Ukrainan mukaan Butšasta on löytynyt yli 400 siviilin ruumiit – Zelenskyi: ”Tämä on joukkotuhonta”

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sunnuntai oli sodan 39. päivä.

Ukrainalainen sotilas kantoi sylissään pientä lasta maan pääkaupunki Kiovan esikaupunkialueella 31. maaliskuuta.

3.4. 7:11 | Päivitetty 5.4. 8:30

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi yli viisi viikkoa sitten 24. helmikuuta.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän tapahtumat Ukrainassa täältä.

3.4.

Arkkipiispa Leo vetoaa Venäjän ortodoksikirkon johtoon: Herätkää ja tuomitkaa tämä pahuus!

Kello 22:19: Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo vetoaa Venäjän ortodoksisen kirkon johtoon, jotta se käyttäisi vaikutusvaltaansa rauhan edistämiseksi Ukrainassa.

”Venäjän ortodoksisen kirkon johto on tähän asti seissyt valtiojohdon rinnalla siunaamassa tätä sotaa ja esittämässä sen jopa oikeutettuna, "pyhänä" sotana”, arkkipiispa sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa kirkon on nyt korkea aika huomata kulkeneensa harhaan.

”Vetoan suoraan Moskovan patriarkka Kirilliin: muistakaa Jumalan edessä piispana ja patriarkkana antamanne lupaukset ja se, että niistä on kerran tehtävä tiliä Kaikkivaltiaan edessä. Kristuksen tähden: herätkää ja tuomitkaa tämä pahuus!”

Arkkipiispa Leon mukaan Venäjän toimet Butšassa ja muissa ukrainalaiskylissä eivät edusta enää sodan kauheuksia vaan äärimmäistä inhimillistä pahuutta.

Paikallisviranomainen: Useita siviilejä kuollut Venäjän iskussa Harkovaan

Kello 22:10: Useita siviilejä on kuollut Venäjän joukkojen pommitettua koillista Harkovan kaupunkia Ukrainassa.

Asiasta kertoi alueen kuvernööri sunnuntaina Telegram-viestipalvelussa BBC:n mukaan.

Kuvernööri Oleh Synyehubovin mukaan pommituksessa kuoli tai loukkaantui parikymmentä ihmistä, mukaan lukien lapsia. Uhrien lukumäärä ei kuitenkaan vielä ollut selvillä sunnuntai-iltana.

Harkova on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki ja sijaitsee lähellä Venäjän rajaa.

Yksi ihminen on kuollut ja 14 haavoittunut Venäjän iskussa eteläiseen Mykolaiviin

Kello 20:57: Yksi ihminen on kuollut ja 14 haavoittunut Venäjän joukkojen iskettyä eteläiseen Mykolaivin kaupunkiin Ukrainassa.

Asiasta kertoi alueen kuvernööri Vitaliy Kim Telegram-viestipalvelussa.

Kimin mukaan yksi haavoittuneista on 15-vuotias.

Etelä-Ukrainassa sijaitseva Mykolaiv on puolen miljoonan asukkaan satamakaupunki. Venäjä on viikkojen ajan yrittänyt vallata sijainniltaan strategisesti tärkeää kaupunkia.

Vapautetuilta alueilta Kiovan ympäristöstä löytynyt 410:n siviilin ruumiit

Kello 20:21: Ukrainan takaisin valtaamilta alueilta pääkaupungin Kiovan lähellä on löydetty 410 siviilin ruumiit, kertoo Ukrainan valtakunnansyyttäjä Iryna Venediktova. Tiedossa ei ole, sisältääkö luku ne 280 kuollutta, joiden on kerrottu löytyneen joukkohaudasta Butshan kaupungissa.

"410:n kuolleen siviilin ruumiit löydettiin vapautetuilta alueilta Kiovan seudulla. Kuolinsyyntutkijat ovat jo tutkineet 140 (ruumista)" kertoi Venediktova Ukrainan valtiontelevisiossa uutistoimisto AFP:n mukaan.

AFP kertoo YK:n sanoneen sunnuntaina, että joukkohautojen löytäminen Butšasta "herättää vakavia kysymyksiä" sotarikoksista.

"Mitä tiedetään toistaiseksi selvästi nostaa vakavia ja häiritseviä kysymyksiä mahdollisista sotarikoksista ja vakavista kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomuksista", kommentoi YK:n edustaja AFP:n mukaan.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sanoi niinikään olevansa syvästi järkyttynyt kuvista, joita Butšasta on levinnyt. Guterres vaati sunnuntaina riippumatonta tutkimusta ja syyllisien saattamista vastuuseen.

Naton pääsihteeri Stoltenberg olettaa kaikkien Nato-maiden hyväksyvän Suomen Natoon, jos Suomi hakee jäsenyyttä

Kello 19:30: Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi CNN:n haastattelussa sunnuntaina, että käy hyviä keskusteluja niin Suomen kuin Ruotsinkin johtajien kanssa.

Stoltenberg uskoo, että Suomi ja Ruotsi voisivat liittyä Natoon suhteellisen nopeasti.

"Jos he hakevat [jäsenyyttä] odotan, että kaikki 30 liittoutuman maata toivottavat heidän tervetulleeksi ja löydämme tavan tehdä asian nopeasti", hän sanoi.

Stoltenbergin mukaan Nato kunnioittaa Suomen omaa päätöstä asiassa - toisin kuin Venäjä, jonka uhkaukset Suomelle hän mainitsee.

Stoltenbergin kertoi myös, että Venäjän vetäytyminen Pohjois-Ukrainassa ei ole todellista vetäytymistä, vaan joukkojen uudelleenjärjestelyjä. Hän varoittaa erityisesti lisääntyvistä hyökkäyksistä Ukrainan etelä- ja itäosissa.

Ukrainan presidentti Zelenskyi: "Tämä on joukkotuhonta"

Kello 19:03: Ukrainan Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoo myöhemmin sunnuntaina julkaistavassa haastattelussa, että Venäjän joukot ovat syyllistyneet joukkotuhontaan.

”Tämä on joukkotuhonta. Koko kansakunnan ja ihmisten tuhoaminen”, Zelenskyi sanoi televisiokanava CBS:n etukäteen toimittaman puhtaaksikirjoitetun haastattelutekstin perusteella uutistoimisto AFP:n mukaan.

Ukrainalaisessa Butšan kaupungissa on paljastunut raakuuksia Venäjän joukkojen vetäydyttyä alueelta. Kiovasta luoteeseen sijaitseva kaupunki oli venäläisten hallussa lähes kuukauden.

Paikalle lauantaina päässyt uutistoimisto AFP laski ainakin 20 kaduilla lojunutta ruumista. Britannian yleisradioyhtiö BBC puolestaan julkaisi reportaasin yhdeltä Butšan kadulta, joka on täynnä palaneita panssariajoneuvoja ja ruumiita.

Venäjä kiistää tappaneensa siviilejä Butšassa

Kello 18:25: Venäjän puolustusministeriön mukaan Venäjän joukot eivät ole surmanneet siviilejä Butšassa Kiovan lähistöllä. Venäjä myös tyrmäsi Butšasta saatujen uutiskuvien todenperäisyyden ja kutsui niitä Ukrainan hallinnon "tuotoksiksi länsimaiselle medialle".

Butšassa vierailleet kansainväliset mediat ovat julkaisseet kuvia ja videota siviiliasuisista ruumiista Butšassa, minkä jälkeen useiden maiden johtajat ovat tuominneet Venäjän joukkojen raakuudet sekä vaatineet Venäjää tilille mahdollisista sotarikoksista.

Venäjän puolustusministeriön mukaan Venäjän joukot eivät ole kohdistaneet minkäänlaista väkivaltaa yhteenkään paikalliseen asukkaaseen Butšassa.

Li Andersson ja Maria Ohisalo vaativat Venäjän rahavirtojen katkaisemista ja maan sotapolitiikan rahoittamisen lopettamista

Kello 18:03: Opetusministeri Li Andersson (vas.) ja sisäministerin tehtävästä vanhempainvapaalle jäänyt Maria Ohisalo (vihr.) ovat kommentoineet viestipalvelu Twitterissä kauppaa Venäjän kanssa.

"Suomen on myös tehtävä kaikki tarvittava, jotta rahavirrat Venäjälle saadaan poikki. Emme yksinkertaisesti voi osallistua kansainväliseen kauppaan, joka rahoittaa sotarikoksia Ukrainassa", kommentoi Andersson. Hän kutsui myös Venäjän tekoja Ukrainassa raakalaismaisiksi ja syvästi järkyttäviksi.

”Aika vihdoin katkaista Venäjän sotapolitiikan rahoittaminen. Tarvitsemme energiaitsenäisyyttä, irtautumista paitsi Venäjän, myös muusta tuontifossiilienergiasta.”, tviittasi puolestaan Ohisalo.

"Venäjä pitää saattaa kaikin keinoin vastuuseen ihmisten raiskaamisesta ja tappamisesta", kirjoitti Ohisalo myös tviitisssään.

Eurooppa-neuvoston Michel lupaa Venäjälle jälleen uusia pakotteita ja lisää tukea Ukrainalle

Kello 16:31: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel lupaa Twitterissä Venäjälle lisää pakotteita ja Ukrainalle lisää tukea. Hän sanoo olevansa järkyttynyt valokuvista, joita on tullut julki venäläisjoukkojen tekemistä julmuuksista näiden vetäydyttyä Kiovaa ympäröiviltä alueilta.

Michel käyttää tviitissään aihetunnistetta Butshan verilöyly, joka viittaa Butshan kaupungissa ilmi tulleisiin väkivaltaisuuksiin. Alue on jälleen Ukrainan hallinnassa.

Michelin mukaan EU auttaa Ukrainaa ja kansalaisjärjestöjä kerätäkseen todisteita, joita voidaan käyttää kansainvälisissä tuomioistuimissa.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell niin ikään vakuuttaa Twitterissä EU:n jatkavan tukeaan Ukrainalle. Hän onnittelee Ukrainaa Kiovan seutujen vapauttamisesta ja sanoo olevansa järkyttynyt Venäjän joukkojen karmeista teoista.

”EU auttaa Ukrainaa sotarikosten dokumentoinnissa”, hän kirjoittaa ja lisää, että kaikki tapaukset on vietävä YK:n Kansainväliseen tuomioistuimeen

Samanlainen viesti oli Euroopan komission puheenjohtajalla Ursula von der Leyenillä, joka sanoo tviitissään riippumattoman tutkinnan olevan tarpeen. Hänkin lupaa, että sotarikosten tekijät asetetaan vastuuseen.

Myös presidentti Niinistö kommentoi Venäjän raakuuksia Ukrainassa

Kello 16:20: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo Venäjän toimien Ukrainassa olevan järkyttäviä. Hän kommentoi asiaa virallisella Facebook-tilillään.

”Raportit Venäjän armeijan toimeenpanemista raakuuksista ja siviilien surmaamisesta Ukrainassa järkyttävät syvästi. Butšassa, Irpinissä ja muualla Ukrainassa rikosten kohteeksi joutuneet siviilit ansaitsevat oikeutta. Suomi tukee Kansainvälisen rikostuomioistuimen roolia tutkinnassa.”, Niinistö kirjoittaa päivityksessään.

Pääministeri Marin kommentoi Venäjän julmuuksia

Kello 15.41: Pääministeri Sanna Marin tuomitsee twitter-päivityksessään Venäjän siviileihin kohdistamat raakuudet: ”Olemme järkyttyneitä niistä julmista ja raakalaismaisista teoista, joita on raportoitu venäläisjoukkojen vetäydyttyä Butšan alueelta ja muualta Ukrainasta. Emme sulje silmiämme, emme vaikene, emme unohda. Sotarikokset on tutkittava ja niihin syyllistyneet saatava vastuuseen”, Marin kirjoittaa.

Suomen ja Ruotsin kokoomuspuolueet perustivat yhteisen Nato-työryhmän

Kello 14.54: Suomen kokoomus on perustanut ruotsalaisen sisarpuolueensa maltillisen kokoomuksen kanssa yhteisen turvallisuuspoliittisen työryhmän, joka käsittelee Nato-jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä. Puolueiden tavoitteena on, että maat jättävät jäsenhakemukset Naton Madridin kesäkuun huippukokoukseen mennessä.

Huippukokous on tarkoitus järjestää 29.–30. kesäkuuta. Suomen kokoomuksen lailla Ruotsin maltillinen kokoomus on oppositiopuolue.

”Halusimme perustaa yhteisen työryhmän edistämään eduskunnan ja Ruotsin parlamentin Nato-prosesseja, jotta Suomi ja Ruotsi etenisivät yhtä matkaa puolustusliiton jäseniksi. Tämä olisi molempien maiden etu”, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo puolueen tiedotteessa.

Orvon mukaan hän ylläpitää jo nyt tiivistä vuoropuhelua ja jakaa tietoa keskeisistä tapahtumista maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristerssonin kanssa.

Lue lisää: Nato tarjoaisi Suomelle Norjan mallia, uskoo eläköitynyt kenraali – asiantuntijat kertovat, mistä jäsenneuvotteluissa pitäisi sopia

Venäjän johto ja sotilaskomentajat halutaan vastuuseen

Kello 13.36: Monet vaikutusvaltaiset tahot ovat vaatineet Venäjän toimia tutkittaviksi sotarikoksina. Sunnuntaina kuoroon liittyi Britannian ulkoministeri Liz Truss. ”Emme lepää ennen kuin näistä hirmuteoista vastuussa olevat, myös sotilaskomentajat ja Putinin hallintoon kuuluvat henkilöt, ovat oikeuden edessä”, Trussin lausunnossa lukee.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Serhi Nikiforov sanoi BBC:n Sunday Morning -ohjelmalle antamassaan haastattelussa, että venäläisjoukkojen jäljet, kuten teloitettujen siviilien ruumiit ja joukkohaudat, voivat olla todisteita sotarikoksista.

Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshtshuk kertoi sunnuntaina, että Venäjän joukot ovat ottaneet kiinni yhteensä 11 paikallisjohtajaa. Hänen mukaansa yksi paikallisjohtaja puolisoineen on surmattu, kun nämä olivat venäläisjoukkojen kaappaamina. EU on tuominnut pormestareiden kidnappaukset.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kutsuu Twitterissä siviilien surmaamista Butšassa ”tarkoitukselliseksi verilöylyksi” ja sanoo venäläisten pyrkivän ”eliminoimaan” niin monta ukrainalaista kuin he suinkin pystyvät. ”Meidän on pysäytettävä heidät ja potkittavat heidät ulos (Ukrainasta). Vaadin uusia, murskaavia G7-pakotteita NYT”, Kuleba kirjoittaa.

YK: Lähes 4,4 miljoonaa ihmistä paennut Ukrainasta

Kello 1321: Lähes 4,4 miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen jälkeen noin viiden viikon aikana, YK:n pakolaisjärjestö kertoo tilastojensa pohjalta. Pelkästään viimeisten 24 tunnin aikana pakolaisten määrä on kasvanut lähes 40 000:lla.

YK:n tilastojen mukaan Ukrainan pakolaisista 90 prosenttia on naisia ja lapsia. Ukrainan sisällä kotinsa on joutunut jättämään Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön arvion mukaan ainakin 6,5 miljoonaa ihmistä. Tuo arvio on maaliskuun puolivälistä, joten nykyinen lukema on vielä selvästi suurempi.

Pakolaisia on päätynyt eniten Ukrainan läntiseen naapuriin Puolaan, johon arvioidaan päätyneen lähes 60 prosenttia Ukrainan jättäneistä (lähes 2,5 miljoonaa ihmistä). Monet Puolaan paenneet ovat kuitenkin jatkaneet sieltä muualle Eurooppaan.

Lue lisää: Yksi kuva näyttää, miten vähän pakolaisia on tullut Suomeen Ukrainasta – Tampereella valmistellaan uudenlaista mallia pakolaisten varalle: ”Siinä on myös ristiriita”

Eurooppa-neuvoston Michel lupaa Venäjälle uusia pakotteita

Kello 12.47: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel lupaa Twitterissä Venäjälle lisää pakotteita ja Ukrainalle lisää tukea. Hän sanoo olevansa järkyttynyt valokuvista, joita on tullut julki venäläisjoukkojen tekemistä julmuuksista näiden vetäydyttyä Kiovaa ympäröiviltä alueilta.

Michel käyttää tviitissään aihetunnistetta Butšan verilöyly, joka viittaa Butšan kaupungissa ilmi tulleisiin väkivaltaisuuksiin. Alue on jälleen Ukrainan hallinnassa.

Michelin mukaan EU auttaa Ukrainaa ja kansalaisjärjestöjä kerätäkseen todisteita, joita voidaan käyttää kansainvälisissä tuomioistuimissa.

Lue lisää: Venäjän joukkojen vetäytyminen paljasti Butšassa tapahtuneet raakuudet – Ukrainan puolustusministeriö: Siviilejä teloitettu mielivaltaisesti

Venäjä kertoo tuhonneensa Odessassa öljynjalostamon

Kello 11.24: Venäjän puolustusministeriö tiedotti sunnuntaina, että se tuhosi sunnuntaiaamun ohjusiskullaan Etelä-Ukrainan tärkeässä satamakaupungissa Odessassa öljynjalostamon ja kolme polttoaineen varastointiin käytettyä rakennusta, kertoo uutistoimisto Reuters.

Ministeriön mukaan iskussa tuhottujen rakennuksien avulla oli palveltu Ukrainan joukkoja Mykolajivin kaupungin lähistöllä. Ukrainalaisviranomaisten mukaan iskuista ei aiheutunut kuolonuhreja.

Siviilien evakuoimista Mariupolista yritetään jatkaa

Kello 10.44: Siviilejä yritetään jälleen evakuoida pahoin tuhoutuneesta Mariupolin kaupungista. Ukrainan varapääministerin Iryna Vereschukin mukaan seitsemän bussia yrittää päästä lähelle Mariupolia.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Punainen Risti on avustamassa yhteensä 17 bussia, joilla evakuoidaan ihmisiä sekä Mariupolista että Berdianskista.

Punainen Risti johti perjantaina 54 bussin ja muiden autojen evakuointisaattuetta Mariupoliin. Saattue joutui kääntymään takaisin ennen kaupunkiin pääsemistä. Punaisen Ristin mukaan olosuhteet olivat sellaiset, että perillepääsy oli mahdotonta.

Sota keskeytti koronarokotukset Ukrainassa

Kello 9.46: Terveysviranomaiset ovat huolissaan koronapandemian leviämisestä Ukrainassa. Maailman terveysjärjestö WHO muistuttaa uusimmassa tilanneraportissaan, että ahtaat tilat ja huono ilmanvaihto lisäävät koronan riskiä. Samalla sota on heikentänyt merkittävästi maan terveydenhuollon tilannetta.

"Yleisesti ottaen sodissa tuppaa olemaan niin, että erilaisilla tarttuvilla taudeilla on otollisemmat olot levitä. Kun joudutaan olemaan sellaisissa oloissa, joissa ollaan aika tiiviisti yhdessä, kuten pommisuojissa, totta kai on riski, että tautikin voi levitä", sanoo johtaja Mika Salminen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.

WHO:n mukaan koronarokotukset Ukrainassa ovat keskeytyneet. Tilanne on huolestuttava, sillä maan rokotekattavuus on heikko. Helmikuun lopussa rokotekattavuuden arvioitiin olevan 35 prosentin paikkeilla. Sotatoimet ovat johtaneet siihen, että sekä koronatestaus että -hoito ovat kärsineet.

Salmisen mukaan nykytilannetta on hankala arvioida. Toivoa tuo, että aiemman raportoinnin perusteella Ukrainassa on koettu jo aiemmin neljä suurta tautiaaltoa. Uusimpien lukujen valossa 24.–30.3. koronavirukseen sairastui Ukrainassa 18 800 ihmistä ja kuoli lähes 200. WHO:n mukaan tilastot eivät kuitenkaan ole enää luotettavia.

WHO:n mukaan lähes puolet Ukrainan apteekeista on suljettu. Myöskään monet terveydenhuollon ammattilaiset eivät pysty työskentelemään. Lääkkeiden saatavuus vaihtelee suuresti.

Lue lisää: Sodan runtelemassa Ukrainassa uhkaa puhjeta paha terveyskriisi – Huonon koronatilanteen lisäksi lääkepulaa potevassa maassa kärsitään poliosta, tuberkuloosista ja hivistä

Ihmisoikeusjärjestö dokumentoinut mahdollisia sotarikoksia Ukrainassa

Kello 8.45: Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) on dokumentoinut Venäjän sotilasjoukkojen epäiltyjä sotarikoksia siviilejä vastaan Ukrainassa. Helmikuun 27. päivän ja maaliskuun puolivälin välisenä aikana järjestö kirjasi useita tapauksia Venäjän hallitsemilla alueilla Tšernihivissä, Harkovassa ja Kiovan lähettyvillä.

Joukossa on muun muassa toistuva raiskaus, pikateloituksia sekä muunlaista siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa ja uhkailua. Lisäksi HRW kertoo sotilaiden ryöstelleen siviileiltä muun muassa ruokaa, vaatetusta ja polttopuita. ”Näihin tekoihin syyllistyneet ovat vastuussa sotarikoksista”, järjestön tiedotteessa sanotaan.

Järjestön Euroopan ja Keski-Aasian johtaja Hugh Williamson kuvailee tapauksia "sanoinkuvaamattomaksi ja tarkoitukselliseksi julmuudeksi ja väkivallaksi", ja tekoja on hänen mukaansa tutkittava sotarikoksina.

HRW kertoo haastatelleensa puhelimitse tai kasvotusten yhteensä kymmentä ihmistä, jotka olivat uhreja, silminnäkijöitä ja paikallisia asukkaita Venäjän hallitsemilla alueilla.

Lue lisää: Miten Venäjä on rikkonut sodan sääntöjä ja millaisia säännöt ovat? Näin säännöillä yritetään rajoittaa sitä, mikä sodassa on sallittua

Odessassa kuultu räjähdysten sarja

Kello 8.06: Ukrainan Odessassa Mustanmeren rannalla on sunnuntai-aamuna kuultu räjähdysten sarja, uutisoivat sekä Reuters että AFP. Myös useat journalistit ovat raportoineet räjähdyksistä Twitterissä.

Kaupunkiin osuneet ohjukset ovat aiheuttaneet tulipaloja. Ukrainalaisen uutistoimiston Unianin mukaan ilmavoimat onnistuivat ampumaan alas osan ohjuksista. Kaupunkilaisia on neuvottu pysymään suojassa ja välttämään paniikkia.

Odessa sijaitsee Etelä-Ukrainassa Mustanmeren rannalla. Kaupunki on Ukrainan kolmanneksi suurin.

Britannia: Venäjä ei ole pystynyt tuhoamaan Ukrainan ilmapuolustusta

Kello 8.03: Ukrainan ilmapuolustus aiheuttaa edelleen haasteita venäläisten ilmasodankäynnille Ukrainassa, kertoo Britannian puolustusministeriö Ukrainaa koskevassa tilannekatsauksessaan.

Puolustusministeriön mukaan Venäjän kyvyttömyys löytää ja tuhota Ukrainan ilmapuolustus­järjestelmiä on vaikeuttanut Venäjän pyrkimyksiä saada Ukrainan ilmatilaa laajemmin hallintaansa. Venäläiskoneiden haavoittuvaisuus on brittiministeriön mukaan vaikuttanut Venäjän kykyyn tukea maajoukkojen etenemistä useilla eri rintamilla.

Tilannekatsauksessa kerrotaan myös, että Venäjän ilmatoiminta on keskittynyt viime viikkoina Etelä- ja Itä-Ukrainaan.

Baltian maat lopettavat venäläisen maakaasun tuonnin

Kello 7.41: Baltian maat lopettavat venäläisen maakaasun tuonnin, kertoi Latviassa kaasun varastoinnista ja siirrosta vastaavan Conexus Baltic Grid -yhtiön toimitusjohtaja Uldis Bariss Latvian radiolle. Barissin mukaan venäläistä maakaasua ei ole huhtikuun alkuun jälkeen toimitettu Latviaan, Viroon ja Liettuaan.

Päätöksen taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Toimitusjohtaja kertoi radiokanavalle viimeaikaisten tapahtumien osoittavan selvästi, että venäläisiin toimituksiin ei voi enää luottaa. Hän sanoo, että Baltian markkinoille tulee nyt Latviassa maan alle varastoitua kaasua.

Liettuan presidentti Gitanas Nauseda painotti Twitterissä, että jos Liettua pystyy irtautumaan venäläisestä kaasusta, myös muu Eurooppa voi tehdä samoin.

Zelenskyi: Venäjä miinoittaa alueita Kiovan lähistöltä

Kello 7.18: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syyttää Venäjän joukkoja miinojen kylvämisestä alueille, joilta se vetäytyy Ukrainan pääkaupungin Kiovan lähistöllä. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

”He miinoittavat koko tätä maa-aluetta. Talot on miinoitettu, kalusto on miinoitettu, jopa kuolleiden ruumiit on miinoitettu”, Zelenskyi sanoi videopuheessa Reutersin mukaan. Hän ei kertonut, millaisia todisteita väitteille on.

Ukrainan hätätilaviranomaisten mukaan yli 1 500 räjähdettä oli löytynyt yhden päivän aikana Dmytrivkan kylästä Kiovan länsipuolelta. Venäjän puolustusministeriö ei vastannut Reutersille, kun uutistoimisto pyysi siltä kommenttia miinoitussyytöksistä. Reuters ei pystynyt saamaan väitteille vahvistusta.

Ukrainan rauhanneuvottelija: Venäjä myöntynyt osaan ehdotuksista

Kello 7.16: Ukrainan rauhanneuvottelija David Arakhamia kertoo, että Venäjän johto olisi suullisesti myöntynyt Ukrainan tärkeimpiin ehdotuksiin. Arakhamian mukaan rauhanneuvottelut ovatkin edenneet siihen pisteeseen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi voisivat tavata pian.

Arakhamia sanoi Ukrainan televisiossa, että Zelenskyin ja Putinin mahdollinen tapaaminen tapahtuisi suurella todennäköisyydellä Turkissa. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Zelenskyi on toistuvasti pyytänyt mahdollisuutta neuvotella kasvotusten Putinin kanssa.

Venäjän johto ei kuitenkaan Arakhamian mukaan hyväksy Ukrainan vaatimuksia Krimin asemasta. Venäjän virallista vastausta ei myöskään ole saatu kirjallisesti, vaan pelkästään suullisesti.

Arakhamian mukaan Venäjä johto olisi neuvotteluissa myöntynyt siihen, että kansanäänestyksen järjestäminen Ukrainan neutraalista eli puolueettomasta asemasta on "ainoa tie pois tästä tilanteesta". Venäjä on vaatinut Ukrainaa omaksumaan neutraalin aseman. Jos ukrainalaiset kuitenkin päätyisivät äänestyksessä hylkäämään puolueettomuuden, Arkhamian mukaan joko sota tai neuvottelut voisivat jatkua.

Lue lisää: Ukrainan rauhanneuvottelija: Venäjä myöntynyt osaan maan ehdotuksista – Putin ja Zelenskyi saattavat tavata pian

Viron yleisradio: Viroon tullut Itä-Ukrainasta väkisin Venäjälle evakuoituja

Kello 7.12: Viroon on saapunut Itä-Ukrainasta Venäjälle pakkoevakuoituja ihmisiä, kertoi Viron yleisradioyhtiö ERR lauantaina.

Narvan kaupungin poliisipäällikkö kertoi ERR:lle, että Venäjän kautta Viroon saapuu päivittäin noin 200 sotaa pakenevaa ukrainalaista. Poliisipäällikön mukaan pakkoevakuoitujen lisäksi Venäjän kautta on saapunut myös ihmisiä, jotka eivät päässeet pakenemaan Itä-Ukrainasta maan länsiosiin.

Ukrainan varapääministeri on aiemmin kertonut, että Venäjälle olisi evakuoitu Ukrainasta noin 40 000 ihmistä ilman, että asiasta olisi sovittu Ukrainan kanssa.

Ukrainalaisministeriö syyttää Venäjää siviilien teloittamisesta

Kello 7.09: Ukrainan puolustusministeriö syyttää Venäjän joukkoja siviilien mielivaltaisista teloituksista Kiovan lähistöllä sijaitsevassa Butšan kaupungissa. Puolustusministeriö kertoi teloitussyytöksistä Twitter-tilillään.

Lue lisää: Venäjän joukkojen vetäytyminen paljasti Butšassa tapahtuneet raakuudet – Ukrainan puolustusministeriö: Siviilejä teloitettu mielivaltaisesti

Lauantaina Butšaan päässeiden uutistoimisto AFP:n toimittajien mukaan eräältä kadulta löytyi 20 siviiliasuisen miehen ruumiit, joista ainakin yhden kädet oli sidottu selän taakse. Kaupungin pormestari kertoi myös, että jopa 280 ihmisen ruumiit on haudattu joukkohautaan kaupungissa.

Ukrainan joukot saivat kaupungin haltuunsa sen jälkeen, kun Venäjä ilmoitti vähentävänsä sotatoimia Kiovan alueella.

Lue lisää: Putin ja Zelenskyi tapaavat todennäköisesti Turkissa

Oikaisu 5.4.2022 kello 8.29: Artikkelin alussa luki virheellisesti, että sota alkoi 24. maaliskuuta. Sota alkoi 24. helmikuuta, ei maaliskuussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut