"Venäjän suurhyökkäyksen ajankohtaa on vaikea ennustaa” – Euroopan keskuspankilta vakava varoitus, NYT: EU valmistelee öljyn tuontikieltoa Venäjältä

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Torstai oli sodan 50. päivä.

Sotilas seisoi tuhottujen rakennusten edessä Puolan presidentti Andrzej Dudan vieraillessa Ukrainassa Kiovan alueella sijaitsevassa Borodjankan kaupungissa keskiviikkona 13.4.2022.

14.4. 6:39 | Päivitetty 14.4. 22:24

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

14.04.

NY Times: Euroopan unioni valmistelee venäläisen öljyn tuontikieltoa

Kello 21.35: Euroopan unioni valmistelee tuontikieltoa venäläiselle öljylle, kertoo The New York Times.

Öljyn tuontikielto olisi seuraava askel pakotteiden sarjassa, joita länsimaat ovat kohdistaneet Venäjään vastatoimena sen 24. helmikuuta alkaneelle hyökkäykselle Ukrainaan.

Öljyn tuontikielto on tähän asti herättänyt vastustusta EU:n piirissä, koska sen on katsottu voivan horjuttaa alueen poliittista vakautta. Lisäksi tuontikielto on omiaan nostamaan energian hintoja ja aiheuttamaan valtavia kustannuksia erityisesti Saksalle.

Lehden haastattelemien nimettöminä pysyttelevien diplomaatti- ja virkamieslähteiden mukaan EU on nyt taipumassa vaiheittain etenevään kieltoon, joka antaisi Saksalle ja muille maille aikaa löytää vaihtoehtoisia energiantoimittajia.

Samankaltainen menetelmä hyväksyttiin aiemmin tässä kuussa venäläiselle kivihiilelle, jonka tuontikiellolle on säädetty neljän kuukauden siirtymäkausi.

Öljyn tuontikiellosta on lehden mukaan määrä neuvotella vasta 24. huhtikuuta järjestettävien Ranskan presidentinvaalien jälkeen. Näin varmistetaan, että kiellon aiheuttama energian hinnannousu ei auta oikeistopopulistista Marine Le Peniä ja vahingoita presidentti Emmanuel Macronin mahdollisuuksia tulla valituksi uudelleen.

Öljyn tuontikiellon hyväksyminen EU:ssa edellyttäisi kaikkien 27 EU-maan asettumista sen kannalle.

The New York Timesin mukaan tuontikielto on saamassa yhä vahvempaa kannatusta.

Mieliä kiellon kannalle ovat kääntäneet Ukrainassa Kiovan ympäristössä paljastuneet siviilien surmat sekä se, että Itä-Ukrainassa on odotettavissa yhä laajempia ja tuhoisempia taisteluja.

Tähän mennessä Euroopan unioni on määrännyt viisi pakotekierrosta Venäjää vastaan. Silti paine lopettaa Kremlin sotakassan rahoittaminen öljyn ja kaasun ostoilla on yhä kovempi.

Ukrainan parlamentin mukaan maassa on käynnissä kansanmurha

Kello 19.59: Ukrainan parlamentin mukaan maassa on käynnissä kansanmurha. Kansanedustajat hyväksyivät torstaina päätöslauselman, jossa Venäjän armeijan toimet luokiteltiin kansanmurhaksi.

"Venäjän asevoimien teot eivät ole vain rikollista aggressiota, vaan niiden tavoitteena on systemaattinen ja johdonmukainen Ukrainan kansan, sen identiteetin, itsemääräämisoikeuden ja riippumattoman kehityksen tuhoaminen", sanottiin parlamentin hyväksymässä tekstissä.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kutsui paikallista aikaa tiistaina Venäjän toimia Ukrainassa kansanmurhaksi.

Ukraina kiistää iskeneensä Venäjän puolelle ja sanoo Venäjän lavastavan hyökkäyksiä

Kello 18.57: Ukraina kiistää Venäjän väitteet, joiden mukaan sen taisteluhelikopterit olisivat iskeneet kaupunkiin Venäjän puolella Ukrainan rajan tuntumassa, kertoo STT.

Venäjän mukaan Klimovon kaupungin tulituksessa olisi haavoittunut seitsemän ihmistä.

Ukrainan kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen neuvoston mukaan Venäjä lavastaa ”terrorihyökkäyksiä” omassa maassaan, jotta se saisi aikaan Ukrainan vastaista hysteriaa.

Tietoa Ukrainan hyökkäyksestä ei ole vahvistettu riippumattomista lähteistä.

Euroopan keskuspankki: Ukrainan sodalla on vakava vaikutus talouteen

Kello 17.36: Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on vakavat vaikutukset euroalueen talouteen, sanoi Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde torstaina.

"Sota on lisännyt merkittävästi epävarmuutta", hän totesi virtuaalisessa lehdistötilaisuudessa.

Lagarde tähdensi, että sota jarruttaa talouskasvua monin tavoin. Se muun muassa nostaa energiakustannuksia, häiritsee toimitusketjuja ja heikentää kuluttajien luottamusta talouteen.

Sodan vaikutukset riippuvat Lagarden mukaan nyt siitä, miten konflikti kehittyy ja millaisia vaikutuksia Venäjän vastaisilla pakotteilla tulee olemaan. Vaikutusta on myös sillä, saavatko pakotteet jatkokseen vielä uusia lisätoimia, Lagarde huomautti.

Euroopan keskuspankki ilmoitti torstaina, että se ei ryhdy vielä uusiin rahapoliittisiin toimiin.

Tältä Mariupolissa näyttää nyt

Kello 17.34: Uutistoimisto Reutersin kuvaamalla videolla näkyy, miltä koko Venäjän hyökkäyssodan ajan pommitettu ja saarrettu Mariupolin kaupunki näyttää.

Britannian ulkoministeri: ”Ruotsi ja Suomi ovat vapaita valitsemaan oman tulevaisuutensa”

Kello 17.23: Britannian ulkoministeri Liz Truss kommentoi torstaina viestintäpalvelu twitterissä Venäjän uhkauksia Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksista.

Hänen mukaansa uhkaukset Pohjoismaita ja Baltian maita kohtaan eivät ole uusia, ja ne vain vahvistavat maiden välistä yhtenäisyyttä.

”Ruotsi ja Suomi ovat vapaita valitsemaan oman tulevaisuutensa ilman asiaan puuttumista. Britannia on tukena, mitä ikinä ne päättävätkään” Truss twiittasi.

Esimerkiksi Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev kertoi aiemmin torstaina uutistoimisto Reutersin mukaan, että Venäjä aikoo ryhtyä toimiin Itämerellä, mikäli Ruotsi ja Suomi liittyvät sotilasliitto Natoon.

Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin harkitsee erilaisia toimenpiteitä Venäjän turvallisuuden lisäämiseksi, jos Suomi ja Ruotsi päättävät liittyä Naton jäseneksi, tiedotti Kreml uutistoimisto Reutersin mukaan.

Viimeisimpänä myös Venäjän varapääministeri Aleksandr Grushko ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin liittymisellä Natoon olisi erittäin epämieluisia seurauksia.

Venäjän tutkintakomitea väittää, että Ukraina on hyökännyt helikopteri-iskuin venäläiseen kylään

Kello 17.01: Venäjän tutkintakomitean mukaan Ukraina on hyökännyt raskaasti aseistettujen helikoptereiden avulla venäläiseen Ukrainan rajan tuntumassa sijaitsevan Brjanskin alueen Klimovon kylään.

Iskussa on Venäjän viranomaisten mukaan loukkaantunut seitsemän ihmistä, kertoo muun muassa BBC ja The Guardian.

Venäjä väitti Ukrainan hyökänneen kylään jo aiemmin kranaatti-iskuin.

"Klimovon kylä joutui tänään Ukrainan joukkojen kranaatti-iskujen kohteeksi. Kaksi asuinrakennusta vaurioitui tulituksen seurauksena, ja asukkaiden joukossa oli uhreja”, kuvernööri Aleksander Bogomaz ilmoitti viestipalvelu Telegramissa.

Ukrainan puolustusvoimat eivät ole kommentoineet asiaa. Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters.

Tietoa pommituksesta ei ole vahvistettu riippumattomista lähteistä.

Pentagon sanoo, että se ei ole pystynyt vahvistamaan Moskva-risteilijän syttymissyytä

Kello 16.05: Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon sanoo, että se ei ole pystynyt vahvistamaan Venäjän Moskva-risteilijällä syttyneen tulipalon syytä.

Pentagonin mukaan sillä ei ole tarpeeksi tietoa syyn vahvistamiseksi. Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedottaja John Kirby puhui asiasta uutiskanava MSNBC:n haastattelussa torstaina, kertoo uutistoimisto Reuters.

Kirbyn mukaan on mahdollista, että tulipalo sai alkunsa Ukrainan ohjusiskusta, mutta tietoa ei ole voitu vahvistaa.

Kirby kertoi myös CNN:lle, että aluksella oli ainakin yksi räjähdys, joka aiheutti alukselle laajamittaista vahinkoa. Hänen mukaansa alus on myös liikuntakykyinen, ja kulkee todennäköisesti kohti Sevastopolia korjaustöitä varten.

Alus on operoinut muutaman muun venäläisen aluksen kanssa noin 96 kilometrin päässä Odessan satamakaupungista, Kirby kertoi CNN:lle.

Ukrainan armeijan mukaan alus syttyi palamaan ukrainalaisen Neptune-ohjuksen seurauksena. Venäjä taas on vahvistanut tulipalon syttymisen ja aluksen vaurioitumisen sekä kertonut tutkivansa vielä palon syytä.

Sotilasasiantuntija: Venäjän suurhyökkäyksen ajankohtaa on vaikea ennustaa

Kello 15.45: Venäjä on huoltanut ja keskittänyt joukkojaan Itä-Ukrainan suurhyökkäystä varten jo viikkoja, kertoo majuri Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Operaation alkamisajankohtaa on hänen mukaansa vaikea ennustaa, mutta merkit viittaavat muutamista päivistä muutamiin viikkoihin.

Parosen mukaan varmempaa on se, että hyökkäyksessä tullaan näkemään perinteisempää venäläistä sodankäyntiä voimakkaan tulenkäytön ja joukkojen keskittämisen muodossa. Paronen ennustaa ukrainalaisten puolustajien valmistautuvat siihen, että venäläiset kykenevät jossain läpimurtoon.

Toisaalta mitä kauemmin hyökkäyksen alkaminen viipyy, sitä paremmaksi ehtii kehittyä Ukrainan kyky puolustautua ja iskeä takaisin, Paronen muistuttaa.

CNN: Kremlin mukaan ehto Putinin ja Zelenskyin tapaamiselle on valmis sopimus allekirjoitettavaksi

Kello 15.43: Venäjän mukaan sen ehtona mahdolliselle Vladimir Putinin ja Volodymyr Zelenskyin tapaamiselle on valmiina allekirjoitettavaksi oleva sopimus.

Asiasta kertoi uutiskanava CNN, jonka mukaan Venäjän ehdoista viestitti Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov toimittajille videotapaamisessa.

Peskovin mukaan Putin ei ole koskaan periaatteessa kieltäytynyt tapaamasta Zelenskyiä, mutta tietyt ehdot pitää tapaamisen onnistumiseksi täyttyä, sopimukseen viitaten.

Sodan alettua Zelesnkyi on useasti vaatinut Putinin tapaamista, mutta toistaiseksi päämiesten tapaamista ei ole järjestetty.

Venäjältä ja Ukrainalta ristiriitaisia tietoja vaurioituneen Moskva-risteilijän tilanteesta

Kello 14.49: Venäjän puolustusministeriön mukaan tulipalo Venäjän laivaston Moskva-risteilijällä on saatu hallintaan ja alus on edelleen pinnalla. Ministeriön mukaan myös aluksessa olevat ammusvarastot eivät enää tulipalon vuoksi räjähtele ja sen miehistö on saatu evakuoitua muihin Venäjän Mustameren laivaston aluksiin.

Aluksen hinaamiseksi satamaan tehdään myös ministeriön mukaan toimenpiteitä. Venäjän mukaan aluksen tulipalon syitä selvitetään edelleen.

Ukrainan armeijan mukaan alus olisi sen sijaan uppoamassa sen jouduttua Ukrainan armeijan Neptune-merimaaliohjuksien kohteeksi.

Asiasta kertoo muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC, jonka mukaan Ukrainan armeijan eteläisen sotatoimialueen päämaja ilmoitti Facebookissa aluksen kärsineen merkittäviä vahinkoja ohjuksen aiheuttaman tulipalon vuoksi.

Moskvaa sanotaan Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivaksi. Alus oli tapetilla jo aivan sodan alussa, kun se uhkaili ukrainalaisia Käärmesaaren puolustajia, jotka vastasivat sille haistattelemalla.

Lue lisää: Suomalaisasiantuntijan mukaan Moskva on Venäjälle suuri symbolinen tappio, jolla on myös paljon käytännön merkitystä

Presidentin­linnaa töhritty venäjä­mielisillä lauseilla

Kello 13.44: Presidentinlinnan seinään tuhrittiin keskiviikon ja torstain välisenä yönä venäjämielisiä iskusanoja. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Ilta-Sanomien kuvaajan ottamissa kuvissa näkyy esimerkiksi sanat ”Slava Russia”, eli kunnia Venäjälle.

Helsingin poliisin yleisjohtaja Mika Alanen vahvistaa, että Helsingin keskustassa sijaitseviin hallintorakennuksiin kohdistuvia töhrimisiä tutkitaan parhaillaan vahingontekona. ”Viime yönä on töhritty presidentinlinnaa ja jotain muita hallintorakennuksia, ainakin työ- ja elinkeinoministeriön rakennusta.”

Kremlin mukaan Putin harkitsee toimia, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon

Kello 13.26: Presidentti Vladimir Putin harkitsee erilaisia toimenpiteitä Venäjän turvallisuuden lisäämiseksi, jos Suomi ja Ruotsi päättävät liittyä Naton jäseneksi, tiedottaa Kreml uutistoimisto Reutersin mukaan.

Toimenpide-ehdotuksia Putinille aikoo esittää Venäjän puolustusministeriö.

Videokokouksessa toimittajille puhunut Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov sanoi, että ministeriö tarvitsee aikaa ehdotusten valmistelemiseen.

Liettuan pääministeri tyrmäsi Medvedevin kannanoton tyhjänpäiväisenä uhkailuna

Kello 12.49: Liettuan pääministeri Ingrida Simonyte tyrmäsi Dmitri Medvedevin Baltian aluetta ja Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevan kannanoton tyhjänpäiväisenä uhkailuna.

Medvedev kertoi aiemmin tänään uutistoimisto Reutersille, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tietäisi sitä, ettei Itämerta ja Baltiaa voida enää pitää ydinaseista vapaana vyöhykkeenä.

Hän sanoi myös, että Venäjä aikoo ryhtyä toimiin Itämerellä, mikäli Ruotsi ja Suomi liittyvät sotilasliitto Natoon.

Reutersin mukaan Simonyte sanoi, että Kaliningradin alue Itämeren rannalla on jo nykyisellään raskaasti aseistettu. Guardianin mukaan samoilla linjoilla on Liettuan puolustusministeri Arvydas Anusauskas, joka kertoi uutistoimisto BNS:lle Kaliningradissa säilytetyn ydinaseita jo kauan ennen nykykriisiä.

”Ydinaseita on aina säilytetty Kaliningradissa. Kansainvälinen yhteisö ja alueen maat ovat tästä täysin tietoisia”, puolustusministeri sanoi BNS:lle.

Kaliningradin alue on Venäjään kuuluva hallinnollinen alue Itämeren rannikolla Natoon kuuluvien Puolan ja Liettuan välissä. Alue on ollut kylmän sodan alusta lähtien strategisesti merkittävä piste lännen ja idän välisissä jännitteissä. Kaliningradista on meriteitse suora pääsy esimerkiksi Ruotsin Gotlantiin.

Irlannin ulkoministeri matkustaa Kiovaan

Kello 12.18: Irlannin ulko- ja puolustusministeri Simon Coveney matkustaa Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan tänään torstaina, kertoo BBC.

Coveneyn on määrä tavata matkallaan Ukrainan virkaveljensä, ulkoministeri Dmytro Kuleban sekä puolustusministeri Oleksi Reznikov.

Irlannin ulkoministeriön mukaan ministerien keskusteluissa käsitellään sitä, kuinka Irlanti voi jatkaa poliittisen, turvallisuuteen liittyvän ja humanitaarisen tuen tarjoamista Ukrainalle.

Yksi keskustelujen aiheista on myös se, miten Irlanti voi auttaa Ukrainaa EU-jäsenehdokkaaksi pääsemiseksi. Lisäksi ministerien on määrä puhua Venäjään kohdistuvista uusista pakotteista.

Venäjä sanoo avaavansa tutkinnan sen sotilaisiin kohdistuneesta kidutuksesta Ukrainassa

Kello 12.07: Venäjä sanoo avaavansa tutkinnan sen sotilaisiin kohdistuneesta kidutuksesta Ukrainassa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Venäjän federaation tutkintakomitean mukaan ukrainalaiset ovat kaapanneet ja pitäneet vankeina venäläissotilaita Zaporižžjan ja Mykolajivin alueilla.

Reuters ei ole kyennyt itsenäisesti varmistamaan tutkintakomitean väitteitä kidutuksesta.

Ukraina on ilmoittanut tarkistavansa kaikki sotavankien kohteluun liittyvät tiedot ja ryhtyvänsä tarvittaessa oikeudellisiin toimiin.

Ukraina yrittää jälleen siviilien evakuointia

Kello 11.11: Ukraina on kehottanut kansalaisiaan poistumaan nopeasti maan itäosasta, jonne Venäjän hyökkäyksen on odotettu seuraavaksi keskittyvän.

Ukraina kertoi tänään avaavansa uudelleen humanitaarisia käytäviä siviilien evakuointiin maan itä- ja eteläosista.

Ukraina kertoo sopineensa yhdekästä evakuointikäytävästä torstaille, sanoo maan varapääministeri Iryna Vereštšuk uutistoimisto Reutersin mukaan.

Käytävien kautta autetaan siviilejä pois Berdjanskista, Tokmakista ja Enerhodarista. Piiritetystä Mariupolin kaupungista poistumiseen on Vereštšukin mukaan käytettävä yksityisautoja.

Luhanskin alueen evakuointioperaatiot toteutetaan vain, mikäli Venäjä joukot lopettavat pommitukset alueelta.

Maa yritti evakuointeja myös eilen, mutta Ukrainan mukaan ne eivät onnistuneet Venäjän tulitusten vuoksi.

Esimerkiksi viime perjantaina Venäjän tekemässä iskussa Kramatorskin rautatieasemalle kuoli yli 50 ihmistä. Kramatorsk on kuulunut tärkeimpiin raideliikenteen solmukohtiin, joiden kautta siviilejä on yritetty saada pois Itä-Ukrainasta.

Medvedev: Jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, Venäjä ryhtyy toimiin Itämeren alueella

Kello 10.48: Venäjän entisen presidentin Dmitri Medvedevin mukaan Venäjä aikoo ryhtyä toimiin Itämerellä, mikäli Ruotsi ja Suomi liittyvät sotilasliitto Natoon. Medvedevin lausunnosta kertoo uutistoimisto Reuters.

Medvedev sanoo, että Itämerestä ei voi enää puhua ydinvapaana alueena.

"Tasapaino on palautettava", Medvedev sanoo.

Medvedevin mukaan Venäjällä ei ole ollut ennen tätä päivää aikeita ryhtyä vastaaviin toimiin. Medvedev toimii nykyään Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajana.

Venäjä on jo aiemmin kertonut ryhtyvänsä toimiin, mikäli Suomi ja Ruotsi liittyvät sotilasliitto Naton jäseneksi. Esimerkiksi Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on kertonut, että Venäjän tulisi näin tapahtuessa vahvistaa sotilaallisesti läntistä sivustaansa.

Peskov on sanonut myös, ettei Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon olisi Venäjälle eksistentiaalinen uhka.

Suomen valtionjohto on viestinyt, että päätös Suomen Nato-jäsenyydestä tehdään lähitulevaisuudessa, seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana.

Medvedev levitti myös perätöntä väitettä siitä, että suomalaisten ja ruotsalaisten mielipiteet jakautuisivat tasan Nato-jäsenyyden kannattajien ja vastustajien kesken. Viime kyselyissä molemmissa maissa enemmistö on ollut jäsenyyden kannalla.

Hän myös kiisti, että Suomen ja Ruotsin mahdollinen päätös hakea Nato-jäsenyyttä olisi seurausta Venäjän "erikoisoperaatiosta" eli hyökkäyksestä Ukrainaan. Hänen mukaansa maita on pitkään yritetty hivuttaa osaksi Natoa.

Brittitiedustelu: Mariupolin taistelut ovat aiheuttaneet Venäjälle merkittäviä joukkojen menetyksiä

Kello 10.42: Ukrainan viikkoja kestänyt Mariupolin satamakaupungin puolustus on aiheuttanut merkittäviä joukko- ja varustetappioita Venäjälle, arvioi Britannian sotilastiedustelu päivittäisessä Ukraina-katsauksessaan.

Huolimatta Ukrainan sinnikkäästä puolustuksesta Venäjän on pelätty saavan kaupungin haltuunsa lähiaikoina.

Britannian mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin tiistainen puhe antaa viitteitä siitä, että Venäjä on nyt kiinnostunut etenkin Donbassin alueesta. Brittitiedustelu arvioi, että maan itäosassa sijaitseviin Kramatorskin ja Kostjantynivkan kaupunkeihin on luvassa samanlaisia väkivaltaisia iskuja, joita Venäjä on kohdistanut myös muihin ukrainalaiskaupunkeihin sodan aikana.

Itävallan liittokansleri: Putinin mukaan venäläisen maakaasun toimitus on turvattu

Kello 10.36: Itävallan liittokansleri Karl Nehammer kertoi itävaltaisen Apa-uutistoimiston haastattelussa Vladimir Putinin kertoneen venäläisen maakaasun toimitusten Itävaltaan olevan turvattu. Valtionpäämiehet tapasivat toisensa Moskovassa alkuviikosta.

Putin oli tapaamisessa luvannut Nehammerille, että Itävalta voi maksaa kaasun euroilla. Venäjä on aiemmin vaatinut, että maksut tulisi suorittaa ruplilla.

Kyseessä oli ensimmäinen tapaaminen Putinin ja EU-johtajan välillä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta.

Nehammer kertoi myös, että mahdollinen maakaasun tuontikielto Venäjältä olisi vahingollinen maakaasusta riippuvaisen Itävallan kotitalouksille ja teollisuudelle.

Itävallan puolueettomuuspolitiikkaa painottanut Nehammer kertoi myös haastattelussa, että Suomen ja Ruotsin valmius liittyä Natoon on ”paradigman muutos”.

Asiasta kertoi muun muassa itävaltalainen Kronen Zeitung.

Ukraina sanoo tutkivansa lähes 6500:aa Venäjän tekemää sotarikosta

Kello 9.51: Ukrainan syyttäjänlaitoksen mukaan se on raportoinut yhteensä 6492 Venäjän tekemää sotarikosta. Syyttäjänlaitos julkaisi tuoreet tiedot torstaina Twitterissä.

Tutkittavana on muun muassa lapsiin kohdistuneita rikoksia. Syyttäjänlaitoksen mukaan hyökkäyksen aikana on kuollut 197 lasta ja yli 350 lasta on haavoittunut.

Mitä tiedetään Mariupolista?

Kello 9.18: Kaupunkia puolustavat Ukrainan joukot ovat julkaisseet kaksi videota siitä, että he ovat onnistuneet yhdistämään alueen saarrettuja joukkoja, kertoo uutiskanava CNN. Joukkojen yhdistämistä kuvattiin aiemmin riskialttiiksi siirroksi. CNN ei kuitenkaan pystynyt luotettavasti varmistamaan operaation yksityiskohtia.

Tilanne Mariupolissa on kuitenkin tiukka, sillä joukot ovat saarrettuina ja Venäjän hyökkäys kaupunkiin on kestänyt yli kuukauden. Ruoka ja aseet ovat vähissä.

Taistelut ovat viime päivinä keskittyneet Azovstalin terästehtaaseen, joka sijaitsee Mariupolin itäpuolella.

Venäjän mukaan se on edennyt kaupungissa ja kaupallinen satama on vallattu. CNN ei ole pystynyt varmistamaan väitettä luotettavasti.

Torstaiaamuna kansainvälistä mediaa on myös puhuttanut se, onko 1 026 ukrainalaista laivaston sotilasta antautunut Mariupolissa. Väitettä ei ole pystytty vahvistamaan. Venäjä on julkaissut antautuneista kuvia ja Ukrainan armeijan Azovin alueesta vastaava komentaja Denys Prokopenko on CCN:n mukaan myöntänyt, että joitakin ukrainalaisia puolustajia on antautunut.

Venäjän televisio julkaisi 13. huhtikuuta kuvaa, jonka se väittää olevan otettu ukrainalaisista antautuneista laivaston sotilaista. Uutistoimisto Reuters ei ole pystynyt varmistamaan väitteen todenmukaisuutta.

Arvioiden mukaan ainakin noin 180 000 siviiliä on loukussa saarretussa kaupungissa ja sen ympäristössä.

Euroopan avaruusjärjestö lopetti yhteistyön Venäjän kanssa

Kello 7.51: Euroopan avaruusjärjestö Esa ilmoitti keskiviikkona lopettaneensa yhteistyön Venäjän kanssa liittyen kolmeen kuumatkaan, kertoo uutistoimisto AFP.

Yhteistyön loppuminen koskee kolmea operaatiota: Luna 25, Luna 26 ja Luna 27. Esan oli tarkoitus oli kokeilla operaatioiden yhteydessä uuttaa kalustoa ja tekonologiaa.

Jo aiemmin järjestö ilmoitti lopettavansa yhteistyön Venäjän kanssa ExoMars-operaatiossa. ExoMars on Esan ja Venäjän avaruusjärjestö Roscosmosin yhteinen Marsin tutkimusohjelma.

Australia lisää pakotteita Venäjää vastaan: koskevat 14:ää yritystä

Kello 7.48: Muun muassa Guardian ja al Jazeera kertovat Australian kohdistavan pakotteita 14:ää valtion omistamaa yritystä kohtaan. Yritykset ovat Australian puolustusministerin Marise Paynen mukaan ”strategisesti ja taloudellisesti tärkeitä Venäjälle”.

14 yrityksen joukossa on muun muassa Kamaz, Ruselectronics ja Venäjän rautatieyhtiö.

Ukraina kertoo vaurioittaneensa Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivaa

Kello 6.30: Ukrainassa maan armeija on onnistunut vaurioittamaan venäläistä sota-alusta Mustallamerellä, kertoivat rannikkokaupunki Odessan viranomaiset.

Odessan kuvernöörin Maksym Martshenkon mukaan Ukrainan joukot osuivat alukseen Neptune-torjuntaohjuksilla, jotka otettiin käyttöön vasta viime vuonna. Neptune-ohjus on ukrainalaisten omaa tuotantoa.

Moskva on Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva. Aluksessa on yli 500 merisotilasta ja se on ukrainalaisten mukaan tulessa. Merellä on niin ikään paha myrsky, mikä vaikeuttaa pelastustoimia.

Venäjän puolustusministeriö kertoi BBC:n mukaan torstain vastaisena yönä omana versionaan, että laivan ammusvarastoissa on tapahtunut räjähdys, joka johtui tulipalosta. Ministeriön mukaan alus on kärsinyt vakavia vaurioita, mutta koko miehistö on evakuoitu. Tulipalon syytä selvitetään, ministeriö kertoi.

Moskva oli tapetilla jo aivan sodan alussa, kun se uhkaili ukrainalaisia Käärmesaaren puolustajia, jotka vastasivat haistattelemalla. Mielialoja nostattaneen tapahtuman kunniaksi Ukrainan posti julkaisi juuri uuden postimerkin, jossa merisotilas esittää sotalaivalle tunnetun keskisormitervehdyksen. Käärmesaaren puolustajat otettiin lopulta vangeiksi.

Aluksesta saatu tieto on ristiriitaista. Esimerkiksi yhdysvaltalainen uutiskanava CNN ei ole kyennyt varmistamaan tietoa satelliittikuvista, koska sää on Mustallamerellä huono.

Täsmennys 14.4.2022 kello 7.45: Täsmennetty uutiseen, että eri osapuolten tietoja ei ole voitu varmentaa satelliittikuvista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut