Suomea ja Baltian maita takaisin Venäjän vallan alle haikaillut venäläispoliitikko Vladimir Žirinovski on kuollut

”Suomen-syöjänä” tunnettu venäläispoliitikko haikaili tsaarinajan Venäjän imperiumin rajojen perään.

Vladimir Žirinovski kuvattuna Moskovassa vuoden 2020 heinäkuussa.

6.4. 13:45 | Päivitetty 6.4. 14:29

Moskova

Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen johtaja Vladimir Žirinovski on kuollut pitkäaikaisen sairauden jälkeen, kertoo Venäjän duuman puhemies Vjatšeslav Volodin uutistoimistojen Tass sekä AFP mukaan. Žirinovski kuoli keskiviikkona 6. huhtikuuta.

Žirinovski oli ollut hoidettavana vakavan koronavirustaudin vuoksi helmikuusta lähtien.

Suomessa tunnetaan liikanimi Suomen-syöjä

Äärinationalismistaan kuulu Žirinovski tunnettiin Suomen tiedotusvälineissä Suomen-syöjän liikanimellä, koska hän haikaili Venäjälle tsaarinajan vanhoja rajoja.

Baltian, Suomen ja Puolan valloituksen puolesta puhuneen Žirinovskin haave suurvenäläisestä imperiumista ulottui Intian valtamerelle.

Presidentti Vladimir Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin ohella vain harva nykyajan venäläispoliitikko tunnetaan nimeltä suuren yleisön keskuudessa Suomessa asti. Erityisen huonosti tunnetaan Venäjän duuman edustajia, jotka toimivat Putinin vallan kumileimasimina ja hallittuna oppositiona. Suomalaisten mieliin on kuitenkin painunut venäläispolitiikassa puhunut Žirinovski.

Poliitikko oli ollut sairaalahoidossa vaikean koronataudin vuoksi jo helmikuusta lähtien. 75-vuotiaan Žirinovskin keuhkot olivat vaurioituneet, ja hänet oli pantu hengityskoneeseen, kertoivat venäläismediat.

Viime päiviin asti tietoa Žirinovskin terveydentilasta tihkui julkisuuteen vain vähän, ja tiedot ovat osin ristiriitaisia. Maaliskuun aikana hänen tilansa kerrottiin parantuneen, mutta myöhemmin viestipalvelu Telegramissa toimiva uutiskanava Shot kertoi, että Žirinovskin tila olisi heikentynyt merkittävästi, kertoi uutissivusto Lenta.

Piti Suomen itsenäisyyttä laittomana

Žirinovski syntyi toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 Kazakstanin silloisen neuvostotasavallan pääkaupungissa Alma-Atassa (nyk. Almaty). Diplomaatin urasta nuorena haaveillut mies opiskeli turkin kieltä ja työskenteli jonkin aikaa kääntäjänä Turkissa.

Hän ei kuitenkaan saanut kommunistipuolueen jäsenyyttä, mikä katkaisi siivet diplomaatinuralta. Suoritettuaan sotilaspalveluksensa Georgian Tbilisissä Žirinovski opiskeli lakia ja työskenteli vähäpätöisissä viroissa 1970- ja 80-luvut.

Hänen poliittinen uransa perustamassaan liberaalidemokraattipuolueessa sai tulta alleen vasta 1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua. Kylmän sodan vuosina varttuneen miehen olisi otaksunut haikailevan monen ikäpolvensa konservatiivin tavoin Neuvostoliiton suuruuden päiviin, mutta Žirinovskin lietsoma nostalgia ammensi tätä kauempaa historiasta.

Žirinovskin haikailu Neuvostoliittoa edeltäneen keisarillisen Venäjän rajojen perään ja Suomen itsenäistymisen laittomaksi leimaaminen ansaitsivat tälle suomalaismediassa liikanimen Suomen-syöjä, jota ovat kantaneet historiassa monet muutkin venäläispoliitikot.

Žirinovski kommentoi vuonna 2015, että Krimin niemimaan liittämisen jälkeen Venäjän pitäisi seuraavaksi pyrkiä palauttamaan itselleen Suomi ja Puola.

”Tsaarin laittoman vallasta syöksemisen jälkeen Puola erkani laittomasti, ja Suomen itsenäisyyden myönsi kansankomissaarien neuvosto, eli neuvostohallinto. Mutta sillä ei ollut oikeutta tehdä sellaisia päätöksiä”, Žirinovski sanoi tuolloin uutismedia Lentan mukaan.

Vuosien varrella Žirinovski kiisti Neuvostoliitosta itsenäistyneiden Baltian maiden eli Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyyden oikeutuksen ja väitti, että maiden asukkaat haluavat palata Venäjän huomaan. Hän myös kertoi uneksivansa päivästä, jolloin venäläiset sotilaat voivat ”pestä saappaansa Intian valtameren lämpimissä vesissä”.

Hallitun opposition rääväsuu

Putinin Venäjällä Žirinovskia pidettiin hallitun opposition räyhähenkenä, joka auttoi Venäjän vallanpitäjiä luomaan demokratian illuusiota.

”Se, että (duumassa) ylipäätään tapahtuu mitään kaikista rajoituksista huolimatta on kiitos Žirinovskin kaltaisten ihmisten. Demokratian imitaatio vaatii opposition imitaatiota, ja Žirinovski on lahjakas näyttelijä. Hän huijaa jatkuvasti ihmisiä ajattelemaan, että duumassa käydään todellista väittelyä. Mutta fakta on se, että hän on täydellisen lojaali Kremlille, mikä näkyy hänen äänestyskäyttäytymisessään”, arvioitiin Žirinovskin roolia venäläispolitiikassa Financial Review -lehdessä vuonna 2018.

Žirinovski päästettiin näyttelemään rooliaan myös ehdokkaana tarkasti ohjatuissa presidentinvaaleissa, joista kaikki aidosti Kremliä uhmaavat oppositioehdokkaat oli suljettu ulos.

Räävittömistä puheistaan tunnetulle liberaalidemokraattisen puolueen perustajalle kertyi Venäjän vaaleissa presidenttiehdokkuuksia kuin Suomen Paavo Väyryselle konsanaan. Ensimmäisen kerran kansallismielinen Žirinovski oli mukana presidentinvaaleissa jo 1991, viimeistä kertaa vuonna 2018.

Venäjän politiikan sirkuspelleksi leimatun Žirinovskin aikoinaan ilmoille heittämät ajatukset eivät kuitenkaan Ukrainan sodan jälkeisessä maailmassa enää naurata lännessä samalla tavalla kuin aikoinaan. Suurvenäläinen imperialistinen ajattelu on noussut Putinin Venäjällä yhä enemmän poliittiseen valtavirtaan, ja sen kaikuja on kuultu myös presidentti Vladimir Putinin puheissa tämän perustellessa maansa hyökkäystä Ukrainaan.

Juutalaisen poika viljeli antisemitismiä, rasismia ja naisvihaa

Žirinovski on uransa varrella herättänyt kohua rasistisilla, naisvihamielisillä ja muuten vain loukkaavilla kommenteillaan, joiden kohteena ovat olleet lukemattoman monet eri etniset ryhmät, naiset, seksuaalivähemmistöt ja lähes koko Venäjän ulkopuolinen maailma. Poliitikko ei ole tyytynyt pelkkään sanasotaan, vaan kävi usein käsiksi vastustajiinsa duumassa, kertoo uutissivusto Vice.

Hän tuli 1990-luvulla tunnetuksi juutalaisvastaisista kommenteistaan. Hän osoitti tukeaan Yhdysvaltain radikaalioikeiston presidenttiehdokas Pat Buchananille, joka oli kutsunut Yhdysvaltain kongressia Israelin miehittämäksi alueeksi.

”Selvitäksemme me voisimme asettaa tiettyjä paikkoja Yhdysvalloissa ja Venäjällä, jonne karkotamme tämän pienen mutta päänharmia aiheuttavan heimon”, Žirinovski totesi tuolloin venäläisen uutistoimisto Interfaxin mukaan.

Venäläispoliitikon suhde juutalaisuuteen oli ristiriitainen, sillä Žirinovskin oma isä oli juutalainen Volf Eidelstein. Äitinsä aiemmalta aviomieheltä sukunimensä perinyt Žirinovski kiisti pitkään isänsä syntyperän ennen asian tunnustamista vuonna 2001 julkaistussa muistelmateoksessaan.

”Miksi minun pitäisi torjua venäläinen veri, venäläinen kulttuuri, Venäjän maa, ja rakastua juutalaiskansaan vain sen yhden isäni äitini kehoon jättämän verenpisaran vuoksi?” Žirinovski kirjoitti kirjassaan BBC:n mukaan.

Žirinovski kuvaili itseään lentävällä lauseella etniseksi venäläiseksi, jonka ”äiti oli venäläinen ja isä lakimies”. Myöhemmin hän tosin korjasi Israeliin muuttaneen ja venäläisen perheensä jättäneen isänsä ammatin agronomiksi.

Poliittisen uransa loppupuolella Žirinovski piti kuitenkin aktiivisesti yllä Venäjän yhteyksiä kuolleen isänsä kotimaahan Israeliin ja puhui paljon venäläistaustaisten oloista Israelissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut