Britannia toimittaa Ukrainalle panssari­ajoneuvoja ja meri­torjunta­ohjuksia – Venäjä tulitti rahti­alusta, joka pyrki saarto­renkaan läpi Mariupoliin

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Lauantai oli sodan 45. päivä.

Britannian pääministeri Boris Johnson tapasi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin 9. huhtikuuta Kiovassa.

9.4. 7:35 | Päivitetty 9.4. 23:16

Aamulehti

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi kuusi viikkoa sitten 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän tapahtumat Ukrainassa täältä.

Lauantai 9.4.

Berlusconi kertoo olevansa "syvästi pettynyt ja surullinen" Putinin käytöksestä

Kello 21.58: Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi kertoi lauantaina olevansa "syvästi pettynyt ja surullinen" Venäjän presidentti Vladimir Putinin käytöksestä, kertoo uutistoimisto Reuters. Berlusconi sanoi, että Putinin täytyy ottaa täysi vastuu hyökkäyksestä Ukrainaan maailman silmissä.

"Sain tutustua häneen 20 vuotta sitten, ja hän oli minusta aina vaikuttanut demokratian ja rauhan mieheltä... Mikä sääli", Berlusconi sanoi Reutersin mukaan konservatiivisen Forza Italia -puolueensa kokouksessa Roomassa.

Italian pääministerinä 1990- ja 2000-luvuilla toiminut Berlusconi oli ennen hyvissä väleissä Putinin kanssa. Hän on kerran kuvaillut 16 vuotta nuoremman Putinin olevan hänelle kuin pikkuveli. Berlusconi myös totesi vuonna 2015 Putinin olevan "ilman epäilystäkään maailmanjohtajien ykkönen".

Berlusconi puhui Putinista nyt ensimmäistä kertaa julkisesti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.

"Hyökkäys Ukrainaan työntää Venäjän Kiinan käsiin sen sijaan, että toisi sitä Eurooppaan... Mikä sääli, mikä sääli", Berlusconi totesi.

Ruotsin puolustusministeri on ehdottanut suomalais-ruotsalaista puolustusliittoa vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle

Kello 21.07: Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist on ehdottanut suomalais-ruotsalaista puolustusliittoa vaihtoehtona maiden Nato-jäsenyydelle, sanoo kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) Hufvudstadsbladetille.

Hultqvist on Tuomiojan mukaan keskustellut ehdotuksesta myös puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) kanssa.

Tuomiojan mukaan ehdotus nousi esiin sotilasliitto Naton noustua vahvaksi vaihtoehdoksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

”Silloin on herännyt kiinnostusta myös vaihtoehtoisia etenemistapoja kohtaan”, Tuomioja sanoo HBL:lle.

Lue lisää: Tuomioja HBL:lle: Ruotsin puolustusministeri ehdottaa suomalais-ruotsalaista puolustusliittoa vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle

Ukraina ja Venäjä vaihtoivat vankeja kolmatta kertaa

Kello 20.53: Ukraina ja Venäjä vaihtoivat lauantaina vankeja. Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšukin mukaan vankienvaihto oli järjestyksessään kolmas.

”Kaksitoista sotilasta palaa kotiin”, Ukrainan varapääministeri sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan. Sitä ei kerrottu, kuinka monta vankia Venäjälle palautettiin.

Vankienvaihtoon kuului myös 14 siviilin paluu Ukrainaan.

Zelenskyi kehottaa muita länsimaita seuraamaan Britannian esimerkkiä

Kello 20.53: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehottaa muita maita seuraamaan Britannian esimerkkiä. Presidentti viittaa Kiovassa vierailulla olevan Britannian pääministeri Boris Johnsonin lupauksiin uudesta kalustoavusta sekä taloudellisesta tuesta lanantakauksen muodossa.

"Muiden demokraattisten länsimaiden tulisi seurata Britannian esimerkkiä", Zelenskyi sanoi AFP:n mukaan.

Venäjä kertoo tulittaneensa rahtialusta, joka pyrki saartorenkaan läpi Mariupoliin

Kello 20.53: Venäjän puolustusministeriö kertoo avanneensa tulen kohti ukrainalaista rahtialusta, joka oli pyrkinyt mereltä Mariupolin kaupungin saartorenkaan läpi. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.

Venäjän mukaan alus oli ollut perjantaina matkalla evakuoimaan kaupunkia puolustavan Azovin ”nationalistisen” pataljoonan komentajia sekä kaupungissa taistelevia ”ulkomaisia palkkasotureita”. Tuli oli avattu, kun rahtialus oli Venäjän mukaan yllättäen vaihtanut kurssia ja pyrkinyt murtautumaan saartorenkaan läpi piiritettyyn Mariupoliin. Venäjän mukaan alus, joka tulituksen myötä syttyi tuleen, purjehti Maltan lipun alla. Alus antautui, mutta miehistö ei loukkaantunut, puolustusministeriö ilmoitti.

Mariupolin kaupunki on ollut piiritettynä pitkään. Sotapropagandassaan Venäjä pitää kaupunkia puolustavaa ukrainalaista Azovin pataljoonaa natsimielisenä.

Britannia toimittaa Ukrainalle panssariajoneuvoja ja meritorjuntaohjuksia

Kello 20.53: Kiovaan lauantaina yllätysvierailun tehnyt Britannian pääministeri Boris Johnson on luvannut Ukrainalle lisää kalustoapua.

Johnson lupasi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille 120 kappaletta panssaroituja ajoneuvoja sekä lisää meritorjuntaohjuksia. Asiasta kertovat uutistoimistot Reuters ja AFP lainaten pääministerin kansliaa.

Britannia lupasi myös taloudellista tukea Ukrainalle. Käytännössä Britannia on valmis takaamaan 500 miljoonan dollarin eli noin 450 miljoonan euron lainan, jonka Maailmanpankki myöntää Ukrainalle.

Pääministerin kanslian lausunnon mukaan Johnson ylisti Kiovan-vierailullaan Ukrainan armeijan toimia vuosisadan uroteoksi.

Johnson arvosteli Kiovassa myös Venäjää Butšan verilöylystä. ”Butšassa ja Irpinissä nähdyt sotarikokset ovat pysyvästi pilanneet Vladimir Putinin ja hänen hallituksensa maineen”, Johnson sanoi.

Kansainvälinen kampanja keräsi 10,1 miljardia euroa lahjoituslupauksia sotaa paenneille

Kello 19.47: Kansainvälinen varainhankintakampanja Stand Up for Ukraine on kerännyt Ukrainan sotaa paenneille yhteensä 10,1 miljardia euroa lahjoituslupauksia. Lupaussummasta kertoi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lauantaina, ja siitä raportoivat muun muassa uutistoimisto AFP, BBC ja The Guardian.

Euroopan komissio tulee von der Leyenin mukaan lahjoittamaan sotaa paenneille miljardi euroa. Puheenjohtajan mukaan summasta 600 miljoonaa menee ukrainalaisille viranomaisille ja 400 miljoonaa lähivaltioille, joihin ukrainalaisia on paennut miljoonia.

Kampanjan järjestivät EU, Kanada ja hyväntekeväisyysjärjestö Global Citizen. Von der Leyenin mukaan eri maiden hallinnot, EU-elimet ja yksityiset toimijat lahjoittivat yhteensä 9,1 miljardia euroa. Yhden miljardin lisää lupasi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD.

Tullin takavarikoimat taide-esineet ovat poistuneet kuorma-autoilla Venäjälle

Kello 18.11: Tullin viime viikonloppuna pysäyttämät taidekuljetukset ovat poistuneet Suomen puolelta lauantaina iltapäivällä noin kello 15. Tulli kertoo asiasta julkaisemassaan tiedotteessa.

Asiasta kertoi myös uutistoimisto AFP, jonka mukaan Venäjän kulttuuriministeriö vahvisti, että taide-esineet on jo palautettu Venäjälle.

Tulli pysäytti kolme taidetta sisältänyttä kuorma-autokuljetusta viikko sitten Vaalimaalla. Kuljetusten sisältämät tavarat takavarikoitiin EU:n asettamien Venäjä-pakotteiden alaisina.

Esineiden joukossa oli maalauksia, patsaita ja erilaisia antiikkiesineitä. Takavarikoitujen esineiden vakuutusarvo on Tullin mukaan yhteensä 42 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriö myönsi taidekuljetuksille poikkeusluvan EU:n taide-esineitä koskeneen pakoteasetuksen muutoksen jälkeen.

Tulli kertoi tiedotteessaan, ettei taide-esineitä enää tarvita esitutkinnassa todisteena. Tullilla on käynnissä tapauksen esitutkinta, mutta esineiden luovuttamiselle pois maasta ei ollut enää esteitä sen jälkeen, kun ministeriö oli myöntänyt kuljetuksille poikkeusluvan.

Tulli kertoo tiedotteessaan myös, että tapauksen esitutkintaa jatketaan, sillä pysäyttämishetkellä voimassa olleen EU:n pakoteasetuksen mukaan Tullin oli pysäytettävä kiellon piiriin kuuluvat tavarat ja suoritettava tarvittaessa esitutkinta. Esitutkinta jatkuu muun muassa kansainvälisellä viranomaistyöllä.

Taide-esineitä on käsitelty jokaisessa vaiheessa tarkasti museoalan ammattilaisten ohjeiden mukaisesti, Tullista kerrotaan.

Zelenskyi: Tulossa on kovia taisteluja

Venäjä järjesti sotaharjoituksen Kaliningradin alueella

Kello 17.34: Venäjä on järjestänyt sotaharjoituksen Kaliningradin alueella, kertoo uutistoimisto Reuters lainaten venäläistä uutistoimisto Interfaxia.

Kaliningradissa, joka sijaitsee Puolan ja Liettuan välissä, toimii Venäjän Itämeren-laivaston päätukikohta. Lauantaina järjestettyyn harjoitukseen osallistui Interfaxin mukaan tuhatkunta sotilasta sekä noin 60 kalustoyksikköä. Luvut olivat peräisin Venäjän Itämeren-laivastolta.

Taisteluharjoitukseen osallistui venäläisiä Su-27 -hävittäjiä sekä Su-24 -rynnäkkökoneita, jotka olivat simuloineet öisiä iskuja sekä paikalla oleviin että liikkuviin kohteisiin maalla ja ilmassa.

Interfax ei kertonut syytä harjoitukseen eikä ajankohtaa, jolloin harjoitus oli päätetty järjestää. Venäjän varaulkoministeri Aleksandr Grusko oli keskiviikkona varoittanut Euroopan maita vastatoimista, jos nämä päätyisivät ”leikkimään tulella” Kaliningradin alueella.

Kaliningradin alueen erottaa Valko-Venäjästä Suwałkin käytävä, joka on noin sata kilometriä pitkä. Aluetta pidetään Itämeren alueella strategisesti hyvin merkittävänä.

Britannian pääministeri Boris Johnson vierailee Kiovassa

Kello 17.33: Britannian pääministeri Boris Johnson vierailee lauantaina Kiovassa. Vierailusta kertoi Ukrainan Britannian-suurlähetystö Twitterissä. "Yllätys", luki lähetystön postauksessa. Johnsonin vierailusta ei ollut julkistettu tietoa etukäteen.

Samalla lähetystö julkaisi valokuvan Johnsonista ja Ukrainaa johtavasta presidentti Volodymyr Zelenskyistä neuvottelemassa.

Zelenskyi: Ukraina edelleen valmis neuvotteluihin Venäjän kanssa

Kello 16.13: Ukraina on "edelleen valmis" jatkamaan neuvotteluita Venäjän hallinnon kanssa, sanoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi lauantaina uutistoimisto AFP:n mukaan.

"Olemme valmiita taistelemaan ja samaan aikaan selvittämään sodan lopettamista diplomatian kautta", Zelenskyi sanoi yhdessä Itävallan kanslerin Karl Nehammerin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Nehammer on ollut vierailulla Ukrainan pääkaupunki Kiovassa ja Butšassa.

Ukrainan neuvottelut Venäjän kanssa ovat olleet keskeytettyinä sen jälkeen, kun Venäjän joukkojen toiminta Butšassa ja muualla Kiovan lähialueilla on noussut julkisuuteen.

Saksan ulkoministeri: Saksa ei pysty toimittamaan Ukrainalle enempää aseita puolustusvoimiensa varastosta

Kello 15.51: Saksa ei pian voi toimittaa enempää aseita Ukrainalle puolustusvoimiensa varastosta, Saksan puolustusministeri Christine Lambrecht kertoi lauantaina saksalaislehti Augsburger Allgemeinenille. Puolustusministerin totesi kuitenkin, että Ukrainaan lähetetään aseita vielä suoraan Saksan aseteollisuuden kautta. Lausunnoista raportoi myös uutistoimisto AFP.

"Toimituksissa, jotka tulevat Bundeswehrin [Saksan puolustusvoimien] varastosta, on rehellisesti sanottuna tullut raja vastaan", Lambrecht sanoi AFP:n mukaan.

"Se ei kuitenkaan tarkoita, että emme voi tehdä enempää Ukrainan hyväksi. Sen vuoksi olemme tehneet selväksi, mitä teollisuus voi toimittaa suoraan", ministeri lisäsi.

Saksa käy Lambrechtin mukaan toimituksista jatkuvaa keskustelua Ukrainan hallinnon kanssa. Puolustusministeri toteaa kuitenkin, että Saksan tulee myös säilyttää oma toimintakapasiteettinsa ja varmistaa Saksan sekä sotilasliitto Naton puolustus.

Saksa on toimittanut Ukrainan asevoimille panssarintorjunta-aseita, ilmatorjuntaohjuksia ja ohjusten laukaisualustoja. Ukraina on vaatinut Saksaa ja muita Nato-maita toimittamaan enemmän kalustoa, mukaan lukien raskaita aseita.

"On selvää, että Saksa voi tehdä enemmän", Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba sanoi torstaina AFP:n mukaan.

Saksalta on pyydetty Ukrainaan esimerkiksi 100 rynnäkköpanssarivaunu Marderia. Niiden valmistaja Rheinmetall on kertonut Spiegel-lehdelle pystyvänsä toimittamaan nopeasti 20 tällä hetkellä huollossa olevaa panssarivaunia.

Saksalaismedian mukaan maan hallinnon puolustusasiantuntijat ovat todenneet, että mahdollinen toimitus herättäisi kysymyksiä Saksan oman aseistuksen toimivuudesta. Lisäksi Saksan parlamentin puolustuskomissaari Eva Högl toteaa AFP:n mukaan, että Ukrainan sota on paljastanut Saksan puolustusvoimien "hälyttävän" tilan.

Keskustan puoluevaltuusto antoi valtiojohdolle tukensa hakea tarvittaessa Nato-jäsenyyttä

Kello 14.23: Keskustan puoluevaltuusto antoi valtiojohdolle tukensa hakea tarvittaessa Nato-jäsenyyttä. Esityksen mukaan keskusta tukee valtiojohdon toimintaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Se antaa valtuutuksen puoluejohdolle ja keskustan edustajille maan hallituksessa kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen, sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen.

Keskustan 135-henkinen puoluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa keskustassa puoluekokousten välisenä aikana. Puoluevaltuusto kokoontuu tänään ja huomenna Vaasassa.

Lue lisää: Keskustan puoluevaltuusto antoi valtiojohdolle tukensa hakea tarvittaessa Nato-jäsenyyttä – Saarikko: ”Olen valmis ottamaan suunnan kohti Natoa”

Harkovassa taistelut jatkuvat, iskuja asuinalueille ja traktoritehtaaseen

Kello 14.21: Taistelut jatkuvat edelleen lauantaina Harkovan kaupungissa.

Ukrainan joukkojen paikallinen johtaja kertoo uutiskanava CNN:lle, että kuluneen vuorokauden aikana kaupunkia vastaan on hyökätty tykistöllä, kranaattitulella, raketeilla ja tankeilla. Iskuja on tehty esimerkiksi asuinalueille sekä traktoritehtaaseen.

Venäjän hyökkäykset vaikuttaisivat nyt muutenkin keskittyvän Ukrainan itäosiin.

Venäjä syyttää Youtubea duuman videokanavan sulkemisesta, uhkaa kostotoimilla

Kello 12.56: Yhdysvaltalainen videopalvelu Youtube on sulkenut Venäjän duuman videokanavan, syyttävät venäläisviranomaiset. Samalla Venäjän viranomaiset uhkaavat kostotoimilla sulkemisen vuoksi.

Duuman puhemies Vjatsheslav Volodin sanoo, että tällä ratkaisulla Washington loukkaa "venäläisten oikeuksia". Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova ilmoitti puolestaan, että Youtube on sinetöinyt kohtalonsa.

2000-luvulla perustetun videopalvelu Youtuben omistaa nykyään teknologiajätti Google.

Venäjä on askelta lähempänä maksukyvyttömyyttä

Kello 12.45: Luottoluokittaja Standard & Poor’s (S&P) on alentanut Venäjän valuuttamääräistä luottoluokitusta. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Luokitus putosi tasolta CC tasolle SD. CC merkitsee, että velan takaisinmaksu on hyvin epävarmaa. SD-taso tarkoittaa, ettei velallinen kykene maksamaan tiettyjä osia velastaan.

Toisin sanoen valuuttaluokituksen laskeminen tarkoittaa, että Venäjän arvioidaan olevan askelta lähempänä maksukyvyttömyyttä.

Tulli käännytti yön aikana kymmeniä ajoneuvoja itärajalta

Kello 12.42: Tulli on käännyttänyt useita kymmeniä ajoneuvoja yön aikana itärajan rajanylityspaikoilta. Kaikkiaan käännytettyjä ajoneuvoja oli 35, joista Vaalimaalla käännytettiin viisitoista, Imatralla kaksitoista ja Nuijamaalla kahdeksan.

EU:n uudet pakotteet ovat pysäyttäneet kaiken maanteitse saapuvan kaupallisen tavaraliikenteen ajoneuvoilta, jotka ovat joko Venäjän tai Valko-Venäjän rekisterikilvissä.

Maanteitse kulkeva kaupallinen tavaraliikenne Venäjältä loppui puoliltaöin.

Tullin mukaan tilanne tullitoimipaikoilla on ollut rauhallinen.

Ruotsalaismedia: Ruotsin parlamentissa enemmistö haluaa Natoon, jos Suomi jättää hakemuksen

Kello 12.21: Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson haluaa puolueensa siirtyvän Nato-jäsenyyden kannattajaksi, mikäli Suomi hakee Naton jäsenyyttä.

Tällä on merkitystä siksi, että puolueen asettuminen Nato-jäsenyyden puolelle riittäisi keikauttamaan parlamentin enemmistön selkeästi Naton kannalle.

Åkessonin haastattelu on julkaistu lauantaina Svenska dagbladetissa, missä hän kertoo muuttaneensa mieltään.

Jo aiemmin esimerkiksi suomen ja Ruotsin kokoomuspuolueet ovat kertoneet tavoittelevansa yhdessä Nato-jäsenhakemusten jättämistä. Sen sijaan päätös asiasta on vaikea Ruotsin pääministeripuolueelle eli sosiaalidemokraattiselle puolueelle.

Suomen kansanedustajista 98 kertoo nyt kannattavansa jäsenyyttä, 14 vastustaa.

Hallitus palaa energian hinnan nousun kompensoinnin pariin monta kertaa, uskoo pääministeri Marin

Pääministeri Sanna Marin puhui politiikan toimittajien tilaisuudessa Säätytalolla Helsingissä 9. maaliskuuta 2022.

Kello 11.24: Energian hinnan nousu tulee olemaan niin iso asia, että hallitus joutuu todennäköisesti palaamaan sen kompensointiin monta kertaa, arvioi pääministeri Sanna Marin (sd.). Marin sanoi Ylen Ykkösaamussa, että tähänastiset toimet tuskin tulevat olemaan riittäviä.

Marin toisti lähetyksessä kantansa, jonka mukaan Suomi on valmis nykyistä laajempiin Venäjän-vastaisiin energiapakotteisiin.

Hallitus kertoi tällä viikolla 850 miljoonan euron paketista, jolla rahoitetaan irtaantumista fossiilisista polttoaineista. Sillä myös turvataan huoltovarmuutta lyhyellä aikavälillä, missä kotimainen turve on Marinin mukaan parempi vaihtoehto kuin venäläinen energia.

Marin: Nato-kannat SDP:ssä liikkeessä, puolueen linjaus selviää näillä näkymin toukokuun alussa

Kello 11.11: Pääministeripuolue SDP:n Nato-kannat ovat liikkeessä, uskoo pääministeri Sanna Marin (sd.).

Marin sanoi Ylen Ykkösaamussa, että puolueessa on ollut monia, jotka ovat toivoneet, että Venäjä olisi kehittynyt tulevaisuudessa läntisen valtion kaltaiseksi. Nämä kuvitelmat ovat hänen mukaansa nyt romuttuneet täysin.

SDP päättää suhtautumisestaan sotilasliitto Naton jäsenyyden hakemiseen puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteisessä kokouksessa. Marin kertoi, että näillä näkymin kokous järjestetään toukokuun alussa. Hän kertoo oman Nato-kantansa ennen sitä.

Lue lisää: SDP:n Nato-kannat ovat liikkeessä, arvioi pääministeri Marin Ylellä – puolueen linja selviää näillä näkymin toukokuun alussa

Saarikko pyysi keskustan puoluevaltuustolta valtiojohdolle tukea hakea tarvittaessa Nato-jäsenyyttä

Kello 11.11: Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko pyysi poliittisessa katsauksessaan puolueensa puoluevaltuustolta valtiojohdolle tukea sille, että valtiojohto voi tarvittaessa hakea Nato-jäsenyyttä jo ennen keskustan kesän puoluekokousta.

Keskustan 135-henkinen puoluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa keskustassa puoluekokousten välisenä aikana. Puoluevaltuusto kokoontuu tänään ja huomenna Vaasassa.

Keskustassa on perinteisesti suhtauduttu varautuneesti ajatukseen Nato-jäsenyydestä, mutta Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainassa on aiheuttanut muutoksia jäsenistön näkemyksissä.

YK:n pääsihteeri tuomitsi kovin sanoin Venäjän iskun Kramatorskin asemalle

Kello 10.22: YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on tuominnut Venäjän perjantaina tekemän raketti-iskun Kramatorskin rautatieasemalle. Iskussa kuoli ainakin 50 siviiliä.

Guterres kirjoitti Twitterissä, että iskussa kuoli evakuointia odottaneita siviilejä mukaan lukien naisia, lapsia ja vanhuksia.

Guterresin mukaan kyseessä on törkeä rikkomus kansainvälistä ja humanitaarista oikeutta vastaan. Hän vaati lisäksi iskun tekijöitä vastuuseen.

Venäjän isku Kramatorskin asemalle on tuomittu muutenkin laajasti kansainvälisessä yhteisössä.

Ukraina: Lauantaille luvattu kymmenen evakuointikäytävää

Kello 9.36: Ukrainan varapääministeri kertoo, että lauantaiksi olisi sovittu kymmenestä evakuointikäytävästä, joita pitkin ihmiset pääsisivät pakenemaan turvallisemmille alueille.

Varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoo uutistoimisto Reutersin mukaan, että yksi käytävistä aiotaan avata Mariupolin kaupungista, jotta ihmiset pääsisivät lähtemään omilla ajoneuvoillaan muualle.

Sopimukset tulitauoista eivät läheskään aina Venäjän hyökkäyksen aikana ole päteneet. Lukuisat ihmiset ovat jääneet saarroksiin taistelujen keskelle tai kuolleet tai haavoittuneet matkalla.

Esimerkiksi Luhanskin alueen kuvernööri arvioi lauantaiaamuna, että alueelta pitäisi evakuoida reilusti lisää ihmisiä, kun pommitukset ovat kiihtyneet.

Katso tallenne Euroopan komission puheenjohtajan ja Ukrainan presidentin tiedotustilaisuudesta

Kello 9.06: Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili Kiovassa Ukrainassa. Hän piti perjantaina yhteisen tiedotustilaisuuden Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Katso tiedotustilaisuus englanninkielisenä tallenteelta:

Von der Leyen korosti EU:n seisovan Ukrainan rinnalla ja sanoi että Ukrainalle on olemassa polku kohti EU-jäsenyyttä.

Ukrainan toiveissa on saada EU:n virallisen jäsenehdokkaan status EU-johtajien huippukokouksessa kesäkuussa, sanoo Ukrainan varapääministeri Olha Stefanišyna uutistoimisto Ukrinformin mukaan. Stefanišynan vastuulla on Ukrainan eurooppalainen ja euroatlanttinen yhdentyminen.

"Tämä prosessi avaa meille uusia poliittisia suuntia, etenkin taloudellisia", Stefanišyna sanoi televisiossa pitämässään puheessa.

Ukraina haki EU-jäsenyyttä helmikuun lopussa, vain muutama päivä Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Tuolloin Zelenskyi vaati Ukrainan jäsenhakemuksen pikaista hyväksymistä erityismenettelyjen avulla.

Britannian puolustusministeriö: Venäjä jatkaa iskuja Kramatorskin kaltaisiin kohteisiin

Kello 9.03: Venäjä jatkaa iskujaan Kramatorskin kaltaisiin ei-sotilaallisiin kohteisiin, arvioi Britannian puolustusministeriö tänään julkaisemassaan arviossa. Venäjän raketti-iskussa Kramatorskin rautatieasemalle kuoli eilen yli 50 siviiliä.

Britannian puolustusministeriö arvioi lisäksi, että Venäjän sotilaalliset operaatiot keskittyvät Donbasin alueelle sekä Mariupolin ja Mykolajivin kaupunkeihin. Venäjän lentotoiminnan uskotaan lisääntyvän näiden operaatioiden tukemiseksi Etelä- ja Itä-Ukrainan alueilla.

Ukrainan vastarinta on edelleen pystynyt estämään Venäjän tavoitteet luoda maakäytävä Donbasin alueen ja Krimin niemimaan välille.

EU avaa uudelleen edustustonsa Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa

Kello 8.36: Euroopan unioni avaa uudelleen edustustonsa Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa, kertoi EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell. Borrell kertoi asiasta vieraillessaan Kiovassa yhdessä EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.

EU sulki edustustonsa ja siirsi sen Puolaan Rzeszowiin, kun Venäjän hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.

Borrellin ja von der Leyenin kanssa Kiovassa ollut EU:n edustuston päällikkö Matti Maasikas jää Kiovaan avaamaan edustustoa ja arvioimaan samalla edellytyksiä koko edustuston henkilökunnan paluulle Ukrainan pääkaupunkiin.

Makarivin kylästä löydetty yli 130 ihmisen ruumiit

Kello 7.44: Makarivin kylästä Ukrainassa on löydetty yli 130 ihmisen ruumiit, kertoo Ukrainan uutistoimisto Ukrinform paikalliseen pormestariin nojaten. Kylä sijaitsee noin 50 kilometrin päässä pääkaupunki Kiovasta.

”Olemme löytäneet 132 siviiliä, jotka Venäjän örkit ovat ampuneet. En voi kutsua heitä enää ihmisiksi”, pormestari Vadym Tokar sanoi Venäjän sotilaisiin viitaten.

Tokarin mukaan kylässä on tuhottu lähes sen koko infrastruktuuri, alkaen asuinrakennuksista sairaaloihin ja lastentarhoihin.

Amnesty sanoo jatkavansa tuplateholla ihmisoikeusrikkomusten paljastamista

Kello 7.43: Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International sanoo, että se aikoo vain lisätä toimenpiteitään Venäjän törkeiden ihmisoikeusrikkomuksien esille tuomiseksi.

Amnestyn pääsihteeri Agnès Callamard sanoo järjestön kannanotossa, että Venäjä on erittäin väärässä, jos se ajattelee järjestön toimiston sulkemisella estävänsä ihmisoikeusrikkomuksien dokumentoinnin.

”Sinun täytyy tehdä jotain oikein, jos Kreml yrittää sulkea sinut”, järjestö totesi.

Venäjä ilmoitti perjantaina kieltävänsä lukuisten kansainvälisten järjestöjen toiminnan maassa. Amnestyn lisäksi muun muassa Human Rights Watchin (HRW) paikallistoiminta lakkautetaan. Myös HRW ilmoitti, että se aikoo jatkaa Venäjän toimintaansa sulusta huolimatta.

Venäjä on estänyt lukuisten medioiden toimintaa maassa sen jälkeen, kun maa hyökkäsi Ukrainaan. Muun muassa monet maan viimeiset riippumattomat mediat ovat joutuneet lopettamaan toimintansa.

Rautatieasemalle tehdyssä iskussa kuoli yli 50 ihmistä

Ukrainan viranomaisten mukaan perjantain raketti- tai ohjusiskussa Kramatorskin rautatieasemalle maan itäosassa on kuollut jo yli 50 ihmistä. Iskussa haavoittui satakunta ihmistä, monet vakavasti.

Ukrainan rautatieyhtiön mukaan asemalla oli tuhansia ihmisiä, kun sinne osui kaksi rakettia. Asemalla oli paikallisviranomaisten mukaan pääasiassa naisia ja lapsia.

”Näin ihmisten saapuvan asemalle veren peitossa, näin ruumiita kaikkialla maassa”, kuvasi eräs iskusta selviytynyt nainen uutistoimisto AFP:lle.

Kramatorsk on kuulunut tärkeimpiin raideliikenteen solmukohtiin, joiden kautta siviilejä on yritetty saada pois Itä-Ukrainasta.

Ukraina, EU ja Yhdysvallat ovat todenneet iskun tekijäksi Venäjän.

Kuva näyttää Kramatorskin rautatieaseman junan ikkunasta. Ukrainan viranomaisten mukaan yli 50 kuoli iskussa rautatieasemalle. Kuva on otettu 8. huhtikuuta.

Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan kyseessä oli Venäjän tekemä isku, jossa käytettiin lyhyenkantaman ohjusta. Yhdysvaltain mukaan syyllisyyttä tukee se, että Venäjä tiedotti ensin onnistuneesta iskusta, mutta kiisti osuutensa sen jälkeen, kun tiedot siviiliuhreista tulivat ilmi.

Myös Ukrainan presidentin Volodomyr Zelenskyin mukaan Venäjä tiedotti iskusta jo ennen kuin ohjus oli edes osunut kohteeseensa.

”Olen varma, että Ukrainan voitto on vain ajan kysymys ja teen kaikkeni, jotta se aika lyhenisi”, hän sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Hän pyysi jälleen lisää aseita Ukrainan puolustamiseksi ja sanoi perjantaina pitämässään videopuheessa, että kyseessä on jälleen yksi Venäjän sotarikos.

BBC: Syyrian sodassa kokemusta kerännyt kenraali ottamassa komentoonsa Venäjän sotatoimet Ukrainassa

Kello 7.38: Venäjä on järjestänyt uudelleen sotilasoperaationsa johtoa Ukrainassa, kertoo BBC nimettömään länsimaalaiseen lähteeseen vedoten.

Syy tähän on se, että Venäjän joukkojen koordinointia ja johtamista on pidetty sekavana.

BBC:n lähteen mukaan vastuussa tulee olemaan eteläisen sotilaspiirin komentaja Aleksandr Dvornikov, jolla on kokemusta muun muassa Syyrian sodasta.

Lähde arvioi myös, että Venäjällä on painetta saada sodassa aikaan jonkinlaista ”menestystä” ennen toisen maailmansodan päättymistä juhlistava voitonpäivää. Siksi Venäjä on kiirehtinyt joukkojen lähettämistä Itä-Ukrainaan sen sijasta, että se olisi käyttänyt aikaa joukkojen uudelleenjärjestämiseen kunnolla.

Tulli: Kaupallinen maantieliikenne Venäjältä päättyi puolen yön jälkeen

Kello 7.33: Kaupallinen maantieliikenne Venäjältä päättyy vuorokauden vaihtuessa lauantaiksi, kertoi Tulli tiedotteessaan. Euroopan unioni on määrännyt uusia pakotteita Venäjälle ja Valko-Venäjälle Ukrainan sodan vuoksi.

Pakotteet tulivat voimaan keskiyöllä. Tämän jälkeen Tulli käännyttää takaisin kaikki Venäjältä saapuvat kaupalliset tavarakuljetukset, jotka ovat Venäjän tai Valko-Venäjän rekisterikilvissä.

Pakotteiden mukaan ei ole merkityksellistä, milloin kuljetus on lähtenyt liikkeelle. Suomesta tai muualta EU-alueelta lähtevät kuljetukset sallitaan siirtymäajan puitteissa.

EU lisäsi Putinin tyttäret pakotelistalle

Kello 7.32: Euroopan unioni on lisännyt Venäjän presidentin Vladimir Putinin aikuiset tyttäret Katerina Tihonovan ja Maria Vorontsovan pakotelistalleen. Britannia ja Yhdysvallat olivat jo aiemmin lisänneet heidät pakotelistoilleen.

Lue lisää: Pakotelistalle joutuneet Putinin tyttäret ovat tehneet uraa ja rahaa Moskovassa – tämä heistä tiedetään

EU:n uusin pakotepaketti vahvistettiin perjantaina. Pakotelistalle lisättiin yhteensä yli 200 ihmistä. Putinin tytärten lisäksi pakotteita asetettiin muun muassa venäläisiä oligarkkeja vastaan.

Pakotteet osuvat lisäksi Venäjän energiateollisuuteen, sillä ne kieltävät kivihiilen tuonnin.

Lue lisää: Yhdysvallat: Venäjä käytti Kramatorskin iskussa ballistista ohjusta – Odessa julisti ulkona­liikkumiskiellon ilmaiskujen pelossa

Lue lisää: Näin pirkanmaalaiset kansanedustajat reagoivat Zelenskyin puheeseen – Etenkin yksi asia meni vahvasti tunteisiin: ”Se on käsittämätöntä raakuutta ja pahuutta”

Lue lisää: Ministeri Haavisto: Suomessa on mietittävä, millaisiin uhkiin Suomen puolustus ei pysty vastaamaan – IL: Suomi valmistautuu hakemaan Nato-jäsenyyttä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut