Inflaatio satoi Le Penin laariin Ranskan vaaleissa, joissa talous painaa yhä vaa'assa ulkopolitiikkaa enemmän, katsoo tutkija

Ukrainan sota ei noussut Ranskan vaalien ykkösteemaksi muuten kuin inflaatiovaikutuksiltaan.

Äärioikeiston Marine Le Pen ensimmäisen vaalikierroksen päätyttyä 10. huhtikuuta. Le Pen kohtaa toisella kierroksella Ranskan istuvan presidentin Emmanuel Macronin.

11.4. 9:29 | Päivitetty 11.4. 14:41

Helsinki

Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos kertoo Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan siitä, että sisäpolitiikka ja talous painavat yhä ranskalaisäänestäjän vaa'assa enemmän kuin Ukrainan sota ja ulkopolitiikka.

Kansainväliset tapahtumat heijastuivatkin ranskalaisäänestäjien käyttäytymiseen eniten inflaation kautta, mikä selittää sitä, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin myötäilystä tunnettu äärioikeiston Marine Le Pen nousi jälleen toiselle kierrokselle istuvan presidentin Emmanuel Macronin vastaehdokkaaksi.

”Se, että koronakriisin ja Ukrainan sodan myötä keskustelu keskittyi niin paljon nouseviin hintoihin, hyödytti Le Peniä selkeästi, sillä hän ratsasti näillä teemoilla kulttuurin ja identiteettipoliittisten kysymysten lisäksi. Tämä on ehkä se tärkein yksittäinen havainto tällä kertaa”, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan Le Pen on viime vuosina aina keltaliiviliikkeen noususta lähtien pyrkinyt asemoimaan poliittisen viestinsä hintojen nousuun ja talouteen tarjoamalla erilaisia verohelpotuksia ja muita etuja bensan hinnan noususta kärsiville.

”Kaikissa kyselyissä se nousi selkeästi ykkösteemaksi. Huoli ostovoimasta on niin vahvasti Ranskan poliittista kenttää määrittävä kysymys, että siihen reagointi oli todella suuressa osassa”, tutkija sanoo.

Melenchonin kannattajat voivat ratkaista toisen kierroksen

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ero Macronin ja Le Penin välillä ei lopulta ollut niin tiukka kuin viimeisten kannatuskyselyiden perusteella olisi voinut olettaa. Kun ensimmäisen kierroksen äänistä oli laskettu 98 prosenttia, Macronilla oli koossa 27,8 prosenttia äänistä ja Le Penillä 23,2 prosenttia, kertoo Ranskan sisäministeriön vaalilaskenta.

Le Pen oli lopulta kannatukseltaan lähempänä kolmanneksi tullutta laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchonia, joka sai äänistä liki 22 prosenttia.

”Macronin kaula Le Peniin on kuitenkin aika merkittävä. Huomionarvoisempaa oli se, kuinka lähellä Le Pen ja vasemmiston Melenchon olivat toisiaan. Toisen kierroksen oikeastaan ratkaisee se”, kenen taakse Melenchonin kannattajat ryhmittyvät.

Viiden vuoden takaisissa edellisissä presidentinvaaleissa Melenchon ylsi ensimmäisellä kierroksella neljännelle sijalle 19,6 prosentin äänisaaliilla ja kärkikaksikko oli sama. Toisella kierroksella karkeasti laskettuna noin puolet Melenchonia äänestäneistä ryhmittyi Macronin tueksi ja toinen puolisko jätti äänestämättä.

”Le Pen ei juurikaan kerää kannatusta Melenchonin kannattajien parissa. Iso kysymys on se, voiko äänestämättä jättävien joukko vieläkin nousta. Macron ei todellakaan herätä innostusta Melenchonin kannattajien parissa”, Miettinen sanoo.

Melenchonin viesti Le Peniä vastaan ”todella vahva”

Miettinen antaa suuren painoarvon Melenchonin omassa puheessaan antamalle viestille, jonka mukaan yhtäkään ääntä ei saa antaa Le Penille toisella kierroksella. Melenchon ei kuitenkaan mennyt niin pitkälle, että olisi kehottanut kannattajiaan äänestämään Macronia.

”Se viesti oli todella vahva, ja sillä on vaikutusta. Luulen, että Ranskassa ei niinkään äänestetä (toisella kierroksella) Macronin puolesta vaan Le Peniä vastaan.”

Miettisen mukaan Ranskan vaaleissa on tyypillistä, että vaalipäivää lähestyttäessä kilpailukykyisten ehdokkaiden joukko pienenee ja aiemmin kannatuskyselyissä menestyneet ehdokkaat putoavat kärjestä.

”Äänien keskittyminen yksittäisten ehdokkaiden taakse on sellainen kehitys, joka määrittää näitä viimeisiä viikkoja. Moni tuli Macronin taakse ja moni Le Penin taakse. Muiden nousseiden ehdokkaiden, kuten Valérie Pecressen ja Éric Zemmourin”, kannatus jäi kuitenkin aika vaatimattomaksi.

Vielä Le Peniäkin radikaalimpana oikeistolaisena pidetty Zemmour oli saanut 7,1 prosenttia äänistä, kun äänistä oli laskettu lähes 98 prosenttia. Zemmour on toivonut kannattajiensa äänestävän toisella kierroksella Le Peniä.

”Tämä ei ole ollenkaan selvä kysymys. Vaikka heidän teemansa ovat monessa mielessä samoja, kannattajapohja on itse asiassa aika erityyppinen. Siinä missä Le Penin kannatus nousee tehdastyöläisten joukosta”, on Zemmourin kannattajakunta huomattavasti koulutetumpi.

Tutkijan mukaan voi olla, että suurin osa Zemmourin kannattajista tukee Le Peniä toisella kierroksella, mutta tuskin kuitenkaan kaikki.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut