Mariupol sinnittelee Venäjän hyökkäyksiä vastaan edelleen, Venäjä uhkaa iskeä Kiovaan – Biden: Ukrainaan yli 730 miljoonan euron edestä sotilasapua

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Keskiviikko oli sodan 49. päivä.

Tältä näytti Mariupolin kaupungissa 12. huhtikuuta ilmakuvassa. Venäjän joukkojen iskut kiihtyivät satamakaupungissa jälleen tiistaina. Venäjän epäillään valmistelevan suurempaa hyökkäystä itäiseen Ukrainaan.

13.4. 6:31 | Päivitetty 13.4. 22:46

Aamulehti

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

13.4.

Biden: Uusi tukipaketti Ukrainaan

Kello 21.21: Yhdysvallat antaa Ukrainalle 800 miljoonan dollarin eli reilu 735 miljoonan euron arvosta lisää sotilasapua, muun muassa helikoptereita, panssariajoneuvoja ja aseita, kertoo presidentti Joe Biden.

Biden ja Zelenskyi keskustelivat keskiviikkona puhelimessa

Kello 20.49: Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ovat keskustelleet keskiviikkona puhelimessa.

”Vuoropuhelu Yhdysvaltain presidentin kanssa sai jatkoa. Arvioimme Venäjän sotarikoksia. Keskustelimme lisäapupaketista puolustukseen ja mahdollisesta makrotaloudellisesta lisäavusta. Sovimme pakotteiden kiristämisestä”, Zelenskyi kirjoittaa Twitterissä.

Uutiskanava CNN:n mukaan presidenttien keskustelu vahvistetaan myös Valkoisesta talosta, jonka mukaan Zelenskyi ja Biden keskustelivat keskiviikkona noin tunnin ajan.

Venäjä uhkaa iskeä Kiovaan, jos Ukraina jatkaa Venäjän alueelle kohdistuvia hyökkäyksiä

Kello 20.47: Venäjän puolustusministeriö sanoi keskiviikkona, että jos Ukrainan hyökkäykset Venäjän alueelle jatkuvat, Venäjän joukot tulevat iskemään paikkoihin, joissa päätöksiä tällaisista hyökkäyksistä tehdään. Ministeriö huomautti, että tällaisiin paikkoihin kuuluu myös maan pääkaupunki Kiova.

Satamakaupunki Mariupolin kauppamerisatama on ministeriön mukaan nyt ”täysin Venäjän joukkojen hallinnassa” ja ”kaikki satamassa olevien alusten panttivangit” on vapautettu. Asiasta kertoo Reuters.

Tiedot: Ukrainalaiset sinnittelevät Mariupolissa Venäjän hyökkäyksiä vastaan

Kello 20.01: Viikkokausia piiritettynä ollut Mariupolin satamakaupunki Etelä-Ukrainassa vaikutti keskiviikkona edelleen pitävän pintansa venäläisten hyökkäyksiä vastaan.

Kaupungin paikallisviranomaisten yleisradioyhtiö BBC:lle antamien tietojen mukaan kaupungin puolustajien hallussa ovat edelleen satama, terästehdas sekä osia kaupungin itä- ja keskiosista.

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti keskiviikkona, että Mariupolissa olisi antautunut yli tuhat Ukrainan sotilasta. Antautuneiden joukossa oli ministeriön mukaan 160 upseeria ja viitisenkymmentä naista.

Ukrainan mukaan tieto ei pidä paikkaansa.

Tietoja antautumisesta tai siitä, että Ukraina pitää edelleen hallussaan osia Mariupolista, ei ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä.

Mariupolista ei keskiviikkonakaan saatu avattua humanitaarisia käytäviä asukkaiden evakuointeja varten, kertoi Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshtshuk.

Kaupungissa arvellaan edelleen olevan kymmeniätuhansia ihmisiä epätoivoisissa oloissa. Venäjän hyökkäysten kerrottiin lisääntyneen jälleen tiistain aikana.

Venäjä kommentoi ärhäkästi Medvedtšukin vangitsemista

Kello 19.47: Venäjä otti keskiviikkona ärhäkästi kantaa Ukrainan venäjämielisen oppositiojohtajan ja kansanedustajan Viktor Medvedtšukin vangitsemiseen Ukrainassa.

Venäjä kehotti Ukrainaa ”pitämään varansa”. ”Ne, jotka pitävät häntä vankina, saattavat pian joutua vangiksi itse”, sanoi Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev.

Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters.

Ukrainan presidentti presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi tiistaina sosiaalisessa mediassa valokuvan Medvedtšukista käsiraudoissa.

Medvedtšukia pidetään yhtenä Venäjän presidentin Vladimir Putinin läheisimmistä liittolaisista Ukrainassa. Hän on johtanut Venäjälle myötämielistä Kansan valinta -puoluetta ja ollut puolueen kansanedustajana Ukrainan parlamentissa.

Analyysi: Käsitelläänkö Suomen Nato-hakemusta jo kesäkuussa?

Kello 19.46: Suomen mahdollista Nato-hakemusta voitaisiin teoriassa puida jo kesäkuun lopussa Naton huippukokouksessa Madridissa, pohtii Aamulehden toimittaja Anita Simola.

Mitä keskiviikkona esitellystä turvallisuusselonteosta jäi käteen? Lue analyysistä alta:

Lue lisää: Luottamus Venäjään romahti kerralla: Vauhdilla kasattu selonteko on käden­lämpöisen Nato-myönteinen, mutta käsitelläänkö Suomen hakemusta jo kesäkuun huippukokouksessa?

Ukrainassa yksin Dnipron ruumishuoneilla yli 1 500 kuollutta venäläissotilasta, sanoo varapormestari

Kello 14.52: Ukrainassa yksin Dnipron kaupungin ruumishuoneilla on yli 1 500 kuollutta venäläissotilasta, joita kukaan ei ole halunnut tulla noutamaan. Asiasta kertoo kaupungin varapormestari Mihail Lysenko.

Itä-Ukrainan Dnipro on toistaiseksi säästynyt pahimmilta taisteluilta Venäjän hyökkäyksessä maahan. Varapormestari kertoi toivovansa, että venäläisäidit pääsisivät hakemaan poikansa pois.

Venäjän ja Ukrainan kärsimistä tappioista on saatavilla vain vähän riippumatonta tietoa. Ukrainan mukaan Venäjän sotilaiden kokonaistappiot hyökkäyksen alettua ovat lähes 20 000:n luokkaa.

Hersonin vankiloista on ruoka loppu

Kello 13.33: Hersonin kaupungin pormestari Igor Kolykhaiev pelkää katastrofia vankiloissa, joissa on vankeina venäjämielisiä separatisteja.

Neljässä miehitetyn Hersonin vankilassa ruoka on loppu, kertoi Kolykhaiev maanantaina The New York Timesille puhelimitse. Kaupungin vankiloissa on Donetskin alueen venäjämielisiin separatistijärjestöihin kuuluvia vankeja.

Herson oli ensimmäinen suuri ukrainalaiskaupunki, jonka Venäjä miehitti helmikuun suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen. Sen jälkeen kaupungin varat jäädytettiin, jonka vuoksi vankiloiden henkilökunnalle ei myöskään olla pystytty maksamaan palkkoja.

Pormestari pelkääkin, että vanginvartijat hylkäävät vankilat ja venäläisjoukot vapauttavat separatistit.

”Me emme saa ottaa vastaan varoja ruokaan tai palkkoihin. Tästä tulee katastrofi”, sanoi Kolykhaiev.

Kuvernööri: Harkovassa Venäjän iskuja viimeisen vuorokauden aikana yli 50

Kello 13.33: Ainakin seitsemän ihmistä on kuollut ja 22 loukkaantunut viimeisen vuorokauden aikana iskuissa Harkovassa Ukrainan koillisosassa. Uhriluvuista kertoi alueen kuvernööri Oleh Synjehubov uutistoimisto Reutersin mukaan.

Kuolleiden joukossa on ainakin yksi lapsi, kaksivuotias poika.

Kuvernöörin mukaan Harkovan alueelle kohdistettiin 53 Venäjän iskua viimeisen vuorokauden aikana.

Reuters ei ole pystynyt itsenäisesti vahvistamaan tietoja.

Aiemmin keskiviikkona Ukrainan puolustusministeriö totesi, että Harkovan kaupungin osittainen saarto jatkuu, ja venäläisjoukot ovat jatkaneet siviilikohteiden pommittamista Harkovan ja Zaporižžjan alueilla.

Venäjän on odotettu aloittavan pian suurhyökkäyksen Itä-Ukrainassa.

Pelastajat sammuttivat tuleen syttynyttä rakennusta ohjusiskun jälkeen Harkovan kansainvälisellä lentokentällä 12. huhtikuuta.

Zelenskyi Viron parlamentille: Venäjä käyttää fosforipommeja Ukrainassa

Kello 13.33: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui keskiviikkona Viron parlamentille, uutistoimisto Reuters raportoi. Puheessaan hän toisti syytöksen siitä, että Venäjä käyttäisi fosforipommeja Ukrainassa.

Zelenskyin mukaan Venäjä kohdistaa terroristisia iskuja siviileihin.

Reuters ei ole itsenäisesti pystynyt vahvistamaan väiteitä.

Zelenskyi myös toisti puheessaan vetoomuksen siitä, että Venäjän painostamista hyökkäyksen lopettamiseksi täytyy jatkaa. Zelenskyin mukaan pakotteet Venäjää vastaan ovat ainoa keino pakottaa Venäjä sopimaan rauhasta.

SvD: Magdalena Andersson haluaa viedä Ruotsin Natoon tänä vuonna

Kello 13.20: Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson haluaa, että Ruotsi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä tänä vuonna, kirjoittaa Svenska Dagbladet. Lehden puoluelähteistä saamat tiedot kertovat, että sosiaalidemokraattien johto on tehnyt asiasta päätöksensä.

Anderssonin tavoite on jättää Ruotsin jäsenyyshakemus Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopussa, lehti kertoo.

Lue lisää: Marin Tukholmassa: Yhteinen Nato-linja Ruotsin kanssa olisi toivottava – ”Pidämme tärkeänä, ettei Suomi sulje ratkaisussa itseltään ovia”

Poikkeuksellisen paljon kuvia Mariupolista

Kello 12.55: Uutistoimistot ovat saaneet aiempaa enemmän kuvia saarretusta Mariupolin kaupungista, koska uutistoimisto AFP:n valokuvaaja on venäläisjoukkojen mukana kaupungissa. Kuvausmatkan on järjestänyt Venäjän armeija, ja kuvissa onkin ollut hyvin varustautuneita venäläisjoukkoja.

Venäjä väitti aiemmin, että yli 1 000 Ukrainan armeijan sotilasta olisi antautunut. Ukraina on kiistänyt väitteet. Varmistettua tietoa taistelujen edistymisestä on hyvin vähän ja on tietojen todenmukaisuutta on vaikea varmistaa, varoittaa uutiskanava CNN.

Venäläissotilas partioi Mariupolin kadulla 12. huhtikuuta.

Venäläissotilas seisoo vahdissa Mariupolin sairaalan edessä. Siviilit seisoivat omaisuutensa kanssa sairaalalla.

Mies kävelee polkupuörän kanssa Mariupolin kadulla.

Mariupolin keskusta on pitkälti tuhoutunut. Kuva on otettu 12. huhtikuuta Venäjän armeijan järjestämänä.

SVT: Britannia tarjoaa Pohjoismaiden tueksi lisättyä sotilaallista läsnäoloa

Kello 12.33: Britannian Ruotsin-suurlähettiläs Judith Gough kertoo Ruotsin yleisradion SVT:n haastattelussa maansa tarjoavan Pohjoismaille lisättyä sotilaallista läsnäoloa Itämeren alueen turvaamiseksi. Tarjous sisältäisi Britannian laivaston läsnäoloa sekä kehittyneitä tiedustelulentokoneita.

Suurlähettilään mukaan pohjoisen Euroopan alueet ovat strategisesti valtavan tärkeitä. Britannia pyrkii osana arktisen alueen strategiaansa tehostamaan yhteistyötä muun muassa Ruotsin, Suomen, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa.

Lähettiläs ei haastattelussa vielä kommentoinut sitä, kuinka suurista joukoista olisi kyse.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kieltäytyi kutsumasta Venäjän toimia kansanmurhaksi

Kello 12.20: Ranskan yleisradioyhtiön haastattelema presidentti Emmanuel Macron kieltäytyi kuvailemasta Venäjän toimia Ukrainassa kansanmurhaksi, kertoo uutiskanava CNN.

Hän sanoi, että tilannetta ei tule hyväksyä ja Venäjän toimet ovat sotarikoksia. Macron totesi kuitenkin, että termien kanssa tulisi olla varovainen, koska ”nämä kaksi kansaa [venäläiset ja ukrainalaiset] ovat veljiä”.

Suomi voi lopettaa venäläisen raakaöljyn tuonnin heinäkuussa

Kello 11.56: Ennen sodan syttymistä Suomen satamiin saapui keskimäärin kuusi Venäjältä tulevaa tankkeria viikossa. Nyt niitä tulee enää noin yksi viikossa. Kilpilahteen alukset saapuvat yhä useammin esimerkiksi Norjasta ja Hollannista, kertoi Helsingin Sanomat keskiviikkona.

Nesteelle päätös luopua venäläisestä raakaöljystä oli merkittävä. Viime vuonna kaksi kolmasosaa yhtiön ostamasta raakaöljystä oli venäläistä Urals-laatua, ja muissa raaka-aineissa osuus oli suurempikin. Yhtiö toi Venäjältä 7,8 miljoonaa tonnia raakaöljyä ja muita fossiilisia syöttöaineita.

Nyt venäläisen öljyn ostot ovat vähentyneet merkittävästi, joskaan eivät kokonaan. Nesteen mukaan korvaaminen on onnistunut 85-prosenttisesti.

Yhtiö kertoo, että sodan syttymisen jälkeen se ei ole ostanut venäläistä raakaöljyä päivämarkkinoilta eikä tehnyt uusia pitkäaikaisia hankintasopimuksia, mutta sitä sitovat olemassaolevat pitkäaikaiset hankintasopimukset. Sopimuksissa ostaja tyypillisesti sitoutuu minimiostoihin. Heinäkuun loppuun mennessä venäläisen raakaöljyn ostamisen pitäisi loppua kokonaan, Neste kertoo.

”Jäljellä olevat hankintasopimukset päättyvät raakaöljyn osalta heinäkuussa ja muiden syöttöaineiden osalta vuoden loppuun mennessä. Uskomme, että korvaavia raakaöljylaatuja löytyy maailmanmarkkinoilta”, yhtiö toteaa tiedotteessaan.

Saksan ennustetaan ajautuvan terävään taantumaan, jos Venäjän kaasutoimitukset katkeavat

Kello 11.53: Venäjän kaasutoimitusten välitön katkeaminen syöksisi Saksan talouden terävään taantumaan ensi vuonna, arvioivat maan johtavat talousinstituutit tuoreessa ennusteessaan.

Ennusteessa mallinnettiin, että jos kaasuhanat suljettaisiin lähipäivinä, Saksan talouskasvu jäisi tänä vuonna 1,9 prosenttiin ja ensi vuonna talous kutistuisi 2,2 prosentilla. Kasvun tielle paluu onnistuisi mahdollisesti vasta vuodesta 2024 eteenpäin.

Saksa on toistaiseksi vastustanut ajatusta venäläisenergiaan Ukrainan sodan vuoksi kohdistuvista pakotteista.

Venäjän puolustusministeriö: Yli tuhat ukrainalaissotilasta antautunut Mariupolissa

Kello 11.50: Venäjän puolustusministeriö väittää, että yli tuhat Ukrainan joukkojen merisotilasta olisi antautunut Mariupolin satamakaupungissa lähellä Ilyitšin teräs- ja rautatehdasta. Asiasta kertoo venäläinen uutistoimisto Tass uutistoimisto Reutersin mukaan.

Vain hieman aiemmin tšetšeenijohtaja sanoi Telegram-kanavallaan, että tuhat ukrainalaista merisotilasta on antautunut Mariupolissa. Venäjään kuuluvan Tšetšenian tasavallan itsevaltainen johtaja Ramzan Kadyrov kehotti Azovstalin terästehtaalla olevia ukrainalaisjoukkoja antautumaan.

Tšetšenia on lähettänyt useita joukkoja Ukrainaan Venäjän joukkojen tueksi.

Ukrainan asevoimat totesi aiemmin, että Venäjä suunnittelee iskua Azovstalin terästehtaalle. Azovstalin terästehdas on yksi Ukrainan suurimpia tehtaita.

Satelliittikuva näyttää Azovstalin terästehtaan alueen ilmasta. Kuva on otettu 9. huhtikuuta.

Terästehtaan hallinnasta on tullut yksi Mariupolin taistelujen keskeisimmistä kohdista. Azovstalin terästehdas on Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan yksi tärkeimmistä Ukrainan joukkojen tukikohdista piiritetyssä kaupungissa.

Venäjän televisiossa näytettiin Reutersin mukaan kuvaa, jossa väitettiin olevan ukrainalaissotilaita, jotka marssivat tietä pitkin kädet ilmassa.

Ukrainan puolustusministeriön edustajan mukaan heillä ei ole tietoja antautumisista Mariupolissa.

Taistelut Mariupolissa ovat jatkuneet kiivaina jo pitkään, mutta Venäjän pelätään saavan kaupunki kokonaan hallintaansa.

YK: Vahvistettuja siviiliuhreja Ukrainassa 4 450, todellinen määrä suurempi

Kello 11.47: YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto (OHCHR) kertoo vahvistettujen siviilikuolonuhrien määrän Ukrainassa Venäjän aloitettua suurhyökkäyksen 24. helmikuuta olevan nyt 1 892, joista 153 on lapsia, ja loukkaantuneiden 2 558. Ukrainan valtakunnansyyttäjän mukaan vahvistettujen lapsikuolonuhrien määrä on 191.

Vahvistetuista kuolonuhreista noin kolmannes on Donetskin ja Luhanskin alueilta. Uhreja on myös kahdeltatoista muulta alueelta kuten Kiovan, Harkovan, Sumyn, Mykolajivin, Hersonin ja Tšernihivin alueilta. OHCHR:n mukaan suurin osa siviilien kuolemista ja loukkaantumisista johtui laajaa tuhoa aiheuttavista räjähteistä, ja ohjus- ja ilmaiskusta.

OHCHR kuitenkin sanoo määrien olevan todellisuudessa huomattavasti korkeampia, sillä tiedonsaanti pahiten kärsineiltä alueilta on vaikeaa. Toimisto mainitsee esimerkkeinä Mariupolin, Izjumin, Borodjankan sekä Luhanskin alueen Popasnan.

Pirkanmaalaiset yritykset keränneet yli miljoona euroa Ukrainan hyväksi

Kello 11.19: Framery, Avant Tecno ja Aamulehti haastoivat pirkanmaalaiset yritykset tekemään lahjoituksia Ukrainan hyväksi. Haasteeseen on tartuttu vahvalla otteella ja rahaa on kertynyt jo yli 1 050 000 euroa.

Lue lisää: Pirkanmaalaiset yritykset ovat keränneet jo yli miljoona euroa Ukrainan hyväksi – Katso lahjoittajien komea lista ja summat

Ukrainan varapääministeri: Ukrainalaiskaupungeista ei saada avattua evakuointikäytäviä

Kello 9.28: Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoo Telegram-pikaviestinkanavallaan, että ukrainalaiskaupungeista ei keskiviikkona saada avattua evakuointikäytäviä siviileille.

Vereštšukin mukaan Zaporižžjan alueella venäläisjoukot olisivat eilen tukkineet evakuointibussien kulkua ja Luhanskissa rikkoneet tulitaukoa. Tämän vuoksi käytävien avaaminen on keskiviikkona liian riskialtista, sanoo Vereštšuk. Hänen mukaansa humanitaarisia käytäviä pyritään taas avaamaan mahdollisimman pian.

Eilen alkuiltaan mennessä evakuoitua oli saatu 2 671 henkilöä lähinnä Zaporižžjan alueen kaupungeista kuten Berdjanskista ja Melitopolista. Mariupolista saatiin evakuoitua vain 208 henkilöä ja koko Luhanskin alueelta 328.

Mariupol on Venäjän piirittämä ja tiettävästi osittain valloittama. Venäjän pelätään saavan kaupungin kokonaan haltuunsa lähiaikoina, kertoo BBC.

Mariupolin pormestari Vadym Boichenko kertoi nauhoitetussa tv-haastattelussa Guardianin mukaan, että 100 000 kaupungin asukasta odottaa evakuointia.

Venäjämieliset sotilaat ajoivat Mariupolissa panssarivaunulla lähellä Azovstalin metalli-ja terästehdasta 12. huhtikuuta.

Kaupunginjohtaja: Butšassa löytynyt tähän mennessä yli 400 ruumista

Kello 9.11: Butšan kaupungissa Ukrainassa on tähän mennessä löytynyt yhteensä 403 ihmisen ruumiit, jotka Venäjän joukkojen uskotaan surmanneen miehityksensä aikana.

Asiasta kertoi Guardianin mukaan Butšan kaupunginjohtaja Anatolyi Fedoruk.

Fedoruk lisäsi, että asukkaiden on liian aikaista palata vielä kotikaupunkiinsa.

YK ja useiden maiden johtajat ovat vaatineet sotarikosten tutkimista Ukrainassa sen jälkeen, kun julkisuuteen tuli järkyttäviä tietoja venäläisjoukkojen tekemistä raakuuksista. Ne ilmenivät sen jälkeen, kun venäläisjoukot olivat vetäytyneet Butšasta sekä muilta Kiovaa ympäröiviltä alueilta.

Lue lisää: Kiovan ympäristöstä paljastuu yhä enemmän raakuuksia – Butšassa löytynyt tähän mennessä yli 400 ruumista

Satelliittikuvat: Venäjä keskittää joukkoja Itä-Ukrainaan

Kello 8.41: Kaupallinen satelliittiyhtiö Maxar Technologies on julkaissut uusia kuvia venäläisten sotakaluston kokoontumisesta.

Tällä kertaa kuvamateriaali tallensi panssaroitujen ajoneuvojen kerääntymisen Venäjän alueelle, lähellä Solotiand Valuykin asutuksia Belgorodin alueella.

Kuvat on otettu kaksi päivää sitten Valuykista, 75 kilometriä moottoritietä pitkin Ukrainan alueella sijaitsevaan Velikyi Burlukiin. Useiden kilometrien pituinen venäläinen saattue näkyi aiemmin julkaistuissa satelliittikuvissa. Analyytikot tulkitsevat nämä kuvat reservien siirroksi Donbasin alueelle Venäjän tulevaa hyökkäystä varten.

Maxar on kaupallinen yritys, jonka kuvia ovat käyttäneet esimerkiksi Kremlin kannattajat yrittäessään todistaa, että Butšan murhat ovat lavastettuja, kertoo BBC.

Satelliittikuva maanantailta näyttää sotilasajoneuvoja ja telttoja Solotin kylän lähistöllä Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa.

Mariupolin pormestari: yhteensä noin 21 000 satamakaupungin siviiliä kuollut

Kello 8.08: Ukrainan Mariupolin kaupungin pormestari sanoi, että noin 21 000 satamakaupungin siviiliä on kuollut Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Televisiokommenteissaan Vadym Boichenko sanoi, että tarkkaa uhrien määrää on ollut vaikea laskea katutaisteluiden alkamisen jälkeen.

”Tiedämme ja on näyttöä siitä, että ruumiit katoavat kaduilta”, hän sanoi The Guardianin mukaan.

”Tiedämme, että on paikkoja, joihin he piilottavat ruumiita ja sitten he suunnittelevat tuhoavansa todisteet Mariupolissa tekemistään kidutuksista. Kutsumme sitä kansanmurhaksi, kutsumme sitä sotarikokseksi.”

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi myös aiemmin, ettei voida varmasti vahvistaa, onko Mariupolissa käytetty kemiallisia aseita, ja jos on, millaisia ne ovat.

Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan presidentit vierailevat Kiovassa

Kello 8.00: Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron presidentit ovat saapuneet Ukrainaan ja ovat matkalla Kiovaan tapaamaan Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä, kertoo puolalainen mediatoimisto al Jazeera -uutiskanavan mukaan. Myös Viron presidentti Alar Karis kertoo Twitterissä olevansa matkalla Kiovaan.

Matkan tarkoitus on osoittaa tukea Ukrainalle.

Odotettu turvallisuusselonteko etenee eduskuntaan

Kello 6.28: Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden punninta on alkamassa toden teolla. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on antamassa tänään eduskunnalle ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta.

Selonteko käynnistää prosessin, jolla selvitetään eduskunnan tahto Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon. Varsinaisia päätöksiä on luvassa vasta myöhemmin keväällä.

Selonteko on esillä valtioneuvoston yleisistunnossa kello 13, minkä jälkeen asiasta on määrä järjestää tiedotustilaisuus.

Lue lisää: Nato-punninta tiivistyy – hallitus antaa odotetun turvallisuusselonteon eduskunnalle

Pääministeri Marin tapaa ruotsalaiskollegansa Tukholmassa

Kello 6.27: Pääministeri Sanna Marin (sd) tapaa Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin tänään Tukholmassa.

Marinin ja pääministeri Anderssonin keskusteluiden pääaiheena on turvallisuusympäristön muuttunut tilanne Euroopassa sekä Suomessa ja Ruotsissa käytävä turvallisuuspoliittinen keskustelu.

Suomen ja Ruotsin pääministereillä oli viimeksi kahdenkeskinen tapaaminen Helsingissä viime kuun alkupuolella.

Zelenskyi ehdottaa Venäjälle ukrainalaisoligarkin vaihtamista sotavankeihin

Kello 6.27: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdottaa Venäjälle ukrainalaisoligarkki Viktor Medvedšhukin vaihtamista ukrainalaisiin sotavankeihin. Zelenskyi kertoi ehdotuksestaan Telegram-viestipalvelussa julkaistussa puheessaan.

Maanpetoksesta epäilty Medvedtšuk pakeni kotiarestistaan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Zelenskyi kertoi tiistaina, että Ukrainan tiedustelupalvelu otti Medvedtshukin kiinni erikoisoperaatiossaan.

Medvedtshukilla on läheiset suhteet Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.

Zelenskyi julkaisi tiistaina kuvapalvelu Instagramissa valokuvan venäjämielisestä ukrainalaisesta oligarkista ja kansanedustajasta ja oppositiojohtajasta Viktor Medvedtšukista. Kuvassa Medvedtšuk istuu käsiraudoissa.

Kuva on Reutersin mukaan julkaistu Ukrainan turvallisuuspalvelun toteuttaman operaation jälkeen.

Kremlin tiedottaja toteaa uutistoimisto Tassin mukaan, että hän on nähnyt valokuvan, mutta ei pysty sanomaan, onko se aito.

Biden sanoo Putinin syyllistyneen kansanmurhaan Ukrainassa

Kello 6.26: Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sanoo Venäjän presidentin Vladimir Putinin syyllistyneen kansanmurhaan Ukrainassa.

Biden sanoi puheessaan Des Moinesissa, ettei amerikkalaisten tulojen ja heidän bensiinin hintansa pitäisi riippua siitä, että diktaattori julistaa toisella puolella maailmaa sodan ja aloittaa kansanmurhan. Myöhemmin asiasta kysyttäessä hän vahvisti pitävänsä Venäjän toimia Ukrainassa kansanmurhana.

Biden on aikaisemminkin käyttänyt Putinista kovaa kieltä ja kutsunut häntä muun muassa teurastajaksi ja sotarikolliseksi.

CNN: Etyj julkaisee Ukrainan sodan ihmisoikeusloukkauksia käsittelevän raporttinsa

Kello 6.26: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) julkaisee Venäjän ihmisoikeusloukkauksia Ukrainan sodassa koskevan tutkimusraporttinsa tänään keskiviikkona, kertoo uutiskanava CNN. Asiasta kertoi CNN:lle järjestön Yhdysvaltain edustajiston tiedottaja.

Kolmen Etyjin asiantuntijan tekemä raportti annettiin CNN:n mukaan järjestön jäsenmaiden tarkasteltavaksi jo tiistaina. Tutkimus sai alkunsa, kun 45 Etyjin jäsenmaata käynnisti Moskovan mekanismina tunnetun prosessin maaliskuun alussa.

Etyjin mukaan tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa muun muassa mahdollisista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Arvio: Ukrainan sota synkistää Suomen talousnäkymiä

Kello 6.25: Työn ja talouden tutkimus Labore on selvästi synkistänyt arvioitaan Suomen talouskasvusta tänä vuonna. Tutkimuslaitos ennustaa, että Ukrainan sodan suorat ja epäsuorat vaikutukset supistavat tämän vuoden talouskasvua 1,5–2,0 prosenttiyksikköä.

Uudessa arviossa tälle vuodelle ennustetaan 1,8 prosentin kasvua, kun vielä viime syksynä kasvuluvuksi arvioitiin 3,5 prosenttia.

Ensi vuodelle Labore ennustaa 1,5 prosentin ja sitä seuraavalle vuodelle 1,4 prosentin talouskasvua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut