Kansanmurha on rikoksista vakavin ja suurin, mutta sen todentaminen voi olla vaikeaa – Voiko Venäjän vahvistaa syyllistyneen kansan­murhaan Ukrainassa?

Yhdysvaltain presidentti kutsui tiistaina Venäjän sotatoimia Ukrainassa kansanmurhaksi. Suomen rikoslaissa kansanmurhasta puhutaan joukkotuhontana, joka on tarkasti määritelty.

Hauta Mariupolissa. Kuva on sunnuntailta 10. huhtikuuta.

14.4. 6:00

”Kyllä, kutsuin sitä kansanmurhaksi. On käynyt koko ajan selvemmäksi, että Putin yrittää pyyhkiä pois edes ajatuksen ukrainalaisena olemisesta.”

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi tiistaina yhdysvaltalaislehdistölle pitävänsä Venäjän sotatoimia Ukrainassa kansanmurhana. Se oli ensimmäinen kerta, kun Biden syytti Venäjää kansanmurhasta.

Vielä edellisellä viikolla hän oli kieltäytynyt käyttämään kyseistä sanaa kysyttäessä Butšassa paljastuneista siviileihin kohdistuneista raakuuksista.

Bidenin lausuntoa voi pitää merkittävänä muutoksena Yhdysvaltain virallisessa retoriikassa. Ukrainan johto on syyttänyt Venäjää kansanmurhasta, ja esimerkiksi Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki on yhtynyt tähän syytökseen.

Biden on kuitenkin pyrkinyt tasapainoilemaan Venäjän sotatoimien tuomitsemisen ja varmasti todennettavissa olevien termien käyttämisen välillä.

Kansanmurhasta puhuminen on kova retorinen keino, koska kansanmurha on äärimmäinen rikos, jonka todentaminen voi olla vaikeaa – siitäkin huolimatta, että jo nyt on paljastunut se, miten äärimmäisiä raakuuksia Venäjän joukot ovat kohdistaneet ukrainalaissiviileihin sodan aikana.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi keskiviikkona puheessaan Ranskan televisiossa, että johtajien tulisi olla varovaisia sanomisissaan. Hänen mukaansa erityisesti kansanmurha-termin käytössä tulisi olla varovainen, sillä ”ukrainalaiset ja venäläiset ovat veljeskansoja”. Hänestä sanalliset eskaalatiot eivät palvele rauhan rakentamisen yrityksiä.

Lue lisää: Joudumme todistamaan niin kammottavaa julmuutta, että tekee mieli huutaa: ihmiskunta – mikä valtava pettymys

Biden käytti kansanmurha-sanaa puheessaan Menlossa Iowassa 12. huhtikuuta.

Kansanmurha on tarkasti kansainvälisessä oikeudessa määritelty rikos. Suomen rikoslaissa kansanmurhasta puhutaan joukkotuhontana. Kansanmurhaa lievempiä ovat sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan.

Kansanmurhan englanninkielinen sana genocide syntyi vuonna 1944, kun puolanjuutalainen asianajaja Raphael Lemkin käytti itse luomaansa sanaa ensimmäisen kerran teoksessa Axis Rule in Occupied Europe kuvaamaan natsi-Saksan toteuttamaa holokaustia. Lemkinin veljeä lukuun ottamatta kaikki hänen perheenjäsenensä kuolivat natsi-Saksan toteuttamassa juutalaisten joukkomurhassa.

Genocide-sana tulee kreikan kielen sanasta genos (rotu tai heimo) ja latinan kielen sanasta cide (tappaa).

Toisen maailmansodan jälkeen holokaustia alettiin kutsua kansanmurhaksi, ja YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1948 yleissopimuksen kansanmurhan estämiseksi. Se astui voimaan vuonna 1951.

Kansanmurhan estämisestä ja rankaisemisesta säädetyssä yleissopimuksessa kansanmurha määritellään hyvin tarkasti.

Ensinnäkin kansanmurhan tarkoituksena on ”tuhota kokonaan tai osittain kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä sellaisenaan”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansanmurhan pyrkimyksenä on kokonaisen kansanryhmän olemassaolon hävittäminen.

Tähän todennäköisesti Biden viittasi kommentoidessaan toimittajille, että ”on käynyt koko ajan selvemmäksi, että Putin yrittää pyyhkiä pois edes ajatuksen ukrainalaisena olemisesta”.

Toimiksi, joilla kansanmurha voidaan toteuttaa, on yleissopimuksessa listattu ryhmän jäsenten tappaminen, vakavan ruumiillisen tai henkisen vahingon aiheuttaminen ryhmän jäsenille, ryhmän jäsenten elinoloihin vaikuttaminen aiheuttaakseen ryhmän tuhon, syntymien estäminen ryhmässä ja lasten väkisin siirtäminen ryhmästä toiseen.

BBC kertoo, että Lääkärit ilman rajoja -järjestön entinen pääsihteeri Alain Destexhe on kirjoittanut Ruandan kansanmurhaa käsittelevässä kirjassaan, että ”kansanmurha eroaa kaikista muista rikoksista motiivinsa perusteella”.

”Kansanmurha on kaikkiin muihin ihmisyyttä vastaan kohdistuviin rikoksiin verrattuna eri mittakaavassa, ja se merkitsee aikomusta tuhota valittu ryhmä. Siksi kansanmurha on sekä vakavin että suurin rikos ihmisyyttä vastaan”, Destexhe kirjoittaa.

Mariupolin asukkaat jonottivat vesipisteelle 10. huhtikuuta.

Historian aikana on ollut joitakin kansanmurhaksi todennettuja tapauksia, joista tunnetuin on holokausti.

Muita yleisimmin mainittuja tapauksia ovat armenialaisten kansanmurha Osmanien valtakunnassa vuonna 1915 (jonka Turkki nykyisin kiistää) ja Ruandan kansanmurha vuonna 1994. Ruandassa kuoli noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua, armenialaisten kansanmurhassa eri lähteiden mukaan jopa yli miljoona armenialaista.

1990-luvulla Bosnian sodassa nähty Srebrenican joukkomurha on virallisesti määritelty kansanmurhaksi, ja esimerkiksi ”Bosnian teurastajaksi” kutsuttu Ratko Mladić on sittemmin tuomittu seurauksensa kansanmurhasta elinkautiseen vankeuteen.

Myös muiden sotarikosten kohdalla on puhuttu kansanmurhista, esimerkiksi Kambodžan sisällissodan aikaan 1970-luvulla. Tuorein tapaus Ukrainan ohella on uiguurien kansanmurhaksi kutsuttu islaminuskoisen uiguurivähemmistön kohtalo Kiinassa.

Asiantuntijat eivät ole silti olleet toistaiseksi yksimielisiä siitä, voidaanko Venäjän toimia Ukrainassa varmuudella kutsua kansanmurhaksi.

YK:n mukaan siviilien kuolemia on tähän mennessä vahvistettu noin 4 400. Todellista määrää pidetään huomattavasti suurempana.

Ukraina on kertonut, että pelkästään Mariupolissa siviilikuolinuhreja on tässä vaiheessa yli 20 000. Samalla esimerkiksi Butšasta ja Borodjankasta on paljastanut satoja kuolleita ja kidutuksen kohteeksi joutuneita siviilejä venäläisjoukkojen poistuttua kaupungeista.

”Valitettavasti kansanmurhan laillisen määrittelyn ja kansanmurha-sanan yleisen käytön välillä on selvä epäsuhta”, sanoi kansainväliseen oikeuteen erikoistunut Rebecca Hamilton viime viikolla Washington Postille, jonka mukaan kansanmurhasta ei Ukrainassa vielä voinut puhua.

Johns Hopkinsin yliopiston politiikan tutkija Evgeny Finkel kirjoitti Washington Postissa suunnilleen samaan aikaan, että hänestä on selvää, että Ukrainassa on meneillään kansanmurha.

Lopulta asiasta päättää kansainvälinen rikostuomioistuin, jos syyte tulee sen käsiteltäväksi. Jo maaliskuun alussa sen syyttäjä Karim Khan kertoi avanneensa tutkinnan Ukrainan tapahtumista. Khan ilmoitti, että hänellä on tarpeeksi perusteita uskoa, että Ukrainassa on tapahtunut sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan vuodesta 2014 alkaen.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut