Ukraina odottaa Venäjän suurhyökkäyksen idässä alkavan pian – Expressen: Suomessa järjestettiin korkean tason Nato-kokous

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Maanantai oli sodan 47. päivä.

Pelastajat yrittivät sammuttaa pommitusten aiheuttamaa tulipaloa Harkovassa Ukrainassa maanantaina 11. huhtikuuta. Viranomaistietojen mukaan kaupungissa kuoli ainakin 11 siviiliä viikonlopun aikana.

11.4. 6:11 | Päivitetty 11.4. 22:46

Aamulehti

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi kuusi viikkoa sitten 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.

Maanantai 11.4.

Presidentti Niinistö HS:lle viime viikon kokouksesta: Mitään suurta salaisuutta se ei sisältänyt

Presidentti Sauli Niinistö vahvistaa HS:lle, että Helsingissä kokoontui viime viikolla niin sanottu Jakobsonin-Wallenbergin ryhmä. Edesmenneen suomalaisdiplomaatin Max Jakobsonin aikoinaan perustama epävirallinen keskusteluryhmä toimii edelleen Suomen ja Ruotsin suhteiden edistämiseksi.

Ryhmä kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan epämuodollisesti ajankohtaisista aiheista.

”Pidän yhteyttä arvokkaana”, Niinistö sanoo.

Hän kertoo olleensa puhumassa ryhmän kokouksessa aiemminkin, jo yli 20 vuotta sitten valtiovarainministerinä.

Niinistö kertoo saaneensa pyynnön tulla puhumaan suomalaiselta taholta. Alustuksen luonnollisena aiheena oli hänen mukaansa vallitseva tilanne Ukrainassa ja Suomen turvallisuusajattelu.

”Selvitin ajatuksiani kansainvälisestä politiikasta, tulevaisuudesta Ukrainassa ja Suomen asemoinnista tällä hetkellä. Viestini oli sama kuin se, mitä olen julkisestikin puhunut. Mitään suurta salaisuutta se ei sisältänyt”, Niinistö sanoo.

Harkovassa rajuja pommituksia

Kello 22.12: Harkovan kaupunki oli maanantaina rajun pommituksen kohteena, alueen pormestari Ihor Terehov sanoi televisiohaastattelussa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Terehovin mukaan pommituksissa kuoli useita ihmisiä, muun muassa yksi lapsi.

Itäisessä Ukrainassa sijaitseva Harkova on maan toiseksi suurin kaupunki.

Ukrainan viranomaisten mukaan tiedot Mariupolin ”viimeisestä taistelusta” ovat vääriä

Kello 21.47: Mariupolin satamakaupungin puolustus jatkuu yhä, sanoivat Ukrainan viranomaiset maanantaina ja kiistivät tiedot, joiden mukaan kaupunki olisi päätymässä minä hetkenä hyvänsä kokonaan Venäjän joukkojen haltuun.

Kaupungin varapormestari Serhi Orlov kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle, että taistelut Mariupolista jatkuvat.

Myös Ukrainan puolustusvoimien komentaja, kenraali Valeri Zalužnyi sanoi maanantaina julkaistussa tiedotteessa, että Mariupolin puolustaminen jatkuu.

BBC:lle puhunut Orlov kiisti maanantaiaamuna Facebookissa julkaistun Ukrainan 36. merijalkaväkiprikaatin edustajan päivityksen aitouden. Orlovin mukaan Venäjän joukot ”miehittivät väliaikaisesti osaa kaupungista”, ja ukrainalaissotilaat jatkavat yhä kaupungin keskustan ja eteläisten osien puolustamista.

Expressen: Suomessa järjestettiin viime viikolla korkean tason Nato-kokous

Kello 21.35: Suomessa järjestettiin viime viikolla korkean tason Nato-kokous, johon osallistui suomalaisia ja ruotsalaisia poliitikkoja ja yritysjohtajia, kertoo ruotsalaislehti Expressen. Tapaaminen järjestettiin Helsingissä.

Suomesta kokoukseen osallistui lehden mukaan myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ruotsin korkean tason poliitikoista paikalla oli valtiovarainministeri Mikael Damberg. Lisäksi paikalla olivat sekä Suomen että Ruotsin puolustusvoimien komentajat.

Expressenin mukaan tapaamisen keskiössä oli keskustelu Nato-jäsenyydestä ja liike-elämän vaikuttajien näkemykset asiasta. Tapaamiseen osallistui Ruotsista muun muassa sijoitusyhtiö Investorin hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg.

Tapaamisen järjesti Expressenin mukaan niin sanottu Max Jakobson -ryhmä, joka on nimetty edesmenneen suomalaisdiplomaatin mukaan.

Ukrainan lapsista kaksi kolmasosaa on joutunut jättämään kotinsa, arvioi YK

Kello 20.47: Melkein kaksi kolmasosaa Ukrainan lapsista on joutunut jättämään kotinsa Venäjän hyökättyä Ukrainaan kuusi viikkoa sitten.

Asiasta kertoi YK:n lastenjärjestö Unicefin edustaja Manuel Fontaine maanantaina CNN:n mukaan. Ukrainaan jääneistä, arviolta noin 3,2 miljoonasta lapsesta melkein puolet on vaarassa kärsiä nälästä, hän lisäsi.

Lasten tilanne on pahin Mariupolin ja Hersonin kaupungeissa, joissa lapset perheineen ovat viikkoja eläneet pommisuojissa tai kellareissa ilman juoksevaa vettä, riittävää ruokaa tai terveyspalveluja.

Ukraina odottaa Venäjän suurhyökkäyksen idässä alkavan pian

Kello 17.47: Ukraina odottaa Venäjän aloittavan suurhyökkäyksen maan itä- ja eteläosiin pikimmiten. "Vihollinen on saanut valmistelunsa lähes valmiiksi. Hyökkäys alkaa pian", Ukrainan armeijan tiedottaja Oleksander Motuzjanyk kertoi maanantaina. "Ukrainan armeija on valmis", hän lisäsi.

Asiasta raportoi uutistoimisto AFP.

Ukraina on odottanut itään ja etelään kohdistuvaa hyökkäystä sen jälkeen, kun se pakotti venäjän joukot perääntymään Kiovan ympäristöstä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä on keskittänyt Itäiseen Ukrainaan kymmeniä tuhansia sotilaita suurhyökkäystä varten.

"Ennustamme, että näillä alueilla käydään lähitulevaisuudessa kovia taisteluita", Motuzjanyk sanoi viitaten länsimaisten tiedustelupalvelujen tietoihin.

Ukrainan armeijan lähteiden mukaan Venäjä aikoo vallata hallitsemastaan Krimistä sen pohjoispuolelle Hersoniin ulottuvan käytävän.

Se, hyökkääkö Venäjä uudelleen Kiovaan, riippuu Motuzjanykin arvion mukaan siitä, miten se menestyy taisteluissaan itäisellä ja eteläisellä alueella.

Nehammer: Keskustelu Putinin kanssa oli suora, avoin ja tiukka

Kello 17.42: Itävallan liittokansleri Karl Nehammerin mukaan hänen ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin välinen keskustelu oli erittäin suora, avoin ja tiukka. Nehammer sanoo hänen pääviestinsä Putinille olleen se, että sodan Ukrainassa täytyy loppua, sillä sodassa on vain häviäjiä.

Nehammer sanoo myös kokeneensa, että hänellä oli velvollisuus tavata Putin, jotta yksikään kivi ei jäisi kääntämättä sodan päättämisen tai ainakaan humanitäärisen avun edistämiseksi.

Nehammerin kommenteista kertoo uutistoimisto Reuters.

Nehammer ja Putin tapasivat maanantaina iltapäivällä. Tapaaminen kesti runsaan tunnin ja se käytiin Putinin virka-asunnolla Moskovan ulkopuolella.

Itävallan liittokansleri on tavannut Putinin Moskovassa

Kello 17.03: Itävallan liittokansleri Karl Nehammer on tavannut Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa.

Kreml tiedotti asiasta myöhään iltapäivällä.

Nehammer on ensimmäinen Putinin luona vieraileva EU-maan johtaja Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Itävallat ei ole sotilasliitto Naton jäsen, ja se on vaalinut hyviä suhteita Venäjään vuosikymmenien ajan. Puolueettomana maana Itävalta on usein esiintynyt neuvottelijana Venäjän ja Euroopan välisissä suhteissa.

Nehammer vieraili viikonloppuna myös Kiovassa ja sanoi, että haluaa tapaamisessaan Putinin kanssa edistää Ukrainan ja Venäjän välistä vuoropuhelua.

Vahvistamaton tieto: Yhdeksäs korkea-arvoinen venäläisupseeri kuollut Ukrainassa

Kello 16.14: Jo yhdeksäs korkea-arvoinen venäläisupseeri on kuollut Ukrainassa, sanoo Britannian yleisradioyhtiö BBC viitaten useisiin medialähteisiin. BBC ei ole pystynyt riippumattomasti varmistamaan tietoa kuolemasta.

Kuollut upseeri oli 59. kaartin panssarirykmentin komentaja eversti Aleksander Bespalov. BBC:n mukaan on epäselvää, missä ja miten Bespalov tarkalleen kuoli.

Ukrainan ja Venäjän ilmoittamat tiedot kuolleiden venäläissotilaiden määrästä eroavat toisistaan huomattavasti. Ukrainan mukaan Ukrainassa on Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä 24. helmikuuta kuollut 19 000 venäläissotilasta. Venäjä on julkaissut kuolinlukuja harvoin, mutta 25. maaliskuuta sen mukaan luku oli 1 351.

Saksalaislehti palkkasi sotaa vastaan protestoineen venäläistoimittajan

Kello 14.48: Saksalainen Die Welt -lehti kertoi maanantaina ottaneensa palkkalistoilleen venäläisen toimittajan Marina Ovsjannikovan. Hän nousi kuuluisuuteen protestoituaan Ukrainan sotaa vastaan Venäjän television suorassa uutislähetyksessä.

Die Weltin mukaan Ovsjannikova työskentelee freelancekirjeenvaihtajana raportoiden "muun muassa Venäjältä ja Ukrainasta". Lisäksi hänestä tulee Die Weltin tv-kanavan vakituinen avustaja.

Ovsjannikova ilmestyi viime kuussa Venäjän television pääuutislähetyksen uutisankkurin taakse pidellen kylttiä, jossa muun muassa luki englanniksi No War.

Ovsjannikova pidätettiin ja hän sai sakot, mutta edessä voi olla vielä uusia syytteitä ja mahdollinen vankeusrangaistus.

Marina Ovsjannikova protestoi sotaa vastaan Venäjän television suorassa uutislähetyksessä 15. maaliskuuta. Hän piteli uutisankkurin takana kylttiä, jossa luki muun muassa englanniksi No War.

Mariupolin puolustus murtumassa

Kello 14.03: Ukrainassa Mariupolin satamakaupunkia viikkokausia puolustaneet sotilaat kertoivat olevansa nyt menettämässä kaupungin. ”Tämän päivän taistelu jäänee viimeiseksi, koska ammukset ovat loppumassa. Se merkitsee kuolemaa osalle meistä ja vankeutta lopuille”, kaupunkia puolustavan 36. merijalkaväkiprikaatin edustaja kirjoittaa Facebookissa.

Ukrainalaissotilaat kirjoittivat olevan venäläisjoukkojen saartamina. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Mariupolissa on todennäköisesti kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä.

Mariupolin satamakaupunki Etelä-Ukrainassa on venäläisille strategisesti tärkeä, koska maayhteys Krimiltä Itä-Ukrainaan edellyttää kaupungin valtaamista.

EU:n ja Öljynviejämaiden järjestön edustajat tapaavat

Kello 13.49: Euroopan unionin ja Öljynviejämaiden järjestön (OPEC) edustajat tapaavat tänään, keskellä vaatimuksia venäläisen öljyn asettamisesta EU:n pakotelistalle. Tapaaminen on Itävallan Wienissä, jossa OPEC:n päämaja sijaitsee, kertoo uutistoimisto Reuters.

OPEC on aiemmin kieltäytynyt Yhdysvaltojen ja Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) kehotuksista pumpata lisää raakaöljyä hintojen tasaamiseksi. Öljyn hinta nousi merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjä on yksi maailman suurimmista öljyntuottajamaista.

EU:n edustajat sekä ainakin Irlannin, Liettuan ja Hollannin ulkoministerit ovat vihjanneet, että viime viikkoista hiilentuontikieltoa voitaisiin seuraavaksi laajentaa öljyyn. Australia, Kanada ja Yhdysvallat ovat jo kieltäneet venäläisöljyn ostamisen.

Venäjä väittää tuhonneensa ilmatorjunta­ohjusjärjestelmiä

Kello 13.39: Venäjä sanoo tuhonneensa S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, jotka eurooppalainen maa oli toimittanut Ukrainaan. Venäjän puolustusministeriön väitteestä kertovat muun muassa uutistoimisto Reuters ja brittilehti The Guardian.

Ministeriön mukaan mereltä laukaistavat Kalibr-ohjukset tuhosivat neljä S-300 laukaisujärjestelmää sunnuntaina. Järjestelmien kerrotaan olleen kätkettyinä lentokonehalliin. Venäjän mukaan 25 ukrainalaista sotilasta sai hyökkäyksessä osumia. The Guardianin mukaan väitteen paikkansapitävyyttä ei ole pystytty todentamaan.

Venäjä ei kertonut, mikä Euroopan maa oli toimittanut järjestelmät. The Guardian kertoo Slovakian ilmoittaneen perjantaina, että se on lahjoittanut vastaavanlaisen järjestelmän Ukrainaan.

Ukrainan sotilaiden koulutus jatkuu Liettuassa

Kello 13.30: Liettua aloittaa uudelleen ukrainalaisten sotilaiden kouluttamisen Liettuassa. Asevoimien komentajan kenraaliluutnantti Valdemaras Rupsysin mukaan koulutuksen painopiste on panssarintorjunta-aseissa.

Rupsys ei paljasta Liettuaan tulevien koulutettavien määrää, mutta sanoo koulutuksen alkavan päivien tai viikkojen kuluessa. Liettua on Naton jäsen, mutta Rupsysin mukaan koulutus perustuu kahdenväliseen sopimukseen Ukrainan kanssa eikä kyse ole Naton toiminnasta.

Kreml: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei toisi vakautta Eurooppaan

Kello 13.01: Kremlin mukaan Suomen ja Ruotsin mahdollinen liittyminen sotilasliitto Natoon ei toisi vakautta Eurooppaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan asiaa kommentoi Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov konferenssipuhelussa. ”Olemme toistuvasti sanoneet, että liitto on vastakkainasettelun väline, eikä sen laajentaminen lisäisi vakautta Euroopan mantereella.”

Viime viikolla Peskov totesi uutiskana Sky Newsin haastattelussa, että mikäli Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, Venäjän olisi tasapainotettava tilannetta omilla toimitaan. ”Meidän on hiottava omaa länsikylkeämme turvallisuutemme takaamiseksi”, Peskov kommentoi tuolloin.

Keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-hakemuksesta on käynyt vilkkaana sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan. Hallituksella on ollut tekeillä selvitys asiasta. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan hallituksen Nato-selvitys luovutetaan eduskunnalle keskiviikkona.

Tänään auki yhdeksän humanitaarista käytävää

Kello 12.48: Ukraina ja Venäjä ovat sopineet yhdeksän humanitaarisen käytävän avaamisesta tänään, kertoo BBC. Käytävien avulla yritetään evakuoida ihmisiä Kaakkois-Ukrainan kaupungeista, kuten Mariupolista, Zaporižžjaan ja Luhanskin alueelta Bahmutiin. Ukrainalaisviranomaiset ovat pyrkineet vauhdittamaan evakuointeja Donbasin alueelta, minne Venäjän on kerrottu valmistelevan suurhyökkäystä.

Kansainvälisen Punaisen Ristin komitean välittämä kuva näyttää, miten ihmisiä evakuoitiin linja-autokuljetuksin Berdianskista Zaporižžjaan keskiviikkona 6. huhtikuuta.

Kolme ulkoministeriä: Venäläinen öljy ehkä seuraavalle pakotelistalle

Kello 12.00: Euroopan komissio valmistelee Venäjän öljysaartoa, mutta päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, Irlannin, sanovat Liettuan ja Hollannin ulkoministerit. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mukaan komissio ei välittömästi kommentoinut väitettä.

”Komissio työskentelee nyt varmistaakseen, että öljy on osa seuraavaa pakotepakettia”, sanoi Irlannin ulkoministeri Simon Coveney. Liettuan ja Hollannin ulkoministerit yhtyivät Coveneyn lausuntoon. ”Me tarkastelemme kaikkia muita (pakotteita), mukaan lukien energiaa”, sanoi Hollannin ulkoministeri Wopke Hoekstra.

Noin neljännes EU-alueelle tuotavasta raakaöljystä tuodaan Venäjältä. EU:n ulkoministerit kokoustavat tänään Luxemburgissa.

Venäjä luisuu kohti maksu­kyvyttömyyttä

Kello 11.53: Venäjä ei ole ajautunut maksukyvyttömyyteen ulkomaisten velkojensa kanssa sitten vuoden 1917 vallankumouksen, mutta maan 24. helmikuuta 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut tilanteen täysin.

Hyökkäyksen alkamisen jälkeen länsi on asettanut historiallisen tiukat talouspakotteet Venäjän painostamiseksi. Lännen pakotteet ovat käytännössä eristäneet Venäjän kansainvälisistä maksujärjestelmistä.

Lue lisää: Venäjä luisuu vauhdilla kohti maksukyvyttömyyttä – nyt maa uhkaa länttä oikeustoimilla: ”Totta kai nostamme oikeusjutun”

Venäjä aikoo ryhtyä oikeustoimiin, jos länsi ajaa maan maksukyvyttömyyteen ulkomailta ottamiensa velkojen kanssa, ilmoitti Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanov Kremlin ohjauksessa olevassa Izvestia-sanomalehdessä maanantaina.

Zelenskyi: Mariupolissa jopa kymmeniätuhansia kuolleita

Kello 11.51: Kymmeniätuhansia ihmisiä on todennäköisesti tapettu Venäjän hyökkäyksessä Mariupolin satamakaupunkiin, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoo.

”Mariuopol on tuhottu, siellä on kymmeniä tuhansia kuolleita, mutta edes tästä huolimatta Venäjä ei lopeta hyökkäystään”, Zelenskyi kertoi videolla Etelä-Korean lainsäätäjille.

Zelenskyin lausunnosta uutisoiva Reuters sanoo, ettei se ole pystynyt varmistamaan lausuntoa. Tilanne Mariuopolissa on ollut vaikea jo viikkoja. Kaupunki on venäläisjoukkojen saartama ja siviilien evakuointi on ollut vaikeaa.

Haavisto: Suomella ja Ruotsilla omat harkintansa puolustuksesta

Kello 11.28: Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä ennen EU:n ulkoministerikokousta Luxemburgissa. Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) vihjasi viikonloppuna Hufvudstadsbladetille Nato-jäsenyyden vaihtoehdoksi suomalais-ruotsalaista puolustusliittoa.

”Ajatuksia saa esittää ja erilaisia konsepteja, mutta Suomella ja Ruotsilla on omat harkintansa menossa ratkaisuista”, sanoi Haavisto toimittajille. Haaviston mukaan Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on on tiivistä, mutta tällä hetkellä keskustelu keskittyy Natoon. ”Suomi ei aseta rajoja tai esteitä yhteistyölle. Tällä hetkellä niiden vuoksi on alettu keskustella Nato-jäsenyydestä.”

Haavisto sanoi, että Suomi ja Ruotsi käyvät jatkuvaa keskustelua toistensa turvallisuustilanteesta, mutta eivät vaikuta toistensa ratkaisuihin. Haavisto kuitenkin toivoi, että jos jompikumpi maa valitsee hakea Nato-jäsenyyttä, molemmat tekevät sen ja mahdollisimman samanaikaisesti.

Hän ei kuitenkaan avannut Suomen aikatauluja tarkemmin kuin sen, että hallitus antaa eduskunnalle Nato-selvityksen keskiviikkona ja sen jälkeen asiasta käydään parlamentaarista keskustelua.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) osallistuu maanantaina EU:n ulkoministerien kokoukseen Luxemburgissa. Haavisto kuvattiin perjantaina 8. huhtikuuta eduskunnassa sen jälkeen, kun Ukrainan presidentti oli puhunut videoyhteydellä kansanedustajille.

Ericsson keskeyttää liiketoimintansa Venäjällä

Kello 10.52: Verkkolaitteita valmistava Ericsson on ilmoittanut keskeyttävänsä toistaiseksi liiketoimintansa Venäjällä Euroopan unionin määräämien uusien pakotteiden takia. Yhtiön työntekijät Venäjällä siirtyvät palkalliselle vapaalla.

Puolustusvoimat valmistelee uusien lennokkien hankintaa

Kello 10.49: Puolustusvoimat kartoittaa valmistajia uuden lennokkijärjestelmän toimittamisesta Suomelle ensi vuonna. Puolustusvoimien logistiikkalaitos on julkaissut lennokkijärjestelmästä osallistumishakemusilmoituksen, johon odotetaan vastauksia 9. toukokuuta mennessä, tiedottaa Maavoimat.

Tavoitteena on hankkia 1 000–2 000 suorituskykyistä lennokkia, joilla voidaan operoida ympäri vuoden olosuhteista riippumatta. Lennokkijärjestelmää on tarkoitus käyttää eri puolustushaarojen joukkojen ja aselajien tiedustelun, valvonnan ja maalinosoituksen tehtäviin koko maassa. Valinta on tarkoitus tehdä kesään 2023 mennessä. Hankinnan kokonaisarvo on noin 14 miljoonaa euroa.

Ukrainasta Puolaan pakenevien määrä laskussa

Kello 10.41: Yli 2 650 000 ihmistä on paennut Ukrainasta Puolaan Venäjän aloitettua suurhyökkäyksen 24. helmikuuta. Varsovan yliopiston tutkijaprofessori Maciej Duszczyk arvioi, että heistä 1,2-1,4 miljoonaa on yhä Puolassa.

Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo lainaten Puolan rajavartiolaitosta, että määrät ovat kuitenkin laskeneet nopeasti. Sunnuntaina Puolaan saapui 28 500 ihmistä –hieman yli kuukausi sitten 6. maaliskuuta rajan ylitti Puolaan 142 300 ihmistä.

Rajan toiseen suuntaan eli Puolasta Ukrainaan taas ylitti sunnuntaina 19 400 ihmistä.

Venäjän hyökkäyksen alettua yli 2,6 miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta Puolaan. Nämä ihmiset saapuivat junalla Odessasta Puolaan 9. huhtikuuta.

Kuleba varoittaa Venäjän disinformaatiosta

Kello 10.29: Moskova on valmistellut ”massiivisen infokampanjan”, jonka kohteita ovat kansainvälinen media ja poliitikot, varoittaa Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba Twitterissä.

”Heidän trollitehtaansa voi spämmätä sähköposteja ja vyöryttää disinformaatiokommentteja Ukrainasta. Älkää langetko niihin”, Kuleba kirjoittaa tviitissaan. Ministerin mukaan Venäjä tietää, miten tärkeitä asetoimitukset ovat Ukrainalle ja ponnistelee siksi tehdäkseen kaikkensa niiden estämiseksi.

Borrell: EU:n lisäpakotteet Venäjälle mahdollisia

Kello 10.16: On mahdollista, että Euroopan unioni asettaa vielä lisää pakotteita Venäjälle, EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell sanoo Reutersin mukaan. Borrell kommentoi asiaa, kun häneltä kysyttiin, onko EU valmis harkitsemaan öljyntuontikieltoa Venäjältä Eurooppaan.

”Pakotteet ovat aina pöydällä”, Borrell kommentoi saapuessaan EU:n ulkoministerien kokoukseen Luxemburgissa. ”Ministerit keskustelevat siitä, mitä seuraavat askeleet ovat.”

Borrell vieraili EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa viime perjantaina Ukrainassa, missä he kävivät muun muassa Butšassa ja tapasivat presidentti Volodymyr Zelenskyin.

EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell kuvattiin EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leynin kanssa Butšassa, missä he vierailivat viime perjantaina 8. huhtikuuta.

Ukrainan parlamentin jäsen: Venäläisjoukkojen ryhmittyminen Harkovassa luo humanitaarisen uhan

Kello 9.53: Venäjän joukkojen uudelleenryhmittyminen pahentaa taistelualueille Itä-Ukrainaan jääneiden siviilien jo entuudestaan vaikeaa tilannetta entisestään, sanoo Ukrainan parlamentin jäsen Maria Mezentseva yhdysvaltalaiselle uutiskanava CNN:lle.

Mezentsevan mukaan Venäjän joukkojen läsnäolo Harkovan kaupungin lähellä ja avustusjärjestöjen vaikeudet auttaa pakenevia ihmisiä aiheuttavat ”humanitaarisen uhan” pieniin kaupunkeihin lähellä Harkovaa.

Mezentseva sanoo, että pääsy Harkovan alueen kaupunkeihin on estetty. Hän kehottaa venäläisjoukkoja avaamaan lisää turvallisia kulkuväyliä. Mezentsevan mukaan venäjän joukot ovat sallineet joiden siviilien lähtemisen alueelta, mutta heidät on usein ohjattu Valko-Venäjälle tai Venäjälle.

Pariskunta käveli Harkovan kaupungissa sunnuntaina 10. huhtikuuta.

Ukrainan asevoimat: Venäjä voi tehdä ”provokatiivisia toimia” Moldovassa

Kello 9.36: Venäjä saattaa toteuttaa ”provokatiivisia toimia” Transnistrian alueella Moldovassa, Ukrainan asevoimat kertoo uutistoimisto Reutersin mukaan. Esikunta ei kuitenkaan esittänyt väitteelleen todisteita. Ukrainan mukaan mahdollisen lavastuksen tavoitteena olisi syyttää Ukrainaa hyökkäyksestä naapurivaltiotaan Moldovaa vastaan.

Lisäksi yhdysvaltalainen ajatushautumo Institute for the Study of War (ISW) nostaa alueen tilanteen esiin uusimmassa tilannekatsauksessaan. Tiedotteessa sanotaan, että Yhdysvaltojen ja Naton tulisi ottaa kantaa Venäjän uhkauksiin käyttää sotilaallisia joukkojaan Transnistrian alueella.

Venäjän hyökkäyksen alettua yli 410 000 ukrainalaista on paennut maasta Moldovaan.

Ajatushautomo: Venäläisjoukot tehneet aluevaltauksia Mariupolissa

Kello 9.07: Venäjän joukot ovat tehneet aluevaltauksia Mariupolin kaupungissa viimeisimmän vuorokauden aikana, sanoo yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) uusimmassa tilannekatsauksessaan. Sen arvion mukaan venäläismiehittäjät ovat halkaisseet kaupungin kahtia sen keskustasta rannikolle asti ja eristänyt ukrainalaispuolustajat kahteen paikkaan.

ISW:n mukaan venäläisjoukot eivät kuitenkaan ole edenneet Donetskin ja Luhanskin alueilla, mutta Venäjä jatkaa yhä joukkojensa vahvistamista alueella. Viitaten Maxar-yhtiön satelliittikuviin ISW arvioi satojen venäläisajoneuvojen Harkovan alueella liikkuvan kohti Izjumia tukemaan Venäjän hyökkäystoimia.

ISW myös sanoo Ukrainan vastahyökkäyksien Hersonin alueella Etelä-Ukrainassa mahdollisesti kiihtyvän tulevina päivinä tai viikkoina.

Tapettujen sivilien haudoille oli tuotu tuoreita kukkia Mariupolissa 10. huhtikuuta. Siviilejä on haudattu aivan asuinrakennusten naapuriin.

Nokian Renkaat: Uusilla pakotteilla merkittävä vaikutus yhtiöön

Kello 8.57: Uusilla EU-pakotteilla on merkittävä vaikutus Nokian Renkaiden toimintaan, rengasvalmistaja kertoo tiedotteessaan.

Unionin asettamat pakotteet kieltävät renkaiden tuonnin Venäjältä EU:hun ja tiettyjen raaka-aineiden viennin EU:sta Venäjälle sekä rajoittavat kuljetuksia Venäjältä ja Venäjälle. Nokian Renkaiden mukaan uusilla pakotteilla on merkittävä vaikutus yhtiön kykyyn valmistaa renkaita Venäjällä sekä myydä renkaita Venäjällä ja EU:ssa.

Viime vuonna noin 80 prosenttia Nokian Renkaiden valmistamista henkilöautonrenkaista valmistettiin Venäjällä.

Lue lisää: Nokian Renkaat lähes tuplaa tuotantonsa Nokialla – henkilöauton renkaita aiotaan valmistaa 5 miljoonaa jo ensi vuonna

Brittitiedustelu varoittaa fosforiammusten käytöstä

Kello 8.56: Venäjän joukot ovat jatkaneet tulitusta Donetskin ja Luhanskin alueella. Ukrainan joukot ovat torjuneet useita hyökkäyksiä ja tuhonneet venäläistankkeja, ajoneuvoja ja tykistöä, Britannian puolustusministeriö kertoo päivittäisessä tiedonannossaan.

Britannian sotilastiedustelun mukaan venäläisjoukkojen aiempi fosforiammusten käyttö Donetksin alueella nostaa riskiä sille, että venäläiset käyttävät niitä myös Mariupolissa, kun taistelut kaupungista kiihtyvät.

Venäjän jatkuva turvautuminen ohjaamattomiin pommeihin heikentää ministeriön raportin mukaan Venäjän kykyä kohdentaa iskujaan ja lisää huomattavasti siviiliuhrien riskiä.

Britannian sotilastiedustelun mukaan venäläisjoukot saattavat käyttää fosforiammuksia myös Mariupolissa taistelujen kiihtyessä. Asukkaat kantoivat kantamuksiaan Mariupolissa 10. huhtikuuta.

Lähes kaikkien Suomi–Venäjä-kauppaa käyvien yritysten liikevaihto supistuu

Kello 8.38: Lähes kaikkien Suomen ja Venäjän välistä kauppaa käyvien yritysten liikevaihto supistuu Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi, kertoo Suomalais-venäläinen kauppakamari.

Kauppakamarin tekemän kyselyn vastaajista 87 prosenttia kertoo yrityksensä liikevaihdon supistuvan. Vastaajista kymmenesosa kertoo, ettei tilanteella ole vaikutusta liikevaihtoon.

Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista yrityksistä joutuu hyökkäyksen vuoksi vähentämään henkilöstöään Suomessa paljon tai jonkin verran. 62 prosenttia yrityksistä kertoi, että hyökkäyksellä ei ole vaikutusta henkilöstömäärään Suomessa.

Tšetšenian johtaja: Venäjän joukot valtaavat Kiovan

Kello 8.20: Venäjään kuuluvan Tšetšenian tasavallan johtaja Ramzan Kadyrov uhosi varhain maanantaina, että Venäjän joukot tulevat hyökkäämään muun muassa Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan.

”Tulee hyökkäyksiä… ei vain Mariupolissa, vaan myös muissa kaupungeissa ja kylissä”, Kadyrov sanoi Telegram-palvelussa julkaistulla videolla Reutersin mukaan. Luhanska ja Donetsk ”vapautetaan” Kadyrovin mukaan ensin, ja ”sitten otamme Kiovan ja kaikki muut kaupungit”.

Tšetšeniaa diktaattorin ottein hallitseva Kadyrov on Vladimir Putinin uskollinen tukija. Hänet tunnetaan machoilustaan ja kovista puheistaan. Yhdysvallat ja EU ovat toistuvasti syyttäneet Kadyrovia ihmisoikeus­loukkauksista.

Maaliskuussa Kadyrov väitti käyneensä Ukrainassa tapaamassa siellä sotivia tšetšeenijoukkoja. Läntiset mediat eivät pystyneet todentamaan, tapahtuiko näin. Tšetšeenisotilaita on Ukrainassa arviolta muutamia tuhansia. Silminnäkijöiden mukaan Butšassa ja muualla Ukrainassa paljastuneisin sotarikoksiin ovat syyllistyneet sekä venäläiset että tšetšenialaiset sotilaat.

Kramatorskin rautatieasemaiskun uhriluku nousee

Kello 8.16: Kramatorskin rautatieasemalle viime perjantaina tehdyn ohjusiskun uhriluku nousee, kertovat CNN ja BBC. Medioiden mukaan iskussa on kuollut nyt 57 ihmistä. CNN:n mukaan operaatio aseman seudun siivoamiseksi on aloitettu.

Yhdysvaltojen mukaan iskussa käytettiin lyhyen matkan ballistista ohjusta. Ukrainan viranomaiset puhuivat myös rypälepommeista. Venäjä on kiistänyt olevansa iskun takana.

Kramatorskin rautatieasema on kuulunut tärkeimpiin raideliikenteen solmukohtiin, joiden kautta siviilejä on yritetty saada pois Itä-Ukrainasta. Ohjusiskun aikaan paikalla kerrotaan olleen runsaasti siviilejä, joista kymmenet loukkaantuivat.

Kramatorskin asemalle oli tuotu kukkia ja pehmoleluja iskun uhrien muistoksi. Kuva on otettu sunnuntaina 10. huhtikuuta. Rautatieasemalle tehtiin ohjusisku perjantaina.

Uutistoimisto Reutersille välitetty kuva Kramatorskin aseman edustalta näyttää iskussa pahoin tuhoutuneita autoja perjantaina 8. huhtikuuta.

Ilmahälytyssireenit soineet eri puolilla Ukrainaa

Kello 7.53: Ilmahälytyssireenit ovat soineet varhain aamulla eri puolilla Ukrainaa, kertovat muun muassa BBC ja The Kyiv Independent. Sireenien on kuultu soivan ainakin Lvivissä, Kiovassa, Zaporižžjassa, Tšernivtsissa ja Rivnessä.

Zelenskyi varoittaa kiihtyvistä taisteluista Itä-Ukrainassa

Kello 7.49: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi päivittäisessä videoviestissään ukrainalaisille Venäjän pelkäävän häviötä, ja sen vuoksi iskevän yhä kovempaa. ”Venäjä pelkää häviämistä, sen joukot tulevat tekemään isompia hyökkäyksiä maan itäosissa.”

Zelenskyi kuitenkin sanoi, että Ukraina on valmistautunut uusiin iskuihin ja uusiin pommituksiin, ja se tulee vastaamaan niihin. Zelenskyin mukaan Ukraina tulee olemaan aktiivisempi kansainvälisessä yhteisössä, Zelenskyi tulee jatkamaan puheitaan muille parlamenteille ja useammat johtajat tulevat vierailemaan Kiovassa ja muissa ukrainalaiskaupungeissa.

”Saamme enemmän varoja ja resursseja auttamaan Ukrainaa”, hän sanoi. Zelenskyi myös puhui Venäjän median propagandasta ja siitä, miten Venäjä yrittää vierittää syyn sodasta Ukrainalle. ”Totuus voittaa”, hän kuitenkin totesi puheensa lopussa.

Syyttäjä: Kiovan alueelta löytynyt jo yli 1 200 tapettua siviiliä

Kello 7.16: Ukrainassa maan pääkaupungin Kiovan lähialueilta on löytynyt jo yli 1 200 venäläisjoukkojen tappamaa ihmistä, kertoo valtakunnansyyttäjä Iryna Venediktova.

Venäläisjoukkojen siviiliväestöön kohdistama terrori alkoi paljastua sen jälkeen kun joukot vetäytyivät Kiovan ympäristöstä viime viikolla. Muun muassa Butšasta ja Borodjankasta on löytynyt joukkohautoja, ja alueen asukkaat ovat kertoneet kidutuksista ja raiskauksista.

Venäläiset ovat kiistäneet tiedot siviiliväestöön kohdistetuista raakuuksista, mikä on Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan merkki Venäjän heikkoudesta. ”He sanovat, etteivät tehneet Butšan joukkomurhia, ja syyttävät meitä. Tiedättekö, miksi he tekevät näin? Se on pelkuruutta. He eivät uskalla myöntää, että Venäjän koko politiikka Ukrainaa kohtaan on ollut virheellistä jo vuosikymmeniä”, Zelenskyi sanoi päivittäisessä puheessaan yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.

”Kaikki palaa pelkuruuteen. Kun pelkuruus kasvaa, siitä tulee katastrofi. Kun ihmisillä ei ole rohkeutta myöntää virheitään, pyytää anteeksi, sopeutua todellisuuteen, oppia, heistä tulee hirviöitä. Ja kun maailma ei ota tätä huomioon, hirviöt päättävät, että maailman on sopeuduttava heihin. Ukraina lopettaa kaiken tämän, presidentti jatkoi.”

Zelenskyi varoitti niin ikään, että Venäjä on kiihdyttämässä hyökkäystään maan itäosia vastaan.

Mies lohdutti itkevää naista, kun poliisi etsi hänen poikansa ruumista kaivosta. Kuva otettiin lähellä Kiovaa sijaitsevassa Buzovan kylässä sunnuntaina 10. huhtikuuta.

Vaaleanpunaiset vaatteet kuvattiin pahoin tuhoutuneiden asuinrakennusten edustalla Borodjankassa 10. huhtikuuta.

Naton ex-pääsihteeri HS:lle: Suomen pitää saada turvatakuut Nato-prosessin ajaksi

Kello 6.19: Sotilasliitto Naton entisen pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin mukaan Suomi tarvitsee suojaa sille aikavälille, kun se on hakenut Naton jäsenyyttä mutta ei ole vielä jäsenmaa eikä siten Naton turvatakuiden piirissä. Fogh Rasmussen kertoo näkemyksestään Helsingin Sanomien haastattelussa.

Entisen pääsihteerin mukaan Suomen tulisi saada Nato-liittolaisilta väliajaksi artikla viiden kaltaiset turvatakuut. Artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia jäsenvaltioita vastaan.

Fogh Rasmussenin arvio on, että isoimmat Nato-maat antaisivat turvatakuut Suomelle kahdenvälisesti liki automaattisesti.

Itävallan liittokansleri tapaa Putinin Moskovassa

Kello 6.18: Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa viikonloppuna vieraillut Itävallan liittokansleri Karl Nehammer tapaa tänään Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa. Nehammer on ensimmäinen eurooppalainen poliittinen johtaja, joka tapaa Putinin kasvokkain Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan.

Nehammerin tiedottajan mukaan tapaamisen tarkoituksena on edesauttaa vuoropuhelua Venäjän ja lännen välillä. Lauantaina Nehammer vieraili Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin luona.

Itävallan liittokansleri Karl Nehammer tapasi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin lauantaina 9. huhtikuuta Kiovassa.

Bidenin ja Intian Modin keskustelevat sodasta

Kello 6.14: Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Intian pääministerin Narendra Modin on määrä keskustella tänään virtuaalisesti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Valkoisen talon tiedottajan mukaan Bidenin on määrä jatkaa Modin kanssa keskustelua Venäjän brutaalista sodasta Ukrainassa ja sodan vaikutuksista maailmantalouteen. Biden on aiemmin kuvaillut Intian reaktiota Venäjän aloittamaan sotaan "huteraksi".

Intia on pidättäytynyt äänestämästä YK:n Venäjän sotatoimet tuomitsevista päätöslauselmista, ja maa jatkoi samalla linjalla myös viime viikolla, kun YK:n yleiskokous päätti erottaa Venäjän väliaikaisesti YK:n ihmisoikeusneuvostosta.

EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat Luxemburgissa

Kello 6.12: EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat tänään Luxemburgiin. Kokouksen yhtenä pääaiheena on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. EU:n ulkoministerit käyvät myös epävirallisen keskustelun Islannin ja Norjan ulkoministerien kanssa. Suomesta kokoukseen osallistuu ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Kokouksena toisena pääaiheena on EU:n uusi Global Gateway -strategia. Strategian tavoitteena on laajentaa EU:n yhteyspolitiikkaa globaalille tasolle ja tukea kestävien yhteyksien kehittymistä digitaali-, energia- ja kuljetusaloilla.

Global Gatewayn kautta kanavoidaan EU:n rahoitusta infrastruktuuriprojekteihin maailmanlaajuisesti. Lisäksi ministerien on määrä keskustella Malin ja Sahelin tilanteesta, Länsi-Balkanista ja Libyasta.

Maailmanpankki: Ukrainan talous kutistuu 45 prosenttia

Kello 6.10: Maailmanpankin tuoreen arvion mukaan Ukrainan talous kutistuu tänä vuonna 45 prosenttia. Syynä on Venäjän aloittama hyökkäyssota. Sodasta johtuva talouskurimus osuu myös Venäjään itseensä. Maailmanpankin arvio on, että Venäjän talous supistuu hieman päälle 11 prosenttia.

Lisäksi lähialueet joutuvat kärsimään sodan taloudellisista seurauksista. Itä-Euroopan maiden bruttokansantuote supistuu Maailmanpankin arvion mukaan yli 30 prosenttia. Tilanne tulee vaikuttamaan erityisesti myös Euroopan ja Keski-Aasian kehittyvien maiden talouteen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut