Yhdysvallat: Venäjä käytti Kramatorskin iskussa ballistista ohjusta – Odessa julisti ulkona­liikkumiskiellon ilmaiskujen pelossa

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Perjantai 8. huhtikuuta oli sodan 44. päivä.

Ukrainalaiset poliisit tutkivat ohjuksen jäännöksiä Kramatorskin aseman lähistöllä perjantaina. Ohjuksen kylkeen on kirjoitettu venäjäksi ”lasten puolesta”

8.4. 6:05 | Päivitetty 8.4. 23:00

Aamulehti

Aamulehti seuraa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi kuusi viikkoa sitten 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän tapahtumat Ukrainassa täältä.

8.4.

Suomen kansalainen Boris Rotenberg, Putinin tyttäret ja joukko oligarkkeja EU:n uusien pakotteiden kohteeksi

Kello 22.31: EU on määrännyt uudelle pakotelistalleen Venäjän presidentti Vladimir Putinin aikuiset tyttäret Marija Vorontsovan ja Katerina Tihonovan.

Pakotteiden kohteeksi joukoo myös lisää oligarkkeja, kuten Venäjän suurimman pankin Sperbankin johtaja Herman Gref, alumiinijätti Rusalin perustaja Oleg Deripaska ja kasuyhtiö Surgutneftegasin pääjohtaja Vladimir Bogdanov.

Suomalaisittain listan kinnostavin nimi on Boris Rotenberg. Hän asui suuren osan 1990-lukua Suomessa ja hänellä on Suomen kansalaisuus. Aiemmin EU:n listalla on ollut Boriksen isoveli Arkadi Rotenberg, joka ei ole Suomen kansalainen.

Pakotelistautuminen tarkoittaa, että Boris Rotenbergin Suomessa olevaa omaisuutta on määrä nyt jäädyttää tai takavarikoida. Hän omistaa suoraan tai yhtiöidensä kautta muun muassa Vita Villa -huvilakiinteistön Hankoniemessä, kerrostaloja Hangossa, mökin Porvoossa ja asunnon ja liiketilan Helsingissä.

EU: perustelee venäläisten liikemiesten asettamista pakotteiden kohteeksi heidän läheisillä suhteillaan presidentti Putiniin. "Boris Rotenberg hyötyy venäläisistä päättäjistä ja Venäjän federaation hallituksesta, joista molemmat ovat vastuussa Krimin liittämisestä ja Ukrainan vakauden horjuttamisesta", EU sanoo pakoteperusteluissaan.

Rotenbergien perhe on tehnyt rahansa Venäjän valtiolta saaduilla suururakoilla erityisesti kaasuputkien rakentamisessa. EU mainitsee perusteluissaan, että Boris Rotenberg on valtio-omisteisen Gazprom Drillingsin osakas ja yksi SGM (Stroygazmontazh) Groupin omistajista. Hän on myös SMP Bankin hallituksen jäsen.

Kaikkiaan EU:n pakotlistalle lisättiin perjantaina yli 20 henkilöä. Suurin osa heistä on henkilöitä, jotka toimivat Venäjän tukemilla Donetskin ja Luhanskin separatistialueilla Ukrainassa.

Pakotepäätökset julkaistiin perjantaina EU:n virallisessa lehdessä.

Venäläissuomalainen Boris Rotenberg EU:n pakotelistalle

Kello 21.40: EU on määrännyt uudelle pakotelistalleen Venäjän ja Suomen kansalaisen Boris Rotenbergin. Aiemmin EU:n pakotelistlla on ollut hänen isoveljensä Arkadi Rotenberg, joka on vain Venäjän kansalainen.

EU-komission puheenjohtaja von der Leyen ja Ukrainan presidentti Zelenskyi tapasivat Kiovassa

Kello 21.18: EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kommentoi kärkkäästi Venäjän tulevaisuutta puhuessaan Kiovassa.

"Venäjä tulee rappeutumaan taloudellisesti ja teknologisesti samalla kun Ukraina marssii kohti eurooppalaista tulevaisuutta", totesi von der Leyen perjantain lehdistötilaisuudessa.

Von der Leyen kertoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille, että Ukrainalle on olemassa polku kohti EU-jäsenyyttä. Puheenjohtaja korosti, että EU seisoo Ukrainan rinnalla.

Lisäksi komission puheenjohtaja sanoi, että EU haluaa nostaa hintaa, jonka Venäjä tulee maksamaan siitä, että se aloitti sodan Ukrainassa. EU:n on myös syytä seurata Venäjän yrityksiä kiertää sen pakotteita ja tarvittaessa määrätä tiukempia sanktioita.

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Ursula von deyr Leyen ja Volodymyr Zelenskiy perjantaina Kiovassa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Yhdysvallat: Venäjä käytti Kramatorskin iskussa ballistista ohjusta

Kello 21.07: Yhdysvallat uskoo, että Kramatorskin rautatie-asemalle tehdyssä tuhoisassa iskussa käytettiin lyhyen matkan ballistista ohjusta. Puolustusministeriö Pentagonin virkamiehen mukaan Venäjä käytti iskussa Totška-ohjusta.

Samasta ohjuksesta ovat aiemmin kertoneet eri medialähteet. Tiedot ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Ukrainan viranomaiset ovat puhuneet myös rypälepommeista iskun yhteydessä.

Venäjä on kiistänyt olevansa iskun takana.

”Emme usko venäläisten kiistoa siitä, että he eivät olleet vastuussa”, Pentagonin nimettömänä pysytellyt virkamies sanoi Reutersin mukaan.

Venäjä väittää, ettei se enää käytä Totška-ohjuksia ja että niitä on käytössä vain Ukrainalla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tutkimusten perustella näin ei kuitenkaan ole. Järjestö tutki helmikuussa Venäjän tekemiä ohjusiskuja kuvatodisteiden ja ohjusten jäänteiden perusteella. Järjestön mukaan Venäjä käytti Totška-ohjusta esimerkiksi 24. helmikuuta iskussa Vuhledariin Itä-Ukrainaan.

Länsimaissa Totška-ohjusjärjestelmä tunnetaan nimillä SS-21 ja Scarab. Ohjus voidaan ampua kohteeseen 650 kilometrin päästä, ja se on melko epätarkka. Aiemassa raportissaan Amnesty arvosteli, että summittaista ohjusiskua asutetulle alueelle voidaan pitää sotarikoksena.

Venäjä sulkee 15 kansainvälisen järjestön toimistot, mukaan lukeutuvat Amnesty ja HRW

Kello 21.05: Venäjä sulkee 15 eri kansainvälisen järjestön toimistot maassa, kertoo Venäjän oikeusministeriö tiedotteessaan perjantaina. Mukaan lukeutuvat muun muassa Amnesty International ja Human Rights Watch (HRW). Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Ministeriö väittää järjestöjen rikkoneen Venäjän nykyistä lainsäädäntöä toiminnallaan, minkä vuoksi niiden venäläläiset yksiköt nyt suljetaan, kertoo The Guardian.

Odessa julisti ulkonaliikkumiskiellon ilmaiskujen pelossa

Kello 20.23: Etelä-Ukrainan suurkaupunki Odessa on julistanut ulkonaliikkumiskiellon perjantai-illasta maanantaiaamuun. Kaupungin viranomaisilmoituksen mukaan perusteena on ”ohjusiskujen uhka”.

Ukrainan sotilaslähteet ovat varoittaneet Venäjän pyrkivän uuteen hyökkäykseen etelässä Mustanmeren rannikolla. Venäjä on vetänyt joukkojaan Ukrainan pohjoisosista ja keskittänyt niitä maan itäosiin.

Odessaan on sodan aikana tehty ilma-iskuja mutta kaupunki on toistaiseksi säästynyt sellaiselta suurtuholta, joka monet muut Ukrainan kaupungit ovat kohdanneet Venäjän hyökkäyksessä. Odessassa asuu yli miljoona ihmistä.

Odessan virallisella Telegram-tilillä kaupunkilaisille annettiin perjantaina ohjeita koiranulkoilutuksen ulkonaliikkumiskiellon aikana. Ohjeiden mukaan ulkoiluttajien täytyy ottaa mukaan henkilöllisyystodistus ja tehdä lenkki koiran kanssa mahdollisimman lyhyesti oman asunnon lähellä.

EU:n johtajat tuomitsevat Venäjän iskun Kramatorskin juna-asemalle

Kello 19.28: EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell tuomitsee jyrkästi Itä-Ukrainan Kramatorskin kaupungin rautatieasemalle tehdyn iskun. Iskun kuolinuhrien määrän arvioidaan olevan ainakin 50 ja loukkaantuneita on noin 100. Asiasta kertoo CNN.

Myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsee iskun.

"Olen järkyttynyt ihmishenkien menettämisestä ja esitän henkilökohtaisen osanottoni presidentti Zelenskyille. Ajatukseni ovat uhrien omaisten luona", kirjoittaa von der Leyen Twitter-päivityksessään.

Perjantaina sekä Borrell että von der Leyen vierailivat Butšan kaupungissa. Kyseessä on ukrainalainen pikkukaupunki, josta löydettiin siviilien ruumiita makaamassa kadulta venäläisjoukkojen vetäytymisen jälkeen. Kaupunki sijaitsee lähellä Kiovaa Pohjois-Ukrainassa.

"Olemme nähneet Putinin armeijan julmat kasvot", kuvaili von der Leyen tilannetta vierailullaan. Asiasta kertoo BBC.

Ursula von deyr Leyen ja Josep Borrell vierailivat Butšan kaupungissa perjantaina.

Britannia lähettää 100 miljoonan punnan edestä lisää aseita Ukrainaan

Kello 19.26: Britannia lähettää 100 miljoonan punnan (noin 120 miljoonaa euroa) arvosta lisää aseapua Ukrainaan, kertoi pääministeri Boris Johnson perjantaina uutistoimisto Reutersin mukaan. Britannia lähettää muun muassa lisää ilmatorjunta- ja panssarintorjuntaohjuksia.

Johnson puhui lehdistötilaisuudessa Saksan littokansleri Olaf Scholzin kanssa. Scholz ilmoitti myös Saksan jatkavan aseiden toimittamista Ukrainalle.

Liittokansleri Scholz sanoi, että Saksan haluaa pikaisesti korvata Venäjän fosiiliset energialähteet muilla tavoilla. Scholz kertoi uskovansa, että Saksa voi lopettaa öljyntuonnin Venäjältä jo tämän vuoden aikana. Hän sanoi olevansa toiveikas sen suhteen, että myös maakaasuntuonti Venäjältä voidaan lopettaa.

Pääministeri Johnsonin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on epäonnistunut yrityksessään jakaa Eurooppa. Sen sijaan Venäjä on "onnistunut yhdistämään Euroopan ja koko transatlanttisen liittouman Ukrainan tueksi".

Johtajat tuomitsivat perjantain iskun Kramatorskin rautatieasemalle. Scholz luonnehti iskua "kauhistuttavaksi".

Venäjältä tulevat kaupalliset kuljetukset käännytetään takaisin ensi yöstä alkaen

Kello 19.25: Venäjältä Suomeen tulevat kaupalliset kuljetukset loppuvat ensi yönä, kertoo Tulli. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Asian vahvistaa Helsingin Sanomille Tullin viestintäpäällikkö Mika Parkkonen.

Parkkosen mukaan kaikki rajalle keskiyön jälkeen saapuvat, Venäjän tai Valko-Venäjän kilvissä kulkevat kaupalliset kuljetukset käännytetään takaisin Venäjälle.

Toimenpide liittyy Euroopan unionin viidenteen pakotepakettiin Venäjää vastaan. Uusissa pakotteissa kielletään venäläisten ja valkovenäläisten kuljetusyhtiöiden toiminta EU:n alueella.

Maahantulokielto astuu voimaan heti keskiyön jälkeen.

Tullin mukaan muutos astuu voimaan niin nopeasti, että kaikki kuljetusyhtiöt tuskin saavat tietoa ajoissa, kertoo Yle. Se tarkoittaa ruuhkautumista rajalla.

Ukrainan ulkoministeriö: Mariupolin rakennuksista 90 prosenttia tuhoutunut

Kello 18.00: Venäläisjoukkojen saartaman Mariupolin tilanne on ”humanitaarinen katastrofi”, sanoo Ukrainan ulkoministeriö Twitter-tilillään. Ministeriön mukaan Mariupolin rakennuksista 90 prosenttia on tuhoutunut.

”Kuolleita haudataan joukkohautoihin, vedestä ja ruuasta on pulaa, viestiyhteyksiä ei ole”, ministeriö kertoo.

Venäjän joukot hyökkäsivät Mariupoliin sekä etelästä Krimin suunnasta että Donetskin suunnasta heti Venäjän hyökkäyksen alussa. Kaupunki joutui täydelliseen mottiin maaliskuun alussa.

Venäjä on moukaroinut kaupunkia piirityksen aikana niin ilmavoimin, merivoimin kuin tykistöllä ja ohjuksillakin. Venäjä haluaa Mariupolin haltuunsa saadakseen suoran maayhteyden Donetskin alueelta Krimin niemimaalle.

Vesipulloja kantava mies kulki Mariupolin tuhoutuneen teatterirakennuksen editse torstaina.

Kaupungissa asui ennen Venäjän hyökkäystä 430 000 ihmistä. Suuri osa heistä on edelleen jumissa piirityksen keskellä.

Siviilejä yritetään jälleen evakuoida huomenna lauantaina, kertovat Ukrainan viranomaiset Mariupolin kaupungin Telegram-kanavalla. Kaupunkilaisten pitää käyttää omia ajoneuvojaan ja liittyä kulkueeseen. Poispääsy kaupungista kuitenkin riippuu sitä, onko reitti lauantaiaamuna tarpeeksi turvallinen.

YK:n pakolaisjärjestö UNHRC kertoo, että sillä ja muilla apujärjestöillä on edelleen vaikeuksia saada avustuskuljetuksia perille Mariupoliin.

Donetskin kuvernööri: Kramatorskin iskussa kuollut ainakin 50, joista 5 lapsia

Kello 17.14: Iskussa Kramatorskin juna-asemalle on tähän mennessä arvioitu kuolleen ainakin 50 ihmistä, joista 5 on lapsia, kertoo Donetskin alueen kuvernööri Pavlo Kyrylenko. Aikaisemmin kuolonuhrien määrän kerrottiin olevan 39.

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Kyrylenko syyttää Venäjää rypälepommien käytöstä Kramatorskissa, kertoo uutistoimisto Reuters myös.

Reuters ei ole kyennyt vahvistamaan väitettä.

Kuvernööri Kyrylenko väitti tiedotustilaisuudessa Venäjän kohdistaneen iskunsa tarkoituksenmukaisesti siviileihin. Kyrylenko ei esittänyt todisteita väitteelleen.

"Tämä on selkeä vahvistus sille, että isku oli tarkoitettu siviilejä vastaan", Kyrylenko sanoi tiedotustilaisuudessa.

Venäjä kiistää olleensa Kramatorskin iskun takana.

Suomi karkottaa kaksi Venäjän suurlähetystön henkilökuntaan kuuluvaa ihmistä

Kello 17.01: Suomi karkottaa kaksi Venäjän suurlähetystön lähetettyyn henkilökuntaan kuuluvaa ihmistä. Lisäksi yhden Venäjän suurlähetystön työntekijän viisumin jatko on evätty.

Asiasta linjattiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan eli tp-utvan kokouksessa.

Useat EU-maat ovat karkottaneet viime päivinä venäläisdiplomaatteja reaktiona Venäjän toimintaan Ukrainassa. Valtioneuvoston tiedotteessa todetaan, että Suomen toimenpide vastaa muiden EU-maiden tekemiä toimia.

Tp-utvassa käsiteltiin myös ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla.

Suomi vapauttaa markkinoille 369 000 barrelia raakaöljyä Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista

Kello 16.55: Suomi vapauttaa markkinoille 369 000 barrelia raakaöljyä Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö.

Suomi osallistuu näin Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tekemään päätökseen, jonka mukaisesti järjestön jäsenvaltiot vapauttavat markkinoille öljytuotteita varastoistaan.

Toiminnalla tuetaan öljymarkkinoiden vakauttamista Venäjän jatkaessa hyökkäystään Ukrainaan.

Halla-aho: Venäjä käy sotaa koko maailmaa vastaan

Kello 16.54: Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) piti ymmärrettävänä, että Zelenskyi toivoi puheessaan ulkomailta raskaampaa aseapua Ukrainalle.

Halla-ahon mukaan Ukrainalta puuttuu aseistusta, jolla se voisi vaikuttaa Venäjän uuteen sotataktiikkaan.

”Venäjä on menestynyt erittäin huonosti kontaktitaistelussa, joten se on siirtynyt nyt pommittamaan kaupunkeja ilmavoimilla ja tykistön avulla. Tällaiseen sodankäyntiin Ukraina ei pysty tietenkään panssarintorjuntaohjuksilla vastaamaan, vaan se tarvitsee ohjusjärjestelmiä ja raskasta tykistöä”, Halla-aho sanoi eduskunnassa.

Halla-aho kannusti kansainvälistä yhteisöä jatkamaan Ukrainan auttamista.

”Venäjä käy sotaa koko maailmaa vastaan. Koko maailman omissa intresseissä on auttaa Ukrainaa voittamaan tämä sota, koska se on ainoa tie rauhaan”, Halla-aho tiivisti.

Japani karkottaa venäläisdiplomaatteja ja lopettaa venäläisen hiilin tuonnin

Kello 16.53: Japani ilmoitti karkottavansa kahdeksan venäläistä diplomaattia sekä virkailijoita Venäjän kauppaedustustosta Ukrainan sodan tapahtumien vuoksi. Japani ilmoitti pitävänsä Venäjän ukrainalaissiviileihin kohdistamia hyökkäyksiä kansainvälisen oikeuden rikkomuksena.

Lisäksi Japani sanoi lopettavansa kokonaan venäläisen hiilen maahantuonnin, jolle Japani hakee vaihtoehtoja. Japani on tuonut käyttämästään hiilestä noin kymmenesosan Venäjältä. Japanin pääministeri Fumio Kishida sanoi maansa vähentävän riippuvuuttaan myös venäläisestä öljystä ja kaasusta, mutta aikataulua tälle ei annettu.

Japani otti myös käyttöön uusia pakotteita, kuten tuontikieltoja tietyille venäläistuotteille. Venäjän Japanin-suurlähettiläs Mihail Galuzinia ei karkotettu.

EU sopi Venäjä-pakotteista: Kivihiilen, vodkan ja kaviaarin tuonti kielletään

Kello 16: EU-maiden viides Venäjää vastaan suunnattu pakotepaketti tulee voimaan perjantaina jäsenmaiden pitkäksi venyneiden neuvotteluiden jälkeen.

EU aloittaa nyt energiaa koskevat pakotteet, joskin vaivalloisesti. Ensimmäisenä pakotteiden kohteeksi tulee kivihiilen tuonti Venäjältä.

Venäjän kivihiilen viennistä neljännes on suuntautunut EU-maihin. Viennin arvo on noin kahdeksan miljardia euroa, mikä on pientä verrattuna öljyn ja maakaasun vientiin. Ne tuovat Venäjän kassaan noin 100 miljardia euroa vuosittain.

Hiilen tuontikielto tulee voimaan siirtymäajan jälkeen elokuussa. Perjantain jälkeen uusia sopimuksia hiilen toimituksista ei saa enää tehdä.

Hiilen lisäksi EU asettaa tuontikieltoon kaikkiaan 5,5 miljardin euron arvosta tuotteita. Venäjältä ei saa tuoda EU:hin enää muun muassa sementtiä, kumituotteita, puuta, alkoholia eikä kalatuotteita. Alkoholi kattaa luonnollisesti myös vodkan. Kalatuotteissa on mukana kaviaari.

Haavisto: Ilmatilaloukkauksen ja ministeriöiden verkkosivujen kaatumisten ajankohta ei sattumaa

Kello 15.56: Suomen ilmatilan loukkaus ja ministeriöiden verkkosivujen kaatumiset samana päivänä, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu Suomen eduskunnalle, eivät ole sattumaa, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Haavisto arvioi, että toimillaan Venäjä haluaa osoittaa Suomelle, että Zelenskyin puhe on Venäjällä huomattu ja että siihen reagoidaan.

Haavisto kommentoi ilmatilaloukkausta ja ministeriöiden verkkosivujen kaatumista eduskunnassa Zelenskyin puheen jälkeen.

Ministeriöiden ja valtioneuvoston verkkosivuihin kohdistui perjantaina noin ennen kello 13 palvelunestohyökkäys. Valtioneuvosto tiedotti Twitterissä kello 15 aikaan, että hyökkäys on ”tältä erää ohi”.

Marin: Suomi on valmis tukemaan Ukrainaa sodan aikana ja sen jälkeen

Kello 14.22: Suomi on valmis tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin sota on käynnissä ja valmis tukemaan Ukrainaa myös jälleenrakennuksessa sodan jälkeen, sanoo pääministeri Sanna Marin (sd.).

Sanna Marin kommentoi Ukrainan avustamista eduskunnassa sen jälkeen, kun eduskunta oli kuullut Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin puheen.

”Meidän kaikkien pitää valmistautua tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin sota on käynnissä ja myös sodan jälkeen auttaa Ukrainaa jälleenrakentamaan yhteiskuntaansa entistä vahvemmaksi. Ukrainaan tarvitaan lisää apua, niin sotilaallista apua, materiaalista apua kuin rahallistakin apua. Samaan aikaan tarvitsemme entistä voimakkaampia pakotteita, joilla Venäjä saadaan lopettamaan sotatoimensa Ukrainassa”, Marin sanoi toimittajille eduskunnassa.

Marinin mukaan Suomi tulee irtautumaan venäläisestä fossiilienergiasta niin pian kuin mahdollista.

Lue lisää: Tällainen on perjantaina vahvistettu uusi pakotepaketti – kieltää ensi kertaa kivihiilen tuonnin

”Tämä on ollut linjamme myös EU:ssa. Olemme tukeneet erittäin voimakkaita sanktioita. Olemme valmiit ottamaan kaikki energiapakotteet mukaan tähän pakoterintamaan. Meidän pitäisi tehdä tämä yhdessä Eurooppana niin nopeasti kuin mahdollista”, Marin sanoi.

Marinin mielestä Zelenskyin puhe oli vahva, hyvin suora ja vaikuttava.

”Olen varma siitä, että Ukraina tulee sodan voittamaan. Meidän sydämissämme Ukraina on jo voittanut”, Marin sanoi.

EU:ssa tuomitaan Kramatorskin isku

Kello 14.05: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel syytti heti tuoreeltaan Venäjää ”kauhistuttavasta” iskusta Kramatorskin rautatieasemalle. ”On kauheaa nähdä, miten Venäjä on iskenyt yhdelle keskeisimmistä evakuointiasemista samalla kun se kiihdyttää hyökkäystään”, Michel kirjoitti Twitterissä.

Myös EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell tuomitsi iskun erillisessä viestissään. Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjän puolustusministeriö on kieltänyt Venäjän olleen ohjusiskun takana.

Kymmeniä kuollut iskussa Kramatorskin asemalle

Kello 13.59: Ukrainassa kymmeniä ihmisiä on kuollut iskussa Kramatorskin rautatieasemalle maan itäosassa. Ensin kyseessä kerrottiin olleen ohjusisku, sittemmin eri lähteissä on puhuttu myös raketti-iskusta. Aseman kautta evakuoitiin siviilejä.

Ukrainan viranomaisten mukaan ainakin 39 olisi kuollut ja 87 haavoittunut. Eduskunnalle perjantaina puhunut Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyi sanoi, että loukkaantuneita olisi yli 300.

Ukrainan valtiollisen rautatieyhtiön mukaan asemalle osui kaksi rakettia. Donetskin paikallisviranomaisten mukaan asemalla oli tuhansia ihmisiä, kun sitä tulitettiin, kertoo yleisradioyhtiö BBC.

Kramatorsk on kuulunut tärkeimpiin raideliikenteen solmukohtiin, joiden kautta siviilejä on yritetty saada pois Itä-Ukrainasta. Ukrainan paikallisviranomaiset olivat kertoneet ennalta, että kaupungin kautta evakuoidaan siviilejä.

Zelenskyi eduskunnalle: Ukrainalle lisää aseita

Kello 13.50: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati kovempia pakotteita ja lisää aseita Ukrainalle puheessaan, jonka hän piti Suomen eduskunnalle videoyhteydellä perjantaina. Vastaavaa tilaisuutta ei ole koskaan aiemmin järjestetty eduskunnassa.

Zelenskyi viittasi Suomen talvisotaan. Hänen sanoi ukrainalaisten rohkeuden pelastavan nyt heidän maansa. ”Teidän historiassanne olette nähneet Venäjän hyökkäyksen omaan maahanne. Uhka on edelleen olemassa.”

Lue lisää: Yhdysvallat: Venäjä käytti Kramatorskin iskussa ballistista ohjusta – Odessa julisti ulkona­liikkumiskiellon ilmaiskujen pelossa

Zelenskyi sanoi, että Venäjä toimisi Suomessa yhtä julmasti kuin se on toiminut Ukrainassa. Hän kiitti Suomea siitä, että Suomi päätti pian Venäjän hyökkäyksen alettua auttaa Ukrainaa ja lähetti muun muassa aseita. ”Olette sodanvastaisen koalition moraalisia johtajia.”

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui perjantaina Suomen eduskunnalle videoyhteydellä. Zelenskyi sai kansanedustajilta aplodit. ”Kiitos suomalaisille, Slava Ukraini, kunnia Ukrainalle”, presidentti lopetti puheensa.

Venäjä kieltää osallisuutensa Kramatorskin ohjusiskuun

Kello 13.40: Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjän puolustusministeriö on kieltänyt Venäjän olleen ohjusiskun takana. Reuters siteeraa uutisessaan venäläistä valtio-omisteista uutistoimisto Ria Novostia.

Venäjän puolustusministeriön mukaan Venäjän armeija ei ollut suunnitellut ohjusiskuja Kramatorskiin perjantaina. Puolustusministeriön mukaan Kramatorskin iskussa käytettyä ohjustyyppiä on käytetty Ukrainan armeijan Donetskiin 14. päivä maaliskuuta kohdistamassa iskussa.

Suora lähetys kello 13: Zelenskyi puhuu eduskunnalle

Kello 12.45: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu tänään Suomen kansanedustajille. Zelenskyi pitää puheen videoyhteydellä kello yhdeltä. Tilaisuus kestää arviolta 15 minuuttia. Aamulehti näyttää lähetyksen suorana.

Zelenskyi on Ukrainan sodan aikana pitänyt videoyhteydellä useita puheita länsimaiden parlamenteille. Hän on vedonnut muun muassa avun antamiseksi Ukrainalle. Zelenskyi on kiittänyt maita saamastaan tuesta, mutta samalla toivonut entistä kovempia toimia Venäjää kohtaan.

Presidenttien viesti Putinille: ”Lopettakaa hulluus”

Kello 12.33: Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin mukaan hän ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjä on yksin vastuussa ”barbaarimaisesta” hyökkäyksestä Ukrainaan ja Venäjän tulee lopettaa sota.

Niinistö ja työvierailulle Suomeen tullut Steinmerier puhuivat perjantaina yhteisessä lehdistötilaisuudessa. Presidentit halusivat lähettää yhteisen viestin Venäjän presidentti Vladimir Putinille: ”Arvoisa presidentti, lopettakaa hulluus siellä.”

Steinmerierin mukaan sisäinen vahvuus Euroopassa on kasvanut. Hän uskoo, että Putin on aliarvioinut sekä demokratioiden vahvuutta, ukrainalaisten rohkeutta ja vapauden tahtoa että yhtenäisyyttä EU:ssa ja Natossa.

Steinmerierin mukaan presidentit kannattavat pakotteiden lisäämistä Venäjää vastaan sekä ukrainalaisten tukemista entisestään.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (vasemmalla) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoivat Ukrainan sotaa yhteisessä lehdistötilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

Presidentti Niinistö: Sodan päätepistettä vaikea nähdä

Kello 12.29: Ukrainan tilanne herättää syvää huolta ja on ollut shokki, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmerierin kanssa yhdessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa hetki sitten.

Niinistön mukaan presidentit kävivät perjantaina tilannetta läpi ja miettivät, olisiko rauhan tekoon mahdollisuuksia. ”Tilanne ei kuitenkaan näytä kovin valoisalta. On mitä ilmeisintä, että sodankäynti edelleen jatkuu, ja on vaikea nähdä sen päätepistettä.”

Suomessa turvallisuuskeskustelu käy nyt Niinistön mukaan vilkkaana, mikä on hyvä asia, mutta katseiden täytyy yhä pysyä myös Ukrainassa ja ukrainalaisten luona.

Japani karkottaa kahdeksan venäläisdiplomaattia

Kello 12.14: Japani ilmoittaa karkottavansa kahdeksan venäläistä diplomaattia sekä virkailijoita Venäjän kauppaedustustosta Ukrainan sodan vuoksi. Japani ilmoitti pitävänsä Venäjän ukrainalaissiviileihin kohdistamia hyökkäyksiä kansainvälisen oikeuden rikkomuksena, jota ei voi hyväksyä.

Japanin mukaan siviilien surmat ovat sotarikos. Venäjän Japanin-suurlähettiläälle Mihail Galuzinille kerrottiin karkotuspäätöksestä tapaamisessa Japanin varaulkoministeri Takeo Morin kanssa. Suurlähettilästä itseään ei karkotettu.

Kaksi venäläistä ohjusta osui rautatieasemaan Kramatorskissa

Kello 12.13: Kaksi venäläistä ohjusta on osunut rautatieasemaan Kramatorskissa Itä-Ukrainassa, kertoo Ukrainan kansallinen rautatieyhtiö uutistoimisto Reutersin mukaan. Asiasta kerrottiin myös rautatieyhtiön Telegram-kanavalla.

Rautatieyhtiön mukaan iskussa on kuollut yli 30 ihmistä ja loukkaantunut yli sata. Reuters ei ole toistaiseksi pystynyt vahvistamaan tietoa.

Donetskin alueen kuvernööri Pavlo Kyrylenkon mukaan Kramatorski rautatieasemalla oli paikalla tuhansia ihmisiä. Reutersin mukaan asema-alue oli täynnä evakuointia odottaneita siviilejä.

Tältä Kramatorskin rautatieasemalla näytti 5. huhtikuuta. Asemalla oli runsaasti lähtöä tekeviä ihmisiä.

Puolustusministeriö: Venäläiskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa

Kello 12.00: Venäläisen valtionilma-aluksen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa tänään aamulla Porvoon edustalla Suomenlahdella, kertoo puolustusministeriö.

Ministeriön mukaan epäilty ilmatilaloukkaus on kestänyt kolme minuuttia. Epäillyn loukkauksen tehnyt kone on tyypiltään IL-96-300. Rajavartiolaitos on aloittanut tapauksesta esitutkinnan.

Uusimmassa pakotepaketissa huomioidaan museoista lainattujen taide-esineiden kulku

Kello 11.52: Suomen EU-edustustosta kerrotaan, että museoista lainattuja taide-esineitä koskeva päivitys on huomioitu nyt sovitussa uusimmassa pakotepaketissa. Suomen Tulli takavarikoi aiemmin Venäjälle matkalla olleita taidekuljetuksia EU:n Venäjän-vastaisten pakotteiden vuoksi.

EU-maat pääsivät sopuun uusimmasta pakotepaketista myöhään eilen. Paketti on tulossa voimaan pian.

Venäjä on vaatinut Suomea pikaisesti palauttamaan takavarikoidut teokset. Maa myös kutsui eilen Suomen Moskovan-suurlähettilään Antti Helanterän puhutteluun Venäjän ulkoministeriöön tapauksen vuoksi.

Suora lähetys noin kello 12.15: Saksan liittopresidentti Suomessa

Kello 11.30: Työvierailulle Suomeen saapunut Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden. Tilaisuuden on määrä alkaa kello 12.15.

Presidentin kanslian mukaan Niinistö ja Steinmeier keskustelevat Suomen ja Saksan kahdenvälisistä suhteista, Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä sodan vaikutuksista Euroopan turvallisuusjärjestykseen.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ja presidentti Sauli Niinistö tapasivat tänään presidentinlinnassa Helsingissä.

Suurlähettiläs pyytää Nato-maita avaamaan Mustanmeren

Kello 11.25: Televisiokanavalle Sky News puhunut Ukrainan Britannian-suurlähettiläs Vadym Prystaiko pyytää Nato-maita ottamaan aktiivisemman roolin Mustanmeren avaamisessa rahtilaivoille. Kommenteista uutisoi myös brittilehti The Guardian.

Suurlähettilään mukaan Venäjän saarto olisi murrettava, jotta humanitaarinen apu pääsisi meriteitse perille Ukrainaan ja Ukrainan viljakuljetukset pääsisivät maailmalle. Lähettilään mukaan Nato-mailla on täysi oikeus toimia alueella, sillä Mustanmeren rannoilla on kolme sotilasliiton jäsenmaata Turkki, Romania ja Bulgaria.

Pääministeri: Ukrainan viljasato jää 20 prosenttia pienemmäksi

Kello 11.19: Ukrainassa tämän vuoden viljasadon arvioidaan jäävän 20 prosenttia viime vuotista satoa pienemmäksi, kertoo maan pääministeri Denys Šmyhal Reutersin mukaan. Venäjän hyökkäysala on kutistanut käytettävissä olevaa viljelysalaa.

Šmyhalin mukaan ukrainalaiset viljelijät ovat kärsineet polttoainepulasta, mutta tilannetta on saatu tasoitettua. Pääministeri sanoo, että Ukrainalla on varastossa suuri määrä viljaa ja kasviöljyä, joilla se voi ruokkia väestöään.

Pellervon taloustutkimus on arvioinut, että ruoan hinta voi nousta Suomessa tänä vuonna nopeammin kuin koskaan EU-aikana. Syy hinnannousun taustalla on Ukrainan sota.

Venäjä väittää tuhonneensa palkkasotilaiden harjoituskeskuksen

Kello 11.10: Venäjä väittää tuhonneensa ulkomaisten palkkasotilaiden harjoituskeskuksen lähellä Ukrainan Odessaa. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters. Operaation sanotaan olleen osa Venäjän joukkojen kampanjaa Ukrainassa.

Ukraina: Sumyn alue vapaa venäläisjoukoista

Kello 10.50: Ukrainassa maan armeija kertoo saaneensa maan koillisosassa lähellä Venäjän rajaa sijaitsevan Sumyn alueen kokonaan hallintaansa. Myös alueen kuvernööri Dmytro Žyvytskyi on kertonut, että Sumy on vapautettu venäläisjoukoista.

Viranomaiset kuitenkin varoittavat alueen asukkaita palaamasta sinne, koska venäläiset ovat miinoittaneet paikkoja, eikä miinoja ole vielä raivattu. Žyvytskyi neuvoo ihmisiä välttämään teidenreunoja ja metsäteitä.

Venäjä on vetänyt joukkojaan pois monilta alueilta kärsittyään raskaita tappioita. Tämän lisäksi se aikoo siirtää joukkojaan Itä-Ukrainaan.

Sumyn alueella Ukrainassa 28. maaliskuuta otettu valokuva näyttää pahoin vaurioituneen asuinrakennuksen.

Reuters: Suomessa takavarikoidut teokset palautetaan Venäjälle viikonloppuna

Kello 10.46: Suomessa takavarioidut taideteokset palautetaan viikonloppuna Venäjälle, sanoo maan kulttuuriministeri Olga Lyubimova uutistoimisto Reutersin mukaan. Ljubimovan mukaan EU-komissio on todennut, että eurooppalaisissa näyttelyissä olleet teokset eivät ole pakotelistalla.

Tulli pysäytti Venäjälle matkalla olleita taideteoksia viime viikonloppuna. Teosten arvon on kerrottu olevan kymmeniä miljoonia. Tullin tekemä takavarikko on herättänyt runsaasti myös kansainvälistä huomiota. Venäjä on kutsunut Suomen Venäjän-suurlähettilään puhutteluun asian vuoksi.

Lue lisää: Tulli pysäytti viikonloppuna kymmenien miljoonien arvosta taidetta, joka oli matkalla Venäjälle – ”Saattaa olla, että Eremitaasikin oli listattu”

Ukrainan rauhanneuvottelija: Neuvottelujen sävy muuttui Butšan jälkeen

Kello 10.40: Neuvottelujen sävy Venäjän kanssa on muuttunut Butšan tapahtumien jälkeen, kertoo Ukrainan rauhanneuvottelija Mykhailo Podoljak. Uutistoimisto Reutersin mukaan Podoljak kertoi asiasta tänään tv-lähetyksessä.

Butšassa paljastui viime viikonloppuna joukko julmuuksia sen jälkeen, kun Venäjän joukot vetäytyivät alueelta. Tiettävästi ainakin 300 siviiliä kuoli Butšassa Venäjän noin kuukauden kestäneen miehityksen aikana. Venäjä kuitenkin kieltää asian.

Podoljakin mukaan neuvottelut Venäjän kanssa jatkuvat verkkoyhteyksin.

Podoljak sanoo, ettei Venäjän joukoilla ei ole yliotetta millään rintamalinjalla. Hänen mukaansa väliaikainen aselepo nyt olisi vain sodan siirtämistä tulevaisuuteen, joka ei aja Ukrainan etua.

Ukrainan rauhanneuvottelija Mykhailo Podoljak kommentoi Venäjän kanssa käytyjen neuvottelujen antia Turkin Istanbulissa 29. maaliskuuta. Edellisten kasvokkaisten neuvottelujen jälkeen keskusteluja on jatkettu verkkoyhteyksin.

Posti keskeyttää Venäjän kirje- ja pakettiliikenteen

Kello 10.14: Posti keskeyttää maanantaista alkaen kaiken kirje- ja pakettiliikenteen toistaiseksi Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Valko-Venäjän välillä. Päätös perustuu Maailman postiliiton sopimusten mukaisiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin.

Keskeytys koskee kirje- ja pakettiliikennettä sekä Suomesta Venäjälle ja Valko-Venäjälle että Venäjältä ja Valko-Venäjältä Suomeen. Lähetykset, joita ei pystytä toimittamaan, palautetaan lähettäjille, Posti kertoo tiedotteessaan.

Posti keskeytti jo viime kuussa kaupalliset lähetykset eli yrityksille ja kuluttajille tarjottavat kansainväliset pikalähetyspalvelut Venäjälle ja Valko-Venäjälle.

Von der Leyen ja Borrell matkalla Kiovaan

Kello 10.12: EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja EU:n ulkosuhdejohtaja Josep Borrell ovat matkalla Kiovaan. He kertovat asiasta viestipalvelu Twitterissä.

Von der Leyenin on määrä tavata Kiovassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Von der Leyenin mukaan vierailun tarkoituksena on osoittaa, että Ukrainalla on Euroopan horjumaton tuki.

Aiemmin Kiovassa on käynyt EU-parlamentin puhemies Roberta Metsola.

Zelenskyi: Rohkeus on meidän brändimme

Kello 9.25: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ylistänyt ukrainalaisten rohkeutta, jonka hän toivoo leviävän ympäri maailmaa.

”Jos kaikilla olisi edes kymmenen prosenttia siitä rohkeudesta mitä meillä ukrainalaisilla on, kansainvälinen oikeus tai kansojen vapaus ei olisi vaarassa. Mutta me tulemme levittämään rohkeuttamme”, Zelenskyi sanoi päivittäisessä puheessaan yleisradioyhtiö BBC:n mukaan. ”Rohkeus on meidän brändimme.”

Zelenskyin mukaan paras tapa toimia Venäjää vastaan on lähettää Ukrainalle lisää aseita. Zelenskyi kommentoi myös Venäjän erottamista YK:n ihmisoikeusneuvostosta. YK:n yleiskokous päätti eilen erottaa Venäjän neuvostosta väliaikaisesti.

”Venäjällä ei ole enää pitkään aikaan ollut mitään tekemistä koko ihmisoikeuksien käsitteen kanssa. Ehkäpä tämä muuttuu jonain päivänä. Tällä hetkellä Venäjän valtio ja Venäjän armeija ovat tämän planeetan suurin uhka vapaudelle, ihmisten turvallisuudelle ja ihmisoikeuksien käsitteelle. Tämä on ilmiselvää”, Zelenskyi sanoi.

Ukraina tavoittelee kymmenen humanitaarisen käytävän avaamista

Kello 9.16: Ukrainan tavoitteena on avata tänään kymmenen humanitaarista käytävää siviilien evakuoimiseksi, kertoo uutistoimisto Reuters. Piiritetystä Mariupolista lähtevien tulee jälleen kerran käyttää omia ajoneuvojaan. Eilen ukrainalaiskaupungeista saatiin evakuoitua humanitaarisia käytäviä pitkin 4 676 siviiliä.

WHO: Ukrainassa 103 hyökkäystä terveydenhoitoa vastaan

Kello 9.02: Maailman terveysjärjestö WHO kertoo synkän rajapyykin ylittymisestä Ukrainasta. Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen WHO on raportoinut Ukrainasta 103 hyökkäystä terveydenhoitoa vastaan.

Tapauksista 89 on kohdistunut WHO:n mukaan rakennuksiin, kuten sairaaloihin, ja 13 ambulansseihin tai muihin kuljetuksiin. Näissä hyökkäyksissä kerrotaan loukkaantuneen 51 ja kuolleen 73 ihmistä.

“Hyökkäykset terveydenhoitoa vastaan ovat kansainvälisen humanitaarisen lain loukkauksia”, WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoo järjestön tiedotteessa. ”Rauha on ainoa tie eteenpäin. Jälleen kerran pyydän Venäjää lopettamaan sodan.”

Lue lisää: Miten Venäjä on rikkonut sodan sääntöjä ja millaisia säännöt ovat? Näin säännöillä yritetään rajoittaa sitä, mikä sodassa on sallittua

Kansainvälisen Punaisen Ristin välittämä kuva näyttää tuhoutuneen rakennuksen Ukrainan Irpinissä 1. huhtikuuta. Rakennuksen edustalla on sairaalakyltti.

Siviilien evakuointi Itä-Ukrainasta jatkuu

Kello 8.39: Siviilien evakuointi Ukrainan itäosista on vaikeutumassa Venäjän jatkuvan kranaattitulituksen ja ilmaiskujen vuoksi, kertovat paikallisviranomaiset. Luhanskin alueen kuvernöörin Serhi Haidain mukaan tulitus on katkaissut keskeisen rautatieyhteyden, jota pitkin ihmisiä on evakuoitu.

”Rata on poikki, joten junilla evakuointi on epävarmaa. Luhanskin alueen kylissä on edelleen tuhansittain ihmisiä”, Haidai kirjoitti Facebookissa. Myös Donetskissa evakuointeihin käytetty junayhteys oli poikki, koska Venäjän ilmaisku oli romahduttanut ylikulkusillan radan päälle.

Haidai kehotti silti siviilejä etsimään muita tapoja lähteä alueelta. ”Ei ole mikään salaisuus, että Donbassin taistelusta tulee ratkaiseva. Kaikki ne kauhut, joita olemme jo kokeneet voivat vielä moninkertaistua. Lähtekää! Tulevat päivät tarjoavat siihen viimeisen mahdollisuuden.”

Arvio: Venäjä valtaa lähipäivinä loputkin Mariupolista

Kello 8.32: Venäjän joukot tulevat todennäköisesti valtaamaan loputkin Mariupolin kaupungista seuraavien päivien aikana, arvioi yhdysvaltalainen sota-ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) torstaina.

Venäläisjoukot ovat jo väittäneet miehittäneensä kaupungin, mutta ISW:n mukaan Ukrainan puolustusjoukkoja on yhä kaupungin lounaisosissa. ISW ei pysty riippumattomasti varmistamaan tietoa, mutta sen havaintojen mukaan kaupungin keskustassa ei ole käyty suuria taisteluita sitten 2. huhtikuuta.

ISW:n arvion mukaan Venäjä kerää nyt joukkojaan suurhyökkäykseen Donetskin ja Luhanskin alueilla tulevina päivinä. Ukrainalaisviranomaiset ovat kehottaneet alueiden asukkaita lähtemään evakkoon mahdollisimman pian ennen kuin hyökkäykset alkavat.

Venäjä-mieliset joukot tarkastivat ihmisten papereita Mariupolissa torstaina 7. huhtikuuta. Tilanteen satamakaupungissa on kuvailtu olevan ”humanitaarinen katastrofi”.

Venäjä-mielisten joukkojen sotilaat partioivat Mariupolin kadulla torstaina.

Brittitiedustelu: Venäläisjoukot vetäytyneet Pohjois-Ukrainasta

Kello 8.18: Venäläisjoukot ovat vetäytyneet kokonaan Ukrainan pohjoisosista Venäjälle ja Valko-Venäjälle, kertoo Britannian sotilastiedustelu.

Britannian puolustusministeriön mukaan ainakin osa näistä joukoista siirretään taistelemaan Itä-Ukrainaan Donbassin alueelle. Ennen itäiseen Ukrainaan siirtymistä suuri osa vetäytyneistä joukoista tarvitsee kutienkin aikaa huoltotoimille.

Ministeriö kertoo Venäjän jatkaneen kaupunkien pommittamista Itä- ja Etelä-Ukrainassa. Venäläisjoukot ovat edenneet yhä etelämmäksi Izjumin kaupungista, joka on ollut venäläisten miehittämä.

Izjum on strategisesti tärkeä kaupunki, sillä sitä pidetään porttina Donbassin alueelle. Torstaina kerrottiin, ettei Izjumista saada enää evakuoitua siviilejä turvallisesti.

Sota on saanut suomalaiset jättämään ja tarttumaa aseisiin

Kello 7.15: Asepalveluksen suorittaneista reserviläisistä lähes 2 300 on tänä vuonna hakenut siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen.

Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo, että rajuin ryntäys pois reservistä ajoittui helmikuun 24. päivän ja maaliskuun lopun välille, jolloin jätettiin yli 1 900 täydennyspalveluhakemusta. Viime vuonna täydennyspalvelukseen hakeutui runsaat 400 henkilöä. Reijosen mukaan tämän vuoden hakemusmäärien takana on ilmiselvästi Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Ukrainan sota näkyy myös Reserviläisliitossa, joka on saanut runsaat 5 000 uutta jäsentä tämän vuoden puolella. Reserviläisliiton puheenjohtajan Ilpo Pohjolan mukaan ihmiset haluavat osallistua ja parantaa omia henkilökohtaisia valmiuksiaan kriisitilanteissa.

Kyläläiset sanovat venäläissotilaiden käyttäneen heitä kilpinään

Kello 6.12: Ukrainalaisen Obukhovitšin kylän väestö sanoo venäläisjoukkojen käyttäneen heitä ja heidän kotejaan kilpinä estääkseen Ukrainan omien joukkojen vastahyökkäyksiä.

Kiovasta noin 70 kilometriä luoteeseen sijaitsevassa kylässä asui ennen hyökkäyssodan alkua noin 1 500 ihmistä. Paikallisten mukaan venäläisjoukot pitivät majaansa kylässä maaliskuun puolivälistä kuun lopulle. Uutistoimisto AFP näki kylässä tankkeja varten kaivettuja vallihautoja, joista löytyi muun muassa venäläisiä tupakka-askeja.

Ihmiskilpien käyttäminen sodassa on kielletty Geneven sopimuksissa. Venäjää on syytetty lukuisista sotarikoksista sen jälkeen, kun se aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.

Iäkkäämpi nainen istui tuhoutuneen rakennuksen edustalla Obukhovitšin kylässä torstaina 7. huhtikuuta.

Lapset juttelivat pihamaalla Obukhovitšissa torstaina. Varoituksena venäläissotilaille aitaan on kirjoitettu ”lapsia”.

Ukrainan presidentti puhuu Suomen eduskunnalle

Kello 6.09: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu Suomen kansanedustajille etäyhteydellä tänään. Zelenskyi pitää puheen videoyhteydellä kello yhdeltä. Tilaisuus kestää arviolta 15 minuuttia.

Presidentti Sauli Niinistö ja työvierailulla oleva Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier seuraavat Zelenskyin videopuheenvuoron eduskunnassa.​ Tilaisuuteen osallistuu lisäksi EU-maiden suurlähettiläitä.

Zelenskyi on Ukrainan sodan aikana pitänyt videoyhteydellä useita puheita länsimaiden parlamenteille. Hän on vedonnut muun muassa avun antamiseksi Ukrainalle.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on Venäjän hyökkäyksen aikana pitänyt videoyhteydellä useita puheita länsimaiden parlamenteille. Maaliskuun lopulla Zelenkyi puhui videoyhteydellä Brysseliin.

Saksan liittopresidentti vierailee Suomessa

Kello 6.08: Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier vierailee tänään Suomessa. Steinmeier tapaa Helsingissä presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd.).

Presidentin kanslian mukaan Niinistö ja Steinmeier keskustelevat Suomen ja Saksan kahdenvälisistä suhteista, Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä sodan vaikutuksista Euroopan turvallisuusjärjestykseen.

Ukrainan sota sai Saksan tekemään täyskäännöksen puolustuspolitiikassaan ja lisäämään huomattavasti puolustusmenojaan. Sota on samalla vaikeuttanut maan tilannetta, koska Saksa on erittäin riippuvainen energiantuonnista Venäjältä.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasivat Helsingissä helmikuussa 2018.

EU-maat ovat sopineet uudesta pakotepaketista

Kello 6.05: Euroopan unionin maat ovat päässeet yhteisymmärrykseen EU:n uudesta pakotepaketista Venäjää vastaan. Asiasta kerrottiin Ranskan EU-puheenjohtajuuden virallisella Twitter-tilillä.

Pakotteita asetetaan muun muassa venäläisiä oligarkkeja, propagandatoimijoita, asevoimien edustajia sekä Ukrainaan hyökkäykseen linkitettyjä teollisuustoimijoita vastaan. Pakotteisiin kuuluu myös useiden venäläispankkien varojen jäädytykset, kivihiilen tuonnin kielto, asevientikielto, Venäjän lipun alla seilaavien laivojen pääsyn kieltäminen satamiin

Pakotepaketti vahvistetaan vielä kirjallisella käsittelyllä.

Rauhannobelistin päälle heitettiin maalia junassa Venäjällä

Kello 6.04: Venäläislehti Novaja Gazetan mukaan viimevuotisen Nobelin rauhanpalkinnon voittajan, toimittaja Dmitri Muratovin kimppuun hyökättiin junassa torstaina.

Muratovin perustaman ja päätoimittaman riippumaton Novaja Gazetan Telegram-tilin mukaan tuntematon hyökkääjä heitti maalia Muratovin päälle Moskovasta Samaraan matkalla olleessa junassa. Hyökkääjän sanottiin huutaneen, että hän tekee sen ”poikiemme puolesta”.

Novaja Gazeta ilmoitti viime kuussa lopettavansa julkaisutoiminnan Venäjällä maan tiukentuneen lainsäädännön vuoksi. Torstaina ilmoitettiin lehden aloittavan ulkomaille paenneiden venäläistoimittajien voimin toimivan Novaja Gazeta Europen julkaisemisen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut