Ukraina: Venäjä on ottanut yli 400 000 siviiliä panttivangiksi –Mariupoliin ei ole vieläkään saatu vietyä lääketarvikkeita

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Torstai oli sodan 29. päivä.

Ukrainalainen varusmies seisoi vahdissa palavan varastorakennuksen lähettyvillä Kiovassa 24. maaliskuuta.

24.3. 6:14 | Päivitetty 24.3. 22:20

Aamulehti

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Torstaina 24. maaliskuuta sodan alkamisesta tuli täyteen kuukausi.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän tapahtumat Ukrainassa täältä.

24.3.

Ukraina: Venäjä ottanut yli 400 000 siviiliä panttivangiksi

Kello 22.19: Ukraina syyttää Moskovaa satojen tuhansien ukrainalaissiviilien viemisestä väkisin Venäjälle, jossa osaa saatetaan pitää panttivankeina. Asiasta uutisoi The Guardian.

Ukrainan ihmisoikeusasiamiehen Lyudmyla Denisovan mukaan 402 000 ihmistä on viety Venäjälle vastoin tahtoaan, heistä 84 000 on lapsia.

Kreml kertoi siirrettyjen määrän olevan sama kuin minkä Denisova on ilmoittanut. Kreml kuitenkin väitti, että siirretyt olivat suostuvaisia lähtemään Venäjälle.

Varapääministeri: Ukraina ja Venäjä ovat tehneet vanginvaihdon

Kello 21.41: Venäjä ja Ukrainan ovat tehneet ensimmäisen täysipainoisen vanginvaihdon sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sodan kuukausi sitten, Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk sanoo Facebookissa. Asiasta uutisoi Guardian.

Vereštšukin mukaan Ukraina luovutti presidentti Volodymyr Zelenskyin käskystä kymmenen venäläissotilasta kymmentä ukrainalaissotilasta vastaan.

Lisäksi Vereštšuk sanoi, että 11 venäläistä siviilimerimiestä vaihdettiin 19:ään ukrainalaiseen siviilimerimieheen. Vereštšukin mukaan venäläiset merimiehet pelastettiin aiemmin lähellä Odessaa Mustanmeren rannalla.

Venäjän ihmisoikeuskomissaari Tatjana Moskalkova vahvisti kummatkin vaihdot uutistoimisto AFP:n mukaan.

Moskalkova sanoi myös, että aiemmin Venäjä vaihtoi Ukrainan kanssa Melitopolin vangitun pormestarin ja yhdeksän venäläistä vankia. Vereštšuk vahvisti tämän vaihdon keskiviikkona, mutta ei vielä silloin muita.

Aiemmin tällä viikolla Venäjän ulkoministeriö sanoi, että Venäjä oli suorittanut kaksi vankienvaihtoa Ukrainan kanssa laajamittaisen sodan alkamisen (Venäjän propagandassa "sotilaallisen erikoisoperaation") jälkeen.

WHO: Mariupoliin ei vieläkään ole saatu vietyä lääketarvikkeita

Kello 21.26: Maailman terveysjärjestö WHO sanoo, ettei se vieläkään onnistu toimittamaan lääkkeitä tai lääketarpeita saarrettuun Mariupoliin. Myös Mustanmeren rannikolla sijaitsevaan Mykolajiviin ei tällä hetkellä saada vietyä lääkkeitä.

WHO:n tiedottaja Tarik Jasarevic kertoi BBC:lle saapuneensa Kaakkois-Ukrainan Dnipron kaupunkiin, jonne WHO on perustanut pisteen helpottamaan lääkkeiden jakelua. Mariupoliin ja Mykolajiviin toimittaminen ei kuitenkan tällä hetkellä onnistu.

Stoltenberg: "Sota Venäjän ja Naton välillä on epätodennäköinen"

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Nato-maiden rivien yhtenäisyys on alentanut täysimittaisen sodan todennäköisyyttä. Hän kuitenkin varoitti, että tilanne Ukrainassa on "äärimmäisen arvaamaton". Kuvassa Stoltenberg piti puhetta Brysselissä 23. maaliskuuta.

Kello 21.22: Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ei usko, että Venäjän ja Naton välille puhkeaisi täysimittainen sota.

Stoltenberg puhui CNN-kanavalla Christiane Amanpourin ohjelmassa.

Stoltenbergin mukaan Nato-maiden rivien yhtenäisyys on alentanut täysimittaisen sodan todennäköisyyttä. Hän kuitenkin varoitti, että tilanne Ukrainassa on "äärimmäisen arvaamaton".

Stoltenbergin oli määrä jättää tehtävänsä Naton pääsihteerinä ensi syyskuun lopussa ja siirtyä Norjan keskuspankin johtoon, mutta jäsenmaiden toiveesta hän jatkaakin Naton johdossa vielä syyskuun 2023 loppuun saakka.

Ukrainan parlamentti sääti rangaistavaksi yhteistoiminnan hyökkääjä Venäjän kanssa – Vihollisen auttamisesta voi seurata jopa 12 vuoden vankeus

Kello 21.16: Ukrainan parlamentti on säätänyt rangaistavaksi yhteistoiminnan maahan hyökänneen Venäjän joukkojen kanssa. Vihollisen auttamisesta voi saada enimmillään 12 vuoden vankeusrangaistuksen.

Ukrainan parlamentin jäsenet hyväksyivät torstaina ylivoimaisella ääntenenemmistöllä rangaistavaksi "tahalliset toimet, joiden tarkoituksena on auttaa hyökkääjävaltiota."

Rangaistavaa on vihollisen tukeminen tai sen päätösten toimeenpano, varojen tai omaisuuden kerääminen tai siirtäminen viholliselle ja sen joukoille sekä muunlainen yhteistyö.

Tuomitut saavat vankeuden lisäksi enintään 15 vuoden pituisen toimintakiellon valtion tehtävissä. Lisäksi heidän omaisuutensa voidaan takavarikoida.

Oppositiojohtaja kehotti Valko-Venäjän sotilaita kieltäytymään liittymästä Venäjän hyökkäykseen

Kello 20.31: Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja kehottaa Valko-Venäjän sotilaita kieltäytymään liittymästä Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, jos heitä pyydetään tekemään niin. Maanpaossa Liettuassa asuva Tsihanouskaja kommentoi asiaa Puolan-vierailullaan torstaina.

Oppositiojohtajan mukaan valkovenäläiset sotilaat ymmärtävät, että ukrainalaiset ovat heidän veljiään ja sisariaan, eivätkä halua taistella näitä vastaan. Tsihanouskaja myös ylisti valkovenäläisiä vapaaehtoisia, jotka ovat lähteneet sotaan Ukrainan puolelle.

Venäjän liittolainen Valko-Venäjä on antanut Venäjän joukkojen hyökätä Ukrainaan sen alueelta, mutta ei ole toistaiseksi itse liittynyt hyökkäykseen.

Biden: Yhdysvallat "vastaa" jos Venäjä käyttää kemiallisia aseita Ukrainassa

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden varoitti Yhdysvaltojen ”vastaavan”, jos Venäjä käyttää kemiallisia aseita Ukrainassa. Biden sanoi myös tukevansa Venäjän erottamista G-20-maiden joukosta.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on varoittanut Yhdysvaltojen "vastaavan", jos Venäjä käyttää kemiallisia aseita Ukrainassa.

Biden lisäsi, että Yhdysvaltojen vastaus riippuisi tilanteesta. Biden puhui tavattuaan Nato-maiden johtajat Brysselissä.

Hän sanoi myös, ettei sotilasliitto Nato ole koskaan ollut yhtä yhtenäinen kuin nyt, vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin on Bidenin mukaan yrittänyt hajottaa lännen rivejä.

Biden sanoi myös tukevansa Venäjän erottamista G-20-maiden joukosta.

Euroopan-matkallaan Biden sanoi aikovansa tavata myös ukrainalaisia pakolaisia Puolassa.

Paikallisjohtaja: Kuusi humanitaarista apua odottanutta ihmistä kuollut iskussa Harkovassa

Kello 19.58: Harkovan alueen kuvernööri Oleh Synjehubov kertoo Telegram-kanavallaan, että ainakin kuusi siviiliä on kuollut ja 15 loukkaantunut venäläisjoukkojen ammuttua pitkän kantaman aseilla kohti pistettä, jossa siviilit jonottivat humanitaarista apua.

Yhdysvaltalainen CNN kertoo nähneensä iskusta videomateriaalia, jonka se on paikantanut.

Video: Ukrainan merivoimat väittää tuhonneensa venäläisen aluksen

YK vaatii Venäjää lopettamaan sodan välittömästi

Kello 19.13: YK:n yleiskokous on hyväksynyt uuden päätöslauselman, jossa vaaditaan Venäjältä "välitöntä" sodan lopettamista Ukrainassa. Kokouksen tulos ei ole sitova.

Lauselmassa vaaditaan samalla humanitaarisen avun pääsyä Ukrainaan siviilien suojelemiseksi, ja myös kritisoidaan Venäjää "surkean" humanitaarisen tilanteen luomisesta Ukrainaan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan kuukausi sitten.

YK:n päämajassa New Yorkissa järjestetyssä äänestyksessä 140 maata äänesti lauselman puolesta. Äänestyksestä pidättäytyi 38 maata. Sitä vastaan äänesti viisi maata: Venäjä, Syyria, Pohjois-Korea, Valko-Venäjä ja Eritrea.

Yhdistyneet kansakunnat antoi aikaisemman lauselman julki aiheesta maaliskuun alkupuolella. Edellisessä lauselmassa vaadittiin Venäjää lopettamaan voimankäyttö välittömästi.

Paikallisjohtaja: Kuusi humanitaarista apua odottanutta ihmistä kuollut iskussa Harkovassa

Kello 19.06: Harkovan alueen kuvernööri Oleh Synjehubov kertoo Telegram-kanavallaan, että ainakin kuusi siviiliä on kuollut ja 15 loukkaantunut venäläisjoukkojen ammuttua pitkän kantaman aseilla kohti pistettä, jossa siviilit jonottivat humanitaarista apua. Asiasta uutisoi CNN.

CNN kertoo nähneensä iskusta videomateriaalia, jonka se on paikantanut.

Pääministeri Marinin mukaan Venäjän puheista pitää olla huolestunut

Kello 17.58: Brysselissä EU-huippukokoukseen saapunut pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi, että Venäjän joukkotuhoaseisiin liittyvistä puheista on oltava huolestunut.

Marinin mukaan Venäjä on osoittanut, että se kykenee mihin tahansa, eikä maa noudata mitään kansainvälisiä pelisääntöjä.

Marinin mukaan EU-maiden johtajien on käytävä yhdessä keskustelu siitä, miten joukkotuhoaseiden mahdolliseen käyttöön reagoitaisiin.

Marin sanoo, että Suomi on varautunut uhkaan monella tavalla.

Lue lisää: Pääministeri Marinin mukaan Venäjän puheista pitää olla huolestunut: ”Venäjä on osoittanut toiminnallaan, että se kykenee mihin tahansa”

Kiina kiistää tienneensä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Kello 17.53: Kiinan puolustusministeriön mukaan maa ei tiennyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Asiasta kertoo muun muassa The Guardian.

Kiina kumoaa väitteet, joiden mukaan se olisi jättänyt Yhdysvaltojen varoitukset Venäjän hyökkäyksestä huomiotta. Puolustusministeriön mukaan Kiinaa kohtaan esitetyt syytökset ovat "valheellisia" ja niiden väitetään olevan keino "vältellä vastuuta ja tahrata Kiina".

Maan viranomaiset ovat jo aiemmin kiistäneet syytteet siitä, että maa olisi pyytänyt Venäjää lykkäämään Ukrainaan hyökkäämistä siihen asti, kunnes talviolympialaiset ovat maassa ohi.

Pääministeri Marinin mukaan Ukrainalle annettavaan uuteen apuun sisältyy aseita

Kello 17.27: Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Ukrainalle annettavaan uuteen apuun sisältyy aseita. Presidentti Sauli Niinistö on päättänyt valtioneuvoston esityksestä, että Suomi lähettää Ukrainalle lisää puolustustarvikkeita.

EU-huippukokoukseen saapunut Marin ei kommentoinut annettavan avun sisältöä tai suuruutta sen yksityiskohtaisemmin. Puolustusministeriön mukaan avun sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin avun perillemenon varmistamiseksi.

Ukraina on Venäjän hyökkäyksen jälkeen pyytänyt materiaaliapua sekä Euroopan unionin että Naton jäsenmailta.

Autonvalmistaja Renault keskeyttää tuotantonsa Venäjällä Ukrainan boikottivaateiden jälkimainingeissa

17.10: Autojätti Renault kertoo keskeyttävänsä heti toiminnan Venäjän pääkaupungissa Moskovassa sijaitsevalla tehtaallaan.

Ranskalaisyhtiö ilmoitti asiasta sen jälkeen, kun Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba oli ehtinyt vaatia autovalmistajan kansainvälistä boikotointia, koska se ei ollut tätä ennen suostunut luopumaan toiminnoistaan Venäjällä.

”Renault kieltäytyy vetäytymään Venäjältä”, Kuleba kirjoitti keskiviikkona Twitterissä.

”Kehotan asiakkaita ja yrityksiä ympäri maapallon boikotoimaan Renaultia.

Myöhemmin keskiviikkona Renault teki täyskäännöksen ja julkaisi tiedotteen, jossa yhtiö kertoi toiminnan Moskovan-tehtaalla keskeytyneen keskiviikkona ainakin toistaiseksi.

Tiedotteessaan yhtiö kertoo myös harkitsevansa vaihtoehtojaan Avtovaziin liittyen. Renault on enemmistöomistaja Lada-autoja valmistavassa venäläisyhtiössä.

Kuleba kuvaili Twitterissä Renaultin tuoretta päätöstä tervetulleeksi ja vastuulliseksi.

YK: Venäjän suurhyökkäyksen alettua siviiliuhreja Ukrainassa yli tuhat, oikean määrän oletetaan olevan merkittävästi suurempi

Kello 16.22: YK:n torstaina julkaisemien tietojen mukaan Ukrainan siviiliuhrien määrä on noussut yli tuhannen. YK:n mukaan ainakin 1 035 siviiliä on kuollut Venäjän suurhyökkäyksen alettua kuukausi sitten ja 1 650 loukkaantunut. Sen mukaan kuolleista 90 olisi lapsia.

YK kuitenkin sanoo, että olettaa oikean määrän olevan huomattavasti suurempi. Ajankohtainen raportointi erityisesti saarretuista kaupungeista kuten Mariupolista ja muilta alueilta, joilla pommituksia ja muita sotatoimia on runsaasti, on vaikeaa.

Ukrainalaisviranomaiset ovat arvioineet siviiliuhrien määrän merkittävästi suuremmaksi. Jo viime viikolla paikalliset viranomaiset arvioivat, että yksin Mariupolissa siviilikuolonuhrien määrä olisi ollut ainakin 2 400. Torstaina Ukrainan valtakunnansyyttäjänvirasto arvioi, että sodassa on kuukaudessa kuollut 128 lasta ja loukkaantunut 172.

KRP: Suomessa noussut esiin verkkorikoksia niitä kohtaan, joiden katsotaan liittyvän Venäjän hyökkäykseen

Kello 15.58: Poliisin tietojen ja havaintojen mukaan Ukrainan tilanne on synnyttänyt ilmiön, jossa verkon käyttäjät ovat alkaneet tehdä verkkorikoksia niitä toimijoita kohtaan, joiden katsotaan liittyvän Venäjän hyökkäykseen tai tukevan sitä.

Keskusrikospoliisin (KRP) kyberrikostorjuntakeskus varoittaa blogikirjoituksessaan lähtemästä mukaan rikolliseen verkkotoimintaan edes kriisitilanteessa. Poliisi muistuttaa, että oli motiivi mikä tahansa, se ei oikeuta lain rikkomiseen.

Esille nousseet verkkorikokset ovat olleet esimerkiksi virastoihin, suurlähetystöihin, yrityksiin ja henkilöihin kohdistuneita palvelunestohyökkäyksiä.

Nato-huippukokous hyväksyi oman puolustuksen vahvistamisen ja lisäapua Ukrainalle, ovet pysyvät auki uusille jäsenille

Kello 15.55: Naton huippukokous on hyväksynyt sotilasliiton puolustuksen ja pelotteen vahvistamisen itäisissä jäsenmaissa. Pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Nato sijoittaa neljä uutta taisteluosastoa Bulgariaan, Slovakiaan, Unkariin ja Romaniaan, yhden kuhunkin.

Muita päätöksiä tehdään kesäkuussa pidettävään Madridin huippukokoukseen mennessä, Stoltenberg sanoi. Jäsenmaat myös lisäävät ponnistuksiaan saavuttaa puolustusmenojen kahden prosentin tavoite bruttokansatuotteesta kesään mennessä.

Naton ase- ja humanitaarinen apu Ukrainalle jatkuvat, mutta Stoltenberg ei suostunut tarkentamaan lähetettävien aseiden laatua.

Stoltenbergin mukaan huippukokous totesi myös Naton avoimien ovien politiikan uusille jäsenhakemuksille jatkuvan.

Ukraina: Venäjän joukot perääntyneet Kiovan alueella paikoin yli 70 kilometriä

Kello 15.53: Ukraina kertoo sen joukkojen puskeneen Venäjän joukkoja taaksepäin joillain alueilla Kiovan lähellä. Armeijan mukaan Venäjä ei ole kuitenkaan luovuttanut Kiovan piirittämisen ja valtaamisen suhteen. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

”Joillain alueilla vihollinen on saatu perääntymään yli 70 kilometriä, joillain alueilla vihollinen on 35 kilometrin päässä”, Puolustusministeriön tiedottaja Olexander Motuzyanyk sanoi Reutersin mukaan.

Hän sanoi myös, että Venäjä on lähettänyt Valko-Venäjälle lisää sotatarvikkeita vahvistamaan Kiovaan hyökkääviä joukkojaan. Motuzyanyk ei esittänyt todisteita väitteelleen.

Venäjän valloittaman Hersonin kaupungintalolle ilmestyi Ukrainan lippu

Kello 15.47: Etelä-Ukrainassa sijaitsevan Hersonin kaupungin viranomaisrakennuksen seinälle on ilmestynyt suurikokoinen Ukrainan lippu. Venäjä miehitti noin 300 000 asukkaan kaupungin jo sodan varhaisessa vaiheessa, ja se olikin yksi ensimmäisistä suurista valloitetuista ukrainalaiskaupungeista.

Ukrainan kansanedustaja Roman Hryshchuk jakoi kaupungintalon katolle ripustetusta lipusta kuvan Twitterissä. Hän kirjoittaa muun muassa etteivät tilapäisesti miehitetyt kaupungit aio antautua, sillä ihmiset eivät hyväksy Venäjän miehitystä. Hryshchukin mukaan ihmiset ”protestoivat” ja ”käyvät sissisotaa” Venäjää vastaan.

Zelenskyin esiintyminen Suomen eduskunnassa ei ainakaan vielä vireillä

Kello 15.39: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui torstaina Ruotsin parlamentille. Ruotsin lisäksi hän on pitänyt virtuaalipuheita muuallakin, muun muassa Yhdysvaltain kongressille.

Suomen eduskunnassa ei ole vireillä Zelenskyin virtuaalista puhehanketta, kertoi STT:lle eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola. Hänen mukaansa asia saattaa nousta nyt esille eduskunnassakin Ruotsin parlamentin innoittamana.

”Puhemiesneuvostossa ei ole ainakaan ollut keskustelua tällaisesta. Sehän olisi oikea foorumi tällaisesta asiasta keskustelemiseen”, Paavola sanoi STT:lle.

”Tähän mennessä kukaan ei ole aihetta nostanut esille, mutta voi olla, että Ruotsin esimerkki antaa meilläkin aihetta tällaiseen aloitteeseen.”

Paavolan mukaan Zelenskyin mahdollinen puhe eduskunnalle ei olisi osa täysistuntoa, sillä täysistunnoissa voivat eduskunnan sääntöjen mukaan puhua vain kansanedustajat ja muut henkilöt, joilla on täysistunnoissa puheoikeus, kuten eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Ulkomaiset valtionpäämiehet eivät tähän joukkoon lukeudu.

Paavolan mukaan eduskunnassa on puhunut muun muassa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, mutta nämä puheet on pidetty täysistuntojen ulkopuolella.

Stoltenbergin vuoden jatkoaika Naton johdossa varmistui

Kello 15.21: Norjalainen Jens Stoltenberg jatkaa Naton pääsihteerinä vuoden suunniteltua pidempään. Sotilasliiton huippukokous päätti tänään, että Stoltenbergin kausi päättyy vasta syyskuun lopussa ensi vuonna.

Naton kotisivun mukaan liittolaismaat kiittävät Stoltenbergin johtajuutta ja omistautumista tehtävälleen kansainvälisen turvallisuuden kannalta kriittisellä hetkellä. Stoltenbergin seuraaja olisi pitänyt alun perin valita Naton Madridin huippukokouksessa kesällä.

Venäjän puolustusministeri esiintyi televisiossa ensimmäistä kertaa lähes kahteen viikkoon

Kello 15.11: Tuoreimpien tietojen mukaan Venäjän televisio näytti tänään torstaina kuvia presidentti Vladimir Putinin koolle kutsumasta turvallisuusneuvoston kokouksesta, johon näyttää osallistuneen myös monta viikkoa julkisuudesta pois ollut puolustusministeri Sergei Šoigu. Asiasta uutisoi BBC.

Šoigua ei ole nähty julkisuudessa maaliskuun 11. päivän jälkeen, mikä on herättänyt huhuja puolustusministerin terveydentilasta tai jopa siitä, että tämä olisi joutunut pidätetyksi.

Jo aikaisemmin torstaina uutisoitiin, kuinka Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi lehdistölle, että puolustusministerillä on paljon huolehdittavanaan Venäjän Ukrainassa aloittaman ”sotilaallisen operaation” vuoksi.

Venäjän media: Puolustusministeri Shoigu ei esiinny julkisuudessa, koska hänellä on paljon huolia

Kello 14.55: Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun poissaolo julkisuudesta on herättänyt viime viikkojen aikana paljon huomiota. Nyt Kreml on ottanut asiaan kantaa. Kreml kertoo, että puolustusministerin poissaolo johtuu siitä, että hänellä ”on paljon huolia”, kertoo muun muassa venäläinen uutissivusto Lenta.

”Puolustusministerillä on tällä hetkellä paljon huolia, joten nyt ei ole oikea aika media-aktiviteeteille. Sehän on aivan ymmärrettävää”, perusteli Kremlin edustaja Dmitri Peskov.

Peskov kommentoi lyhyesti myös tietoja siitä, että Shoigulla olisi terveyshuolia. Venäläismediassa hänen on kerrottu kärsivän sydänvaivoista.

”Älkää uskoko mediaa, vaan kysykää asiasta suoraan puolustusministeriöltä”, Peskov sanoi.

Lenta julkaisi myös toisen uutisen, jossa Peskovin kerrottiin selvittäneen ”erikoissotilasoperaation”, kuten Venäjä hyökkäystään Ukrainaan kutsuu, etenemistä Venäjän turvallisuusneuvoston kokouksessa. Sivusto julkaisi pitkän lista nimiä kokoukseen osallistuneista, mutta ei esimerkiksi kuvaa kokouksesta.

Shoigua ei ole nähty julkisuudessa liki kahteen viikkoon.

Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset julkistivat aiemmin tietoja, joiden mukaan Shoigu saattaisi olla suunnittelemassa vallankaappausta. Hänen on myös arveltu puolustusministerinä joutuneen presidentti Vladimir Putinin epäsuosioon surkeasti sujuneen Ukrainan sodan vuoksi.

Noin 15 000 Mariupolin asukasta karkotettu laittomasti Venäjälle

Kello 14.42: Mariupolin kaupunginvaltuuston mukaan noin 15 000 sen asukasta on karkotettu laittomasti Venäjälle sen jälkeen, kun Venäjän joukot ovat vallanneet osan satamakaupungista. Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters.

Kaupunginvaltuusto kertoi jo sunnuntaina, että tuhansia asukkaita on viety väkisin Venäjän rajan yli.

Venäläismediat kertoivat samoihin aikoihin, että Venäjälle on tuotu linja-autoilla pakolaisia Mariupolista.

Zelenskyi syyttää Venäjää fosforipommien käytöstä

Kello 14.40: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syyttää Venäjää fosforipommien käytöstä Ukrainassa. Asiasta kertovat muun muassa uutistoimisto AFP ja Britannian yleisradioyhtiö BBC.

”Tänä aamuna käytettiin fosforipommeja. Venäläisiä fosforipommeja. Aikuisia kuoli jälleen ja lapsia kuoli jälleen”, Zelenskyi sanoi videopuheessaan Naton johtajille.

Zelenskyi ei tarkentanut, missä päin Ukrainaa fosforipommeja on käytetty.

Nato-johtajat ovat parhaillaan kokoustamassa Brysselissä. Zelenskyi vaati puheessaan Nato-maita toimittamaan sotilaallista tukea Ukrainaan.

Aiemmin torstaina Luhanskin alueen kuvernööri syytti Venäjän joukkoja fosforipommien käyttämisestä. Myös muut alueelliset viranomaiset ovat kertoneet samasta asiasta.

Zelenskyi pyysi Natolta lisää sotilaallista apua

Kello 14.40: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vetosi torstaina Naton johtajiin, jotta nämä lisäisivät sotilaallista tukea Ukrainalle, kertoo Reuters.

Hän varoitti Venäjän hyökkäyksen voivan kohdistua seuraavaksi liittouman jäseniin Itä-Euroopassa, mukaan lukien Puolaan.

Zelesnkyi sanoi, että Naton on nyt näytettävä, mitä liittouma voi tehdä ihmisten pelastamiseksi.

Zelenskyi puhui Naton huippukokoukselle etukäteen nauhoitetulla videotallenteella.

Apulaissotilasprofessori: Venäläisten korkeiden upseerien kuolemat selittyvät muun muassa johtamisen ongelmilla

Kello 14.34: Mediassa on raportoitu korkeiden venäläisten upseerien, jopa useiden kenraalien kuolemista Ukrainan sotatoimissa. Venäjä ei ole vahvistanut mitään näistä tiedoista.

Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen on Twitterissä pohtinut syitä tapahtumiin. Paronen huomauttaa ensinnäkin, että Venäjän hyökkäys ei ole edennyt suunnitellusti ja tämä aiheuttaa painetta korkealle upseeristolle johtaa taisteluiden kriittisiä vaiheita joukkojen lähellä.

”Tämä luonnollisesti nostaa kuoleman vaaraa”, Paronen kirjoittaa.

Korkeiden upseerien kuolemat kertovat myös ukrainalaisten kyvystä tunnistaa ja tuhota vihollisen keskeisiä johtajia.

”Komentokeskeisessä sotilashierarkiassa yhdessä logististen haasteiden kanssa tällä on merkittäviä seurauksia hyökkäyksen etenemiselle”, Paronen jatkaa.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseerin Antti Pihlajamaan mukaan johtamisen ongelmat heijastuvat läpi organisaation, etenkin kun venäläisten ”erikoisoperaatio” ei ole sujunut heidän kannaltaan toivotusti. Venäjällä ei perinteisesti ole korostettu alemman upseeriston aloite- ja toimeenpanokykyä, hän huomauttaa.

”Se on aika kaavamaista tämä toimeenpano heidän ajattelussaan.”

Tästä voi seurata, että korkea-arvoisetkin upseerit joutuvat lähelle etulinjaa johtamaan.

”Ei se kuulosta optimaaliselta, että joutuu olemaan niin lähellä, että joutuu alttiiksi ukrainalaisten tulenkäytölle.”

Puolustusministeriö: Suomi toimittaa lisää puolustustarvikkeita Ukrainaan

Kello 13.47: Tasavallan presidentti on valtioneuvoston esityksestä päättänyt, että Suomi lähettää Ukrainalle lisää puolustustarvikeapua. Puolustusministeriö tiedotti asiasta torstaina.

Avun sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin, tiedotteessa todetaan. Tällä halutaan varmistaa avun perillemeno.

Ukraina on pyytänyt materiaaliapua sekä Euroopan unionin että Naton jäsenmailta. Tiedotteen mukaan Suomen lisäavussa on huomioitu sekä Ukrainan tarpeet että Puolustusvoimien resurssit.

Ruotsin parlamentille puhunut Zelenskyi kiitti maata tuesta ja varoitti Venäjän uhasta

Kello 12.36: Ruotsin parlamentille tänään puhunut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti, että Venäjä edustaa uhkaa useille Euroopan maille.

Tämä koskee hänen mukaansa myös Ruotsia, jota erottaa Venäjästä vain meri. Hän painotti puheessaan, että Ukraina taistelee nyt koko Euroopan puolesta.

Samalla Zelenskyi kiitti Ruotsia sen antamasta sotilasavusta maalle.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde sanoi ennen Zelenskyin puhetta, että hän ei sulje mahdollisuutta myös lisäavun antamisesta Ukrainalle, jos sota jatkuu.

Ennen puhettaan Zelenskyi sai raikuvat aplodit parlamentilta kuten myös paikalla ollut Ukrainan Ruotsin-suurlähettiläs.

Torstain tapahtumia kello 12.30 mennessä

Kello 12.30: Ukrainalaisjoukot ovat pakottaneet venäläisjoukkoja perääntymään Kiovan esikaupunkialueella, yhdysvaltalaislähteet kertoivat torstaiaamuna. Pääkaupungin itäpuolella venäläiset ovat noin 55 kilometrin päässä ydinkeskustasta. Luoteispuolella taas venäläisjoukkojen kerrottiin menevän puolustusasemiin hyökkäysten sijaan, puolustusviranomainen Yhdysvalloista kertoi.

Samaan aikaan venäläisjoukkojen kerrottiin aktivoituvan Donbasin alueella idässä Luhanskissa ja Donetskissa. Juuri ennen sotatoimien aloittamista Venäjän presidentti Vladimir Putin määritteli alueet ”itsenäisiksi”.

Ukrainalaisjoukot tuhosivat Venäjän suuren aluksen Berdianskin satamassa koillis-Ukrainassa. Asiasta kertoi Ukrainan laivasto. Kuvat alueelta näyttivät suuren tulipalon, mutta tietoja ei pystytty heti varmistamaan kolmansista lähteistä. Satama on ollut venäläisten hallussa.

Moskovan pörssi aukesi osittain neljän viikon jälkeen osakemarkkinoille torstaiaamuna. Moskovan pörssin ruplamääräinen Moex-indeksi oli kello 11.15 Suomen aikaan 7,5 prosentin nousussa. Korkeimmillaan se on käynyt 12 prosentin kirissä. Osakekauppaa on sallittua käydä vain 33 pörssiyhtiön osakkeilla. Kaupankäynti on rajoitettu hieman yli neljään tuntiin ja osakkeiden lyhyeksimyynti on kielletty. Lännen pakotteet ovat iskeneet kovaa ruplaan ja Venäjän talous on vakavissa vaikeuksissa. Uusista pakotteista on määrä kertoa torstaina tai perjantaina niin EU:n kuin Yhdysvaltojenkin osalta.

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden saapui Brysseliin keskiviikkoiltana. Biden osallistuu kolmeen tärkeään kokoukseen, Naton, EU:n ja G7-maiden. Valkoisen talon tiedottaja Jen Psaki sanoi, että Biden lujittaa Yhdysvaltojen tukea kaikille Nato-maille ja keskustelee käynnissä olevasta tilanteesta ja puolustustoimien vahvistamisesta.

Ainakin neljä ihmistä kuollut Luhanskin alueella viime yön iskuissa

12.00: Ainakin neljä ihmistä on kuollut, mukaan lukien kaksi lasta, viimeöisissä iskuissa Itä-Ukrainan Luhanskin alueella. Lisäksi kuusi ihmistä on loukkaantunut. Alueen kuvernööri kertoi uhriluvuista torstaina muun muassa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Kuvernööri syytti Venäjän joukkoja fosforipommien käyttämisestä Rubižnessa. Muutkin alueelliset viranomaiset ovat kertoneet samasta asiasta, mutta AFP ei ole pystynyt varmistamaan tietoja riippumattomista lähteistä.

Ukraina kertoo tuhonneensa venäläisen aluksen lähellä Mariupolia

Kello 11.56: Ukraina kertoo tuhonneensa Asovanmerellä purjehtineen venäläisen maihinnousualuksen Orskin lähellä saarrettua Mariupolin satamakaupunkia Berdjadinskissa.

Ukrainan merivoimat kertoi asiasta sosiaalisessa mediassa.

Venäjä ei ole kommentoinut väitettä. Venäläinen uutistoimisto Tass on aiemmin kertonut, että Venäjä olisi lähettämässä Ukrainaan maihinnousualuksen, joka avaisi ”valtavia logistisia mahdollisuuksia” Mustallamerellä.

Venäjä on saartanut ja pommittanut Mariupolia jo useita viikkoja. Kaupungissa arvioidaan olevan jumissa noin 100 000 ihmistä, jotka ovat ilman vettä ja sähköä. Ukrainan mukaan pommituksissa kaupunkiin on kuollut yli 2 500 ihmistä.

YK: Yli puolet Ukrainan lapsista on joutunut jättämään kotinsa

Kello 11.33: Yli puolet Ukrainan lapsista on joutunut jättämään kotinsa kuukauden kestäneen sodan aikana, kertoo YK:n lastenjärjestö Unicef. Maailmanjärjestön mukaan 4,3 miljoonaa lasta on nyt pakosalla.

Ukrainassa oli ennen sotaa arviolta 7,5 miljoona lasta.

YK:n mukaan noin 1,8 miljoonaa lasta on paennut maasta ja 2,5 miljoonaa on joutunut maan sisäisiksi pakolaisiksi.

EU:n Borrell: Venäjä ei ole kiinnostunut neuvottelemaan tulitauosta Ukrainassa

Kello 10.52: Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin mukaan Venäjällä ei ole tällä hetkellä halua neuvotella tulitauosta Ukrainassa. Borrell kertoi näkemyksestään torstaina espanjalaisen TVE-kanavan haastattelussa, uutistoimisto Reuters kertoo.

Neuvotteluhaluttomuus johtuu Borrellin mukaan siitä, että Venäjä ei ole saavuttanut sotilaallisia tavoitteitaan Ukrainassa.

”Juuri nyt Venäjä ei halua istua alas ja neuvotella mistään. Se haluaa valloittaa maata”, Borrell sanoi Reutersin mukaan.

Borrell uskoo, että Venäjän pyrkimyksenä on nyt muun muassa Ukrainan eristäminen merestä. Se tarkoittaisi rannikkoalueen valtaamista Moldovan rajalle asti.

EU jatkaa liittolaisineen sotilaallisen avun toimittamista Ukrainan armeijalle, Borrell lupasi myös.

Naton Stoltenberg: ”Kemiallisten aseiden käytöllä olisi vakavia seurauksia”

Kello 10.19: Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on parhaillaan vierailulla Euroopassa, mutta vierailua varjostaa uhka kemiallisten tai biologisten aseiden mahdollisesta käytöstä Ukrainassa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kommentoi kemiallisten uhkaa torstaiaamuna ennen Nato-kokouksen alkua.

”Kemiallisen aseen käyttö muuttaisi konfliktin luonteen, ja sillä olisi vakavia seurauksia. Vakavuus tilanteesta tulee myös siitä, että on aina riski, että kemialliset aineet leviävät laajemmalle. Tämä olisi katastrofi Ukrainalle, mutta riski kohdistuu myös Nato-alueelle.”

Stoltenberg ei halunnut spekuloida Naton reaktioita mahdolliseen kemiallisten aseiden käyttöön. Hän kuitenkin otti esille sen, että ”Nato on aina valmis puolustamaan ja reagoimaan minkä tahansa tyyppiseen hyökkäykseen Nato-liittolaismaahan.”

Ihmiset pysyvät yhä loukussa saarretussa Mariupolissa

Kello 10.16: Saarretussa ja pahoin pommitetussa Mariupolin kaupungissa loukussa olevia siviileitä ei tiettävästi vieläkään pystytä evakuoimaan ainakaan suurissa määrin. Ukraina ilmoitti uutistoimisto Reutersin mukaan, että se on saanut sovittua Venäjän kanssa seitsemästä humanitaarisesta käytävästä torstaiksi, mutta mainintaa turvallisesta poistumismahdollisuudesta Mariupolin keskustasta ei ole edelleenkään.

Ukrainan kaakkoiskulmassa Asovanmeren rannalla sijaitsevasta Mariupolista evakuoitiin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan tiistaina yli 7 000 ihmistä. Tuolloin saarroksissa oli yhä noin 100 000 siviiliä.

Zelenskyi on kertonut kaupungissa olevien elävän epäinhimillisissä oloissa jatkuvan pommituksen alla. Puutetta on muun muassa vedestä, ruoasta ja lääkkeistä.

Zelenskyi on syyttänyt venäläisjoukkojen häirinneen muun muassa tykistötulellaan lähes kaikkia pyrkimyksiä saada mariupolilaisia evakuoitua kaupungista.

Ennen Venäjän hyökkäystä Mariupolissa asui noin 450 000 ihmistä.

Britannian puolustusministeriö: Ukrainan joukot ovat puolustaneet onnistuneesti Venäjän joukkoja vastaan

Kello 8.47: Ukraina lisää painetta Venäjän joukoille Kiovan koillispuolella, jossa Venäjän joukot kohtaavat jo tuntuvia ongelmia, Britannian puolustusministeriön viime yönä julkaistussa tiedustelupäivityksessä todetaan.

Päivityksen mukaan Ukrainan joukot ovat puolustaneet onnistuneesti Venäjän joukkoja vastaan pääkaupunki Kiovan laitamilla.

Puolustusministeriön mukaan Ukraina on ilmeisesti saanut takaisin hallintaansa Makarivin ja Moštšunin alueet. Lisäksi on myös realistinen mahdollisuus sille, että Ukrainan joukot ovat nyt kykeneviä saartamaan Venäjän joukot Butšassa ja Irpinissä, puolustusministeriö kirjoittaa.

”On todennäköistä, että onnistuneet Ukrainan puolustusiskut häiritsevät Venäjän joukkojen kykyä järjestäytyä uudelleen ja jatkaa omaa hyökkäystään kohti Kiovaa”, puolustusministeriö kirjoittaa.

Puolustusministeriön torstaiaamuna julkaistussa tiedustelupäivityksessä todetaan, että Venäjän sotilaita on kuollut tai loukkaantunut ”lähes varmasti” jo tuhansia.

Venäjä pyrkii nyt saamaan lisävahvistuksia reserviläisistä, asevelvollisista ja palkkasotilaista korvatakseen tappioitaan, puolustusministeriö toteaa.

YK: Ukrainassa kuollut lähes tuhat siviiliä, heistä 121 lapsia

Kello 8.10: YK:n arvion mukaan ensimmäisten neljän viikon aikana Ukrainassa on kuollut ainakin 977 siviiliä ja haavoittunut liki 1 600. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston keskiviikkona julkaiseman tiedotteen mukaan todellisten uhrimäärien uskotaan kuitenkin olevan huomattavasti korkeammat.

Valtaosa Ukrainassa sodan keskellä kuolleista siviileistä on saanut surmansa muun muassa tykistötulessa sekä ohjus- ja ilmaiskuissa.

Ukrainalaisviranomaisten mukaan keskiviikkoaamuun mennessä maassa oli kuollut ainakin 121 lasta ja haavoittunut 167.

Lue lisää: Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa on kuollut ainakin 264 siviiliä – Tshernihivissä loppuu pormestarin mukaan hautausmaalla tila kesken

Kiovan pormestari: Ainakin 264 siviiliä kuollut Kiovassa Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen

Kello 7.21: Ainakin 264 siviiliä, mukaan lukien neljä lasta, on kuollut Kiovassa Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen, Kiovan pormestari Vitali Klitško sanoi uutiskanava CNN:n mukaan.

Lisäksi yli 300 ihmistä on joutunut sairaalahoitoon ja yli 80 rakennusta on tuhoutunut, Klitško sanoi.

”Hyökkääjien kohde on Ukrainan pääkaupunki”, pormestari sanoi Youtube-kanavallaan julkaistulla videolla.

Ennen sotaa Kiovassa asui noin kolme miljoonaa ihmistä, mutta sodan alkamisen jälkeen kaupungin väkiluku on puolittunut, kun ihmiset ovat paenneet sotaa.

Yhdysvaltain puolustusministeriön virkamies kertoi aiemmin medialle, että Venäjän joukot ovat alkaneet kaivautua puolustusasemiin Kiovan ympäristössä. Pentagonin edustajan mukaan venäläiset eivät tällä hetkellä edes yritä edetä kohti pääkaupunkia.

Näin sotatapahtumat ovat edenneet 23.3. mennessä

Kello 7.20:

The Times: Ilmiantajan mukaan Putinin riski joutua omiensa syrjäyttämäksi kasvaa koko ajan

Kello 6.35: Venäjän presidentti Vladimir Putinin riski joutua Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n syrjäyttämäksi kasvaa, mitä kauemmin sota jatkuu. Näin toteaa sisäpiiriläinen Venäjän tiedustelusta brittilehti The Timesin mukaan.

Ilmiantaja väittää, että kaaos ja tyytymättömyys ovat vallanneet turvallisuuspalvelun sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan. Ilmiantaja on lähettänyt asiasta kirjeitä Vladimir Osetškinille, joka on venäläinen ihmisoikeusaktivisti.

Osetškin kertoo The Timesille, että riski, jonka ilmiantaja otti, on merkki kasvavasta tyytymättömyydestä Putinia kohtaan. Hänen mukaan turvallisuuspalvelun sisällä on pettymystä pakotteisiin, joiden vuoksi ”he eivät voi mennä lomailemaan huviloilleen Italiaan tai viedä lapsiaan Pariisin Disneylandiin”.

Osetškin elää maanpaossa Ranskassa. Hän on erityisesti tunnettu vankiloissa tapahtuneiden pahoinpitelyiden paljastuksista.

”20 vuoden ajan Putin on luonut vakautta Venäjällä. FSB:n virkamiehet, poliisit ja valtionsyyttäjät, he jotka elävät järjestelmän sisällä, ovat voineet elää hyvää elämää. Nyt se kaikki on mennyttä. He tunnistavat, että sota on katastrofi taloudelle ja ihmisyydelle. He eivät halua paluuta Neuvostoliittoon. Joka viikko ja kuukausi, kun sota jatkuu, kapinan mahdollisuus turvallisuuspalvelun sisällä kasvaa”, Osetškin sanoo The Timesille.

Britannia lupaa lisää aseapua ja rahoitusta Ukrainalle

Kello 6.30: Britannia lähettää lisää aseapua ja taloudellista tukea Ukrainalle. Pääministeri Boris Johnson kertoi keskiviikkoiltana, että Britannia lähettää Ukrainalle 6 000 ohjusta sekä 25 miljoonan punnan eli noin 30 miljoonan euron verran rahoitusta.

Johnson sanoi, että Britannia ei voi olla toimettomana, kun Venäjä tuhoaa Ukrainan kaupunkeja.

Ukrainaan lähetettävien ohjusten joukossa on muun muassa panssarintorjunta-aseistusta. Britannia on jo ennen tätä antanut Ukrainalle yli 4 000 panssarintorjunta-asetta, joita ukrainalaiset ovat hyödyntäneet menestyksekkäästi venäläisiä hyökkääjiä vastaan.

Britannia on aiemmin luvannut Ukrainalle 400 miljoonan punnan edestä humanitaarista ja taloudellista apua. Nyt luvatuilla 25 miljoonalla punnalla on tarkoitus muun muassa maksaa ukrainalaisten sotilaiden ja poliisien palkkoja.

USA:n puolustusministeriö kertoo venäläisten joutuneen puolustusasemiin Kiovan ympäristössä

Kello 6.17: Venäjän joukot ovat alkaneet kaivautua puolustusasemiin Ukrainan pääkaupungin Kiovan ympäristössä, kertoo Yhdysvaltain puolustusministeriön virkamies medialle.

Pentagonin edustajan mukaan venäläiset eivät tällä hetkellä edes yritä edetä Kiovaa kohti. Pääkaupungin itäpuolella Ukrainan joukot jopa pakottivat venäläisjoukot vetäytymään yli 30 kilometrin verran keskiviikkona.

Venäjän joukot ovat pyrkineet saartamaan Kiovan jo viikkojen ajan siinä onnistumatta, ja ongelmat huollon kanssa sekä Ukrainan voimakas vastarinta ovat pysäyttäneet Venäjän etenemisen monilla muillakin rintamilla.

Viime päivinä Ukrainan joukot ovat pystyneet tekemään joissakin osissa maata onnistuneita vastahyökkäyksiä.

Zelenskyi kehottaa ihmisiä ympäri maailman lähtemään kaduille

Kello 6.13: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehottaa ihmisiä ympäri maailman lähtemään kaduille osoittamaan mieltään Venäjän hyökkäystä vastaan. Presidentti esittää pyyntönsä englanniksi tuoreessa videotervehdyksessään.

Zelenskyi pyytää ihmisiä lähtemään rauhan nimissä kodeistaan, toimistoistaan ja opinahjoistaan osoittamaan tukeaan Ukrainalle, vapaudelle ja elämälle Ukrainaa kuvastavia symboleja kantaen.

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainassa tulee tänään kuluneeksi kuukausi. Ensimmäisten neljän viikon aikana sadat siviilit ovat saaneet surmansa ja yli kolme miljoonaa ukrainalaista on paennut kotimaastaan.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut