Ukrainasta on paennut jo liki 4,3 miljoonaa ihmistä – CNN: Yhdysvallat uskoo voivansa yksilöidä venäläisjoukot Butšan veritekojen takana

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Keskiviikko oli sodan 42. päivä.

Ukrainalaissotilaita kävelemässä tuhottujen venäläistankkien ja sotilasajoneuvojen ohi Butšassa.

6.4. 6:07 | Päivitetty 6.4. 22:43

Aamulehti

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi melkein kuusi viikkoa sitten 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän tapahtumat Ukrainassa täältä.

6.4.

CNN: Yhdysvallat uskoo voivansa yksilöidä venäläisjoukot, jotka toteuttivat veritekoja Butšassa

22.14: Yhdysvallat uskoo voivansa yksilöidä venäläisjoukot, jotka toteuttivat Butšassa tapahtuneet siviileihin kohdistuvat veriteot, kertoi uutiskanava CNN keskiviikkona.

CNN:n haastattelema nimetön viranomaislähde kertoi, että Yhdysvallat on kerännyt ja analysoinut tietoja Butšan julmuuksista niiden tultua ilmi. Viranomaislähteen mukaan tutkinnan tuloksista ei välttämättä kerrota julkisesti, vaan päätös julkistamisesta saatetaan jättää Ukrainalle.

Myös Yhdysvaltain oikeusministeri Merrick Garland on kertonut oikeusministeriön auttavan teoista vastanneiden tunnistamisessa ja saattamisessa vastuuseen.

Butshasta löydettiin venäläisjoukkojen lähdön jälkeen siviilien ruumiita. Venäjä on kiistänyt joukkojensa surmanneen siviilejä Butšassa, mutta satelliittikuvat ovat vahvistaneet ruumiiden olleen kaduilla jo kaupungin ollessa Venäjän hallinnassa.

Izjumin kaupunki on täysin Venäjän joukkojen vallassa, kertoo Harkovan alueen kuvernööri

Kello 21.43: Izjumin kaupungista itäisessä Ukrainassa ei ole tällä hetkellä mahdollista evakuoida ihmisiä eikä lähettää heille apua. "Venäjän joukot ovat vallanneet kaupungin kokonaan", kertoi Harkovan alueen kuvernööri Oleh Synjehubov keskiviikkoiltana. Asiasta kertoi Reuters.

Ukrainan ja Venäjän joukkojen väliset taistelut ovat nyt pahimmillaan Ukrainan itäosissa, Harkovassa sekä Donetskin ja Luhanskin alueilla.

Ukrainan pääesikunta kertoi keskiviikkona, että Venäjän maavoimat on yrittänyt edetä Izjumista etelään, 50 kilometrin päässä sijaitsevaan Barvinkovan pikkukaupunkiin.

Barvinkova on tärkeä siksi, että Kramatorskista länteen johtava rautatie kulkee sen läpi. Jos Venäjä onnistuu yrityksessään vallata Barvinkova, Minskin tulotaukolinjaa puolustavien ukrainalaisjoukkojen huolto käy hyvin hankalaksi. Samalla katkeaa Kramatorskista pakoon pyrkivien siviilien reitti länteen.

HS: Valkovenäläislähteen mukaan venäläis­sotilaat lähettävät ryöstö­saalista kotiin

Kello 20.51: Valko-Venäjältä on viime päivinä kantautunut tietoja, joiden mukaan Ukrainasta Valko-Venäjälle vetäytyneet venäläissotilaat olisivat lähettäneet runsaasti kodinelektroniikkaa ja muuta kulutustavaraa kotiin. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomien mukaan tietoja on julkaissut etenkin valkovenäläinen Telegram-kanava Belaruski Gajun, joka on julkaissut jopa tavaraa lähettäneiden venäläissotilaiksi epäiltyjen nimiä sekä puhelinnumeroita, jotka saattavat olla rahdin vastaanottajan numeroita.

Belaruski Gajun -kanavaa ylläpitää Velko-Venäjän vastarintaliikkeen aktivisti Anton Motolko. Kanava on tullut tunnetuksi siitä, että sodan aikana se raportoi tarkasti venäläisten joukkojen ja lentokoneiden liikkeistä Valko-Venäjällä.

Helsingin Sanomien mukaan kanavalla kerrottu sotilaiden lähettäneen muun muassa auton varaosia, työkaluja, viihde-elektroniikkaa ja muuta kodintekniikkaa, retkeilytavaraa, vaatteita, ilmanvaihtolaitteita ja sähköskoottereita. Yksittäisen sotilaan lähettämät tavaramäärät ovat vaihdelleet 50 ja 450 kilon välillä.

Hostomelissa jopa satoja siviilejä kateissa ihmisoikeusvaltuutetun mukaan

19.23: Ukrainan ihmisoikeusvaltuutetun mukaan yli 400 siviiliä on kateissa Hostomelin kaupungissa Venäjän 35 päivää kestäneen miehityksen jälkeen. Asiasta kertoi brittilehti The Guardian.

Ihmisoikeusvaltuutettu Lyudmyla Denisova kertoi The Guardianille, että Venäjän joukot olisivat silminnäkijöiden mukaan ampuneet siviilejä.

Tietoja ei toistaiseksi ole vahvistettu, eikä tiedossa ole, paljonko Hostomelissa olisi tapettu siviilejä.

Yhdysvallat määräsi uusia pakotteita – pakotteet "siirtävät venäläiset 1980-luvun neuvostoliittolaiseen elintasoon"

18.22: Yhdysvallat asetti keskiviikkona uuden venäläisiin pankkeihin ja oligarkkeihin kohdistuvan pakotepaketin, kertoo uutistoimisto Reuters. Pakotteet ovat Yhdysvaltain vastaus Ukrainassa paljastuneisiin kammottaviin sotarikoksiin, joista Ukraina syyttää Venäjää. Venäjä on kiistänyt syyllistyneensä.

Myös Euroopan unionin odotetaan määräävän Venäjälle uusia pakotteita.

Yhdysvaltain uusimpien pakotteiden joukkoon kuuluu muun muassa kaikkia amerikkalaisia koskeva kielto sijoittaa Venäjälle. Uudet pakotteet estävät myös Venäjän Sberbankin kansainvälisen toiminnan. Pankki hallitsee kolmannesta Venäjän pankkitoiminnan kokonaisvarallisuudesta ja on Venäjän suurin pankki.

Pakotteet koskevat myös Venäjän Alfa Bankia, yhdysvaltalainen, korkeassa asemassa oleva viranhaltija kertoi toimittajille. Lähteen arvion mukaan uudet pakotteet estävät Venäjän energiakaupat.

Yhdysvaltain uusin paketti sisältää pakotteita myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin aikuisille tyttärille, ulkoministeri Sergei Lavrovin vaimolle ja tyttärelle sekä Venäjän turvallisuusneuvoston jäsenille, lähde totesi.

Yhdysvallat kuvasi uusien pakotteiden ”eskaloivan dramaattisesti Venäjän kärsimää taloudellista sokkia" estäessään maan suurimpien pankkien toiminnan. Ne tulevat siirtämään venäläiset takaisin "1980-luvun neuvostoliittolaiseen elintasoon", lähde sanoi.

Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti keskiviikkona myös uusista toimista Venäjän rikollisen toiminnan ehkäisemiseksi ja sen asettamiseksi syytteeseen.

OHCHR: Ainakin 1 563 siviiliä on kuollut Ukrainan sodassa tähän mennessä

17.48: Ainakin 1 563 siviiliä on kuollut siitä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, tiedotti YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto OHCHR keskiviikkona.

YK-elin raportoi kirjanneensa 3 776 siviiliuhria Ukrainan sodassa tähän mennessä: 1 563 kuollutta ja 2 213 loukkaantunutta. OHCHR muistutti jälleen, että todelliset uhriluvut ovat todennäköisesti huomattavasti suurempia, sillä sotatoimet viivyttävät tiedonkulkua ja osaa tiedoista ei ole saatu varmistettua.

Kiovan kaupunginhallinto sanoi keskiviikkona ainakin 89 ihmisen kuolleen pääkaupungissa Venäjän aloitettua hyökkäyssodan. Lausunnosta uutisoivat muun muassa CNN ja The Guardian. Neljä kuolleista on kaupunginhallinnon mukaan lapsia.

Lisäksi Kiovan kaupunginhallinto sanoo , että 398 henkilöä on loukkaantunut Kiovassa ja 167 asuintaloa on vaurioitunut Venäjän iskuissa. Samalla hallinto totesi, että tilanne pääkaupungissa on rauhoittunut, mutta ilmaiskujen uhka on edelleen läsnä.

Sota Ukrainassa saattaa kestää kuukausia tai jopa vuosia, varoittaa Naton pääsihteeri

17.26: Sota Ukrainassa saattaa kestää kuukausia tai jopa vuosia, sanoo sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Hän piti tiedotustilaisuuden ennen Naton ulkoministerien kokouksen alkamista Brysselissä.

Pääsihteerin mukaan ei ole havaittavissa merkkejä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi luopunut aikeistaan vallata koko Ukrainaa. Siksi Stoltenbergin mukaan on varauduttava pitkällä aikavälillä Ukrainan tukemiseen, pakotteiden ylläpitämiseen ja Naton puolustuksen vahvistamiseen.

FT: EU on lisäämässä Boris Rotenbergin pakotelistalleen

Kello 17.01: Euroopan unioni on lisäämässä oligarkki Boris Rotenbergin pakotelistalleen, kertoo talouslehti Financial Times. Rotenbergilla on Suomen kansalaisuus.

Boris Rotenbergin veli Arkadi Rotenberg on jo ennestään EU-pakotelistalla. Boris Rotenberg puolestaan on ollut ennestään Yhdysvaltojen ja Britannian pakotelistoilla.

Financial Timesin mukaan EU lisäisi pakotelistalleen myös Venäjän suurimman pankin Sberbankin johtajan German Grefin sekä oligarkki Oleg Deripaskan.

EU:n pakotelistalle joutuisivat myös presidentti Vladimir Putinin kaksi tytärtä, jotka ovat mediatietojen mukaan joutumassa myös Yhdysvaltojen pakotelistalle.

YK äänestää torstaina Venäjän ihmisoikeusistuimen jäsenyyden jäädyttämisestä

Kello 16.55: YK:n yleiskokous äänestää huomenna torstaina Venäjän YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyden jäädyttämisestä. Asiasta kertoivat keskiviikkona muun muassa uutistoimistot AFP ja Reuters.

AFP:n mukaan yleiskokouksen tiedottaja kertoi, että asiasta äänestetään kymmeneltä aamupäivällä New Yorkissa Yhdysvalloissa, eli kello kolme aamuyöllä Suomen aikaa. Äänestyksen taustalla on kasvava näyttö Venäjän hyökkäyksen siviiliuhreista Ukrainassa, mukaan lukien Butšassa.

YK:n yleiskokous voi jäädyttää jonkin ihmisoikeuksia rikkovan maan jäsenyyden ihmisoikeusneuvostossa, mikäli jäädyttämistä tukee yleiskokouksen kahden kolmanneksen enemmistö.

Yhteensä 47 jäsenvaltiosta koostuvan YK:n ihmisoikeusneuvoston kokoonpano vaihtuu kolmen vuoden välein. Ilman mahdollista jäsenyyden jäädyttämistä Venäjä olisi neuvoston jäsen ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Yksi valtio voi olla jäsen korkeintaan kaksi kautta peräkkäin.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán kertoo kutsuneensa Putinia rauhanneuvotteluihin Ukrainasta

Kello 16.48: Unkarin pääministeri Viktor Orbán on kutsunut Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia rauhanneuvotteluihin, jotka käytäisiin Ukrainan ja Ranskan presidenttien sekä Saksan liittokanslerin kanssa. Orbán kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa keskiviikkona ja siitä raportoi Reuters.

Orbánin mukaan Putinin vastaus oli "myönteinen", mutta hän oli lisännyt, että Venäjällä on rauhanneuvotteluihin liittyviä ehtoja. Orbán kertoi myös pyytäneensä Putinia suostumaan välittömään tulitaukoon Ukrainassa.

Orbán, jolla on ollut EU:n johtajista läheisimmät suhteet Putiniin, valittiin sunnuntaina pidetyissä valeissa uudelleen Unkarin johtajaksi. Hän kertoi käyneensä aiemmin keskiviikkona Putinin kanssa pitkän puhelinkeskustelun.

Orbán toisti myös kantansa, jonka mukaan Unkari ei lähetä aseita Ukrainaan. Hän ilmoitti myös vastustavansa EU:n pyrkimystä asettaa Venäjä energiantuontisaartoon.

Orbánilta kysytiin myös siviileistä, jotka löydettiin kuolleina Butšan kaupungista Venäjän joukkojen vetäytymisen jälkeen. Hän vastasi, että tapauksesta on tehtävä "riippumaton ja oikeudenmukainen tutkimus".

"Elämme massiivisen manipuloinnin aikakautta. Emme voi olla varmoja, voimmeko luottaa omiin silmiimme", Orbán sanoi.

Hän vaati siviilien suojelemista "hinnalla millä hyvänsä".

Presidentti Niinistö turvallisuussatsauksista Puolustusvoimille: "Jos joskus, niin nyt ne ovat paikallaan"

Kello 15.59: Presidentti Sauli Niinistön mukaan hallituksen tekemät turvallisuussatsaukset ovat nyt paikallaan. Hallitus linjasi tiistaina miljardiluokan satsauksista Puolustusvoimille.

"Jos joskus, niin kyllä ne nyt ovat paikallaan. Ihan hyvä, että nimenomaan turvallisuuden rakentamiseen nyt satsataan”, Niinistö vastasi toimittajan kysymykseen asiasta Kemin ja Tornion vierailunsa yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Lue lisää: Hallitus päätti runsaan kahden miljardin euron vuosittaisista satsauksista Ukrainan sodan takia – hyväksyi Puolustus­voimien ja ministeriön esityksen sellaisenaan

VR on päättänyt pysäyttää idän tavaraliikenteen

Kello 15.47: VR Groupin hallitus on tänään tehnyt päätöksen idän tavaraliikenteen pysäyttämisestä.

Päätöksen myötä tavaraliikennettä hoitava VR Transpoint laatii suunnitelman liikenteen alasajamiseksi.

VR kertoo tavoittelevansa liikenteen mahdollisimman nopeaa alasajoa, mutta arvio on, että prosessiin kuluu useita kuukausia.

VR ehti jo kertaalleen päättää ja pyörtää tavarajunaliikenteen lopettamisen Venäjälle.

Lue lisää: VR pysäyttää myös Venäjälle suuntautuvan tavaraliikenteen – prosessi kestänee kuukausia

Liittokansleri Olaf Scholz: Saksa neuvottelee Ukrainan kanssa mahdollisista turvatakuista

Kello 15.26: Saksa käy Ukrainan kanssa luottamuksellisia neuvotteluja mahdollisista turvatakuista, Saksan liittokansleri Olaf Scholz kertoi Saksan parlamentille Bundestagille keskiviikona. Asiasta raportoi Reuters.

Mahdollisten turvatakuiden tarkoituksena olisi varmistaa Ukrainan turvallisuus Venäjän hyökkäyksen jälkeen

Venäjä on ilmoittanut, että se ei voi hyväksyä Ukrainan liittymistä Natoon.

Ukraina on ehdottanut Venäjän kanssa käymissään alustavissa rauhanneuvotteluissa turvatakuita vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle.

Turvatakuita voisivat Ukrainan mukaan tarjota yksittäiset maat, kuten Saksa, Turkki tai Kiina.

"Me keskustelemme turvatakuista Ukrainan kanssa", Scholz sanoi parlamentille. Hän korosti, että keskustelut ovat luottamuksellisia.

YK: Lähes 35 000 ihmistä on paennut Ukrainasta ulkomaille viimeisen 24 tunnin aikana

Kello 15.16: Lähes 35 000 ihmistä pakeni sotaa Ukrainasta tiistain ja keskiviikon välisenä aikana, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR tiedotti keskiviikkona. UNHCR:n tiedotteesta raportoi muun muassa uutistoimisto AFP.

UNHCR:n mukaan Ukrainasta on 24. helmikuuta lähtien keskiviikkoon 6. huhtikuuta mennessä paennut ulkomaille yhteensä 4 278 789 eli noin 4,3 miljoonaa ihmistä. Paenneiden määrä kasvoi tiistaista 34 194:llä ihmisellä.

YK:n sidosjärjestö, Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM arvioi, että ulkomaille paenneiden lisäksi Ukrainan rajojen sisällä on noin 7,1 miljoonaa kodeistaan paennutta ihmistä.

IOM kertoo myös, että ukrainalaisten lisäksi yli 206 000 Ukrainassa asunutta ulkomaan kansalaista on paennut maasta.

Luvut tarkoittavat, että yli neljännes Ukrainan asukkaista on joutunut pakenemaan kodeistaan Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainassa asui sen oman hallinnon hallitsemilla aluella 37 miljoonaa ihmistä. Lukuun eivät kuulu Venäjään itseensä liittämä Krimean niemimaa ja idän separatistialueet.

Ukrainan presidentti puhuu Suomen eduskunnalle perjantaina

Kello 14.57: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu Suomen kansanedustajille etäyhteyksin perjantaina.

Zelenskyi pitää puheen videoyhteyden välityksellä eduskunnan täysistuntosalissa kellon yhden aikaan. Tilaisuuden odotettu kesto on 15 minuuttia.

Yleisölehterin ovet eivät ole avoinna tilaisuutta varten. Yle televisioi tilaisuuden suorana. Tilaisuus on englanninkielinen.

Zelenskyi on Ukrainan sodan aikana pitänyt videoyhteydellä useita puheita länsimaiden parlamenteille. Hän on vedonnut avun antamiseksi Ukrainalle esimerkiksi Yhdysvaltain kongressille, Britannian parlamentille ja Euroopan parlamentille pitämissään puheissa.

Zelenskyi ei ole pelännyt puheissaan kritisoida kohdeyleisöään riittämättömistä toimista Ukrainan sodan eteen. Tiistaina hän puhui YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, jossa hän vaati pysyvän jäsenen Venäjän erottamista neuvostosta. Hän kyseenalaisti neuvoston kyvyn tarjota turvaa maailmalle.

Eduskunta kokoontuu myöhemmin perjantaina kahdelta täysistuntoon. Zelenskyin puhe ei siis ole osa täysistuntoa.

Britannia lähettää Ukrainalle tuhansia ohjuksia lisää

Kello 14.34: Britannia aikoo lähettää Ukrainalle noin 6 000 ohjusta lisää, jotta se voi taistella venäläisjoukkoja vastaan, kertoo yleisradioyhtiö BBC. Pääministeri Boris Johnsonin on määrä kertoa asiasta virallisesti vielä tänään.

Britannia on jo aikaisemmin toimittanut Ukrainalle liki 4 000 ohjusta.

Lisäksi Britannia antaa 25 miljoonaa puntaa (vajaat 30 miljoonaa euroa) ukrainalaissotilaiden ja -lentäjien palkkoihin sekä käyttää yli neljä miljoonaa puntaa (vajaa 4,8 miljoonaa euroa) BBC:n ukrainan- ja venäjänkielisten lähetysten vahvistamiseen.

Suomeen perustetaan uusia vastaanottokeskuksia

Kello 13.59: Maahanmuuttovirasto (Migri) valmistelee uusien vastaanottokeskusten perustamista Ukrainasta pakenevien ihmisten majoitustarpeen kasvun vuoksi.

Varsinaisten vastaanottokeskusten lisäksi Migri voi perustaa yksityismajoituksen palvelupisteitä. Näiltä pisteiltä itse majoituksensa järjestävät turvapaikkaa tai suojelua hakevat saavat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita sekä vastaanottorahan. Lisäksi vastaanottopaikkoja kerrotaan lisättävän jo olemassa oleviin vastaanottokeskuksiin.

4. huhtikuuta alkaen on aloittanut toimintansa 250-paikkainen Jämsän vastaanottokeskus sekä yksityismajoittujien palvelupiste. Samaan aikaan toiminnan on aloittanut Karkun vastaanottokeskus, jossa on 112 paikkaa. Toukokuun 2. päivään mennessä toimintansa aloittavat myös 50-paikkaiset Mikkelin vastaanottokeskuksen sivutoimipisteet Juvalla ja Kangasniemellä.

Venäläispoliitikko Vladimir Žirinovski on kuollut

Kello 13.51: Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen johtaja Vladimir Žirinovski on kuollut tänään pitkäaikaisen sairauden jälkeen, kertoo Venäjän duuman puheenjohtaja Vjatsheslav Volodin uutistoimistojen Tass sekä AFP mukaan.

Lue lisää: Suomea ja Baltian maita takaisin Venäjän vallan alle haikaillut venäläispoliitikko Vladimir Žirinovski on kuollut

Žirinovski oli ollut hoidettavana vakavan koronavirustaudin vuoksi helmikuusta lähtien. Äärinationalismistaan kuulu Žirinovski tunnettiin Suomen tiedotusvälineissä Suomen-syöjän liikanimellä, koska hän haikaili Venäjälle tsaarinajan vanhoja rajoja. Näiden sisälle kuuluisivat muun muassa Suomi ja Baltian maat.

Vladimir Žirinovskin kerrotaan olleen hoidettavana koronaviruksen aiheuttaman taudin vuoksi helmikuusta lähtien. Žirinovski kuvattiin Moskovassa lokakuussa 2016.

Puolustusvoimien henkilöstö­määrän lisäys

Kello 13.46: Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo käyneensä tarkkaan läpi Puolustusvoimille ehdotettujen lisämäärärahojen perustelut ja vakuuttaa, että perusteet ovat pitävät. Kaikkonen kuvaa kokonaisuutta siten, että Suomi laittaa varastot kuntoon ja pitää puolustuksensa kunnossa.

Kaikkonen ja puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen kertoivat keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäys ja puolustusmateriaalihankinnat aloitetaan heti.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen puhuivat keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kaikkosen mukaan Suomen puolustus on ollut ennestään hyvässä kunnossa, mutta Ukrainan sodan myötä kaikki entinen on haastettu. Sota on hänen mukaansa osoittanut, että puolustustarvikkeiden, ammusvarastojen ja maanpuolustustahdon on oltava kunnossa.

”Muutos on pitkäaikainen, eikä paluuta entiseen ole näköpiirissä”, Kaikkonen sanoo. Kaikkosen mukaan lisäpanostusten tavoitteena on varmistaa, ettei sota tule koskaan Suomen rajoille.

Lue lisää: Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäys ja materiaalihankinnat alkavat heti – Kaikkonen: ”Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä”

Neste korvannut 85 prosenttia venäläisestä raakaöljystä

Kello 13.39: Energiayhtiö Neste on korvannut 85 prosenttia Venäjältä ostamastaan raakaöljystä. Yhtiö kertoo, että korvaamisia on tehty voimassa olevien toimitussopimusten ja teknisten mahdollisuuksien puitteissa. Eräs viimeisistä yhtiön raakaöljylasteista Venäjältä saapuu tänään illansuussa Porvoon jalostamolle. Aiemmin Neste hankki kaksi kolmasosaa jalostamastaan raakaöljystä Venäjältä.

Tulli pysäytti Venäjälle matkalla olleita taide-esineitä

Kello 13.32: Tulli on viikonloppuna pysäyttänyt Vaalimaan rajanylityspaikalla taide-esineitä, jotka olivat matkalla Suomen kautta Venäjälle. Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit kertoi tänään tiedotustilaisuudessa, että lähetysten sisältö on arvoltaan yhteensä kymmeniä miljoonia euroja.

Ulkoministeriön ja Tullin edustajien mukaan kyseiset esineet luokitellaan ylellisyysesineiksi, jotka kuuluvat EU:n Venäjälle asetettujen pakotteiden piiriin. Rakshitin mukaan lähetykset sisälsivät muun muassa tauluja ja patsaita.

Lue lisää: Tulli pysäytti viikonloppuna kymmenien miljoonien arvosta taidetta, joka oli matkalla Venäjälle – ”Saattaa olla, että Eremitaasikin oli listattu”

Tulli kertoi Vaalimaan rajanylityspaikalle pysäytetyistä taide-esineistä keskiviikkona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuudessa olivat paikalla ulkoministeriön vientivalvontayksikön päällikkö Teemu Sepponen (vasemmalla), johtaja Sami Rakshit ja valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.

Kreml: Neuvottelut eivät etene toivottuun tahtiin

Kello 13.30: Kremlin mukaan rauhanneuvottelut Moskovan ja Kiovan välillä eivät etene niin nopeasti tai tehokkaasti kuin se toivoisi. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Konferenssipuhelussa toimittajille puhunut Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov sanoo, että työ uuden neuvottelukierroksen sopimiseksi on käynnissä. Reutersin mukaan Peskov lisäsi, että tie edistymisen saavuttamiseksi on vielä pitkä.

Ukrainan ja Venäjän neuvottelut jatkuivat viime viikolla Turkin Istanbulissa. Neuvottelujen kerrottiin edistyneen sen verran, että tapaaminen maiden presidenttien Volodymyr Zelenskyin ja Vladimir Putinin välillä olisi mahdollinen. Viikonloppuna kerrottiin, että Venäjän johto olisi suullisesti myöntynyt Ukrainan tärkeimpiin ehdotuksiin.

Zelenskyi ja Putin eivät ole tavanneet Venäjän hyökkäyksen alettua. Zelenskyi on toistuvasti vaatinut Putinilta tapaamista. Sota on jatkunut jo lähes kuusi viikkoa.

Ukrainan presidentin poliittinen neuvonantaja Mykhailo Podolyak kommentoi medialle Ukrainan ja Venäjän välisten neuvottelujen kulkua Turkin Istanbulissa 29. maaliskuuta.

Mediat: Venäjä iskenyt Lvivin alueelle ja polttoainevarastoon

Kello 13.17: Ukrainan viranomaiset raportoivat keskiviikkona Radehivissa Lvivin alueella Länsi-Ukrainassa yöllä havaituista räjähdyksistä, kertoo uutiskanava CNN.

"Ilmapuolustusjoukkomme ampuivat alas kaksi vihollisen risteilyohjusta Radehivin yllä", alueellisen sotilashallinnon johtaja Maksym Kozytskyi kertoi Telegramissa. "Ohjus putosi kaupungin laitamille, mikä johti räjähdyksiin tyhjillään olleessa siviilirakennuksessa.”

BBC ja The Kyiv Independent puolestaan ovat kertoneet Venäjän joukkojen ilmaiskun tuhonneen polttoainevaraston Dnepropetrovskin alueella. ”Viime yö oli vaikea”, alueen aluejohtaja Valentyn Reznitšenko kertoo BBC:n mukaan Telegramissa. ”Polttoainevarasto on tuhottu. Pelastajat ovat työskennelleet tulta vastaan yli kahdeksan tuntia.”

BBC:n mukaan iskusta ei aiheutunut siviilivahinkoja. The Kyiv Independentin mukaan mahdollisten uhrien määrästä ei toistaiseksi ole tietoa.

Paavi tuomitsi Butšan ”kammottavat julmuudet”

Kello 13.07: Roomalaiskatolisen kirkon johtaja, paavi Franciscus on tuominnut Ukrainan Butšassa lähellä Kiovaa nähdyn ”kammottavan julmuuden”.

”Viimeaikaiset uutiset Ukrainan sodasta ovat helpotuksen ja toivon sijasta todistaneet uusista julmuuksista, kuten Butšan joukkosurmasta. Mitä kammottavimpia julmuuksia on tehty puolustuskyvyttömiä siviilejä, naisia ja lapsia kohtaan. Näiden uhrien viaton veri huutaa taivaisiin ja anoo armoa”, paavi sanoi Vatikaanissa.

Paavi esitteli tilaisuudessa lippua, jonka kerrottiin olevan peräisin Butšasta. Alueelta löydettiin suuri määrä surmattuja siviilejä sen jälkeen, kun Ukrainan asevoimat ottivat sen jälleen haltuunsa venäläismiehittäjien vetäydyttyä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä on syyllistynyt sotarikoksiin ja kansanmurhaan. Venäjä on kiistänyt surmanneensa siviilejä ja on väittänyt kuvia Butšasta lavastetuiksi. Satelliittiyhtiö Maxarin julkaisemista kuvista kuitenkin näkyy, että osa siviilien ruumiista oli Butšastan kaduilla jo maaliskuussa venäläismiehityksen aikaan.

Paavi Franciscus esitteli Vatikaanissa Paavali VI:n yleisösalissa keskiviikkona Ukrainan lippua, jonka on kerrottu olevan peräisin Butšasta.

Jo liki 4,3 miljoonaa ukrainalaista paennut maasta

Kello 12.58: Jo liki 4,3 miljoonaa ukrainalaista on paennut maasta, ilmenee YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n luvuista. Tuoreimmat lukemat ovat eiliseltä. Maanantaista pakolaisten määrä on noussut noin 34 000:lla.

Eniten ihmisiä on paennut naapurimaa Puolaan, minne on saapunut liki 2,5 miljoonaa pakolaista. Toiseksi eniten ukrainalaisia on paennut Romaniaan (liki 655 000) ja Moldovaan (noin 399 000). Etenkin Moldovassa pakolaistilanne on vaikea. Pieni ja verrattain köyhä valtio on pyytänyt muun muassa Suomea hakemaan maasta pakolaisia. Myös Puolassa maan kyky ottaa pakolaisia vastaan alkaa ylittyä.

Tarkkaa tietoa siitä, minkä verran ukrainalaisia pakolaisia on saapunut Suomeen, ei ole. Kaikki tulijat eivät rekisteröi oleskeluaan. Maahanmuuttovirasto kertoi eilen, että Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen 16 017 Ukrainan kansalaista oli hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt jo lähes kuusi viikkoa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Suurin osa sotaa Ukrainasta paenneista on ollut naisia ja lapsia. Nämä lapset lämmittelivät Kaakkois-Puolan Medykan kaupungissa 4. huhtikuuta.

Kreikka karkottaa 12 venäläisdiplomaattia

Kello 12.44: Kreikka ilmoittaa karkottavansa 12 venäläisdiplomaattia ei-toivottuina henkilöinä. Maa liittyy kasvavaan joukkoon EU-maita, jotka ovat viime päivinä ilmoittaneet karkotuksista Ukrainan tapahtumien johdosta.

Eilen Italia kertoi antavansa lähtöpassit 30:lle, Espanja noin 25:lle, Tanska 15:lle ja Ruotsi kolmelle venäläiselle diplomaatille. Suomessa karkotuksista pitää myös keskustella, kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) eilen.

Unkari kutsui Ukrainan suurlähettilään puhutteluun

Kello 12.30: Unkari kutsui keskiviikkona Ukrainan suurlähettilään puhutteluun, koska Ukraina on toistuvasti loukannut maan johtoa, kertoi Unkarin ulkoministeriö. ”Ukrainan johdon on aika lopettaa Unkarin loukkaaminen ja tunnustaa Unkarin kansan tahto”, evästi Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto Facebookissa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja muu Ukrainan johto ovat toistuvasti kritisoineet Unkaria ja sen viikonloppuna neljännelle kaudelle valittua pääministeriä Viktor Orbania. Unkari ei ole suostunut lähettämään aseita Ukrainaan tai tukemaan pakotteita Venäjän energiantuontia vastaan.

”Hallitus ei suostu vaarantamaan Unkarin kansan rauhaa ja turvallisuutta, joten emme toimita aseita tai tue energiapakotteita”, Szijjarto perusteli.

Ulkoministeri muistutti, että Unkari on päästänyt maahan ukrainalaispakolaisia ja antanut Ukrainalle mittavia määriä humanitaarista apua. Zelenskyi on jo aikaisemmin sanonut, että Orban on ”kadottanut kunniansa”, koska hänellä on ollut hyvin läheiset välit Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto kertoo, ettei maan hallitus suostu ”vaarantamaan Unkarin kansan rauhaa ja turvallisuutta”. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistuvasti kritisoinut Unkaria. Szijjarto kuvattiin New Yorkissa syyskuussa 2021.

Suomi lisää puolustusmenoja – mihin raha käytetään?

Kello 11.34: Hallituksen maanpuolustukselle lupaaman lisärahan käyttökohteista saadaan tarkempaa tietoa keskiviikkona, kun puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden. Hallitus hyväksyi tiistaisessa kehysriihessään puolustusministeriön ja Puolustusvoimien tekemän ehdotuksen lisäpanostuksista sellaisenaan.

Puolustusmäärärahoihin kohdennetaan lisärahoitusta yhteensä noin 2,2 miljardia euroa vuosien 2023–2026 aikana. Ensi vuonna Puolustusvoimien määrärahoja lisätään vajaalla 800 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024–2026 noin 408–536 miljoonalla eurolla vuodessa.

Lue lisää: Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäys ja materiaalihankinnat alkavat heti – Kaikkonen: ”Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä”

Luhanskin viranomaiset pyytävät asukkaita evakuoitumaan

Kello 10.31: Itä-Ukrainan Luhanskin alueen viranomaiset yrittävät evakuoida siviilejä keskiviikkona viiden humanitaarisen käytävän kautta, kertoo uutistoimisto Reuters. Ukraina ja useiden maiden tiedustelupalvelut ovat sanoneet Venäjän sijoittelevan joukkojaan uudelleen ja valmistautuvan hyökkäykseen Itä-Ukrainan Donbassin alueella, johon myös Luhansk kuuluu.

”Viemme jokaisen ihmisen pois, jos venäläiset sallivat meidän päästä kokoontumispaikoille. Koska kuten näette, he eivät aina noudata tulitaukoja”, Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kirjoitti Reutersin mukaan Telegramissa. ”Pyydän jokaista Luhanskin alueen asukasta evakuoitumaan, kun se vielä on turvallista.”

Haidain mukaan rautatieyhteydet vaurioituivat tällä viikolla Luhanskin länsipuolelle sijaitsevalla Donetskin alueella. ”Tämä on myös hälytyskello”, Haidai sanoo.

Naton ulkoministerikokous alkaa tänään

Kello 10.26: Sotilasliitto Naton kaksipäiväinen ulkoministerikokous alkaa tänään Brysselissä. Kokouksessa käsitellään Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, kansainvälistä turvallisuustilannetta ja sitä, mitkä ovat parhaita tapoja Ukrainan tukemiseen.

Kansainvälistä turvallisuustilannetta koskevaan keskusteluun on kutsuttu myös muun muassa Suomen Ruotsin ja Ukrainan ulkoministerit sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Suomea edustaa kokouksessa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Ulkoministeriön tiedotteen mukaan Haavisto tapaa kokouksen yhteydessä Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linden.

Ulkoministeri Pekka Haavisto tapasi tiistaina 5. huhtikuuta Berliinissä Kanadan ulkoministeri Melanie Jolyn (ensimmäinen vasemmalta), Saksan ulkoministeri Annalena Baerbockin ja Itävallan ulkoministeri Alexander Schallenbergin.

Auto törmäsi Venäjän lähetystön porttiin Romaniassa

Kello 9.32: Ukrainan naapurivaltiossa Romaniassa yksi ihminen on kuollut törmättyään autolla Venäjän lähetystön porttiin maan pääkaupungissa Bukarestissa. Poliisin mukaan törmäys tapahtui varhain keskiviikkoaamuna. Tapauksesta kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters.

Reutersin mukaan toistaiseksi on epäselvää, oliko kolari tarkoituksellinen vai onnettomuus. Video, joka on kuvattu ennen pelastajien saapumista paikalle, näyttää porttiin ”kiilaksi” jääneen auton olevan tulessa. Videon on jakanut sosiaalisessa mediassa muun muassa uutistoimisto Nexta. Paikallinen poliisi sanoo tutkivansa tapausta.

Viime viikkojen aika muualla Euroopassa useampi Venäjän lähetystö on joutunut mielenosoittajien kohteeksi. Romania ilmoitti tiistaina karkottavansa maasta 10 venäläisdiplomaattia.

Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen yli 648 000 ukrainalaista on paennut Ukrainasta Romaniaan, selviää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n luvuista. Reutersin mukaan ukrainalaispakolaisista 80 000 on yhä Romaniassa.

Poliisit seisoivat vartiossa Venäjän lähetystön edustalla Bukarestissa 6. huhtikuuta.

Turkki vaatii riippumatonta tutkintaa Butšan tapahtumista

Kello 9.16: Turkki on liittynyt laajaan Butšan tapahtumat tuomitsevaan rintamaan, kun se ilmoitti tuomitsevansa Butšassa ja Ukrainana muissa kaupungeissa tapahtuneen siviilien murhaamisen, ja vaativansa tapahtumista riippumatonta tutkintaa. Asiasta kertoo muun muassa uutistoimisto AFP.

”Joukkomurhasta julkaistut kuvat eri alueilta, mukaan lukien Butšasta ja Irpinistä, ovat kauhistuttavia ja surullisia ihmiskunnalle”, maan ulkoministeriö sanoi lausunnossaan AFP:n mukaan.

Kyseessä on Turkin ensimmäinen virallinen reaktio Butšan tapahtumiin, ellei maan Ukrainan-suurlähetystön maanantaina julkaisemaa Twitter-päivitystä. ”Ensisijainen odotuksemme on, että tapahtumat joutuvat riippumattoman tutkinnan kohteeksi ja että syylliset tunnistetaan ja saatetaan vastuuseen”, ministeriön lausunnossa todetaan.

Ulostulo on merkittävä, sillä puolustusliitto Natoon kuuluvalla Turkilla on vahvat suhteet myös Venäjään. Venäjä on toistuvasti kiistänyt syytökset, joiden mukaan sen joukot olisivat vastuussa siviilien tappamisesta Kiovan lähistöllä. Venäjä on myös väittänyt kuvia ruumiista ja joukkohaudoista väärennöksiksi.

Kuvat näyttävät tuhon Borodjankan kaupungissa

Kello 8.56: Uutistoimisto Reuters on välittänyt kuvia Borodjankan kaupungista Ukrainasta. Kaupunki on kärsinyt pahoja tuhoja, muun muassa useita asuinrakennuksia on tuhoutunut joko kokonaan tai osittain.

Venäjän joukkojen tulituksessa tuhoutuneiden asuintalojen raunioissa voi olla poliisin mukaan satoja ihmisiä, kertoo kaupungissa vieraillut Britannian yleisradioyhtiö BBC:n toimittaja.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti tiistaina, että Borodjankassa siviiliuhrien määrä voi olla paljon korkeampi kuin Butšassa. Borodjanka sijaitsee noin 25 kilometriä Butšasta länteen ja noin 50 kilometriä Kiovasta luoteeseen.

Olgaksi uutistoimisto Reutersin kuvaajalle esittäytynyt nainen seisoi keskellä sodan aiheuttamia tuhoja Borodjankan kaupungissa tiistaina 5. huhtikuuta.

Borodjankasta välitetyissä kuvissa näkyy pahoin tuhoutuneita rakennuksia. Raunioissa voi olla loukossa iso määrä ihmisiä.

Paikallinen asukas katseli sodan aiheuttamia tuhoja Borodjankassa.

Ukraina tutkii tuhansia sotarikoksia

Kello 8.33: Ukrainan valtakunnansyyttäjän toimisto kertoo tutkivansa 4 468 venäläisjoukkojen tekemää sotarikosta. Luvut ovat päivittyneet viimeksi tiistaina. Uusia tutkittavia tapauksia listataan syyttäjän mukaan päivittäin joitakin satoja.

Ukrainan kansallisen turvallisuuden vastaisia tapauksia tutkinnassa oli tiistaina 2 283. Valtakunnansyyttäjän toimiston mukaan ainakin 165 ukrainalaislasta on kuollut ja 266 loukkaantunut Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Sotarikoksista oli tiistaina epäiltynä ainakin 341 eri venäläistahojen edustajaa.

Ukrainan valtakunnansyyttäjä Iryna Venediktovan mukaan Venäjän joukot ovat esimerkiksi käyttäneet seksuaalisesti hyväkseen ukrainalaisia naisia, lapsia, miehiä ja vanhuksia. Venediktova sanoo viranomaisten saaneen tietoja tutkittavista rikoksista esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Venediktova muistuttaa lukujen muuttuvan päivittäin, mutta sanoo niiden kuitenkin antavan jonkinasteisen kuvan siitä, mikä tilanne esimerkiksi siviileihin kohdistuvien väkivallantekojen osalta on. Osa rikoksista saattaa jäädä pimentoon.

”Meidän on jaettava uhreille selkeät ohjeet rikosten kirjaamisesta. Mutta muistamme, että jos yhteyttä ei ole, niin meille ei todennäköisesti ilmoiteta, vaikka uhri niin haluaisikin”, Venediktova sanoo.

Ukrainan valtakunnansyyttäjä Iryna Venediktova puhui medialle tiistaina 5. huhtikuuta Butšan kaupungissa, missä hän oli vierailulla. Butša sijaitsee lähellä pääkaupunki Kiovaa.

Professori: Fokus sotarikosten selvittelyssä pois Putinista

Kello 8.24: Ukrainasta viime päivinä levinneet kuvat ja tiedot ovat kiihdyttäneet vaatimuksia Venäjän presidentin Vladimir Putinin saattamisesta vastuuseen sotarikoksista. Vaikka syytteet ovat periaatteessa mahdollisia, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi pitää oikeudenkäyntiä Venäjän presidenttiä vastaan erittäin epätodennäköisenä. Hän siirtäisikin fokusta pois Putinista.

”Jos ajatellaan vain niin, että täytyy saada Putin tuomittavaksi ja linnaan, silloin edessä on vain pettymystä, turhautumista ja kyynisyyttä. Mutta jos ajattelemme sitä, voidaanko tekoihin paikan päällä syyllistyneitä sotilaita ja komentajia saada kiinni, sanoisin, että mahdollisuudet ovat aivan hyvät”, hän arvelee.

Koskenniemi ottaa esimerkiksi Butšan kaupungin, josta on venäläisjoukkojen vetäytymisen jälkeen saatu tietoja muun muassa kadulle ammutuista siviileistä. ”Butšassa sotilaat olivat paikalla pitkään ja paikalliset oppivat tuntemaan heitä. Paikalliset tietävät hyvin, keitä siellä oli”, Koskenniemi sanoo.

Lue lisää: Voiko Putin joutua vastuuseen Butšan tapahtumista? Emeritus­professori pitää mahdollisuutta olemattomana: ”Näyttää tavattoman epä­toden­näköiseltä”

Järjestö: Sairaalaa tulitettiin Mykolajivissa

Kello 8.19: Neljä Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijää on todistanut sairaalan pommitusta Ukrainan Mykolajivin kaupungissa. Järjestö kertoo asiasta tiedotteessaan. Työntekijät vierailivat Mykolajivissa maanantaina 4. huhtikuuta. Tulituksen kohteeksi joutui syöpäsairaalan ympäristö. Venäjän hyökkäyksen alettua sairaalassa on hoidettu haavoittuneita.

”Henkilöstömme välittömässä läheisyydessä tapahtui useita räjähdyksiä noin 10 minuutin aikana", kertoo järjestön Ukrainan toiminnan johtaja Michel-Olivier Lacharité tiedotteessa. ”Kun työntekijämme olivat poistumassa alueelta, he näkivät loukkaantuneita ja ainakin yhden ruumiin. Emme kuitenkaan pysty antamaan tarkkaa kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärää.”

Järjestön työntekijöiden mukaan myös noin 300 metrin päässä sijaitseva alueellinen lastensairaala sai tulituksessa osumaa. Työntekijät kertovat nähneensä maassa räjähdysten jälkeen ”lukuisia pieniä rekiä, jotka olivat hajallaan suurella alueella”. Järjestön mukaan jäljet voivat olla seurausta rypälepommien käytöstä.

Mykolajivin sairaalaan lisäksi myös kaupungin eteläosassa sijaitsevan sairaalan kerrotaan joutuneen tulituksen kohteeksi. ”Sairaaloita, potilaita ja hoitohenkilökuntaa on ehdottomasti suojeltava hyökkäyksiltä”, Lacharitén painottaa tiedotteessa.

Britannian sotilastiedustelu: Taistelut Mariupolissa jatkuvat

Kello 8.01: Britannian sotilastiedustelun mukaan suurimalla osalla Ukrainan Mariupolin kaupungissa yhä olevilla ihmisillä ei ole valoa, toimivia viestintäyhteyksiä, lääkkeitä, lämmitystä tai vettä. Mariupolissa on vielä on vielä noin 160 000 siviiliä.

Raskas taistelu ja Venäjän joukkojen ilmahyökkäykset saarretussa Mariupolin kaupungissa ovat jatkuneet, Britannian sotilastiedustelu kertoo tietoihinsa viitaten. Tiedustelutiedoista raportoi uutistoimisto Reuters.

Satamakaupunki Mariupol sijaitsee Kaakkois-Ukrainassa Asovanmeren rannalla. Tilanne kaupungissa on ollut vaikea jo viikkojen ajan. Mariupolista on yritetty toistuvasti avata väyliä loppujen asukkaiden evakuoimiseksi. Menestys on kuitenkin ollut heikkoa. Venäjä ei ole aina pitänyt kiinni sovituista tulitauoista.

Maxar-yhtiön välittämä satelliittikuva näyttää tuhoutuneita asuinrakennuksia ja taloja. Kuva otettiin 29. maaliskuuta Mariupolista itään.

Valkoinen talo: Yhdysvallat kertoo uusista pakotteista tänään

Kello 6.37: Yhdysvallat ilmoittaa tänään uusista Venäjän vastaisista pakotteista. Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Jen Psaki vahvisti asian sen jälkeen, kun pakotteista oli jo kerrottu yhdysvaltalaislehdissä.

Psakin mukaan pakotteet kohdistuvat laajalti venäläisiin valtion viranhaltijoihin ja heidän perheenjäseniinsä sekä venäläisomisteisiin rahoituslaitoksiin, joiden joukossa on myös valtion omistamia yrityksiä.

Psaki ei vastannut kun häneltä kysyttiin, ovatko Venäjän presidentin Vladimir Putinin tyttäret pakotelistalla. Wall Street Journalin mukaan tämä on harkinnassa. Washington Postin mukaan kattavat pakotteet tulevat kieltämään muun muassa kaikki uudet investoinnit Venäjälle.

Valkoisen talon tiedottaja Jen Psaki puhui medialle Washingtonissa 5. huhtikuuta.

Mediat: Länsi suunnittelee pakotteita Putinin tyttäriä vastaan

Kello 6.23: EU saattaa asettaa pakotteita Venäjän presidentin Vladimir Putinin tyttäriä vastaan, kertovat lähteidensä pohjalta yhdysvaltalaiset Bloomberg ja Wall Street Journal.

Medioiden mukaan Putinin kaksi tytärtä ovat ehdotuslistalla, jonka Euroopan komissio on pakotteista laatinut. EU-maiden suurlähettiläät kokoontuvat keskiviikkona Brysseliin keskustelemaan pakotteista, ja niiden sisältö voi vielä muuttua.

Wall Street Journalin mukaan myös Yhdysvallat aikoo asettaa pakotteita Putinin tyttäriä Marija Putinaa ja Katerina Tihonovaa vastaan. Myös CNN uutisoi näin. Wall Street Journal uutisoi lisäksi, että Yhdysvaltojen uusien pakotteiden kohteita olisivat pankit Alfa ja Sperbank. Tiedot perustuvat lehden lähteisiin, eikä valtio ole kommentoinut asiaa sille.

Zelenskyi arvostelee YK:ta

Kello 6.14: YK:n turvallisuusneuvostosta huolimatta maailmassa ei ole turvallisuutta, sanoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi myöhään tiistaina kansalaisilleen osoitetussa puheessa.

Zelenskyin mukaan YK ei tällä hetkellä kykene täyttämään tehtävää, jonka vuoksi se alun perin luotiin, ja hänestä syy on yksin Venäjän. Hän puhui aiemmin tiistaina turvallisuusneuvostolle. ”YK:n turvallisuusneuvosto on olemassa, ja turvallisuutta ei maailmassa ole. Kenelläkään”, Zelenskyi sanoi myöhäisillan puheessaan.

Lue lisää: Zelenskyi kyseenalaistaa YK:n turvallisuusneuvoston kyvyn tarjota turvaa maailmalle – ”Toivon, että maailma tekee johtopäätökset”

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa tiistaina 5. huhtikuuta videoyhteydellä.

Zelenskyi sanoi toivovansa, että ”maailma vetää johtopäätöksensä” Venäjän toiminnasta YK:ssa. Hän sanoo myös tarjonneensa turvallisuusneuvostolle konkreettisia ratkaisuja, kuten kansainvälistä konferenssia Kiovassa.

Zelenskyin mukaan Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja EU:n ulkoasioista vastaavan Josep Borrellin on määrä vierailla Kiovassa lähitulevaisuudessa.

”Työskenteleminen yhdessä Kiovassa on asia, jota tullaan ylistämään monissa valtioissa maailmassa. Eikä vain Euroopassa. Koska nyt Kiova on globaalin demokratian pääkaupunki, vapaudesta taistelemisen pääkaupunki kaikille Euroopan mantereella”, Zelenskyi sanoi.

EU-maat keskustelevat tänään uusista pakotteista

Kello 6.07: Brysselissä EU-maiden suurlähettiläät keskustelevat tänään keskiviikkona uusista pakotteista Venäjää vastaan. EU-komissio esitteli tiistaina ehdotuksensa uudeksi pakotepaketiksi, johon sisältyisi muun muassa kivihiilen tuontikielto.

Kyseessä on EU:n viides pakotepaketti. Aiempien pakotteiden kohteina ovat olleet muun muassa venäläiset oligarkit, venäläispankit sekä erilaiset vientituotteet.

Paineet pakotteiden laajentamiselle ovat viime päivinä kasvaneet muun muassa Butšan kaupungista paljastuneiden hirmutekojen vuoksi.

Navalnyi: Venäläismedialla vastuu maan joukkojen kauheuksista

Kello 6.06: Vihaa kylvänyt Venäjän valtionmedia on yhtä lailla vastuussa niistä kauheuksista, joihin venäläisjoukkojen syytetään Ukrainassa syyllistyneen, kirjoittaa vangittu venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi Twitterissä.

Navalnyin mukaan venäläismediasta on muotoutunut sodanlietsoja ja sodanlietsojia pitäisi hänen mukaansa käsitellä sotarikollisina. Propagandistit luovat hänen mukaansa yleistä mielipidettä, joka paitsi mahdollistaa sotarikokset myös vaatii niitä.

Navalnyi valittelee myös sitä, kuinka vakuuttavia valtion kanavilla levitettävät valheet ovat niille, joilla ei ole pääsyä vaihtoehtoisten lähteiden pariin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut