaiset ovat yksimielisiä siitä, että Ukrainalle kannattaa lähettää vain aseita, joita maa kykenee heti käyttämään. Käytännössä se tarkoittaa Scholzin mukaan sitä, että länsimaat korvaavat Itä-Euroopan maille ne neuvostoaikaiset aseet, joita ne toimittavat Ukrainalle.

Melnykin mukaan Scholzin lausunnot otettiin Kiovassa vastaan ”suurella pettymyksellä ja katkeruudella”.

Venäjä varoitti jälleen Suomea ja Ruotsia Natoon liittymisestä

Kello 12.21: Venäjä on jälleen varoittanut Suomea ja Ruotsia Natoon liittymisestä, kertoo STT uutistoimisto Tassia lainaten.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoo Rossija 24 -tv-kanavalla, että Venäjä on varoittanut maita sekä julkisesti että kahdenvälisiä kanavia pitkin. Zaharovan mukaan maille on kerrottu seurauksista, joita Natoon liittymisestä tulee.

Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören mukaan Suomi ja Ruotsi olisivat tervetulleita liittymään Naton jäseniksi. Störe kuitenkin korostaa STT:n haastattelussa, että naapurimaat tekevät omat päätöksensä itsenäisesti ja demokraattisesti eikä kenenkään muun pidä työntää niitä mihinkään suuntaan.

Venäjä jatkaa joukkojen keskittämistä Ukrainan itärajalle, kertoo Britannian puolustusministeriö

Kello 12.17: Venäjä jatkaa joukkojensa keskittämistä Ukrainan itärajalle samaan aikaan kun taistelut Donbassin alueella kiihtyvät ja Venäjän joukot yrittävät murtautua läpi Ukrainan puolustuslinjoista, kertoi Britannian puolustusministeriö päivittäisessä katsauksessaan Twitterissä.

Venäjän ilmavoimien toiminta Ukrainan pohjoisosissa pysyy todennäköisesti vähäisenä, koska joukot ovat vetäytyneet Kiovan pohjoispuolelta. Täsmäiskujen vaara on kuitenkin olemassa kaikkialla Ukrainassa, puolustusministeriö varoittaa. Hyökkäyksillään kaupunkeihin ympäri Ukrainaa Venäjä yrittää häiritä täydennysjoukkojen ja aseiden kuljettamista maan itäosaan.

Mariupolista yritetään evakuoida siviilejä todennäköisesti iltapäivällä

Kello 11.20: Ukrainan varapääministeri Irina Vereštšuk kertoi jo aiemmin keskiviikkona, että Mariupolin satamakaupungin siviilien evakuoimista varten avataan tänään humanitaarinen käytävä. Alustavien arvioiden mukaan kaupungista on tarkoitus saada 90 bussilla pois liki 6 000 ihmistä, kertoivat kaupungin viranomaiset BBC:n mukaan.

Vereštšukin mukaan evakuointien on määrä alkaa iltapäivällä. Hän varoitti kuitenkin, että turvallisuustilanne on kaupungissa niin vaikea, ettei mitään voida taata ennakolta.

Mariupolissa yhä olevien siviilien määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta kaupungissa on arveltu yhä olevan jopa 100 000 siviiliä epätoivoisissa oloissa.

Kaikki siviilien evakuoinnit Ukrainasta ovat olleet jäissä viimeksi kuluneiden kolmen päivän ajan, koska humanitaaristen käytävien avaamisesta ei ole päästy sopuun. Humanitaaristen käytävien kautta on Ukrainassa saatu evakuoitua liki 300 000 ihmistä sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vajaa kaksi kuukautta sitten.

Venäjä sanoo iskeneensä 1 053 sotilaskohteeseen vuorokauden aikana

Kello 11.03: Venäjän puolustusministeriön tilannepäivityksen mukaan Venäjän ohjus- ja tykistöjoukot iskivät Ukrainassa 1 053 sotilaskohteeseen edellisen yön aikana.

Sen mukaan 31 komentoasemaa, 106 tykistöasemaa ja kuusi polttoainevarastoa tuhottiin.

Lisäksi Venäjän ilmavoimat iski yön aikana 73 sotilaskohteeseen ja tuhosi kuusi panssarivaunua, yhdeksän kevyesti panssaroitua ajoneuvoa ja haupitsipatterin, Venäjän puolustusministeriö sanoo.

Venäjän ilmapuolustus puolestaan tuhosi kuusi miehittämätöntä lennokkia Harkovasta etelään.

Tietoja on mahdotonta varmistaa itsenäisesti.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel vierailee Ukrainassa

Kello 11.01: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on saapunut Ukrainan Kiovaan tänään, kertoo uutistoimisto AFP.

Michel julkaisi Twitterissä kuvan Kiovasta rautatieasemalta ja kirjoitti olevansa ”vapaan ja demokraattisen Euroopan sydämessä”.

Michel edustaa Ukrainassa EU-jäsenvaltioita.

Yhdysvaltojen, Kanadan, Japanin, Naton sekä useat Euroopan maiden johtajat sopivat tiistaina Venäjä-pakotteiden tiukentamisesta sekä sotilaallisen ja taloudellisen avun lisäämisestä Ukrainalle.

Japani kiristää Venäjään kohdistuvia pakotteita, saksalainen kemianteollisuuden yhtiö Henkel lähtee Venäjältä

Kello 10.19: Japanin parlamentti on tänään kiristänyt Venäjään kohdistamiaan talouspakotteita ja riisunut maalta sille annetun suositun maan aseman kansainvälisissä kauppasuhteissa. Muutos tietää korotettuja tuontitulleja venäläisille tuotteille. Asiasta kertovat Japanin yleisradioyhtiö NHK ja uutistoimisto AP.

Venäjään Ukrainan sodan vuoksi kohdistetut vastatoimet jatkuvat muuallakin. Eilen saksalainen kemianteollisuuden konserni Henkel ilmoitti lähtevänsä Venäjältä. Henkelillä on Venäjällä noin 2 500 työntekijää. Yhtiö ei kertonut tarkkoja tietoja vetäytymisensä aikataulusta tai taloudellisista vaikutuksista.

Ukrainalaissotilaat ovat puolustaneet piiritettyä satamakaupunkia viikkokausia

Kello 9.59: Venäjän puolustusministeriö on antanut Mariupolin satamakaupunkia puolustaville joukoille jo kolmannen uhkavaatimuksen antautua, kertoi yleisradioyhtiö BBC viitaten uutistoimisto Reutersin tietoihin. Edellisen kerran Etelä-Ukrainassa sijaitsevaa kaupunkia puolustavia joukkoja vaadittiin antautumaan tiistaina ja sitä ennen viikonloppuna. Venäjän mukaan yksikään ukrainalaissotilas ei suostunut antautumaan tiistaina.

Piiritettyä kaupunkia viikkokausia puolustaneiden ukrainalaisjoukkojen rippeet ovat vetäytyneet Azovstalin terästehdaskompleksin alueelle.

Puolustajien mukaan he eivät kuitenkaan pysty enää pitkään pitämään pintaansa, vaan vastarinta saattaa murtua jo tuntien kuluessa.

Ukrainan Vereštšuk: Osapuolet ovat päässeet alustavaan sopuun humanitäärisestä käytävästä Mariupolissa

Kello 9.34: Ukraina ja Venäjä ovat päässeet alustavaan sopimukseen, jonka mukaan Mariupolista voidaan evakuoida naisia, lapsia ja vanhuksia humanitääristä käytävää pitkin, Ukrainan varapääministeri Irina Vereštšuk sanoi. Asiasta kertovat muun muassa uutistoimisto AFP, Reuters ja Unian.

Mariupol on ollut venäläisjoukkojen ankaran hyökkäyksen kohteena. Ukrainalaisjoukkoja on linnoittautunut Azovstalin terästehtaan alueelle, jossa on ukrainalaisten mukaan myös satoja siviilejä.

Video näyttää, miltä Azovstalin moukaroitu terästehtaan alue Mariupolissa näyttää kuvattuna väitetysti lennokista 19.4.2022:

Aftonbladetin kysely: Ruotsalaisista 57 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä

Kello 9.13: Ruotsalaislehti Aftonbladetin teettämän mielipidekyselyn mukaan 57 prosenttia ruotsalaisista kannattaa maan Nato-jäsenyyttä. Lukema on suurempi kuin koskaan.

Vain 21 prosenttia vastustaa jäsenyyttä.

Puolustusliittoon liittymisen kannatus on noussut kuukaudessa kuusi prosenttiyksikköä. Maaliskuussa Nato-jäsenyyttä kannatti Aftonbladetin kyselyssä 51 prosenttia ruotsalaisista.

Kyselyssä näkyi erityisesti sosiaalidemokraatteja äänestävien ihmisten mielipiteitten muutos: kun maaliskuussa 29 prosenttia heistä kannatti Nato-jäsenyyttä, nyt sama lukema on 41 prosenttia, nousua siis 12 prosenttiyksikköä. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on sosiaalidemokraatti.

Norja on lähettänyt ilmatorjunta-aseita Ukrainaan

Kello 8.44: Norja on ilmoittanut lähettäneensä noin 100 Mistral-ilmatorjuntaohjusta Ukrainaan, maan hallitus tiedottaa.

Maan asevoimat on Norjan puolustusministeriön mukaan aiemmin päättänyt luopua kyseisen asejärjestelmän käytöstä, mutta se on edelleen ”moderni ja tehokas ase, jolla on suurta hyötyä Ukrainalle”. Norja on aiemmin päättänyt lahjoittaa 4 000 panssarintorjuntaohjusta ja muita tarvikkeita Ukrainalle.

Mistral-ohjukset on Norjan hallituksen mukaan jo lähetetty maasta.

Britannian puolustusministeriö: Taistelut Donbasissa kiihtyvät venäläisten pyrkiessä läpi ukrainalaisten puolustuslinjojen

Kello 8.40: Taistelut Donbasin alueella kiihtyvät, kun venäläisjoukot pyrkivät murtautumaan ukrainalaisten puolustuslinjojen läpi, kertoo Britannian puolustusministeriö säännöllisessä tiedustelukatsauksessaan.

Venäjä myös jatkaa joukkojensa keskittämistä Ukrainan itärajalle. Toisaalta venäläisjoukkojen aktiivisuus Pohjois-Ukrainan ilmatilassa jatkuu alhaisena, johtuen joukkojen vetäytymisestä alueelta. Ministeriö kuitenkin varoittaa, että Venäjä voi jatkaa ilmaiskujaan kautta Ukrainan.

Venäläisten iskut ympäri Ukrainaa osoittavat ministeriön mukaan myös sen, että he pyrkivät estämään ukrainalaisjoukkojen ja kaluston siirtämisen maan itäosaan.

Ukrainan armeija: Pommitukset Donbasissa jatkuneet koko kontaktilinjan mitalla

Kello 8.23: Ukrainan asevoimien pääesikunnan keskiviikkoaamun tilannekatsauksen mukaan Venäjän joukot ovat jatkaneet heikkojen kohtien etsimistä Ukrainan joukkojen puolustuslinjoista Itä-Ukrainassa. Lisäksi Venäjä on jatkanut ohjusiskujen tekemistä ympäri Ukrainaa.

Edellisen vuorokauden aikana Venäjän joukot ovat jatkaneet Donbasin alueen etulinjan pommituksia koko kontaktilinjan mitalla. Paikalliset taistelut jatkuivat Kreminnassa, Torskessa, ja Zelena Dolynassa Donbasissa, Ukrainan asevoimat kertoi. Samalla Harkovan suurkaupungin puolittainen piiritys ja pommitus ovat jatkuneet.

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän joukot yrittivät edetä Izjumista etelään ja saartaa sitä kautta Slovjanskin ja Kramatorskin kaupungit. Miten tämä eteneminen sujui, sitä tilannepäivitys ei kerro.

Donetskin kaupungin lähellä Venäjän joukot hyökkäsivät Marinkan kylään, joka on Donetskin esikaupunkialuetta.

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän joukkojen pääasialliset pyrkimykset ovat yhä keskittyneet Mariupoliin ja Azovstalin terästehtaan alueen valtaamiseen.

Mariupolin ja Donetskin välisellä alueella Venäjän joukot jatkoivat taisteluja pienemmissä kylissä. Tällä alueella myös Venäjän huolto toimii, Ukrainan asevoimat sanoi.

Venäjän miehittämän Hersonin kaupungin seudulla Venäjän joukot ovat keskittyneet vahvistamaan miehitettyjen alueiden puolustuslinjoja. Samalla Ukrainan joukkojen asemia on pommitettu, Ukrainan asevoimat sanoi.

Sen mukaan Venäjän joukkojen tavoitteena on seuraavaksi saavuttaa Hersonin alueen hallinnolliset rajat.

Ukrainan asevoimat väittää, että Venäjän joukot joutuivat vetämään yhden pataljoonan taisteluosaston Harkovan seudulta Venäjän rajan taakse suurten tappioiden takia.

Yhteensä Ukrainan asevoimat torjuivat oman ilmoituksensa mukaan kymmenen Venäjän joukkojen hyökkäystä Donetskin ja Luhanskin alueilla viimeisen vuorokauden aikana. Venäjän joukoilta tuhottiin 12 panssarivaunua, 28 kevyesti panssaroitua ajoneuvoa ja yksi tykistöjärjestelmä. Lisäksi Ukrainan ilmavoimat ampui Ukrainan asevoimien mukaan alas yhden lentokoneen, yhden helikopterin, kuusi miehittämätöntä lennokkia ja yhden risteilyohjuksen.

Esitettyjä tietoja on mahdotonta varmistaa itsenäisesti.

Kanada lähettää raskasta tykistöä Ukrainaan

Kello 7.31: Kanada aikoo lähettää raskasta tykistökalustoa Ukrainaan, kertoo yleisradioyhtiö CBC.

”Heidän [ukrainalaisten] tuorein pyyntönsä Kanadalle on, että auttaisimme heitä raskaan tykistön kanssa, koska sota on saavuttanut sellaisen vaiheen”, Kanadan pääministeri Justin Trudeau sanoi.

Lisätietoja ja yksityiskohtia tykistökalustosta tullaan Trudeaun mukaan kertomaan lähipäivinä.

Aseavun lisäksi Kanada asetti pakotteita venäläisiä vastaan. Pakotteiden kohteina ovat muun muassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kaksi tytärtä.

Venäläinen pankkiiri kutsuu Venäjän hyökkäystä "teurastukseksi" ja pyytää lännen apua "mielipuolisen sodan" lopettamiseksi

Kello 7.06: Venäläinen pankkiiri Oleg Tinkov on kutsunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin aloittamaa hyökkäystä Ukrainaan "teurastukseksi". Tinkov on myös kehottanut länsimaita auttamaan "mielipuolisen sodan" lopettamisessa.

Tinkovin kommenteista kertoo brittilehti The Guardian. Tinkov, joka on viime vuodet toiminut Venäjän ulkopuolella, on yksi Venäjän tunnetuimmista yrittäjistä. Hän perusti Tinkoff-pankin vuonna 2006.

"Kenraalit heräsivät krapulassa ja tajusivat että heidän armeijansa on sysipaska", Tinkov kirjoitti Instagramissa.

"Ja miten armeija voisikaan olla pätevä, kun kaikki muu maassa on paskaa ja ui nepotismissa, mielistelyssä ja nöyristelyssä?"

Tinkov, joka on lännen pakotteiden kohde, jatkoi kirjoittamalla: "En näe YHTÄKÄÄN hyötyjää tälle mielipuoliselle sodalle! Viattomia ihmisiä ja sotilaita kuolee."

Tinkov kehotti länsimaita "antamaan herra Putinille selkeän keinon päästä tästä ulos niin, että hän voi säästää kasvonsa ja lopettaa tämän teurastuksen".

"Pyydän, olkaa järkevämpiä ja humanitaarisempia."

Zelenskyi: Venäjän armeija estää evakuoinnit Mariupolista, tilanne kaupungissa ”brutaali”

Kello 6.42: Viikkojen ajan piiritetyn Mariupolin tilanne on yhä "brutaali ja muuttumaton", Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi videopuheessa tiistaina. Zelenskyin puheesta kertovat CNN ja The Guardian.

Zelenskyin mukaan Venäjän joukot estävät siviilien evakuoinnit kaupungista.

"Tilanne Mariupolissa ei ole muuttunut, se on mahdollisimman vakava. Venäjän armeija estää kaikki pyrkimykset järjestää evakuointikäytäviä ja pelastaa väkemme", Zelenskyi totesi.

"Miehittävät yrittävät karkottaa [Venäjälle] tai jopa värvätä joukkoihinsa paikallisia asukkaita, jotka ovat joutuneet heidän haltuunsa. Ainakin kymmeniä tuhansia Mariupolin asukkaita on siirretty Venäjälle, ja heidän kohtalostaan ei ole tietoa."

Zelenskyi sanoi, että Ukraina ei ole saanut Venäjältä vastausta tarjoukseen, joka voisi Zelenskyin mukaan pelastaa siviilit sekä Mariupolia puolustavat joukot. Zelenskyi viittasi ilmeisesti järjestelyyn, jossa maanpetoksesta epäiltynä pidätetty Venäjän presidentin Vladimir Putinin ystävä, poliitikko Viktor Medvedchuk, luovutettaisiin Venäjälle. Samalla Venäjä päästäisi Mariupolin siviilit ja Azovstalin terästehtaalle linnoittautuneet joukot pois.

Puheessaan Zelenskyi sanoi myös, että Venäjä jää historiaan "pahan lähteenä" sen siviileihin kohdistamien hyökkäysten takia.

"Venäjän armeija tullaan tuntemaan historiassa kaikkein barbaarisimpana ja epäinhimillisimpänä maailmassa", Zelenskyi sanoi.

"Siviileihin kohdistettu tappaminen ja asuintalojen tuhoaminen kaikenlaisilla aseilla, mukaanlukien niillä jotka on kansainvälisin sopimuksin kielletty - kaikki tämä on Venäjän armeijan tavaramerkki, ja se tulee todella leimaamaan Venäjän pahan lähteenä."

Zelenskyi sanoi, että Venäjän pommitusten intensiteetti Harkovassa ja Donbasin alueella on "merkittävästi lisääntynyt".

Zelenskyi tapasi parlamentin jäseniä suositellakseen sotatilalain jatkamista. Zelenskyin mukaan on "erittäin tärkeää" varmistaa "vakaat toiminnot kaikilla rajoilla".

Kiina arvostelee länsimaiden Ukrainalle antamaa aseapua sekä Venäjä-pakotteita

Kello 6.30: Kiina on arvostellut länsimaiden Ukrainalle antamaa apua, eli aseapua sekä Venäjään kohdistettuja talouspakotteita.

Hyökkäysaseiden toimittaminen Ukrainalle "tulee vain pidentämään ja eskaloimaan konfliktia", Kiina on todennut YK:n turvaneuvoston kokouksessa The Guardianin mukaan.

"Hyökkäysaseiden lähettäminen ei tule tuomaan rauhaa. Se vain pidentää ja eskaloi konfliktia ja pahentaa entisestään humanitaarista katastrofia", maan suurlähettiläs Zhang Jun sanoi.

Talouspakotteet puolestaan "käytännössä tarkoittavat taloudellisten riippuvuussuhteiden aseellistamista", ja niistä "kärsivät suurimmilta osin kehittyvät taloudet".

"Meidän on päästävä eroon pakotteiden negatiivisista vaikutuksista. Kaikenkattavat ja rajattomat pakotteet ovat läikkyneet merkittävästi muihin maihin, ja iskun ovat ottaneet vastaan kehittyvät taloudet. Valtaosa kehittyvistä maista, jotka eivät ole osallisia tähän konfliktiin, ovat maksaneet pakotteista kalliin hinnan. Se ei ole reilua eikä kohtuullista", Zhang Jun totesi.

Suurlähettiläs lisäsi, että "sattumanvarainen ulkomaisten valuuttavarantojen jäädytys on myös maiden itsemääräämisoikeuteen puuttumista", ja se "nakertaa maailman taloudellisen vakauden perustaa". Länsimaiden talouspakotteisiin kuuluu Venäjän keskuspankin valuuttareservin jäädytys.

Zhang Jun sanoi myös, että pitkittyneen konfliktin mahdollisuus on "huolestuttava" ja vaati konfliktin pikaista päättymistä.

"Esitämme että Venäjä ja Ukraina noudattavat dialogin ja neuvottelujen suuntaa, kaventavat jatkuvasti näkemyserojaan, ja luovat olosuhteet tulitauolle", Kiinan suurlähettiläs totesi.

Yhdysvallat uskoo Venäjän iskevän reiteille, joita käytetään asekuljetuksiin

Kello 6.24: Yhdysvallat uskoo, että Venäjä tulee kohdistamaan iskuja reiteille, joita käytetään aseiden kuljettamiseen Ukrainaan. Asiasta kertoo Yhdysvaltain puolustushallinnon lähde CNN:lle.

Venäläisjoukot eivät ole juurikaan iskeneet kuljetussaattueisiin tai juniin, mutta ne saattavat alkaa tuhoamaan siltoja, teitä ja rautateitä, CNN kirjoittaa.

Vaikka venäläiset alkaisivat näin tehdä, eivät he voisi estää aseiden toimitusta kokonaan, koska toimitusten määrä on niin iso, lähde sanoo.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat toimittaneet lähes 70 000 panssarintorjunta-asetta Ukrainaan. Maahan on toimitettu myös lähes 30 000 ilmatorjunta-ohjusta.

CNN: Yhdysvallat valmistelee uutta aseapupakettia Ukrainalle

Kello 6.15: Yhdysvallat valmistelee uutta 800 miljoonan dollarin arvoista aseapupakettia Ukrainalle, kertovat useat virkamieslähteet uutiskanava CNN:lle. Paketin hyväksymisen tarkemmasta aikataulusta ei lähteiden mukaan ole vielä tietoa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden myönsi tiistaina toimittajille, että maa aikoo lähettää lisää tykistökalustoa Ukrainaan.

Ukrainaan on jo saapunut Yhdysvaltain viime viikolla lupaamaa raskaampaa sotakalustoa aiemmasta 800 miljoonan dollarin arvoisesta aseapupaketista. Pakettiin kuului muun muassa helikoptereita, panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja sekä kenttätykkejä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut