Venäläisen lippulaiva Moskvan mukana meren­­pohjaan meni valtava määrä aseistusta – ”Vertaus­kuvallista koko Venäjän kaoottiselle sotilasoperaatiolle”

Kyseessä on Venäjän merivoimien suurin yksittäinen tappio sitten toisen maailmansodan.

Risteilijä Moskva laukaisi ohjuksen merisotaharjoituksissa Mustallamerellä kesäkuussa 2010.

15.4. 13:01 | Päivitetty 15.4. 13:02

Venäjän puolustusministeriö tiedotti aamuyöllä pitkänäperjantaina, että Mustanmeren laivaston lippulaiva, ohjusristeilijä Moskva oli uponnut hinauksessa matkalla Sevastopolin laivastotukikohtaan Krimille. Ministeriön mukaan alus oli vaurioitunut ammusvaraston räjähdyksessä ja upposi kovassa merenkäynnissä.

Ukrainalaistiedon mukaan 186-metrinen risteilijä Moskva vaurioitui kohtalokkaasti jo keskiviikkoiltana, kun alus oli 60–65 merimailin eli 110–120 kilometrin päässä rannikosta Odessan edustalla. Odessan sotilashallinnon päällikön Maksim Martšenkon mukaan Moskva sai osuman runkoonsa kahdesta ukrainalaisesta Neptun-meri­torjunta­ohjuksesta, ukrainalainen uutissivusto Korrespondent.net kertoo.

Neptun on Ukrainan kehittämä versio neuvosto­liittolaisesta risteily­ohjuksesta. Se otettiin käyttöön viime vuonna ja sen kantama on noin 300 kilometriä. Ukrainalais­tietojen mukaan siirrettävillä laveteilla kuljetetut ohjukset olisi laukaistu rannikolta jostakin Odessan ja Mykolajevin kaupunkien väliltä.

Uponneella sota-aluksella oli yli 500 hengen miehistö. Turkkilainen alus pelasti perjantaina aamuyöllä 54 Moskvan miehistön jäsentä, kertoo uutistoimisto Anolu. Muiden kohtalosta ei perjantaina päivällä ollut tietoa.

Suurin yksittäinen tappio

Lippulaivan uppoaminen on suuri symbolinen tappio Venäjälle. Tämä saattaa selittää sen, ettei Venäjän puolustusministeriö mainitse Ukrainan ohjusiskua lainkaan kertoessaan risteilijän ammusten räjähtämisestä. Ministeriö mainitsi uppoamisesta kertoessaan ”huonot sääolosuhteet”. Tuulta oli kuitenkin alle kymmenen metriä sekunnissa.

Kyseessä on Venäjän merivoimien suurin yksittäinen tappio sitten toisen maailman­sodan.

”Mustanmeren laivaston lippulaivan Moskvan uppoaminen ei ole pelkästään merkittävä tappio, vaan se on vertauskuvallista koko Venäjän kaoottiselle sotilasoperaatiolle”, washingtonilaisen julkisrahoitteisen Center for Naval Analyses -tutkimuslaitoksen ohjelmajohtaja Michael Kofman arvioi brittilehti The Guardianille.

Lue lisää: Suomalaisasiantuntijan mukaan Moskva on Venäjälle suuri symbolinen tappio, jolla on myös paljon käytännön merkitystä

Mukana Syyriassa

Vuonna 1979 vesille laskettu Moskva on ehtinyt olla monessa mukana. Se suojasi Venäjän joukkojen maihinnousua Georgiaan vuoden 2008 sodassa ja sai tiettävästi tuolloin osuman Georgian puolustuksen ampumasta ohjuksesta. Moskva oli tuolloisen niin kutsutun viiden päivän sodan jälkeen kaksi vuotta kuivatelakalla.

Moskva oli mukana Venäjän syksyllä 2015 aloittamassa operaatiossa Syyriassa. Sen jälkeen risteilijällä aloitettiin vuosien kunnostustyöt, jotka valmistuivat kesällä 2020. Aluksen piti olla palveluskäytössä vuoteen 2040 saakka.

Ukrainan-hyökkäyksen alussa Moskva tuli tunnetuksi Käärmesaaren valloituksesta, jonka aikana se komensi saaren ukrainalaisia puolustajia antautumaan. Merivartijan haistatteleva vastaus levisi maailmanlaajuiseksi meemiksi ja päätyi muun muassa ukrainalaiseen postimerkkiin.

Lue lisää: Kansanmurha on rikoksista vakavin ja suurin, mutta sen todentaminen voi olla vaikeaa – Voiko Venäjän vahvistaa syyllistyneen kansan­murhaan Ukrainassa?

Postimerkissä ukrainalainen sotilas näyttää sormimerkkiä venäläiselle Moskva-alukselle.

Käytetty ohjusiskuihin

Ristelijän myötä Venäjä menetti merkittävän määrän aseistusta, ellei jotakin ehditty pelastaa. Moskvalla oli 16 lavettia P-1000-meri­torjunta­ohjuksille, joiden kantama on vajaat 500 kilometriä. Aluksella oli S-300-ilma­torjunta­järjestelmä ja runsaasti lyhyen kantaman Osa-ohjuksia.

Ukrainan laivastosta ei ole ollut Venäjän Mustanmeren laivastolle haastetta. Tähän mennessä Venäjä on käyttänyt laivastoaan ohjusiskujen lisäksi lähinnä maihin­nousu­operaatioihin ainakin Berdjanskissa, kun Etelä-Ukrainaan hyökänneitä joukkoja on tuotu taisteluihin Krimiltä.

Maihinnousualuksia ovat suojelleet fregatit ja korvetit, joita puolestaan lippulaiva Moskva on suojellut. Sen menettäminen saattaa vähentää entisestään Venäjän haluja maihinnousuun esimerkiksi Odessaan.

Venäjän asevoimat ovat varmasti tienneet Ukrainan Neptun-ohjusten kapasiteetin, mutta siitä huolimatta lippulaiva kellui keskiviikkoiltana melko lähellä rannikkoa. Alus on luultavasti luottanut omiin puolustus­järjestelmiinsä ja Ukrainan osumatarkkuus on aliarvioitu.

Ukrainalla on tiettävästi käytössään yhdysvaltalaisia tutkajärjestelmiä. Ukrainalais­tietojen mukaan Moskvan upottamisessa ratkaisevia olisivat kuitenkin jälleen kerran olleet turkkilaiset Bayraktar-lennokit.

Ukrainan rannikkopuolustus olisi näiden tietojen mukaan paitsi paikantanut Moskvan lennokkien avulla, myös käyttänyt aseistettuja lennokkeja Moskvan tutkajärjestelmien tuhoamiseen.

Moskva valmistui neuvostoaikana Mykolajevin telakalta Ukrainassa. On hyvin mahdollista, että aluksen piirustukset ovat Ukrainan asevoimien käytössä.

Lue lisää: Venäjä sanoo lisäävänsä iskuja Kiovaan vastauksena ”nationalistisen hallinnon terroristiluonteisiin iskuihin tai sabotaasiin Venäjän maaperällä”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut