Ukraina: Venäjän uusi suurhyökkäys idässä näyttää alkavan – Zelenskyi toivoo Ukrainalle EU-jäsenehdokkuutta jo lähiviikkoina

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Maanantai oli sodan 54. päivä.

Maanantaina 18. huhtikuuta otettu drone-kuva näyttää Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman tuhon Mariupolissa.

18.4. 7:40 | Päivitetty 18.4. 22:36

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

18.4.

Donetskin kuvernööri: Neljä ihmistä kuoli pommituksissa maanantaina

Kello 22.35: Neljä ihmistä kuoli tänään maanantaina Venäjän pommituksissa Donetskin alueella Itä-Ukrainassa. Donetskin alueen kuvernööri Pavlo Kirlilenko kertoi asiasta Telegramissa.

Asiasta uutisoi Reuters.

Ukrainan mukaan Venäjä näyttäisi aloittaneen laajemman hyökkäyksen Itä-Ukrainassa. Ukrainan armeija ennakoi, että Venäjä kiristää hyökkäysten tahtia osissa Luhanskin ja Donetskin alueita.

Zelenskyi toivoo Ukrainalle EU-jäsenehdokkuutta jo lähiviikkoina

Kello 22.06: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi maanantaina toivovansa maalleen EU-jäsenehdokkaan asemaa viikkojen sisällä, kun hän tapasi EU:n Ukrainan-edustaja Matti Maasikasin Kiovassa.

"Kansamme - - on henkisesti jo kauan ollut osaa Eurooppaa", Zelenskyi sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Samalla Zelenskyi luovutti Maasikasille jäsenehdokkaaksi pyrkivän maan selonteot kahteen EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin aiemmin jättämään selvityspyyntöön.

Zelenskyin kansliapäällikkö Andri Jermak puhui hieman maltillisemmasta aikataulusta sanoen, että Ukraina toivoo sinettiä jäsenehdokkuudelle EU-huippukokouksesta kesäkuussa.

Macron kertoo lopettaneensa yhteydenpidon Putinin kanssa Butšan tapahtumien paljastuttua

Kello 21.51: Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi maanantaina televisiohaastettelussa, että hänen yhteydenpitonsa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa on loppunut täysin sen jälkeen, kun Ukrianassa alkoi paljastua siviileihin kohdistuneita joukkomurhia.

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

"Butšassa ja muissa kaupungeissa paljastuneiden joukkomurhien jälkeen sota on saanut toisenlaisen käänteen, joten en ole puhunut hänelle suoraan sen jälkeen. Mutta en sulje pois sitä mahdollisuutta tulevaisuudessa", Macron sanoi France 5 -kanavan haastattelussa.

Ukraina: Venäjän uusi suurhyökkäys idässä näyttää alkavan

Kello 20.20: Venäjän odotettu uusi suurhyökkäys Itä-Ukrainassa näyttää olevan alkamassa, kertoo Ukrainan armeija uutistoimisto Reutersin mukaan. Se ennakoi yksittäisten hyökkäysten tahdin kiristyvän osissa Luhanskin ja Donetskin alueita.

Ukrainan armeija arvelee Venäjän seuraavana päätavoitteena olevan näiden hallintoalueiden saaminen kokonaan haltuunsa. Tällä haavaa Luhanskin alue on miltei kokonaan Venäjän hallussa mutta Donetskin alue vain noin puolittain.

Putin palkitsi prikaatin, jota syytetään julmuuksista Butšassa

Kello 19.18: Venäjän presidentti Vladimir Putin on palkinnut joukot, joita Ukraina ja monet länsimaat pitävät syyllisinä sotarikoksiin Butšan kaupungissa. Putin nimesi 64. moottoroidun jalkaväkiprikaatin "kaartin" joukoiksi tunnustuksena näiden "joukkosankaruudesta, sinnikkyydestä ja rohkeudesta", kertoo uutistoimisto AFP.

Venäläisten vetäydyttyä Butšasta siviilien ruumiita lojui ympäri kaupunkia. Osa oli tapettu teloitustyyliin kädet selän taakse sidottuna. Kaupunkilaisia oli myös kidutettu ja ammuttu umpimähkään.

Ukrainan viranomaiset: Venäläisjoukot vallanneet Kreminnan kaupungin

Kello 18.00: Venäjän joukot ovat maanantaina vallanneet Kreminnan kaupungin Luhanskin alueella, kertovat ukrainalaisviranomaiset. Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi lausunnossaan sosiaalisessa mediassa, että Venäjän armeija on tuonut alueelle runsaasti sotilaskalustoa.

Kreminnassa asui ennen Venäjän hyökkäystä lähes 20 000 ihmistä. Se sijaitsee noin 50 kilometriä koilliseen Kramatorskin strategisesta kaupungista.

Uutistoimisto AFP kertoi maanantaina, että sen toimittajat raportoivat taisteluista Kreminnan itäpuolella sijaitsevasta Rubitshnen kaupungista. AFP:n mukaan Ukrainan armeija ampuu tykistöllä ja kranaatinheittimillä venäläisten valtaamaan kaupunkiin.

Ukraina: Venäjä menettänyt hyökkäyksen aikana yli 20 000 sotilasta

Kello 17.56: Venäjä on menettänyt helmikuussa aloittamansa hyökkäyksen aikana yhteensä noin 20 600 sotilasta, väittää Ukrainan puolustusministeriö maanantaina julkaisemassaan raportissa.

Esimerkiksi Yhdysvallat arvioi ennen hyökkäyksen alkua, että Venäjä oli siirtänyt Ukrainan rajoille noin 169  000–190 000 sotilasta.

Ukrainan mukaan Venäjä on kärsinyt sodassa myös mittavia kalustotappioita. Se kertoo Venäjän menettäneen esimerkiksi 790 panssarivaunua, 2 041 muuta panssaroitua taisteluajoneuvoa, 381 tykistöjärjestelmää, 130 raketinheitinjärjestelmää, 167 lentokonetta, 147 helikopteria ja kahdeksan laivaa tai venettä.

Ukrainan esittämiä lukuja ei ole vahvistettu riippumattomista lähteistä.

Britannian tiedustelutiedot: Venäläiskomentajat huolissaan Mariupolin valtaamiseen käytetystä ajasta

Kello 17.12: Venäläiskomentajat ovat huolissaan Ukrainassa Mariupolin kaupungin valtaamiseen käytetystä ajasta, kertoo Britannian puolustusministeriö tiedustelutietoihinsa perustuen Twitterissä.

Mariupol on yhä valtaamatta, ja ukrainalaisten vastarinta Mariupolissa on hidastanut venäläisjoukkojen etenemistä muualla. Mariupolin infrastruktuuri on vaurioitunut pahoin taisteluissa ja myös kaupungin asukkaat ovat kärsineet.

Venäjän armeijan pommitukset Mariupolin alueelle ovat Britannian puolustusministeriön mukaan muistuttaneet pommituksia Tshetsheniassa vuonna 1999 ja Syyriassa 2016.

Venäjän puolustusministeriö väitti hyökkäyksen alkaessa, ettei se iskisi ukrainalaiskaupunkeihin ja uhkaisi maan väestöä.

Putin sanoo lännen tehneen Venäjä-pakotteilla "oman maalin"

Kello 16.00: Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi maanantaina, että länsimaat ovat tehneet oman maalin asettaessaan Venäjän vastaisia pakotteita Ukrainan vuoksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Putinin näkemyksen mukaan pakotteet ovat johtaneet "lännen talouden heikkenemiseen". Suuri osa maailman maista on asettanut Venäjää vastaan ennenäkemättömän suuret talouspakotteet sen jälkeen, kun se aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainassa 24. helmikuuta. Venäjän propagandan mukaan kyse on "erikoisoperaatiosta".

Putin puhui Venäjän talouden tilasta maanantaina videoyhteydellä maan korkeimpien virkamiesten kanssa.

Hänen mukaansa Venäjän tulisi lisätä ruplan käyttöä ulkomaankaupan valuuttana. Putin sanoi, että Venäjän tulisi kohdistaa budjettiaan talouden ja likviditeetin tukemiseen, kun myönnettyjen lainojen määrät ovat laskemaan päin.

Kreml kertoi maanantaina Putinin keskustelleen palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbadin kanssa Venäjän ja Ukrainan välisistä rauhanneuvotteluista. Presidentit olivat myös keskustelleen ratkaisuista Israelin ja Palestiinan välisten jännitteiden kiristymisen ratkaisemisesta.

Mario Draghi: EU:n tulee asettaa hintakatto venäläiselle kaasulle

Kello 15.41: Italian pääministeri Mario Draghi on vaatinut Euroopan unionia leikkaamaan hintaa, jonka se maksaa Venäjälle kaasusta. Draghi petaa kommenteillaan toukokuista EU-huippukokousta, jossa asiaa käsitellään.

Politicon mukaan Draghi kertoi Corriere della Sera -lehden haastattelussa, että unionin tulisi käyttää markkinavoimaansa ja asettaa hintakatto venäläiselle energialle.

"Jos asetamme katon venäläisen kaasun hinnalle, kuten Italia on ehdottanut, se vahvistaa pakotteita ja minimoi samalla kustannuksia pakotteita asettaville maille", Draghi sanoi.

"Eurooppa ostaa yli puolet Venäjän viemästä kaasusta. Unionin markkinavoima on ase, jota tulisi käyttää. Katto kaasun hinnalle vähentäisi rahoitusta, jota kanavoimme Venäjälle joka päivä."

Draghin mielestä lopullisena tavoitteen tulisi olla se, ettei EU enää osta venäläistä energiaa lainkaan.

"Emme enää halua olla riippuvaisia venäläisestä kaasusta, koska taloudellisesta riippuvaisuudesta ei saa tulla poliittisen alistamisen keino. Tehdäksemme tämän meidän on monipuolistettava energialähteitämme ja etsittävä uusia toimittajia."

Italia on Saksan tavoin voimakkaasti riippuvainen venäläisestä tuontienergiasta. Italia tuo noin 40 prosenttia kaasustaan Venäjältä.

Draghin johdolla Italia on pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan Venäjästä. Italian valtion osittain omistama energiayhtiö Eni solmi äskettäin sopimuksen Algerian kanssa lisätäkseen kaasutoimituksia maasta.

Draghi kertoi haastattelussa uskovansa, että EU pysyy yhtenäisenä energiakysymyksessä, eivätkä yksittäisten maiden intressit voita. Se oli epäsuora viittaus Saksaan, joka on vastustanut venäläiseen öljyyn ja kaasuun kohdistuvia pakotteita. Saksa kaavailee lopettavansa venäläisen kaasun ostot vasta vuoteen 2024 mennessä.

Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin mukaan venäläisen energian tuonnin lopettaminen vahingoittaisi EU:n taloutta.

Draghin näkemys on päinvastainen, Politico toteaa italialaislehden haastatteluun viitaten: mitä nopeammin venäläisen energian tuonti lopetetaan, sitä pikemmin sota saadaan loppumaan, mikä taas on unionin talouden kannalta olennaista.

Azovstalin terästehdasta pommitetaan ja tulitetaan ”kaikilla aseilla”, sanoi ukrainalaisviranomainen

Kello 14.19: Mariupolin pormestarin neuvonantaja Petro Andriuštšenko sanoo yhdysvaltalaisen uutiskanava CNN:n mukaan, että Venäjän joukot ovat pommittaneet Azovstalin terästehdasta. Tehtaasta on tullut Mariupolissa alankynteen jääneiden ukrainalaisjoukkojen viimeinen pakopaikka venäläisten hitaasti valtaamassa kaupungissa.

Andriuštšenko sanoi CNN:n mukaan Telegramissa, että venäläiset ovat tulittaneet ja pommittaneet Azovstalia ”kaikilla aseilla”.

Lisäksi Andriuštšenkon mukaan venäläiset valmistelevat ”ansaa” kaupungin puolustajille.

Venäjän joukot ovat sanoneet aikovansa sulkea Mariupolin täysin maanantaina, kertoi Andriuštšenko aiemmin maanantaina. Kaupungista ei sen jälkeen pääsisi pois, eikä sinne pääsisi. Mariupol on ollut täysin saarrettu jo viikkoja, ja humanitaarinen tilanne kaupungissa on erittäin vaikea.

Venäjä on myös varoittanut, että kaupunkiin jääneet miehet ”suodatetaan”. Andriuštšenkon mukaan osa miehistä yritetään värvätä Venäjän miehitysjoukkoihin ja osa eristettäisiin täysin Novoazovskiin, Mariupolin itäpuolelle lähelle Venäjän rajaa.

Ukraina ja Venäjä ehdottavat vanginvaihtoa: Ukraina haluaa taistelijansa ja Mariupolin siviilit vastineena oligarkista, Venäjä tarjoaa kahta brittiä

Kello 14.05: Ukrainan turvallisuuspalvelu ja Venäjän valtiontelevisio ovat julkaisseet videot ehdottaen vanginvaihtoa.

Ukrainan videossa on Venäjän presidentin Vladimir Putinin läheisenä liittolaisena pidetty ukrainalaisoligarkki Viktor Medvedtšuk, joka katsoo suoraan kameraan ja pyytää Putinia ja Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä vaihtamaan hänet Ukrainan taistelijoihin ja saarretun Mariupolin kaupungin asukkaisiin.

Venäjän televisiossa näytetyssä videossa sanotaan olevan kaksi brittiä, jotka ovat taistelleet Ukrainan puolella. Videolla miehet kertovat haluavansa tulla vaihdetuiksi Viktor Medvedtšukiin ja pyytävät Britannian pääministeriä Boris Johnsonia neuvottelemaan heidän vapauttamisestaan. On epäselvää, kuinka vapaasti miehet ovat voineet puhua.

Lvivin iskujen uhriluku nousee – kuvernöörin mukaan ainakin seitsemän kuollut

Kello 13.52: Maanantaiaamun iskuissa Lvivissä on kuollut ainakin seitsemän ihmistä, sanoi Lvivin alueen kuvernööri Maksym Kozytskyi tiedotustilaisuudessa maanantaina Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.

Kozytskyin mukaan raketti-iskuja oli neljä ja ne osuivat varastorakennuksiin ja autotalliin. Ilmeisesti iskut kohdistuivat sotilasinfrastruktuuriin.

”Vihollinen haluaa tuhota kansamme. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin taistella”, Lvivin pomestari Andri Sadovyi puolestaan sanoi BBC:n mukaan.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Kozytskyi sanoi aiemmin, että ainakin 11 ihmistä on loukkaantunut. Yksi loukkaantuneista on lapsi.

Evakuoinnit idässä edelleen tauolla

Kello 12.53: Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoi maanantaina, että evakuoinnit Ukrainan itäosista eivät edelleenkään onnistu. Myös sunnuntaina hän ilmoitti, ettei humanitaarisista käytävistä ollut saatu aikaan sopua venäläisjoukkojen kanssa, minkä takia evakuointeja ei voitu tehdä.

Vereštšuk syyttää Venäjän joukkoja reittien tulittamisesta ja kulkemisen estämisestä vastoin kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

Luhanskin viranomaiset kertoivat ukrainalaismedialle, että joitakin kymmeniä ihmisiä kuitenkin evakuoitiin sunnuntaina vaarasta huolimatta.

Senaatintorin maanantaisessa tapahtumassa kuultiin puheenvuorot Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrovalta ja ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.)

Mielenilmaus Ukrainan tueksi Suomessa

Kello 12.20: Helsingin tuomiokirkon portailla järjestettiin maanantaina toisena pääsiäispäivänä ekumeeninen rukoushetki Ukrainan ja koko maailman rauhan puolesta.

Rukoushetken päätyttyä noin kello 12.25 Tuomiokirkon portailla alkoi mielenilmaus, jonka järjesti Ukrainalaisten yhdistys Suomessa. Aamulehti näytti tapahtumasta ISTV:n suoraa lähetystä. Voit katsoa HS:n tallenteen tapahtumasta tästä:

Vapaa Ukraina, vapaa maailma -mielenilmauksessa puhuivat esimerkiksi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova.

Venäjän tekemiksi epäiltyjen ohjusiskujen jäljiltä nousi paksua savua Lvivissä 18. huhtikuuta.

Ainakin kuusi ihmistä kuollut ja kahdeksan loukkaantunut iskuissa Lvivissä

Kello 10.53: Ainakin kuusi ihmistä on kuollut ja kahdeksan loukkaantunut ohjusiskuissa Lvivissä maanantaina aamulla, sanoi Lvivin alueen kuvernööri Maksym Kozytskyi. Uhriluvuista uutisoivat muun muassa uutistoimistot Reuters ja AFP.

Maanantaiaamuna Lvivissä havaittiin useita räjähdyksiä.

Kuvernöörin mukaan ohjusiskuja olisi ollut neljä, joista kolme kohdistui sotilasinfrastruktuuriin ja yksi auton renkaiden vaihtokeskukseen.

Lvivin pormestari Andri Sadovyi kertoi puolestaan viidestä iskusta. Samoin ainakin viidestä iskusta kertoi ukrainalainen kansanedustaja Lesia Vasylenko Twitterissä. Vasylenkon mukaan iskujen kohteena olisi ollut myös juna-asema.

Väitteitä ei ole pystytty vahvistamaan.

Lvivin kaupungissa Länsi-Ukrainassa useita räjähdyksiä

Kello 10.08: Venäjä on tehnyt maanantaina Länsi-Ukrainan Lviviin useita ohjusiskuja, kertoo kaupungin pormestari Telegramissa. Pormestarin mukaan viisi ohjusta osui Lviviin aiemmin maanantaina ja pelastuspalvelu on paikan päällä.

Iskuista on kertonut myös muun muassa Ukrainan presidentin neuvonantaja Myhailo Podoljak.

Viranomaiset ovat neuvoneet ihmisiä pysymään suojissa.

Lvivin asukas kertoo uutistoimisto AFP:lle nähneensä paksuja savupilviä taivaalla asuintalon yläpuolella, ja kuvia savusta ovat jakaneet monien kansainvälisten medioiden toimittajat.

Lviv on tähän asti suurelta osin säästynyt taisteluilta Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan miltei kaksi kuukautta sitten.

Macronille esitetty kutsu saapua Ukrainaan

Kello 8.55: Mariupolista on tullut symboli Ukrainan vimmaiselle vastustukselle Venäjän hyökättyä maahan helmikuun 24. päivänä.

Ukraina on vannonut puolustavansa Mariupolia. Sunnuntaina Venäjä ilmoitti, että jäljellä olevien ukrainalaisjoukkojen on laskettava aseensa ja antauduttava Mariupolissa, mutta näin ei tapahtunut.

YK:n ruokaohjelma WFP on sanonut, että yli 100 000 siviiliä Mariupolissa on nälänhädän partaalla eikä vettä ja lämmitystä ole. Siviilien tilannetta kaupungissa on useaan otteeseen kuvailtu katastrofaaliseksi, ja Ukrainan viranomaiset ovat kertoneet dokumentoivansa todisteita Venäjän epäillyistä sotarikoksista kaupungissa Haagiin toimitettavaksi.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi viikonloppuna CNN:n haastattelussa, että hän on kutsunut Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Ukrainaan todistamaan omin silmin Venäjän tekemää ”kansanmurhaa”. Macron on itse välttänyt termin käyttöä.

BBC:lle viime viikolla antamassaan haastattelussa Zelenskyi kertoi pitävänsä Macronin kanssa tiiviisti yhteyttä. Ranska on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaa.

Zelenskyi on pyytänyt länsimaita toimittamaan Ukrainalle välittömästi lisää raskasta aseistusta. Venäjä on varoittanut Yhdysvaltoja seurauksista, jos maa toimittaa Ukrainalle asejärjestelmiä.

Zelenskyi: Venäjä yrittää luoda Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” tapaiset nukkehallitukset Hersoniin ja Zaporižžjaan

Kello 8.45: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi päivittäisessä puheessaan myöhään sunnuntai-illalla, että Venäjä pyrkii erottamaan Hersonin ja Zaporižžjan alueet Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” kaltaisiksi Venäjän alaisiksi nukkehallinnoiksi ja liittää ne Venäjän ”ruplavyöhykkeeseen”.

Lue lisää: Zelenskyi: Venäjä yrittää liittää Hersonin ja Zaporižžjan ”ruplavyöhykkeeseen”

Ruplavyöhyke-termiä käytettiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alueista, joilla valuuttana käytettiin yhä Neuvostoliiton ruplaa. Myöhemmin valuutta korvattiin Venäjän ruplalla.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM arvioi noin 7,1 miljoonan ihmisen joutuneen jättämään kotinsa mutta jääneen Ukrainaan

Kello 7.40: Ukrainasta on paennut jo liki 4,9 miljoonaa ukrainalaista sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa helmikuun lopulla, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pääsihteeri Filippo Grandi. Maasta paenneiden ukrainalaisten määrä nousi lauantailta lähes 33 000:lla.

YK:n alainen kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM puolestaan sanoo lähes 215 000:n muusta maasta kotoisin olevan paenneen Ukrainasta sen naapurimaihin. IOM:n mainitsema lukumäärä koostuu suurelta osin opiskelijoista ja siirtotyöläisistä.

Yhteensä Ukrainasta on siis paennut Venäjän sotatoimien vuoksi jo yli viisi miljoonaa ihmistä.

Maan rajojen ulkopuolelle lähteneistä 90 prosenttia on naisia ja lapsia. Ukrainassa 18–60-vuotiaat miehet on kutsuttu sodan vuoksi asevoimien palvelukseen, eivätkä he ole voineet lähteä maasta.

Lähes kaksi kolmasosaa kaikista Ukrainan lapsista on joutunut lähtemään kodeistaan, mukaan lukien kodeistaan maan rajojen sisällä toisaalle paenneet.

IOM arvioi noin 7,1 miljoonan ihmisen joutuneen jättämään kotinsa mutta jääneen Ukrainaan.

Ennen helmikuussa alkanutta hyökkäystä Ukrainan väkiluku oli noin 37 miljoonaa niillä alueilla, jotka olivat maan hallinnon hallinnassa. Edellä mainittuun asukaslukuun eivät siis lukeudu Venäjän miehittämä Krim ja Itä-Ukrainassa sijaitsevat Venäjä-mieliset separatistialueet.

UNHCR:n tilastojen mukaan ukrainalaisia olisi paennut helmikuussa lähes 645 000. Maaliskuussa maasta sen sijaan pakeni jo lähes 3,4 miljoonaa, ja tässä kuussakin pakosalle on lähtenyt jo yli 830 000.

Lähes kuusi kymmenestä ukrainalaispakolaisesta eli yli 2,75 miljoonaa ihmistä on siirtynyt Puolaan. Monet jatkavat kuitenkin sieltä matkaansa muihin Euroopan maihin.

Toisiksi eniten Ukrainasta on lähtenyt ihmisiä Romaniaan, jonne on päätynyt lähes 740 000 ihmistä. Näistä valtaosan uskotaan niin ikään jatkaneen matkaansa muihin maihin.

Venäjälle on sen sijaan lähtenyt lähes 485 000 pakolaista. Lisäksi Itä-Ukrainasta separatistien hallinnassa olevilta Donetskin ja Luhanskin alueilta kerrotaan matkanneen Venäjän puolelle noin 105 000 ihmistä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut