Haavisto Ylelle: Venäjän Nato-uhittelusta ei ole syytä hätkähtää – Ukrainan presidentti Zelenskyin mukaan Putin saattaa käyttää ydinaseita

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Perjantai oli sodan 51. päivä.

Mies Venäjän tulituksesta pahasti tuhoutuneen kerrostalon sisällä perjantaina Kiovan lähistöllä.

15.4. 7:25 | Päivitetty 15.4. 22:23

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

15.4.

Haavisto Ylelle: Venäjän Nato-uhittelusta ei ole syytä hätkähtää

Kello 22.18: Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo Ylen haastattelussa, ettei Venäjältä tulevasta Nato-uhittelusta ole nyt syytä huolestua. Venäjä varoitti viimeisimmäksi tänään Suomea ja Ruotsia "seurauksista", jos nämä päättäisivät liittyä Natoon.

Haaviston mukaan ei ole uutinen, että Venäjä vastustaa Naton laajenemista ja että Venäjä joutuisi ottamaan sen huomioon omassa puolustussuunnittelussaan. Haaviston mukaan Venäjän ajatukset ovat odotettuja ja ne ovat olleet pitkään tiedossa.

Samaa sanoi tutkija Helsingin Sanomien haastattelussa torstaina, kun Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoi, että Venäjä aikoo ryhtyä toimiin Itämerellä, mikäli Ruotsi ja Suomi liittyvät sotilasliitto Natoon.

Haavisto sanoi Ylelle myös, että jos Suomi päättää jättää Naton jäsenhakemuksen, tämä tapahtuisi lähimmän kuukauden tai puolentoista kuukauden aikana eli ennen kesälomia.

Poliisi AP:lle: Yli 900 siviilin ruumiit löydetty Kiovan alueelta

Kello 21.41: Yli 900 siviilin ruumiit on löydetty Kiovan alueelta sen jälkeen, kun Venäjä veti joukkojaan pois alueelta, sanoo ukrainalaisviranomainen uutistoimisto AP:n mukaan.

AP:n mukaan paikallinen poliisipäällikkö kertoi, että suurinta osaa kuolleista siviileistä olisi ammuttu. Tämä viittaisi siihen, että siviilejä on "teloitettu", AP kertoo.

Poliisipäällikön mukaan ruumiit oli joko jätetty kaduille tai haudattu väliaikaisiin hautoihin.

Hänen mukaansa ruumiita löytyy lisää päivittäin raunioiden alta tai joukkohaudoista. Poliisipäällikkö sanoi, että suurin osa uhreista löytyi Butšasta, josta uutisoitiin aiemmin löytyneen yli 350 kuollutta siviiliä. Butša sijaitsee Kiovan luoteispuolella.

USA:n puolustusministeriö: Ukrainan ohjukset upottivat Moskva-laivan

Kello 19.47: Yhdysvaltain puolustusministeriön lähteiden mukaan Ukrainan asevoimat aiheutti Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan Moskvan uppoamisen. Nimettömänä pysyttelevän Pentagonin korkean virkamiehen mukaan ohjusristeilijään osui kaksi Neptune-ohjusta, aivan kuten ukrainalaiset ovat aiemmin kertoneet.

Venäjä on kiistänyt Moskvan joutuneen hyökkäyksen kohteeksi ja väittänyt, että aluksella syttyi tulipalo, minkä seurauksena ammukset alkoivat räjähdellä.

Ukrainan sisäministeriön mukaan Moskva-aluksen päällikkö Anton Kuprin olisi kuollut iskun seurauksena, kertoo Guardian-lehti.

Ukraina: Konfliktialueilta on evakuoitu tänään lähes 3 000 ihmistä

Kello 18.58: Ukrainan mukaan maan konfliktialueilta on evakuoitu pitkänäperjantaina yhteensä noin 2 864 ihmistä, uutisoi The Guardian.

Media kertoo, että Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšukin mukaan evakuoitujen joukkoon lasketaan 363 Mariupolista omin kulkuneuvoin paennutta siviiliä.

Luku pitää sisällään myös 370 ihmistä itäiseltä Luhanskin alueelta ja 2 131 ihmistä itäiseltä Zaporižžjan alueelta.

Ukrainan mukaan Moskva-laivan kapteeni kuoli räjähdyksessä

Kello 18.38: Ukrainan mukaan Mustallamerellä uponneen Moskva-aluksen kapteeni kuoli laivalla tapahtuneessa räjähdyksessä, kertoo The Guardian. Median mukaan Ukrainan sisäministeriön neuvonantaja Anton Gerashtshenko kertoi asiasta Telegramissa antamassaan lausunnossa.

Lausunnossa Gerashtshenko toteaa, että kapteeni Anton Kupri sai surmansa räjähdyksessä ja sitä seuranneessa tulipalossa.

Venäjä karkottaa EU-diplomaatteja

Kello 18.27: Venäjä on ilmoittanut karkottavansa 18 EU-diplomaattia. Asiasta kertova uutistoimistot Reuters ja AFP.

Venäjän ulkoministeriön mukaan diplomaattien tulee poistua maasta mahdollisimman nopeasti.

Useat EU:n jäsenmaat ovat karkottaneet pääkaupungeistaan viime aikoina yhteensä satoja Venäjän suurlähetystöjen työntekijöitä.

Aiemmin tänään myös Pohjois-Makedonia ilmoitti karkottavansa kuusi venäläisdiplomaattia aiemmin lähtöpassit saaneiden lisäksi.

Päivitys 15.2.2022 kello 18.50: Lisätty kaksi viimeistä kappaletta.

Zelenskyi CNN:lle: Maailman kannattaa valmistautua siihen mahdollisuuteen, että Putin käyttää ydinaseita

Kello 18.11: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan ”kaikkien maailman valtioiden” kannattaa valmistautua siihen mahdollisuuteen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttää ydinaseita hyökkäyksessään Ukrainaan, uutisoi CNN.

Zelenskyin mukaan Putin voi aivan hyvin käyttää joko ydinaseita ja biokemiallisia aseita sodassa, koska hän ei arvosta ukrainalaisten siviilien henkiä.

CNN julkaisi perjantaina otteita Ukrainan presidentin haastattelusta, joka lähetetään kokonaisuudessaan sunnuntaina.

Saksan liittokansleri Scholz haluaa nostaa sotilasvarustebudjettia

Saksan liittokansleri Olaf Scholz kuvattuna Berliinissä keskiviikona 13. huhtikuuta 2022.

Kello 18.03: Saksan liittokansleri Olaf Scholz haluaa käyttää ylimääräiset kaksi miljardia euroa sotilasvarusteisiin, kertoo uutistoimisto Reuters. Taustalla on halu auttaa Ukrainaa, kertoo hallituksen lähde Reutersille.

Noin 400 miljoonaa euroa tästä summasta on varattu Euroopan rauhanrahastoon, joka hankkii aseita Ukrainalle. Osa summasta on lähteen mukaan tarkoitettu kahdenvälisiin toimituksiin Ukrainaan ja muualle.

Venäjä esti pääsyn Ranskan yleisradioyhtiö RFI:n verkkosivuille

Kello 17.17: Venäjä on estänyt pääsyn Ranskan yleisradioyhtiö Radio France Internationalen (RFI) verkkosivuille, kertovat uutistoimistot Reuters ja AFP.

RFI ilmestyi uutistoimistojen mukaan Venäjän verkkovalvontaviranomaisen Roskomnadzorin listalle perjantaina. Pääsy sivustolle estettiin, koska Roskomnadzorin mukaan RFI rikkoo lakia, joka kieltää väärän tiedon tai ääriajattelun levittämisen.

Viranomainen ei kuitenkaan yksilöinyt, miten RFI on lakia rikkonut.

Aiemmin perjantaina kerrottiin, että Venäjän valvontaviranomainen on estänyt pääsyn The Moscow Times -sanomalehden venäjänkielisille sivuille.

The Moscow Timesin mukaan syynä on lehden sotauutisointi.

The Washington Post: Venäjä lähetti Yhdysvalloille nootin

Kello 17.07: The Washington Postin mukaan Venäjä on lähettänyt Yhdysvalloille virallisen diplomaattisen nootin. Yhdysvaltalaislehti kertoo perjantaina nähneensä kopion nootista, joka lähetettiin sen jälkeen, kun Yhdysvallat ilmoitti keskiviikkona 800 miljoonan dollarin lisäavusta Ukrainalle. Yhdysvallat aikoo lähettää Ukrainaan sotilaallista apua ja muuta turvallisuusapua.

Lehden mukaan Venäjä lähetti nootin tällä viikolla. Nootissa varoitettiin, että Yhdysvaltojen ja Naton "herkimpien" asejärjestelmien lähettäminen Ukrainaan "lisää polttoainetta konfliktiin" ja tällä voisi olla "arvaamattomia seurauksia".

"Herkimmillä" asejärjestelmillä Venäjä tarkoitti raskaita raketinheitinjärjestelmiä, mutta Yhdysvaltojen tai muiden Nato-maiden ei uskota toimittaneen tällaisia asejärjestelmiä Ukrainaan.

Yhdysvaltojen keskiviikkona ilmoittama apupaketti sisältää muun muassa helikoptereita, panssariajoneuvoja sekä aseita ja ammuksia. Paketin myötä Ukrainan puolustusjärjestelmä vastaa paremmin Venäjän järjestelmää. Ensimmäinen asetoimitus saapuu Ukrainaan lähipäivinä, yhdysvaltalaisviranomaiset sanoivat.

"Se, mitä venäläiset kertovat meille nyt yksityisesti, on sama viesti, minkä me olemme kertoneet maailmalle julkisesti. — Että valtava määrä apua, jonka olemme tarjonneet ukrainalaisille kumppaneillemme, on osoittautunut poikkeuksellisen tehokkaaksi", sanoi eräs korkea-arvoinen yhdysvaltalaisviranomainen The Washington Postille.

Viranomainen pysytteli nimettömänä nootin arkaluonteisuuden vuoksi.

Yhdysvaltain ulkoministeriö kieltäytyi kommentoimasta nootin sisältöä tai Yhdysvaltojen vastausta siihen.

Nootti on päivätty tiistaille ja sen otsikko on "Venäjän huolenaiheet Kiovaan lähetettyihin massiivisiin ase- ja sotilastarviketoimituksiin liittyen". Se on kirjoitettu venäjäksi, mutta siinä on mukana käännös.

Venäjän suurlähetystö ei vastannut lehden kommenttipyyntöön.

Venäjä toisteli tuttuja moitteita Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysaikeista

Kello 16.41: Venäjä jatkoi perjantaina Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysaikeiden arvostelua. Ulkoministeriön tiedottajan Marija Zaharovan mukaan jäseneksi hakeminen on Suomen ja Ruotsin oma asia, mutta maiden pitäisi ymmärtää, että liittymisellä olisi seurauksia Venäjä-suhteille sekä Euroopan turvallisuusarkkitehtuurille, kertoo STT.

Venäjä ei puolestaan Zaharovan mukaan ymmärrä, miksi Suomi ja Ruotsi haluaisivat Naton jäseniksi. Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa hän ei maininnut mahdollisena syynä.

Jäsenyys Natossa ei parantaisi Suomen ja Ruotsin turvallisuutta, mutta kylläkin rapauttaisi maiden kansainvälistä arvostusta, Zaharova arvioi.

”He löytävät itsensä automaattisesti Naton etulinjasta”, Zaharova sanoi.

Hän totesi samalla Naton "mestaroineen" jo pitkään Suomen ja Ruotsin alueilla järjestäen muun muassa sotaharjoituksia.

Iljitšin terästehtaan alueella käydään kiivaita taisteluja

Kello 16.28: Ukrainan puolustusministeriön mukaan Iljitšin terästehtaan alueella Mariupolissa käydään kiivaita taisteluja, kertoo uutistoimisto Reuters. Tehdas sijaitsee sataman tuntumassa.

Venäjä väitti aiemmin perjantaina vallanneensa tehdasalueen.

Mariupolissa käydään Ukrainan puolustusministerin mukaan kiihkeitä katutaisteluja, eivätkä Venäjän joukot ole vielä onnistuneet valloittamaan kaupunkia kokonaan.

Kaikkonen: Suomi keskustelee uudenlaisesta kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä Britannian kanssa

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan yhteistyön tarkemmista yksityiskohdista voitaisiin kuulla lisää myöhemmin keväällä tai kesällä.

Kello 15.47: Suomi keskustelee Britannian kanssa uudenlaisesta kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, sanoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) Svenska Ylen mukaan.

"Olemme alkaneet keskustella Britannian kanssa siitä, mitä yhteistyö voisi olla käytännössä", sanoi Kaikkonen.

Hänen mukaansa yhteistyön tarkemmista yksityiskohdista voitaisiin kuulla lisää myöhemmin keväällä tai kesällä.

Britannia ja Suomi tekevät jo ennestään puolustusyhteistyötä, sillä ne ovat molemmat Jef-maita (Joint Expeditionary Force).

Ruotsin televisio SVT kertoi alkuviikosta, että Britannia on tarjonnut Ruotsille ja muille pohjoisen alueen maille sotilaallisen läsnäolon lisäämistä alueella. Britannian mukaan läsnäolo voisi tarkoittaa esimerkiksi merivoimien läsnäolon lisäämistä alueella, samoin kuin valvontaa muun muassa tiedustelukoneilla.

Maaliskuun lopussa Britannia esitteli uuden strategiansa arktisella alueella, johon kuuluvat muun muassa Pohjoismaat. Uuden strategian mukaan Britannia voisi asettaa alueelle meritaisteluryhmän, joka voisi kiertää maiden välillä.

Svenska Yle kuitenkin kertoo, ettei Kaikkosella ole tietoja tällaisista suunnitelmista. Sen sijaan uudenlainen puolustusyhteistyö olisi Kaikkosen mukaan kahdenvälistä Jef-yhteistyön lisäksi..

YK: Yhteensä yli viisi miljoonaa on paennut Ukrainasta sodan vuoksi

Kello 15.27: Yli viisi miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta sen jälkeen kun Venäjän hyökkäys alkoi helmikuun 24. päivänä, selviää YK:n tuoreista luvuista.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kertoo noin 4,8 miljoonan ukrainalaisen jättäneen kotimaansa hyökkäyksen alettua. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM puolestaan kertoo lähes 215  000 kolmannen maan kansalaisen paenneen Ukrainan naapurimaihin.

Valtaosa Ukrainasta lähteneistä on paennut Puolaan.

Kiovan ulkopuolella oleva ohjustehdas vaurioitui Venäjän tekemässä iskussa

Kello 15.15: Kiovan ulkopuolella oleva Vizar-ohjustehdas on osittain tuhoutunut Venäjän tekemissä iskuissa, kertoo uutistoimisto AFP. Venäjä iski tehtaaseen yöllä.

Kiovan Žuljanyn kansainvälisen lentokentän lähettyvillä oleva tehtaan työpaja ja hallintorakennus vaurioituivat pahasti.

Venäjä kertoi aiemmin iskeneensä tehtaaseen pitkän kantaman ohjuksilla.

Isku tapahtu vain päivää sen jälkeen, kun Ukraina sanoi tuhonneensa venäläisen lippulaiva Moskvan, jonka uppoamisen Venäjä vahvisti myöhemmin.

Ukrainan väitetään iskeneen alukseen kyseisestä tehtaasta tulleilla ohjuksilla, kertoo AFP.

Venäjä estää pääsyn The Moscow Timesin venäjänkieliseen uutisointiin

Kello 14.41: Venäjän valvontaviranomainen on estänyt pääsyn The Moscow Times -sanomalehden venäjänkielisille sivuille.

Moscow Timesin mukaan syynä on lehden sotauutisointi. Lehden englanninkielisiin uutisiin esto ei vaikuta, lehti kertoo. Moscow Timesin venäjänkielisiä uutisia pääsee yhä seuraamaan ulkomailta sekä käyttämällä VPN:ää.

The Moscow Times on raportoinut Venäjän tapahtumista Neuvostoliiton romahtamisesta lähtien kolmen vuosikymmenen ajan.

Uutistoimisto Reuters pyysi tiedotusvälineitä valvovalta viranomaiselta asiasta kommenttia mutta ei saanut vastausta.

Venäjällä säädettiin maaliskuun alussa uusi laki, jonka nojalla voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion, jos Ukrainan sodasta kertoo Venäjän virallisen propagandan vastaisia tietoja. Mediat eivät saa puhua sodasta, vaan niiden pitäisi käyttää termiä ”sotilaallinen erikoisoperaatio”.

The Moscow Times käyttää tuoreesta estosta kertovassa englanninkielisessä uutisessaan sanaa sota.

Ukraina: seitsemän kuoli, kun Venäjä iski siviilejä evakuoineisiin busseihin torstaina

Kello 14.13: Seitsemän ihmistä on kuollut ja reilusti yli parikymmentä ihmistä loukkaantunut itäisessä Ukrainassa, kun Venäjä iski siviileitä kuljettaneisiin evakuointibusseihin, Ukraina kertoi perjantaina uutistoimisto AFP:n mukaan.

Ukrainan yleisen syyttäjän mukaan isku tapahtui torstaina.

"Alustavat tiedot osoittavat seitsemän ihmisen kuolleen. Lisäksi 27 ihmistä loukkaantui", syyttäjäviranomainen sanoi.

Ukrainan viranomaiset ovat kehottaneet Ukrainan eteläisimpien osien ja itäisen Donbasin alueen asukkaita jättämään kotinsa ja lähtemään nopeasti kohti maan länsiosia. Venäjän suurhyökkäyksen oletetaan alkavan pian itäisillä Luhanskin ja Donetskin alueilla.

Venäjän joukkojen epäillään iskeneen viime viikolla itäisen Kramatorskin kaupungin rautatieasemalle. Asemaa käytettiin evakuointeihin. Iskussa kuoli yli 50 ihmistä.

Tuppurainen Sky Newsillä: Suomen Nato-jäsenyys on "hyvin todennäköinen"

Kello 13.22: Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa on "hyvin todennäköistä", eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi brittiläisen Sky News -televisiokanavan haastattelussa.

Tuppurainen sanoo, että Suomen kansa näyttää jo tehneen päätöksensä ja Nato-jäsenyyttä kannattaa Suomessa "valtava enemmistö".

Se ei tietenkään tarkoita vielä kaikkea, etäyhteydellä haastateltu Tuppurainen sanoo. Suomi on vankka parlamentaarinen demokratia, ja asiasta pitää keskustella eduskunnassa, hän jatkaa.

"Tässä vaiheessa sanoisin, että se on hyvin todennäköistä, mutta päätöstä ei ole vielä tehty", Tuppurainen vastaa haastattelijan kysymykseen Suomen Nato-jäsenyydestä.

Tuppurainen myös arvostelee haastattelussa Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia suorin sanoin.

"Hän on säälimätön diktaattori", Tuppurainen sanoo.

"Hän haluaa rakentaa entisen Neuvosto-Venäjän etupiirit uudelleen, emmekä voi antaa tämän tapahtua."

Venäläisen Moskvan mukana meren­pohjaan meni valtavasti aseistusta

Kello 13.06: Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan Moskvan uppoamisella on suuri symbolinen tappio Venäjälle.

Tämä saattaa selittää sen, ettei Venäjän puolustusministeriö mainitse Ukrainan ohjusiskua lainkaan kertoessaan risteilijän ammusten räjähtämisestä. Ministeriö mainitsi uppoamisesta kertoessaan ”huonot sääolosuhteet”. Tuulta oli kuitenkin alle kymmenen metriä sekunnissa.

Kyseessä on Venäjän merivoimien suurin yksittäinen tappio sitten toisen maailman­sodan.

Ristelijän myötä Venäjä menetti merkittävän määrän aseistusta, ellei jotakin ehditty pelastaa. Moskvalla oli 16 lavettia P-1000-meri­torjunta­ohjuksille, joiden kantama on vajaat 500 kilometriä. Aluksella oli S-300-ilma­torjunta­järjestelmä ja runsaasti lyhyen kantaman Osa-ohjuksia.

Lue lisää: Venäläisen lippulaiva Moskvan mukana meren­­pohjaan meni valtava määrä aseistusta – ”Vertaus­kuvallista koko Venäjän kaoottiselle sotilasoperaatiolle”

Venäjä sanoo lisäävänsä iskuja Kiovaan

Kello 11.30: Venäjän puolustusministeriö kertoo Venäjän lisäävän iskuja Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan. Samalla ministeriö syytti Ukrainaa iskuista Venäjän rajakaupunkeihin.

"Ohjusiskujen määrä ja laajuus kohteisiin Kiovassa lisääntyy vastauksena Kiovan nationalistisen hallinnon terroristiluonteisiin iskuihin tai sabotaasiin Venäjän maaperällä", Venäjän puolustusministeriö ilmoitti.

Lausunnosta raportoivat esimerkiksi uutistoimisto AFP ja Venäjän valtio-omisteinen uutistoimisto Ria.

Venäjä väittää iskeneensä viime yönä 13 sotilaskohteeseen ja ampuneensa alas Ukrainan Mi-8-helikopterin Tšernihivissä. Ministeriö kertoi myös iskeneensä myöhään torstai-iltana "sotilaalliseen" tehtaaseen Kiovan ulkopuolella.

Väitteitä ei ole vahvistettu.

Ukraina: Viisi ihmistä kuollut itäosissa Venäjän tuoreissa iskuissa

Kello 11.17: Ukrainan itäosissa on kuollut viisi ihmistä Venäjän tuoreissa iskuissa, Ukrainan presidentinkanslia kertoo uutistoimisto AFP:n mukaan.

Viranomaisten mukaan kaksi ihmistä kuoli Luhanskin alueella ja kolme Donetskin alueella itäisessä Ukrainassa. Useita ihmisiä oli tiedotteen mukaan myös haavoittunut iskuissa.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi torstai-iltana, että Venäjän joukot yrittävät "tuhota" alueen.

"Donbas on Venäjän pääkohde", Zelenskyi sanoi. "Venäjän joukot tuhoavat Luhanskin ja Donetskin alueita niin, että jäljelle jäävät vain kivet eikä lainkaan ihmisiä."

Luhanskin kuvernööri Serhiy Gaidai kehottaa Telegram-viestipalvelussa asukkaita evakoitumaan alueelta. Hänen mukaansa tähän mennessä on evakuoitu 32 000 ihmistä. Asiasta kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Sodan painopiste on siirtynyt Ukrainan itäosiin sen jälkeen, kun Venäjä vetäytyi maalis-huhtikuun vaihteessa Kiovan ympäristöstä.

Yhdeksästä evakuointikäytävästä sovittu perjantaille

Kello 10.22: Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoo Facebookissa, että perjantaille on sovittu yhdeksästä humanitäärisestä käytävästä, joiden kautta voidaan evakuoida siviileitä.

Mukana on myös evakuointikäytävä Venäjän piirittämästä Mariupolin rannikkokaupungista. Humanitääriset saattueet eivät ole päässeet Venäjän voimakkaasti pommittamaan kaupunkiin. Myös perjantaina kaupungista on määrä päästä pois vain yksityisautoilla.

Evakuointikäytävä on sovittu myös esimerkiksi Popasnan kaupungista Donetskin alueelta. Venäjä on yrittänyt miehittää kaupunkia viimeksi kuluneen vuorokauden aikana, mutta Ukrainan puolustusvoimien mukaan yritys ei ole onnistunut.

Ukraina: Tutkinnassa jo yli 6 500 sotarikosepäilyä

Kello 9.10: Ukrainassa tutkitaan jo 6 673:a sotarikosepäilyä, Ukrainan yleinen syyttäjä kertoo viestipalvelu Twitterissä.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Yleisen syyttäjän mukaan sodassa on kuollut tähän mennessä 198 lasta, ja 355 lasta on haavoittunut.

Zelenskyi ylistää ukrainalaisia – "Olemme kestäneet jo 50 päivää"

Kello 8.52: Ukrainan presidentti painotti uusimmassa viestissään ukrainalaisille, että sota ei alkanut helmikuussa vaan jo vuonna 2014.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ylistää viimeisimmässä, viime yönä julkistetussa puheessaan ukrainalaisia "särkymättömiksi" ja Ukrainaa "rohkeimmaksi maaksi".

”Olemme kestäneet jo 50 päivää. 50 päivää Venäjän hyökkäystä, vaikka miehittäjät antoivat meille enintään viisi. Näin he "tuntevat meidät", presidentti sanoo.

Zelenskyi muistuttaa, ettei Venäjä aloittanut sotaa Ukrainassa helmikuun 24. päivänä, vaan venäläisjoukot tulivat maahan jo vuonna 2014 valtaamalla Krimin niemimaan ja muuttamalla sen suureksi sotilastukikohdaksi, aloittamalla "karmivan sodan" Donbassissa ja tekemällä Mustastamerestä ja Asovanmerestä "maailman vaarallisimmat meret".

Presidentti sanoo Venäjän osoittaneen, että Donbassin alue Itä-Ukrainassa on sen pääkohde.

”Venäjä haluaa ensisijaisesti tuhota Donbassin. Venäjän joukot tuhoavat Luhanskin ja Donetskin alueita aivan kuin ne haluaisivat, että jäljelle jää vain kiviä eikä yhtäkään ihmistä.”

Venäjä on vetänyt joukkonsa Ukrainan pohjoisosista ja keskittänyt niitä Ukrainan itäosiin, jossa se tiettävästi valmistautuu suurhyökkäykseen.

Ukraina: Venäjä ei ole onnistunut valloittamaan kahta kaupunkia Donetskissa

Kello 8.03: Venäjän yritykset Popasnan ja Rubižnen kaupunkien valtaamisesta itäisen Ukrainan Donetskin alueella ovat epäonnistuneet, Ukrainan asevoimien perjantaiaamun raportti kertoo.

Ukraina on ilmoituksensa mukaan torjunut viime vuorokauden aikana kahdeksan Venäjän hyökkäysyritystä Donetskin ja Luhanskin alueilla.

Yleisesikunta ilmoittaa tuhonneensa muiden muassa neljä Venäjän panssarivaunua, kuusi panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa ja tykistöä.

Väitteitä ei ole vahvistettu riippumattomista lähteistä.

Venäjä on viime aikoina siirtänyt hyökkäyksensä painopistettä itäiseen Ukrainaan ja vetänyt joukkojaan pääkaupungin Kiovan lähistöltä.

Ukrainalaismediat: Yöllä voimakkaita räjähdyksiä Kiovassa ja Hersonissa

Kello 7.45: Perjantain vastaisena yönä kuultiin voimakkaita räjähdyksiä Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa ja eteläisessä Hersonin kaupungissa, ukrainalaiset tiedotusvälineet kertovat uutistoimisto Reutersin mukaan.

Lisäksi räjähdyksiä on kuultu Itä-Ukrainassa sijaitsevassa Harkovassa ja läntisessä Ivano-Frankivskin kaupungissa.

Ilmahälytykset soivat kaikkialla Ukrainassa.

Silminnäkijä kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n kirjenvaihtajalle, että räjähdykset tapahtuivat Kiovan lounaisosissa.

BBC kertoi aamuyöllä kello neljän jälkeen, että ilmahälytykset ovat ohi.

"Seuratkaa tilannnetta ja palatkaa suojiin, jos ilmahälytykset toistuvat", Kiovan viranomaiset ohjeistivat viestipalvelu Telegramissa Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.

Neitsyt Maria -ikoni tuhoutuneessa autossa Harkovassa kiirastorstaina 14. huhtikuuta 2022.

Navalnyi kehottaa teknologiajättejä informaatiorintamaan Putinin propagandan kukistamiseksi

Kello 7.33: Vangittu venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kehottaa länsimaisia teknologiajättejä avaamaan venäläisille suunnatuilla mainoskampanjoilla informaatiorintaman Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia vastaan.

Twitter-tilillään julkaistussa viestiketjussa Navalnyi kehottaa muun muassa Yhdysvaltain presidenttiä, Britannian pääministeriä ja Euroopan komission puheenjohtajaa etsimään pikaisesti sosiaalisen median ratkaisuja Putinin propagandan kukistamiseksi.

Navalnyin mukaan valtaosalla venäläisistä on täysin vääristynyt kuva siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu. Hän alleviivaa, että kertomukset venäläisten vankasta tuesta maan hyökkäyssodalle Ukrainassa ovat osa Venäjän hallinnon valheita.

CIA:n johtaja varoittaa epätoivoisen Putinin voivan tarttua ydinaseisiin

Kello 7.24: Venäjän presidentti Vladimir Putin voi epätoivoissaan turvautua esimerkiksi taktisten ydinaseiden käyttämiseen, varoittaa Yhdysvaltain tiedusteluvirasto CIA:n johtaja William Burns. Asiasta kertovat muun muassa uutistoimisto AFP ja New York Times.

Burns pohjaa varoituksiaan Putinin ja Venäjän johdon mahdolliseen epätoivoisuuteen sekä Venäjän hyökkäyssodassaan Ukrainassa kokemiin takaiskuihin.

Burnsin mukaan sitä mahdollisuutta, että Venäjä turvautuisi ydinaseiden käyttämiseen, ei tule ottaa kevyesti. Hänen mukaansa Yhdysvallat on erittäin huolissaan mahdollisesta rajoitetusta ydinaseiskusta.

Hän kuitenkin alleviivaa, ettei ole nähnyt käytännön todisteita sellaisesta joukkojen sijoittelusta tai aseiden siirtämisestä, joka viittaisi ydinaseuhan välittömyyteen.

Putin on uhkaillut ydinaseilla toistuvasti ja Venäjä väitti jo pian hyökkäyksen aloitettuaan asettaneensa ydinasejoukkonsa valmiuteen.

Venäjällä on useita taktisia ydinaseita, joiden tuhovoima on pienempi kuin ydinpommilla, jonka Yhdysvallat pudotti Japanin Hiroshimaan toisen maailmansodan lopulla.

Venäläisessä sotilasopissa on eräänlainen kärjistämällä liennyttämisen periaate. Sitä soveltaen maa voisi laukaista verrattain matalan tuhovoiman ydinaseen saadakseen etulyöntiaseman, jos asiat alkaisivat mennä huonompaan suuntaan tavanomaisessa sodassa lännen kanssa.

Tämä hypoteesi pitää kuitenkin sisällään ajatuksen sotilasliitto Naton sotilaallisesta väliintulosta Ukrainassa. Burns painotta, ettei tämä mahdollisuus ole Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin mukaan pöydällä.

Aiemmin Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläänä toiminut Burns käytti Putinista nimitystä "koston apostoli".

Moskvan uppoaminen kova isku Venäjän laivaston vahvuudelle, arvioi Yhdysvaltain puolustusministeriö

Kello 7.22: Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskvan uppoaminen on kova isku laivaston vahvuudelle Mustallamerellä, kertoo Yhdysvaltain puolustusministeriön edustaja John Kirby uutiskanava CNN:n mukaan.

Venäjä on kiistänyt Ukrainan väitteet ohjusiskusta Moskvaa vastaan ja väittänyt sen sijaan, että laivalla syttyi tulipalo, joka levisi ammusvarastoon.

Yhdysvaltain ei ole onnistunut varmentaa uppoamisen tarkkaa syytä. Kirbyn mukaan on kuitenkin mahdollista, että ukrainalaiset olisivat osuneet alukseen Neptune-merimaaliohjuksella.

Ria Novostin Venäjän puolustusministeriöltä saaman tiedon mukaan alus upposi torstaina, kun sitä yritettiin hinata myrskyssä pahasti vaurioituneena satamaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut