Alle 1 500 ihmistä saatiin evakuoitua piiritetyistä kaupungeista lauantain aikana – Ukrainan rikkain mies lupasi rakentaa Mariupolin uudelleen, kun vihollinen on voitettu

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Lauantai oli sodan 52. päivä.

Palaneita autoja Venäjän pommituksessa tuhoutuneen rakennuksen edessä Harkovan kaupungissa 16. huhtikuuta.

16.4. 7:38 | Päivitetty 16.4. 22:42

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

16.4.

Humanitaarisia käytäviä pitkin evakuoitu lauantaina 1 449 ihmistä

Kello 22.01: Humanitaarisia käytäviä pitkin on lauantain aikana evakuoitu yhteensä 1 449 ihmistä eri puolilla Ukrainaa, kertoo Ukrainan presidentinkanslia uutistoimisto Reutersin mukaan.

Presidentinkanslian varajohtaja Kyrylo Tymošenko ilmoitti lauantain luvuista sosiaalisessa mediassa.

Määrä on huomattavasti pienempi kuin perjantaina, jolloin Ukraina kertoi evakuoineensa Venäjän joukkojen piirittämistä ja miehittämistä kaupungeista 2 864 ihmistä humanitaarisia käytäviä pitkin.

BBC: Venäjä saattaa eristää Mariupolin kokonaan

Kello 20.19: Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan on mahdollista, että Venäjä saattaa estää maanantaina kokonaan Mariupolista poistumisen ja sinne menemisen.

Kaupungin pormestarin neuvonantaja Petro Andrjuštšenko sanoi viestipalvelu Telegramissa aiemmin lauantaina BBC mukaan, että Venäjän joukot aikovat estää ihmisiä poistumasta tai saapumasta Mariupoliin 18. huhtikuuta alkaen. Hän viittaisi keskuteluihinsa apulaipormestari Serhi Orlovin kanssa.

"Hän lisäsi uskovansa, että venäläiset joukot aikovat ottaa käyttöön "tiukempia" sääntöjä kaupungissa, jotka sisältävät tarkastuspisteitä valvomaan ja rajoittamaan liikkumista alueiden välillä."

Zelenskyi: Mariupolin viimeisten puolustajien eliminointi johtaisi neuvottelujen kariutumiseen Venäjän kanssa

Kello 20.11: Mariupolin viimeisten ukrainalaisjoukkojen eliminointi tarkoittaisi Venäjän kanssa käytävien neuvottelujen päättymistä, sanoo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi lauantaina uutisotimisto AFP:n mukaan.

"Meidän joukkojemme, eli meidän miestemme eliminointi [Mariupolissa] tekisi lopun kaikista mahdollisista neuvotteluista", Zelenskyi sanoo Ukrainska Pravda -sanomalehden haastattelussa.

"Se olisi umpikuja, koska emme neuvottele alueistamme tai ihmisistämme", Zelenskyi sanoo.

Ukrainan rikkain mies lupaa rakentaa Mariupolin uudelleen voiton jälkeen

Kello 18.44: Ukrainan rikkain mies Rinat Ahmetov julkaisi lauantaina tiedonannon, jossa hän lupasi rakentaa Metinvest-yhtiönsä tehtaiden lisäksi koko Mariupolin uudelleen, kun vihollinen on voitettu.

”Mariupol on maailmanluokan tragedia ja esimerkki sankaruudesta”, Ahmetov vastasi lauantaina uutistoimisto Reutersin tiedusteluun, kuinka Metinvestin ja sen tehtaiden käy.

”Minulle Mariupol on aina ollut ukrainalainen kaupunki. Uskon, että urheat sotilaamme puolustavat kaupunkia vaikka ymmärrän, kuinka vaikeaa ja raskasta se on.”

CNN: Yhdysvallat huolissaan Ukrainan ampumatarvikkeiden riittävyydestä

Kello 17.05: Huoli Ukrainan ampumatarvikkeiden riittävyydestä kasvaa, kun raskaiden maataistelujen Venäjän joukkoja vastaan odotetaan lisääntyvän lähipäivinä, sanoo Yhdysvaltalainen viranhaltija uutiskanava CNN:n mukaan. Hänen mukaansa tarvetta olisi erityisesti tykistöaseille.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi aiemmin tällä viikolla Yhdysvaltojen uudesta sotilasapupaketista, joka pitää sisällään esimerkiksi 18 kappaletta 155 millimetrin raskaita kenttätykkejä ja näihin 40 000 ammusta. CNN:n mukaan aiemmin ilmoitettuja kalustomääriä voidaan kuitenkin kasvattaa lähipäivinä, kun huoli puolustussotaa käyvän Ukrainan ampumatarvikkedien riittävyydestä kasvaa.

Nimettömänä pysyttelevän viranhaltijan mukaan Ukrainan joukot ovat ampuneen runsaimmillaan jopa tuhansia tykistölaukauksia yksittäisten päivien aikana.

Yhdysvallat uskoo, että Venäjän strategia on jatkossa siirtää joukkojaan ja kalustoaan Itä-Ukrainaan ja pyrkiä piirittämään alueella olevan ukrainalaisjoukot.

Ukraina on useaan otteeseen pyytänyt länsimailta lisää aseapua taistelussa Venäjän joukkoja vastaan. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisia viimeksi keskiviikkona videon, jolla hän vetosi valtioita avustamaan Ukrainaa toimittamalla sen joukoille esimerkiksi ilmapuolustusjärjestelmiä, panssarivaunuja, hävittäjiä ja edellä mainittuja raskaita kenttätykkejä

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) toppuuttelee Naton ydinaseisiin liittyviä huolia

Kello 16.01: Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kirjoittaa viestipalvelu Twitterissä, että media pelottelee suomalaisia Naton ydinaseilla. Halla-ahon mukaan ei ole olemassa syytä, miksi Naton ydinaseita haluttaisiin sijoittaa Suomeen. Sen sijaan hänen mukaansa on erittäin hyvät syyt pitää Naton ydinaseet kaukana Venäjän rajoilta. Hän viittaa vaaraan, että ydinaseet jäisivät Venäjän käsiin sodan syttyessä.

Halla-aho muistuttaa, että kylmän sodan jälkeen Natoon liittyneissä Itä- ja Keski-Euroopan maissa ei ole koskaan ollut Naton ydinaseita.

Liettuan presidentti kehottaa Suomea ja Ruotsia liittymään Natoon

Kello 14.51: Liettuan presidentti Gitanas Nauseda kehottaa Suomea ja Ruotsia liittymään sotilasliitto Natoon, kertoo brittilehti Financial Times.

Lehden haastattelussa Nauseda kehotti Suomea ja Ruotsia myös olemaan tuhlaamatta aikaa Nato-jäsenyyden hakemiseen. Hänen mukaansa päätökset tulisi panna täytäntöön mahdollisimman pian.

Nausedan mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon lisäisi Itämeren alueen ja Baltian maiden turvallisuutta sekä vahvistaisi Natoa kokonaisuudessaan.

Oikaisu 16.4. kello 15.40: Financial Times on brittilehti, ei yhdysvaltalainen.

Yksi kuollut ja 18 haavoittunut Harkovan alueella, yksi kuollut Kiovan ohjusiskuissa

Kello 14.46: Yksi ihminen on kuollut ja 18 haavoittunut ohjusiskussa Harkovan alueella lauantaina, alueen kuvernööri kertoi Telegram-viestipalvelussa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Kiovassa yksi henkilö on kuollut ja useita haavoittunut aamun ohjusiskuissa, Kiovan pormestari Vitali Klitshko kertoi televisiossa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Ohjusiskut Kiovaan saattoivat olla kosto Moskva-laivan uppoamisesta

Kello 13.48: Venäjän ohjusiskut Kiovaan ja muihin Ukrainan kaupunkeihin ovat kiihtyneet kahden viime vuorokauden aikana. Ne saattavat merkitä Venäjän Donbasin alueen suurhyökkäyksen valmistelua.

Ensimmäinen merkittävä isku Kiovaan tuli perjantaina, kun Venäjän laivasto ampui ohjuksin Vizar-asetehtaan rakennuksiin.

Vizar on valmistanut ukrainalaisia Neptun-ohjuksia, jotka Yhdysvaltain vahvistaman tiedon mukaan vaurioittivat Venäjän Mustanmeren laivaston Moskva-lippulaivaa keskiviikkoiltana. Ukrainan ja muun muassa Yhdysvaltain puolustusministeriön lähteiden näkemys on, että Ukrainan asevoimat aiheuttivat uppoamisen.

Venäjä on kertonut Moskvan uponneen tulipalon räjäytettyä aluksen omat ammusvarastot. Venäjä ei ole myöntänyt Ukrainan osuneen lippulaivaan, mutta iskua Vizar-ohjustehtaaseen voi pitää kostoiskuna ja siten epäsuorana tiedon myöntämisenä.

Britannian Johnsonilla ei ole asiaa Venäjälle, tiedottaa Venäjän ulkoministeriö

Kello 12.51: Britannian pääministeri Boris Johnson ja useat muut korkea-arvoiset brittihallinnon edustajat eivät ole tervetulleita Venäjälle, ilmoittaa Venäjän ulkoministeriö lausunnossaan. Ulkoministeriön mukaan päätöksen taustalla ovat Britannian Venäjän-vastaiset pakotteet.

Monien muiden länsimaiden tavoin Britannia on asettanut pakotteita sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.

Ulkoministeriön lausunnossa sanotaan Britannian pyrkivän toimillaan eristämään Venäjää ja heikentämään sen taloutta.

200 lasta kuollut Venäjän hyökkäyksen aikana

Kello 12.28: Ukrainassa 200 lasta on kuollut Venäjän hyökkäyksessä sen alettua, kertovat ukrainalaisviranomaiset uutiskanava CNN:n mukaan. Loukkaantuneita lapsia on ukrainalaisviranomaisten mukaan yli 360.

YK:n lastenjärjestö Unicef kertoi aiemmin viikolla, että liki kaksi kolmasosaa Ukrainan lapsista on joutunut jättämään kotinsa hyökkäyksen alkamisen jälkeen. YK:n lastenjärjestö Unicefin edustaja Manuel Fontaine kertoi CNN:lle, että YK oli pystynyt vahvistamaan 142 lapsen kuoleman viime sunnuntaihin mennessä, mutta todelliset luvut ovat hänen mukaansa todennäköisesti paljon korkeammat. Hän myös huomautti, että Ukrainaan koteihinsa jääneistä 3,2 miljoonasta lapsesta lähes puolet on vaarassa kärsiä nälästä.

Venäjä kertoo iskeneensä sotavarustetehtaaseen Kiovassa

Kello 11:20: Venäjä kertoo iskeneensä panssaroituja ajoneuvoja valmistavaan tehtaaseen Kiovassa, kertoo venäläinen uutistoimisto Interfax uutistoimisto Reutersin mukaan.

Myös uutistoimisto AFP:n toimittaja kertoo, että aamuinen isku Kiovassa on kohdistunut sotavarustetehtaaseen. AFP:n mukaan Darnytskyin alueelta nousi savua ja alueella oli paljon poliiseja ja armeijan väkeä.

Zelenskyi: jopa 3 000 ukrainalaista sotilasta kuollut Venäjän hyökkäyksen alettua

Kello 10.56: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi uutiskanava CNN:lle Ukrainan viranomaisten uskovan, että noin 2 500–3 000 ukrainalaista sotilasta on kuollut Venäjän hyökkäyksen aikana. Lisäksi hänen mukaansa loukkaantuneita on noin 10 000.

Zelenskyin mukaan venäläisiä sotilaita olisi kuollut hyökkäyksen alkamisen jälkeen peräti 20  000.

Maailman ruokaohjelman johtaja: Loukkuun jääneet ukrainalaiset ovat vaarassa kuolla nälkään

Kello 10.47: Mariupoliin ja muille piiritetyille alueille loukkuun jääneet ukrainalaiset ovat vaarassa kuolla nälkään, sanoi Maailman ruokaohjelman (WFP) johtaja David Beasley vierailtuaan maassa. Asiasta uutisoi muun muassa yhdysvaltalaislehti The New York Times.

Britannian yleisradion BBC:n mukaan Yhdistyneet kansakunnat (YK) pyysi pääsyä loukkuun jääneiden ukrainalaisten luo sanottuaan, että ihmiset ovat kuolemassa nälkään.

WFP kertoo toimittaneensa apua 1,4 miljoonalle ukrainalaiselle Venäjän hyökkäyksen alettua. Se kertoo tarvitsevansa tässä kuussa turvallisen reitin ruoan toimittamiseen 2,3 miljoonalle ihmiselle.

Myös vedestä on pulaa, sillä lähes 1,5 miljoonalla ukrainalaisella ei ole saatavilla juoksevaa vettä, kertoi Ukrainan ihmisoikeusasiamies Ljudmila Denisova BBC:n mukaan. Denisovan mukaan lisäksi yli 4,5 miljoonaa on vaarassa menettää juoksevan veden vesi- ja sähkölinjojen vaurioitumisen vuoksi.

Lähteet Reutersille ja AP:lle: Ukrainan päättäjiä vierailee Washingtonissa ensi viikolla

Kello 10.44: Ukrainan pääministeri Denys Shmyhal, valtiovarainministeri Serhi Martshenko ja keskuspankin pääjohtaja Kyrolo Shevtshenko vierailevat ensi viikolla Washingtonissa muun muassa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin kevättapaamisissa, kertovat uutistoimistot AP ja Reuters. Lähteet ovat kertoneet asiasta uutistoimistoille nimettömästi, koska vierailua ei ole vielä virallisesti julkistettu.

Reutersin mukaan Venäjän hyökkäyksen vaikutukset ovat todennäköisesti pääosassa ensi viikon keskusteluissa Maailmanpankissa ja IMF:ssä sekä G7- että G20-maiden välillä.

Ukrainan varapääministeri: Yhdeksästä evakuointikäytävästä sovittu lauantaille

Kello 10:28: Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoo, että lauantaille on sovittu yhdeksästä evakuointikäytävästä siviilien evakuoimiseksi.

Viisi käytävää on Luhanskin alueelta Itä-Ukrainasta. Alue on paikallisviranomaisten mukaan ollut rankkojen hyökkäysten kohteena.

Myös Mariupolista on tarkoitus avata evakuointikäytävä yksityisautoille.

Vereštšukin lausunnosta kertoi uutistoimisto Reuters.

Kiovassa ja Lvivissä kuultu räjähdyksiä, kertovat paikallisviranomaiset

Kello 9.37: Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa ja Länsi-Ukrainassa sijaitsevassa Lvivissä on kuultu tänään aamulla räjähdyksiä. Asiasta kertovat Kiovan ja Lvivin paikalliset viranomaiset Telegram-kanavillaan.

Kiovan pormestari Vitali Klitshko kirjoittaa, että tietoja mahdollisista haavoittuneista selvitetään parhaillaan. Hän vetosi kaupungissa oleviin, jotta nämä eivät jätä ilmahälytyksiä huomiotta. Lisäksi hän pyytää ihmisiä, jotka ovat lähteneet Kiovasta mutta nyt aikovat palata kaupunkiin, pysyttelemään turvallisissa paikoissa.

Saksa aikoo lähettää yli miljardin euron edestä sotilasapua Ukrainalle

Kello 7.42: Saksa aikoo lähettää yli miljardin euron edestä sotilasapua Ukrainalle. Suunniteltu puolustusapu on leivottu mukaan kuluvan vuoden lisäbudjettiin.

Liittovaltion hallinnon edustaja kertoi uutistoimisto AFP:lle, että Saksa on päättänyt lisätä puolustussektorille suuntautuvan kansainvälisen avun määrää tänä vuonna kahteen miljardiin euroon. Suuri osa tästä aiotaan suunnata Ukrainaan sotilasapuna.

Saksan talousministeri Christian Lindner on sittemmin vahvistanut tiedot Twitterissä.

Ukrainan tulee ensisijaisesti käyttää Saksalta saamiaan varoja sotilaallisen kaluston ostamiseen.

Saksaa on kritisoitu viime aikoina siitä, ettei maan ole koettu avustavan Ukrainaa sotilaallisesti.

Zelenskyi pyysi Bidenia lisäämään Venäjän terrorismia tukevien maiden listalle

Kello 7.37: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pyytänyt Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia lisäämään Venäjän terrorismia tukevien maiden listalle. Asiasta kertovat lähteisiinsä pohjaten muun muassa Washington Post ja CNN.

Zelenskyi esitti pyyntönsä johtajien välisen tuoreen puhelinkeskustelun yhteydessä. Washington Postin lähteiden mukaan Biden ei sitoutunut puhelun aikana tarttumaan mihinkään yksittäisiin toimiin.

Yhdysvallat ei ole aiemmin halunnut lisätä Venäjää listalle, jolla on nykyisellään Pohjois-Korea, Syyria, Kuuba ja Iran. Kylmän sodankaan aikana maa ei päätynyt lisäämään Neuvostoliittoa listalle, vaikka se tuki terroristisiksi koettuja ryhmiä 1970- ja 1980-luvuilla.

CNN:n mukaan Venäjän lisääminen terrorismia tukevien maiden listalle olisi dramaattinen siirto. Päätös kiristäisi entisestään Venäjän vastaisia talouspakotteita ja listalle joutumisen myötä voitaisiin esimerkiksi jäädyttää venäläisvarallisuutta Yhdysvalloissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut