Yhdysvaltain hallinto syyttää virallisesti Venäjän armeijaa sotarikoksista – Niinistö MTV:lle: Suomi ja Ruotsi eivät etene Nato-asiassa täysin samassa tahdissa

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Keskiviikko oli sodan 28. päivä.

Palomiehet sammuttivat palavaa rakennusta Kiovassa Shevchenkivs'kyin alueella 23. maaliskuuta.

23.3. 6:07 | Päivitetty 23.3. 23:47

Aamulehti

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Keskiviikko 23. maaliskuuta oli sodan 28. päivä.

Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän tapahtumat Ukrainassa täältä.

23.3.

Kanadan pääministeri Trudeau toisti aiemmin kuullun Nato-viestin pääministeri Marinille

Kello 23.45: Pääministeri Sanna Marin (sd) tapasi Kanadan pääministerin Justin Trudeaun keskiviikkoiltana Brysselissä.

Marin ja Trudeau keskustelivat Ukrainan sodasta ja yhteisistä toimista, joilla länsimaat ovat vastanneet Venäjän hyökkäykseen. Tapaamisessa nousi esille myös sotilasliitto Nato.

Marin sanoo kertoneensa Trudeaulle keskustelusta, jota Pohjoismaissa parhaillaan käydään. Sotilasliiton kannatus on noussut mielipidemittauksissa sekä Suomessa että Ruotsissa.

Marin toi esiin myös Suomessa käynnissä olevan prosessin sekä keskustelut, joita käydään esimerkiksi eduskunnassa ja puolueissa.

Marinin mukaan Trudeau vastasi toistamalla Nato-maiden puolelta aiemminkin kuulun kannan siitä, että sotilasliiton ovet ovat avoimet.

”Suomi on tervetullut, jos me haluamme Nato-jäsenyyttä hakea. Tämä oli päällimmäinen viesti”, Marin sanoi suomalaismedialle tapaamisen jälkeen.

Marin ei halunnut kommentoida tarkemmin sitä, antoiko Trudeau Kanadan puolesta jotain erityistä tukea ajatukselle siitä, että Suomi hakisi sotilasliiton jäsenyyttä.

Marin kuvasi keskustelua Trudeaun kanssa erittäin hyväksi. Hänen mukaansa Suomi ja Kanada ovat monella tavalla samanmielisiä maita.

Varsinaista laajempaa keskustelua turvallisuuspolitiikasta tai puolustuspoliittisesta yhteistyöstä pääministerit eivät käyneet.

”Keskityimme ennen muuta Ukrainan tilanteeseen. Niihin yhteisiin toimiin, siihen yhtenäisyyteen, joka on läntisten valtioiden välillä ennennäkemättömällä tavalla ollut”, Marin sanoi.

Tapaamisen alussa Trudeau sanoi, että turvallisuustilanteen kokonaiskuvaa on tarkasteltava huolella. Hänen mukaansa nähtävissä on, että läntisten maiden asettamien pakotteiden vaikutukset alkavat näkyä.

Trudeau nosti esiin myös Suomen läheisyyden ja tuntemuksen suhteessa Venäjään.Marin osallistuu torstaina Brysselissä alkavaan EU-huippukokoukseen. Pääministeri Trudeau on puolestaan Brysselissä G7-maiden sekä Naton huippukokouksia varten.

Ukraina: Harkovassa tuhoutunut lähes 1 000 asuinrakennusta

Kello 22.15: Jo lähes 1 000 asuinrakennusta on tuhoutunut Ukrainan toiseksi suurimmassa kaupungissa Harkovassa, kertoi kaupungin pormestari Ihor Terehov keskiviikkona uutiskanava CNN:n mukaan. Harkovaa on pidetty Vladimir Putinin yhtenä keskeisimmistä kohteista Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa.

Riippumattoman venäläismedian toimittaja kuoli Venäjän pommittaessa Kiovaa

Kello 22.10: Venäläinen toimittaja Oksana Baulina on kuollut Kiovan pommituksissa Ukrainassa.

Asiasta kertoi keskiviikkona Baulinan työnantaja, riippumaton tutkiva venäläismedia The Insider. Sivuston mukaan Baulina kuoli dokumentoidessaan Venäjän iskujen aiheuttamia tuhoja, kun Venäjän joukot pommittivat asuinaluetta Kiovassa.

Baulina on aiemmin työskennellyt myös vangitun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin korruptionvastaisessa ryhmässä.

Aiemmin ainakin viisi toimittajaa eri maista on kuollut Ukrainan sodassa viime viikkoina. Kansainvälisten toimittajajärjestöjen mukaan Venäjän joukot ovat tahallaan tulittaneet useita toimittajille kuuluvia ajoneuvoja Ukrainassa siitä huolimatta, että ne on merkitty selvästi tunnetuin Press-tunnuksin.

Niinistö MTV:llä: Suomi ja Ruotsi eivät etene aivan samassa rytmissä Nato-asian suhteen

Kuvassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö median tentattavana Porvoon kaupungintalolla 10. maaliskuuta 2022.

Kello 21.31: Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi ja Ruotsi etenevät Nato-linjoissaan hieman eri rytmissä, Niinistö kertoi MTV3:n Asian ytimessä -ohjelmassa.

Niinistön mukaan Suomessa mietitään nyt Venäjän vastatoimia Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Pohdinta tapahtuu Niinistön mukaan suurimmaksi osaksi "kulissien takana".

”Me joudumme niitä arvailemaan. Arvaileminen tai hahmottaminen julkisuuteen päin ei taida olla kovin viisasta”, Niinistö totesi MTV:lle.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on sanonut, että Ruotsin Nato-hakemus horjuttaisi Euroopan tulevaisuutta.

Niinistö myöntää, etteivät Suomi ja Ruotsi etene aivan täysin yhteisessä rytmissä.

”Ei meillä ihan yhteistä marssia nyt ehkä ole.”

Niinistön mukaan Suomen ja Ruotsin poliittiset johtajien yhteydenpito on tiivis, ja he pitävät toisensa ajan tasalla turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, MTV kertoo.

Niinistö Nato-pohdinnastaan MTV:lle: Kyllä minun kantani aika selkeä on

Kello 21.28: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, että hänellä on varsin selkeä kanta siihen, tulisiko Suomen hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Toistaiseksi hän ei kuitenkaan kerro sitä julkisuuteen, Niinistö totesi MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa keskiviikkona.

Presidentin mukaan tarkoitus on, että eduskunnan päätöksentekijät pääsevät pohtimaan ja selvittämään itselleen asian nimenomaan vapaalta kentältä.

”Jos sitten minä tai hallitus nyt ilmoittaisi etukäteen kantansa (Nato-jäsenyyteen), niin pahoin pelkään, että se hivenen supistaisi sitä vapaata kenttää”, Niinistö perusteli.

Presidentti kertoi uskovansa, että analyysin kautta päättäjillä on kykyä ja halua tehdä ratkaisu, joka on Suomen kannalta paras.

”Kun eduskunta tuon analyysin tekee, sitten on tietenkin aika tehdä johtopäätöksiä. (...) Kyllä tämä tästä kypsyy”, Niinistö sanoi.

Venäjä karkottaa yhdysvaltalaisia diplomaatteja

Kello 20.55: Venäjä kertoo karkottavansa määrittelemättömän määrän yhdysvaltalaisia diplomaatteja. Asiasta uutisoi venäläinen uutistoimisto Interfax Reutersin mukaan.

Venäjän mukaan kyse on vastatoimesta, koska Yhdysvallat päätti karkottaa 12 venäläisiä YK-diplomaattia helmikuun loppupuolella.

Yhdysvaltain hallinto syyttää Venäjän armeijaa virallisesti sotarikoksista

Kello 20.49: Yhdysvaltain hallinto on keskiviikkona antanut virallisen lausunnon siitä, että se uskoo Venäjän syyllistyneen sotarikoksiin Ukrainassa. Asiasta raportoivat muun muassa The Guardian ja CNN.

"Tänään voin tiedottaa, että tällä hetkellä saatavilla olevan tiedon perusteella Yhdysvaltain hallinto arvioi, että Venäjän joukkojen jäsenet ovat tehneet Ukrainassa sotarikoksia", todetaan Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin tiedotteessa.

Tiedotteessa sanotaan myös, että Venäjän joukkojen siviileihin ja siviilikohteisiin kohdistuneista iskuista on saatu useita uskottavia raportteja. Yhdysvaltojen virallisen arvion kerrotaan perustuvan viranomais- ja tiedustelulähteiden tietojen "huolelliseen arvioihin".

Siviiliin kohdistuviin iskuihin viitataan myös perusteena Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin viimeviikkoiselle lausunnolle, jossa hän kutsui Venäjän presidentti Vladimir Putinia sotarikolliseksi.

WHO: Terveydenhuollon rakennuksiin hyökätty 64 kertaa sodan alettua

Kello 20.27: Maailman terveysjärjestö WHO on vahvistanut 64 hyökkäystä Ukrainan terveyslaitoksiin sodan alettua, WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoi keskiviikkona. Aiheesta uutisoi CNN.

”Terveydenhuoltoa vastaan tehtyjen hyökkäysten täytyy loppua. Terveydenhuoltojärjestelmät, -rakennukset ja työntekijät eivät ole eivätkä ikinä saisi olla kohteena”, Tedros sanoi tiedotustilaisuudessa.

WHO:n hätäohjelmien johtaja Mike Ryan jakoi Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) tilastoja Ukrainassa kotiseudultaan siirtymään joutuneiden ihmisten haavoittuvuuksista. Tilastojen mukaan 32 prosentissa Ukrainassa siirtymään joutuneista kotitalouksista on joku kroonisesti sairas, ja lähes 20 prosentissa ainakin yksi vammainen henkilö.

Putin: Vihamielisten maiden pitää maksaa kaasusta ruplilla

Kello 20.19: Presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut, että Venäjä hyväksyy vain ruplat maksuksi maakaasusta eurooppalaisilta asiakkailtaan. Venäläisen uutistoimiston Tassin mukaan Putin ei hyväksy enää maksuja "vihamielisten maiden" valuutoissa kuten euroissa ja dollareissa.

Tassin mukaan kaasukauppa muiden maiden kanssa jatkuu entisin ehdoin. Maakaasun hinta nousi Euroopassa 19 prosenttia Putinin ilmoituksen jälkeen.

Suomessa Venäjän päätöksestä uutisoi aiemmin Kauppalehti.

Venäjän ja Valko-Venäjän uimarit suljettiin kesän MM-kisoista

Kello 19.57: Kansainvälinen uimaliitto Fina sulkee Venäjän ja Valko-Venäjän uimareilta pääsyn kesällä Budapestissa järjestettäviin MM-uinteihin. Fina pyörsi näin aiempaa linjaustaan, joka salli venäläisten ja valkovenäläisten uimareiden kilpailevan neutraaleina urheilijoina 18. kesäkuuta–3. heinäkuuta järjestettävissä kisoissa.

Useat maat, myös Suomi ja muut Pohjoismaat, uhkasivat boikotoida MM-uinteja, jos Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijoiden annetaan osallistua kisoihin. Fina taipui niin boikottiuhan kuin myös turvallisuusuhkien vuoksi ja muutti sääntöjään, jotta venäläiset ja valkovenäläiset uimarit saatiin suljettua kisoista.

–  Odotettu ja toivottu päätös, jonka eteen on tehty paljon töitä. Olemme iloisia, että tämä selkeä päätös saatiin aikaan, enkä muuta odottanutkaan, Suomen Uimaliiton puheenjohtaja Ville Riekkinen kiitteli Finan päätöstä.

–  Olemme olleet aktiivisia ja aloitteellisia tässä asiassa. Se on vaatinut paljon aktiivista kanssakäymistä monien muiden maiden ja Euroopan uimaliiton sekä Kansainvälisen uimaliiton kanssa. Suomen Uimaliitto toimi aloitteentekijänä asiassa.

Fina otti myös Venäjältä pois uintilajien arvokisoja. Suurimmat näistä kisoista ovat lyhyen radan MM-uinnit, jotka oli tarkoitus pitää Kazanissa joulukuussa. Ne järjestetään muualla, ja Fina kertoo keskustelevansa parhaillaan mahdollisten uusien kisajärjestäjien kanssa.

YK: Venäjän hyökkäys voi aiheuttaa kauaskantoisen ruokakriisin

Kello 19.37: YK:n pääsihteeri António Guterres varoitti keskiviikkona, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi aiheuttaa kauaskantoisen ruokakriisin, kertoo yhdysvaltalainen CNN.

Ukraina ja Venäjä tuottavat yhteensä 14 prosenttia maailman vehnästä ja 29 maailman vehnänviennistä. Erityisen riippuvaisia maiden vehnästä ovat Lähi-Idän ja Afrikan maat Egypti, Libanon, Somalia, Sudan ja Jemen. Maat tuovat yli puolet kaikesta vehnästään Ukrainasta ja Venäjältä.

"Ruoan, polttoaineen ja lannoitteiden hinnat nousevat pilviin, toimitusketjut häiriintyvät", sanoi Guterres CNN:n mukaan. Maaliskuun alussa vehnän hinta oli korkeimmillaan sitten vuoden 2008.

Guterres varoitti köyhimpien maiden kärsivän ruokakriisistä, joka voi lisätä epävakautta ympäri maailman.

Naton arvio: Venäläissotilaita kaatunut 7 000–15 000

Kello 19.32: Keskiviikkona Nato arvioi, että venäläisiä olisi kuollut Ukrainan sodan alettua vähintään 7 000, mutta mahdollisesti jopa 15 000. Asiasta kertoo uutistoimisto AP.

The Wall Street Journalin mukaan Nato arvioi, että kaatuneita, haavoittuneita, vangiksi otettuja tai kadonneita venäläissotilaita on yhteensä jopa 40 000. Läntiset arviot Venäjän operaation osallistuneiden sotilaiden kokonaismäärästä ovat olleet noin 150 000 tai enemmän.

Nato kertoo pohjaavansa luvut ukrainalais- ja venäläisviranomaisten tietoihin siitä riippumatta, oliko tiedot julkaistu tahallaan vai vahingossa, ja avoimista lähteistä kerättyihin tiedustelutietoihin.

Venäjä on itse julkaissut tietoja väitetyistä tappioistaan vain kerran suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen. Maaliskuun alussa Venäjä sanoi 498 sotilaan kaatuneen ja 1 597:n haavoittuneen.

Maanantaina Kremlin kantoja myötäilevän Komsomolskaja Pravda -lehden sivuilla kuitenkin kerrottiin kaatuneiden määräksi 9 861, ja lähteeksi lehti mainitsi Venäjän puolustusministeriön. Uutinen poistettiin nopeasti, ja myöhemmin lehti sanoi tulleensa hakkeroiduksi.

Ukrainan viranomaiset arvioivat kuolleiden venäläissotilaiden määräksi keskiviikkona 15 600. Yhdysvaltain viranomaiset taas arvioivat noin viikko sitten kaatuneiden venäläissotilaiden määräksi 7 000.

Kiovan pormestari: Irpin lähes kokonaan Ukrainan hallussa

Kello 19.29: Kiovan pormestari Vitali Klitschko kertoo Kiovan läheisen Irpinin kaupungin olevan lähes kokonaan Ukrainan hallussa, uutisoi BBC. Irpin on ollut viime viikkojen aikana kiivaiden taisteluiden keskiössä.

Klitschkon mukaan Ukrainan joukot ovat saaneet häädettyä alueen venäläisjoukkoja Irpinistä ja myös Makarivista, joka sijaitsee Kiovan länsipuolella. Klitschko arvioi, että Ukrainan joukot "ovat tuhonneet Venäjän suunnitelman Kiovan piirityksestä".

Kreml: Putin keskusteli Israelin pääministerin kanssa

Kello 18.50: Venäjän presidentti Vladimir Putin keskusteli keskiviikkona Israelin pääministeri Naftali Bennettin kanssa, Kreml kertoo tiedotteessaan.

Kremlin mukaan Bennett "jakoi arvionsa Ukrainan tilanteesta maailman johtajilta saamansa kuvan perusteella, ja kertoi ehdotuksistaan meneillään oleviin neuvotteluihin liittyen".

NYT: Venäjän hyökkäyksen alettua Ukrainassa on vaurioitunut tai tuhoutunut ainakin 1 500 siviilikohdetta

Kello 18.43: Yhdysvaltalaislehti The New York Times (NYT) on analysoinut kuvia ja videoita Venäjän pommituksista ympäri Ukrainaa, ja arvioinut sen perusteella, että ainakin 1 500 siviilikohdetta on vaurioitunut tai tuhoutunut Venäjän hyökkäyksen alettua.

Yksin Mariupolissa on arvioitu tuhoutuneen 391 rakennusta. Harkovassa puolestaan paikallisviranomaiset ovat kertoneet 60:n koulun kärsineen pommituksista.

NYT:n laskelmien mukaan kohteisiin kuuluu ainakin 23 eri sairaalaa ja terveydenhuollon rakennusta, 330 koulua, 27 kulttuurirakennusta, 98 liiketilaa, ja 900 kotitaloa tai muuta asuinrakennusta. Maailman terveysjärjestön (WHO) 20. maaliskuuta päivitettyjen laskelmien mukaan yhteensä terveydenhuoltoon on kohdistettu Ukrainassa 52 iskua Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen.

Edellä mainittujen siviilikohteiden lisäksi Venäjä on iskenyt myös esimerkiksi esikouluihin, postitoimistoihin, urheilukeskuksiin, tehtaisiin, siviiliautoihin, siltoihin ja juna-asemiin, sekä kaasuun, veteen ja sähköön liittyvään infrastruktuuriin.

YK:n arvioiden mukaan 24. helmikuuta alkaen Ukrainan sodassa on kuollut 953 ja loukkaantunut 1 557 siviiliä. YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto (OHCHR) arvioi luvun olevan huomattavasti alakanttiin. NYT:n lainaamien ukrainalaislähteiden mukaan pelkästään Mariupolissa olisi tunnistettu 2 400 siviilikuolonuhria, ja todellinen uhrien määrä olisi merkittävästi korkeampi.

Moskovan pörssi avaa kaupankäynnin rajoitetulla määrällä osakkeita

Kello 18.37: Moskovan pörssi avaa huomenna kaupankäynnin 33 osakkeella, kertoo Venäjän keskuspankki tiedotteessaan. Kaupankäynti on rajoitettu hieman yli neljään tuntiin alkaen kello 9.50 paikallista aikaa.

Kaupankäynti osakkeilla on ollut keskeytyksessä helmikuun 25. päivästä lähtien. Edellisenä päivänä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Maanantaina Venäjän keskuspankki salli rajoitetusti kaupankäynnin aloittamisen Venäjän valtion joukkolainoilla.

Moscow Times -lehden mukaan kaupankäynti aloitetaan ruplamääräiseen MOEX-indeksiin kuuluvilla osakkeilla. Yhtiöitä ovat muun muassa Sberbank ja VTB-pankki, Gazprom, Rosneft, Aeroflot sekä joukko vähittäiskaupan ja metalliteollisuuden suuryrityksiä.

Ulkomaiset osakkeenomistajat eivät saa myydä venäläisiä osakkeitaan. Moscow Timesin mukaan määräyksen tarkoituksena on suojata venäläisiä sijoittajia raskailta tappioilta.

Useat läntiset suursijoittajat ovat ilmoittaneet pyrkimyksestään myydä kaikki venäläiset osakkeensa.

Ennen Moskovan pörssin sulkeutumista helmikuussa ulkomaisten sijoitusrahastojen ja eläkeyhtiöiden osuus kaupankäynnistä oli noin puolet.

Moskovan pörssi romahti yli kolmanneksella Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Suomessa osakekaupan käynnistymisestä on kertonut aiemmin Helsingin Sanomat.

Ruotsi lähettää Ukrainaan 5 000 panssarintorjunta-asetta lisää

Kello 18.30: Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi tiistaina, että Ruotsi tulee toimittamaan Ukrainaan 5 000 panssaritorjunta-asetta eli kertasinkoa lisää. Lisäksi Ruotsi aikoo toimittaa Ukrainalle miinanraivaustarvikkeita. Asiasta raportoivat uutistoimistot TT ja Reuters.

Ruotsi on myös aiemmassa sotilastukipaketissaan lähettänyt 5  000 kertasinkoa.

"Mielestämme on tärkeää, että jatkamme Ukrainan aktiivista tukemista", Hultqvist sanoi TT:lle.

Hultqvist sanoi TT:lle myös, että kertasingot ovat erittäin helppokäyttöisiä aseita, jotka eivät vaadi lisäkoulutusta. Lisäksi niitä on helppo huoltaa.

WP ja The Guardian: Israel esti Ukrainan yrityksen ostaa Pegasus-vakoiluohjelman

Kello 18.13: Israelin hallinto esti Ukrainan yritykset ostaa Pegasus-vakoiluohjelma, koska se pelkää Venäjän hallinnon reaktiota. Asiasta uutisoivat Washington Post ja The Guardian.

Israelilainen televisiokanava Channel 12 kertoi aiemmin maaliskuussa, että Ukraina oli pyytänyt Israelilta tiedusteluaseita Venäjän vastaan, mukaan lukien Pegasus-ohjelmiston, mutta tullut torjutuksi.

The Guardianin ja Washington Postin lähteet kertovat, että israelilaisvirkamiehet ovat torjuneet Pegasuksen päätymisen Ukrainalle ainakin jo vuodesta 2019 lähtien.

Lehtien saamien tietojen mukaan Israel välttää Venäjän suututtamista Syyrian sodan vuoksi. Venäjän armeija on tukenut Syyrian hallintoa taistelussa kapinallisia vastaan Israelin vastaisella rajalla.

Pegasus-ohjelma on tarkoitettu rikollisten ja terroristien tutkimiseen. Sen on kehittänyt yksityinen israelilaisyhtiö NSO Group, mutta Israelin hallinto on mediatietojen mukaan jo vuosien ajan pyrkinyt linjaamaan ohjelman levityksen Israelin ulkopoliittisiin linjauksiin.

Pegasuksen levitystä ja käyttöä paljastettiin viime vuonna lähes 20 uutismedian yhteistyönä. Ohjelmaa käyttävät muun muassa Arabiemiraatit, Azerbaidžan, Bahrain, Intia, Kazakstan, Meksiko, Marokko, Ruanda, Saudi-Arabia ja Unkari. Eri maiden hallitukset ovat mediatietojen mukaan vakoilleet Pegasuksella esimerkiksi oppositiopoliitikkoja, aktivisteja ja toimittajia.

Kreml vahvistaa Venäjän ilmastolähettilään eron

Kello 17.56: Aikaisemmin tänään uutisoitiin Venäjän ilmastolähettilään Anatoli Tšubaisin eronneen tehtävästään ja poistuneen Venäjältä. Nyt Venäjän hallinto on vahvistanut Tšubaisin eron.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille, että Tšubais on eronnut omasta tahdostaan. Peskov ei kuitenkaan kommentoinut tietoja, joiden mukaan Tšubais olisi poistunut Venäjältä.

”Se on hänen oma asiansa”, Peskov sanoi.

Tšubais on yksi Putinin pitkäaikaisimpia lähipiiriläisiä. Hän on myös korkea-arvoisin Kremlin sisäpiiriläinen, joka katkaisee näin suhteensa Kremliin Venäjän Ukrainaan aloittaman sodan takia.

BBC: Sumyn kaupunki lähes saarrettu

Kello 17.49: Sumyn kaupunginvaltuuston jäsenen mukaan reilun 250 000 asukkaan kaupungista on poistunut sodan alkamisen jälkeen noin 100 000 ihmistä.

”Kaupunkimme on lähes saarrettu. Meillä on yksi poistumistie Pultavaan, jonka kautta naiset ja lapset poistuvat ja lääketarvikkeita tuodaan kaupunkiin”, Andrii Baranov kertoi BBC:lle.

Lääkkeiden lisäksi Sumyssa on pulaa myös polttoaineista. Baranov arvioi, että Ukraina pystyy pitämään kaupungin hallinnassaan enää 3-4 viikkoa.

”Tarvitsemme lentokieltoalueen.”

Ukrainan viljasato putoamassa puoleen sodan takia

Kello 17.36: Ukrainan viljasato on todennäköisesti laskemassa alle 40 miljoonaan tonniin, arvioi maatalousalan konsultaatioyritys APK-Inform uutistoimisto Reutersin mukaan.

Kyse olisi yli 54 prosentin tiputuksesta viime vuoteen verrattuna.

Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainan 15 miljoonasta peltohehtaarista vain alle puolta pystytään viljelemään. Ukrainasta lähtevän vientiviljan määrän arvioidaan laskevan noin kolmanneksella.

Valko-Venäjä karkottaa suurimman osan ukrainalaisdiplomaateista

Kello 17.32: Valko-Venäjä syyttää Ukrainaa sekaantumisesta maan sisäisiin asioihin ja karkottaa valtaosan Ukrainan diplomaateista. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Ukrainan Minskin-suurlähetystössä työskentelee yli 20 ihmistä. Karkotuksen jälkeen maahan saavat jäädä vain suurlähettiläs ja neljä muuta diplomaattia.

Valko-Venäjä ilmoitti myös sulkevansa kokonaan Brestin kaupungissa sijaitsevan Ukrainan lähetystön.

Ukrainan ulkoministeriö kuvaili karkotuksia vihamieliseksi eleeksi ja ilmoitti vastaavansa niihin.

EU-komissio ehdottaa lisätukea maanviljelijöille kulujen kasvun vuoksi

Kello 17.09: Euroopan komissio antaa jäsenmaille mahdollisuuden tilapäisen kriisijärjestelyn kautta tarjota lisää valtiontukea maanviljelijöille, lannoitetuottajille ja kalastusalan toimijoille.

Maanviljely- ja kalastusalan tuki olisi komission mukaan 35  000 euroa yritystä kohden. Tarkoituksena on auttaa maanviljelijöitä, jotka kärsivät kulujen merkittävästä kasvusta.

Ukrainan sodan luoman epävarmuuden lisäksi maanviljelijöiden kuluja lisää esimerkiksi kallistunut energian hinta.

CNN: Ensimmäinen osa Yhdysvaltain 800 miljoonan dollarin avustuspaketista saapunut Ukrainaan

Kello 16.29: Ensimmäiset toimitukset Yhdysvaltain 800 miljoonan dollarin sotilaallisen avun paketista ovat saapuneet Ukrainaan, CNN kertoo.

Yhdysvallat pyrkii toimittamaan avustukset kokonaisuudessaan Ukrainaan mahdollisimman pian. Paketti sisältää muun muassa 800 Stinger-ilmatorjuntaohjusta ja 100 aseistettua dronea.

Stoltenberg: Kemiallisten aseiden käyttämisellä Ukrainassa olisi kauaskantoiset seuraukset

Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kertoi Brysselissä pitämässään puheessa, että sotilasliitto Nato on sijoittamassa neljä uutta taisteluosastoa Itä-Eurooppaan. Hän myös ilmaisi huolensa kemiallisten aseiden käytöstä.

Kello 15.54: Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin varoitti Brysselissä pitämässään puheessa, että kemiallisten aseiden käyttämisellä Ukrainassa olisi kauaskantoiset seuraukset.

”Kemiallisten aseiden käyttö muuttaisi konfliktin luonteen täysin, se olisi räikeä kansainvälisen oikeuden rikkomus ja sillä olisi kauaskantoiset seuraukset", Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa.

Lisäksi Stoltenberg ilmaisi Naton olevan huolissaan, että Kiina saattaa tukea Venäjää sen hyökkäyssodassa myös materiaalisella avulla. Hänen mukaansa Kiina on jo antanut Venäjälle poliittista tukea muun muassa räikeiden valheiden ja väärien tietojen levittämisessä. Stoltenberg vaati puheessaan, että Kiina tuomitsee Venäjän hyökkäyksen ja ajaisi diplomaattista ratkaisua.

Stoltenberg: Nato sijoittaa neljä uutta taisteluosastoa Itä-Eurooppaan

Kello 15.46: Naton pääsihteeri Stoltenberg kertoi tänään puheessaan Brysselissä, että sotilasliitto Nato on sijoittamassa neljä uutta taisteluosastoa Itä-Eurooppaan.

Joukot sijoitetaan Bulgariaan, Unkariin, Romaniaan ja Slovakiaan. Stoltenbergin mukaan asiasta on määrä sopia huomisessa Naton ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä.

Lisäksi Nato on tarjoamassa Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle lisäapua muun muassa kyberturvallisuuden saralla, kuten myös varustusta muun muassa kemiallisia, biologisia ja ydinaseuhkia vastaan. Myös tästä on määrä sopia huomenna.

Stoltenberg piti puheensa Belgian Brysselissä Naton kokouksen aattona. Muun muassa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on osallistumassa kokoukseen.

Sisäministeriö arvioi: Suomeen voi tulla vuoden aikana 40  000–80  000 pakolaista Ukrainasta

Kello 15.26: Kaikkiaan noin 11  100 ihmistä on toistaiseksi hakenut tilapäistä suojelua Suomesta Ukrainan sodan vuoksi, kertoo sisäministeriö tiedotustilaisuudessa. Viranomaiset arvioivat, että Suomeen voi saapua tämän vuoden aikana 40  000–80  000 ukrainalaista.

Tällä hetkellä Suomeen Ukrainasta saapuneista valtaosa, kolme neljäsosaa, sijoittuu yksityismajoitukseen. Tällä hetkellä Suomessa on 6  250 majoituspaikkaa vastaanottokeskuksissa.

Biden huolissaan kemiallisten aseiden käytöstä

Kello 15.24: Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin mukaan on olemassa uhka, että Venäjä käyttää kemiallisia aseita Ukrainassa.

”Mielestäni se on todellinen uhka”, Biden sanoi ennen matkaansa Eurooppaan.

Biden osallistuu Nato-kokoukseen huomenna Brysselissä.

Myös Saksan liittokansleri Olaf Scholz on arvioinut, että Venäjä saattaisi harkita biologisten tai kemiallisten aseiden käyttöä Ukrainassa. Asiasta uutisoivat Reuters ja AFP.

Ukrainan paikallisviranomaiset ja Pentagon: Ukraina on aloittanut aktiivisemmat vastahyökkäykset

Kello 15.16: Tiistaina Ukrainan puolustusministeriö kertoi Ukrainan puolustusvoimien ottaneen taistelun jälkeen takaisin Venäjän valtaaman Makarivin taajaman Kiovan lähellä. Makarivin takaisinvaltaaminen mahdollistaa tärkeän moottoritieosuuden hallinnan palauttamisen Ukrainalle, joka estää Venäjän joukkojen liikkumisen kohti Kiovaa pääkaupungin länsipuolelta. Asiasta kertoi muun muassa uutistoimisto AP.

BBC:n haastattelema britannialainen puolustusanalyytikko kertoi lehdelle, että Ukrainan vastahyökkäykset ja alueiden takaisinvaltaaminen voi johtaa siihen, että Venäjä joutuu nyt muuttamaan taktiikkaansa.

Makariv sijaitsee lähellä Irpinin, Hostomelin ja Buchan taajamia, jotka Venäjä miehitti aiemmin ja jotka ovat olleet pommitusten kohteina siitä saakka, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksen. Buchan kaupunginvaltuusto sanoi keskiviikkoaamulla, että Ukrainan joukot olisivat ottaneet alueet takaisin hallintaansa. Tietoa ei ole vahvistettu.

Yhdysvaltain Puolustusministeriön edustaja John Kirby kertoi Pentagonin tiedotustilaisuudessa tiistaina, ettei Yhdysvaltain tiedustelu ole pystynyt vahvistamaan Makarivin takaisinvaltausta.

Kirbyn mukaan Ukrainan taktiikka on kuitenkin muuttunut, ja puolustamisen lisäksi ukrainalaisjoukot ovat asettuneet paikoin enemmän vastahyökkäyskannalle erityisesti Ukrainan eteläosissa.

"Olemme nähnet merkkejä siitä, että ukrainalaiset hyökkäävät nyt enemmän. He ovat puolustaneet järkevästi, sujuvasti ja luovasti alueilla, joilla he ovat nähneet sen tärkeimmäksi. Nyt olemme nähneet, erityisesti etelässä lähellä Hersonia, he ovat yrittäneet ottaa takaisin alueita. Ukrainalaiset sanoivat päiviä sitten, että he aikovat tehdä vastahyökkäyksiä”, Kirby sanoi.

CNN:n mukaan Ukrainan puolustusvoimat ovat myös taistelleet Hersonin hallinnan palauttamiseksi. Strategisesti tärkeässä Etelä-Ukrainan kaupungissa Voznesenskissa, alle sadan kilometrin päässä Mykolajivista ja 140 kilometrin päässä Hersonista pohjoiseen, Ukrainan joukot räjäyttivät sillan ja ajoivat venäläisjoukot takaisin kaupungin itäpuolelle.

Venäjä väittää tuhonneensa ohjuksilla varastoituna ollutta Ukrainan sotatarpeistoa

Kello 15.00: Venäjä ilmoitti keskiviikkona tuhonneensa ohjuksilla Ukrainan sotatarpeistoa. Ohjusisku tapahtui Venäjän mukaan tiistai-iltana. Asiasta uutisoi CNN.

CNN:n mukaan väitettä ei ole pystytty vahvistamaan riippumattomista lähteistä. Toistaiseksi ei ole vielä tiedossa, mitä iskussa olisi tuhoutunut.

Iskun kerrotaan tapahtuneen lähellä Luoteis-Ukrainassa sijaitsevaa Rivnen kaupunkia, joka oli Venäjän ohjusiskun kohteena maanantaina. Rivnen aluejohtaja Vitali Koval kertoi kyseisen iskun jälkeen, että venäläiset iskivät Ukrainan asevoimien harjoitusalueelle kahdella ohjuksella. Venäjä ilmoitti tuolloin tuhonneensa ohjusten ja ampumatarvikkeiden varastotiloja.

Putinin pitkäaikainen lähipiiriläinen jätti tehtävänsä ja lähti Venäjältä

Kello 14.58: Venäjän presidentti Vladimir Putinin yksi pitkäaikaisimmista neuvonantajista,Venäjän ilmastolähettiläs Anatoli Tšubais, on jättänyt tehtävänsä ja lähtenyt Venäjältä, kertovat uutistoimisto Reuters ja mediayhtiö Bloomberg.

Tšubais on yksi Putinin pitkäaikaisimpia lähipiiriläisiä. Hän on myös korkea-arvoisin Kremlin sisäpiiriläinen, joka katkaisee näin suhteensa Kremliin Venäjän Ukrainaan aloittaman sodan takia, uutislähteet kertovat.

Bloomberg kertoo tietonsa perustuvan kahden tapausta tuntevan nimettömän lähteen lausuntoihin. Heidän mukaansa Tšubais vastustaa presidentti Vladimir Putinin sotaa Ukrainassa.

Tšubais toimi yhtenä 1990-luvun Venäjän valtionyritysten yksityistämisen pääsuunnittelijoista. Putin nimitti Tšubaisin kestävän kehityksen lähettilääksi viime vuonna, kertoo Bloomberg.

Kreml ei ole vielä kommentoinut uutista.

HS:n kysely: Suomen liittymistä Natoon kannattaa 54 prosenttia

Kello 14.54: Helsingin Sanomien teettämän mielipidetiedustelun mukaan 54 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi. Vastanneista 21 prosenttia oli jäsenyyttä vastaan ja 25 prosentilla ei ollut asiasta mielipidettä.

Kantar TNS:n toteuttaman kyselyn aineisto on koottu 18.–23. maaliskuuta. Vastausten määrä oli 1  062, ja tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

HS:n edellisessä kyselyssä 48 prosenttia oli Natoon liittymisen kannalla. Edellinen kysely tehtiin helmikuun lopulla ja maaliskuun alussa, hiukan sen jälkeen kun Venäjä oli aloittanut täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.

Helsingin Sanomat kertoo, että viimeksi kysely tehtiin puhelinhaastatteluin, tällä kertaa aineisto koottiin internetpaneelissa, eivätkä tulokset tästä syystä ole täysin vertailukelpoisia.

Helsingin yliopistolta uutta tietoa kohtaamastaan informaatio-operaatiosta: Osa some-viesteistä peräisin ukrainalaisilta ihmisiltä

Kello 14.50: Osa Helsingin yliopiston sosiaalisen median tileille tulleista Venäjä-vastaisista kommenteista on peräisin ukrainalaisten ihmisten tileiltä, kertoi yliopiston sosiaalisen median tiiminvetäjä Tomas Sjöblom Twitterissä.

Helsingin yliopisto kertoi saaneensa alkuviikosta lukuisia venäläisiä kritisoivia viestejä sosiaalisen median tiliensä julkaisuihin. Sjöblom arvioi, että yliopisto oli joutunut informaatio-operaation kohteeksi, ja sen vuoksi henkilökunta alkoi poistaa ja piilottaa kyseisiä viestejä. Kaikkiaan viestejä oli tullut vuorokaudessa noin 2  500. Sjöblom kertoi keskiviikkona, että yliopisto selvitti lisätietoa hyökkäyksestä.

”Kyseessä ei näytä olevan botit vaan manuaalisesti ylläpidetyt tilit, joista ainakin osa on oikeita ihmisiä”, Sjöblom kirjoitti.

Hän pitäytyi arviossaan, että kyseessä oli informaatio-operaatio.

Nestle keskeyttää toimintojaan Venäjällä

Kello 14.45: Nestle keskeyttää suurimman osan toiminnoistaan Venäjällä. Asiasta uutisoivat muun muassa uutistoimistot Reuters ja Bloomberg.

Muun muassa yhtiön tuotemerkkien Kitkatin ja Nesquikin myynti Venäjällä keskeytetään.

Yhtiö jatkaa kuitenkin palkanmaksua venäläisille työntekijöilleen.

Nestlen ilmoitus tulee vain muutama päivä sen jälkeen, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kritisoi yhtiötä siitä, että se on jatkanut toimintaansa Venäjällä. Nestle on viime viikkojen aikana saanut kritiikkiä myös kuluttajilta, aktivistiryhmiltä ja poliitikoilta siitä, että se ole vetäytynyt kokonaan Venäjältä.

Yhtiö ilmoitti aiemmin muun muassa lopettaneensa ei-välttämättömän viennin ja tuonnin Venäjältä ja mainonnan Venäjällä.

Marin osallistuu Brysselissä EU-huippukokouksiin

Kello 14.45: Pääministeri Sanna Marin (sd) osallistuu Brysselissä 24. ja 25. maaliskuuta järjestettävään Eurooppa-neuvostoon ja eurohuippukokoukseen, joka järjestetään 25. maaliskuuta.

Eurooppa-neuvosto käsittelee kokouksessa muun muassa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, turvallisuus- ja puolustusasioita sekä talouskysymyksiä, kertoo valtioneuvoston viestintäosasto tiedotteessa.

Lisäksi Eurooppa-neuvosto keskustelee Brysselissä Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa, joka matkustaa tällä viikolla Eurooppaan.

Marin keskusteli tiistaina videoyhteydellä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ja neljän muun EU-maan korkean tason edustajan kanssa. Kokouksessa pohjustettiin loppuviikon Eurooppa-neuvoston kokousta ja eurohuippukokousta.

Ukraina: Rauhanneuvotteluissa "merkittäviä vaikeuksia"

Kello 14.36: Ukrainan mukaan rauhanneuvottelut Venäjän kanssa kohtaavat "merkittäviä vaikeuksia", kertoo uutistoimisto AFP.

Aiemmin keskiviikkona Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti Yhdysvaltoja siitä, että maa yrittäisi hankaloittaa Venäjän ja Ukrainan välisiä neuvotteluja. Lavrov sanoi Ukrainan vaihtavan jatkuvasti kantaansa. Ulkoministerin mukaan "on vaikea välttää vaikutelmaa, että amerikkalaiset kollegamme pitävät heitä kädestä".

Ukrainan puolesta rauhanneuvotteluja johtavan Myhailo Podoljakin mukaan neuvottelut jatkuvat verkon välityksellä. Niissä on merkittäviä vaikeuksia, sillä Ukrainan kanta neuvotteluissa on selkeä, hän sanoi.

Kiina: Muilla mailla ei ole oikeutta erottaa Venäjää G20-ryhmästä

Kello 14.11: Kiina suhtautuu kielteisesti Venäjän erottamiseen johtavien talousmaiden G20-ryhmästä.

”G20 on kansainvälisen taloudellisen yhteistyön tärkein foorumi”, sanoi Kiinan ulkoministeriön edustaja Wang Wenbin toimittajille uutistoimisto AFP:n mukaan.

”Venäjä on tärkeä jäsen, eikä millään jäsenellä ole oikeutta erottaa toista maata.”

Wenbin kommentoi asiaa sen jälkeen, kun Valkoisen talon turvallisuusneuvonantaja Jake Sullivan viittasi tiistaina Yhdysvalloissa tiedotustilaisuudessa siihen, että Venäjä voitaisiin sulkea ulos kansainvälisiltä foorumeilta maan Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen vuoksi.

”Mitä tulee G20-kysymykseen, sanon vain tämän: uskomme, että Venäjä ei voi jatkaa kansainvälisissä instituutioissa ja kansainvälisessä yhteisössä kuin mitään ei olisi tapahtunut”, Sullivan sanoi.

Sullivanin mukaan Yhdysvallat haluaa kuitenkin kuulla liittolaisiaan ja kumppaneitaan ennen kuin varsinaisia päätöksiä tiettyjen instituutioiden suhteen tehdään.

G20-maiden johtajat kokoontuvat marraskuussa Balilla Indonesiassa.

Venäjän Indonesian-lähettilään Ljudmila Vorobjovan mukaan presidentti Vladimir Putin on edelleen aikeissa osallistua kokoukseen, kertoo muun muassa yhdysvaltalaislehti Financial Times. Vorobjova sanoi lehden mukaan myös, ettei G20 ole oikea foorumi ratkaista Ukrainan kriisiä.

Päivän tapahtumia kello 13.30 mennessä

Kello 13.30: Italian parlamentissa puhunut pääministeri Mario Draghi sanoi The Guardianin mukaan, että Vladimir Putinilla ei näytä olevan kiinnostusta tulitaukoon, joka voisi mahdollistaa neuvottelut konfliktin päättämiseksi.

Itäisessä Ukrainassa sijaitsevan Luhanskin alueen kuvernööri on kertonut paikallisesta tulitauosta siviilien evakuoimiseksi.

Ukraina tarvitsee lisää pitkän matkan panssarintorjunta-aseita, The Guardian kertoo Ukrainan Britannian suurlähettilään sanoneen.

Lavrov väittää Yhdysvaltojen yrittävän hankaloittaa Ukraina-neuvotteluja

Kello 12.51: Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syyttää Yhdysvaltoja siitä, että maa yrittäisi hankaloittaa Venäjän ja Ukrainan välisiä neuvotteluja.

Puhuessaan opiskelijoille Moskovassa Lavrov sanoi Ukrainan vaihtavan jatkuvasti kantaansa. Ulkoministerin mukaan ”on vaikea välttää vaikutelmaa, että amerikkalaiset kollegamme pitävät heitä kädestä”.

Lavrov väitti Yhdysvaltojen pitävän heille epäedullisena sitä, että ”prosessi” Ukrainassa päättyisi nopeasti.

BBC: Mariupolin satama säästynyt vahingoilta, venäläiset eivät tulita sitä

Kello 11.51: Sopimusta humanitaarisista käytävistä ei taaskaan saatu, varapääministeri kehotti yrittämään omin neuvoin kaupungista pois.

Ukrainassa liki täysin tuhotun Mariupolin kaupungin satama on lähes säästynyt vahingoilta, koska venäläiset eivät ole tulittaneet sitä, kertoo kaupungista paennut sataman hallintoon kuuluva mies yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.

Nimettömänä turvallisuussyistä pysyttelevä mies kertoi BBC:lle, että satamassa on ollut sodan alusta lähtien jumissa kuusi ulkomaista alusta.

Sataman sijasta Venäjä on tulittanut Mariupolissa muun muassa asuintaloja, sairaaloita ja kouluja. Kaupungissa on tuoreiden arvioiden mukaan edelleen loukussa noin 100 000 siviiliä.

Mariupolin satama kuuluu Ukrainan tärkeimpiin ja on Asovanmeren suurin satama, jonka kautta Ukraina on vienyt muun muassa maataloustuotteita. Sen valtaaminen olisi Venäjälle strategisesti tärkeää.

Puola epäilee yli neljääkymmentä venäläistä diplomaattia vakoilusta

Kello 11.48: Puolan sisäisen turvallisuuden virasto (ABW) kertoo epäilevänsä 45:tä venäläistä diplomaattia vakoilusta Venäjän hyväksi Puolassa.

ABW:n tiedottajan Stanislaw Zarynin mukaan vakoojien epäillään toimineen Puolaa vastaan. Turvallisuusvirasto on välittänyt diplomaattien nimet Puolan ulkoministeriölle ja pyytänyt heidän poistamistaan maasta.

Lisäksi Puola kertoo pidättäneensä yhden Puolan kansalaisen, jota epäillään vakoilusta Venäjän hyväksi. Epäilty on työskennellyt Varsovassa viranomaistehtävissä, joissa hän on käsitellyt arkistoja.

Saksa: Venäjän hyökkäys Ukrainassa on jumissa

Kello 11.46: Venäjän hyökkäys Ukrainassa on pysähtynyt, vaikka venäläissotilaat pyrkivät etenemään joka päivä, sanoo Saksan liittokansleri Olaf Scholz.

”(Vladimir) Putinin hyökkäys on jumissa huolimatta kaikesta siitä tuhosta, jota se tuottaa päivästä toiseen”, Scholz sanoi puhuessaan Saksan parlamentissa, liittopäivillä.

Scholzin mukaan länsimaiden pakotteet toimivat ja tuovat lisää vahinkoa Venäjän taloudelle.

”Mutta tämä on vasta alkua, raskaimmat vaikutukset tullaan näkemään tulevina viikkoina”, Scholz sanoi ja mainitsi, että lisää pakotteita kehitetään koko ajan.

Scholzin mukaan Putinin on tajuttava, että sota ei tuhoa vain Ukrainaa, vaan myös Venäjän tulevaisuuden.

Scholzin mukaan Saksa pysyy Ukrainan tukena, mutta ei tule suostumaan pyyntöihin, että sotilasliitto Nato valvoisi Ukrainan ylle julistettavaa lentokieltoaluetta tai lähettäisi maahan ”rauhanturvajoukkoja”.

”Niin vaikeaa kuin se onkin, emme tule antamaan periksi tässä”, liittokansleri sanoi.

Scholzin mukaan Saksa ei ole valmis ottamaan riskiä suorasta sotilaallisesta yhteenotosta Naton ja Venäjän välillä.

Ulkoministeri Lavrov: Rauhanturvaajien lähettäminen Ukrainaan voisi johtaa Venäjän ja Naton yhteenottoon

Kello 11.39: Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan rauhanturvaajien lähettäminen Ukrainaan voisi johtaa suoraan yhteenottoon Venäjän ja Naton välillä.

Muun muassa uutistoimisto Reuters uutisoi Lavrovin kommenteista.

Puolan varapääministeri totesi viime viikolla, että Ukrainaan pitäisi lähettää kansainvälisiä rauhanturvaajia operaatioon, jonka tulisi voida puolustaa itseään ja tarjota humanitaarista apua.

Keskiviikon keskeisiä tapahtumia kello 10.30 asti

Kello 10.34: Raskaat taistelut jatkuvat edelleen eteläisen satamakaupunki Mariupolin keskustassa. Kaupungissa on edelleen loukussa yli 100 000 ihmistä ilman vettä, ruokaa tai lämpöä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi kuitenkin, että noin 7000 ihmistä pääsi pakenemaan tiistain aikana. Ukraina syyttää Venäjää muun muassa avustuslinja-autojen varastamisesta.

Ukrainan puolustusvoimat väittää, että Venäjä yrittää saada riveihinsä entisiä sotilaita, sillä ”taistelutahto on alhaalla”.

Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov ei rajannut ulos ydinaseiden käyttöä CNN-kanavan haastattelussa. Peskov sanoi, että niiden käyttö on mahdollisuus, jos Venäjän olemassa oloa uhataan. Pentagon kuvaili puheita vaarallisiksi ja totesi, että vastuullinen ydinasevalta ei käytä tällaista retoriikkaa.

Pentagonin tietojen mukaan Ukrainan joukot ovat onnistuneet saamaan takaisin venäläisjoukkojen valtaamia alueita, muun muassa maan eteläosissa.

Zelenskyi kommentoi Ukrainan ja Venäjän keskusteluja äärimmäisen vaikeiksi, mutta että etenemistä tapahtuu kuitenkin.

Ukrainalaisviranomaiset: Venäjä on ”ryöstänyt ja tuhonnut” laboratorion Tšernobylin ydinvoimalan alueella

Ukrainalaisviranomaisten mukaan Venäjä on ”ryöstänyt ja tuhonnut” laboratorion Tšernobylin ydinvoimalan alueella. Asiasta kertoi Ukrainan valtion kieltoalueiden hallintovirasto Facebookissa myöhään tiistaina ja siitä uutisoivat muun muassa brittilehti The Guardian ja Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Viraston mukaan venäläiset ovat vahingoittaneet laboratoriota, jossa on käsitelty radioaktiivisia jätteitä ja jotka ovat nyt ”vihollisen käsissä”.

Laboratoriota on kuvailtu ainutlaatuiseksi sen analyyttisten mahdollisuuksiensa vuoksi.

Kun Venäjä otti ydinvoimala-alueen haltuunsa, pelkona oli, että ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmä vioittuisi. Asiantuntijat kuitenkin rauhoittelivat, että suurkatastrofi olisi epätodennäköinen.

Tiistaina kerrottiin, että kaikki halukkaat Tšernobylin ydinvoimalan työntekijät ovat päässeet pois alueelta, kertoo kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA. Noin 200 ydinvoimalan työntekijää ja kansalliskaartin jäsentä jäi panttivangeiksi, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. He ovat olleet alueella yli kolme viikkoa.

Britannian tiedustelutiedot: Venäjän eteneminen yhä pääosin pysähdyksissä, viitteitä laajojen hyökkäysten valmistelusta

Kello 10.08: Britannian keskiviikkoaamuna julkaisemien tiedustelutietojen mukaan Venäjän eteneminen on yhä pääosin pysähdyksissä Pohjois-Ukrainassa. Tämä voi Britannian arvion mukaan viitata siihen, että Venäjä järjestelee joukkojaan uudelleen ja valmistautuu laajamittaisiin hyökkäysoperaatioihin.

Venäjän pääkohteena on pidetty Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa, jota se ei ole kuitenkaan saanut piiritettyä tai haltuunsa.

Venäjä pyrkii muun muassa edelleen saartamaan Mykolajivin kaupungin. Se liittyy Britannian mukaan pyrkimykseen edetä Odessan satamakaupunkiin.

Venäjä ja Punainen Risti tapaavat torstaina

Kello 9.59: Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapaa Kansainvälisen Punaisen Ristin johtaja Peter Mauerin Moskovassa torstaina, ulkoministeriö tiedotti keskiviikkona.

Reutersin mukaan keskustelujen keskiössä humanitaarinen työ Ukrainassa.

Esimerkiksi humanitaaristen käytävien avaaminen on ollut vaikeaa Venäjän jatkuvien pommitusten takia. Venäjä on kiistänyt iskut siviilikohteisiin.

Venäjän hyökkäystä on paennut YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli 3,5 miljoonaa. Rankasti pommitetussa Mariupolin kaupungissa on muun muassa edelleen 100 000 ihmistä eivätkä he pääse pakenemaan.

Satoja siviileitä on kuollut pommituksissa. Heidän joukossaan kymmeniä lapsia.

Biden saapuu Eurooppaan – matkaa kuvaillaan yhdeksi lähihistorian tärkeimmistä

Kello 9.04: Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden aloittaa matkansa Eurooppaan keskiviikkona. Biden osallistuu torstaina Brysselissä sotilasliitto Naton, EU:n ja G7-maiden kokouksiin. Perjantaina Biden vierailee Puolassa. Matkan tarkoitus on vahvistaa Naton itäisen liittolaisen asemaa ja myös alleviivata humanitaarista kriisiä, jonka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut.

Bidenin matkaa on kuvailtu yhdeksi lähihistorian tärkeimmistä. Lännen historialliset pakotteet eivät ole saaneet Vladimir Putinia lopettamaan hyökkäystä Ukrainaan.

Yhdysvallat: Venäjän puheet ydinaseista vaarallisia

Kello 8.17: Yhdysvaltain puolustusministeriön edustajalta John Kirbyltä kysyttiin tiistaina Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskovin lausunnosta sekä Venäjän ydinasekannoista yleisemmin.

Peskovin mukaan Venäjä voisi käyttää ydinaseita, jos sen olemassaoloa uhattaisiin. Peskov kommentoi asiaa CNN:n haastattelussa.

Lue lisää: Putinin tiedottaja: Venäjä voisi käyttää ydinasetta, jos sen olemassaoloa uhattaisiin

Kirby kuvaili Venäjän ydinaseiden käyttöön liittyvää retoriikkaa ”vaaralliseksi”.

”Se ei ole tapa, jolla vastuullisen ydinasevallan tulisi toimia”, Kirby kertoi toimittajille.

Hän kuitenkin painotti, etteivät Pentagonin virkamiehet ole nähneet mitään, mikä johtaisi siihen, että Yhdysvaltain tulisi heidän mielestään muuttaa pelotestrategiaansa.

”Seuraamme tätä joka päivä parhaamme mukaan.”

Venäjällä on eniten ydinkärkiä koko maailmassa.

Putinin helmikuisen ilmoituksen jälkimainingeissa länsimaiset puolustusviranomaiset sanoivat, etteivät he olleet nähneet mitään merkittäviä signaaleja siitä, että Venäjä olisi mobilisoimassa ydinasejoukkojaan.

Reuters: Venäjä halutaan erottaa G20-ryhmästä

Kello 8.02: Venäjä on mahdollisesti saamassa lähtöpassit maailman johtavien talousmaiden G20-ryhmästä. Uutistoimisto Reutersin lähteisiin pohjaavasta aikeesta uutisoi keskiviikkoaamuna BBC.

Reutersin lähteiden mukaan Venäjän sulkemista pois G20:stä harkitsevat Yhdysvallat ja muut länsimaat.

Puola on Reutersin tietojen mukaan osoittanut halukkuutta korvata Venäjä ryhmässä. Lähteet kertovat, että Puola on myös saanut ”positiivisen vastauksen” tiistaina Yhdysvalloille esittämäänsä toiveeseen.

Yhdysvallat on myös suunnittelemassa uusia pakotteita, kertoi yhdysvaltalaislehti The Wall Street Journal tiistaina.

Uudet pakotteet koskisivat yli 300:aa Venäjän duuman jäsentä. WSJ:n mukaan Biden ilmoittaa pakotteista torstaina, jolloin hänen on määrä tavata muita Nato-maiden johtajia Brysselissä.

Pakotteista ilmoitetaan yhdessä EU:n ja G7-maiden kanssa, yhdysvaltalaisviranomaiset kertoivat WSJ:lle.

G7-maat tunnettiin aiemmin G8-maina, mutta Venäjä erotettiin kyseisestä ryhmästä vuonna 2014, kun se miehitti Krimin niemimaan.

Britannia: Venäjä vastannee epäonnistumisiinsa entistä väkivaltaisemmilla sotatoimilla

Kello 6.25: Ukrainalaiset siviilit jatkavat protestointia Venäjää vastaan sen miehittämillä alueilla.

Britannian puolustusministeriön myöhään tiistaina julkaisemassa tiedustelupäivityksessä kerrotaan, että Venäjä on pyrkinyt nujertamaan ukrainalaisväestön protesteja manipuloimalla tiedotusvälineitä, levittämällä propagandaa ja korvaamalla Ukrainan hallinnon Venäjä-myönteisellä nukkehallituksella.

Britannian mukaan Venäjä on kuitenkin epäonnistunut yrityksissään.

Puolustusministeriön tiedotteessa todetaan, että Venäjä todennäköisesti vastaa epäonnistumisiinsa entistä väkivaltaisemmilla sotatoimilla.

Zelenskyi: Mariupolista evakuoitiin tiistaina yli 7 000 ihmistä

Kello 6.08: Ukrainan eteläosassa sijaitsevasta Mariupolin saarretusta satamakaupungista evakuoitiin tiistaina yli 7 000 ihmistä, kertoo maan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Hänen mukaansa kaupungissa on edelleen saarroksissa noin satatuhatta ihmistä.

Presidentti kertoo kaupungissa olevien elävän epäinhimillisissä oloissa jatkuvan pommituksen alla. Heillä ei ole Zelenskyin mukaan vettä, ruokaa tai lääkkeitä.

Zelenskyi syyttää venäläisjoukkojen häirinneen muun muassa tykistötulellaan lähes kaikkia pyrkimyksiä saada mariupolilaisia evakuoitua kaupungista.

Lisäksi presidentti syyttää Venäjän kaapanneen tiistaina avustussaattueen ja ottaneen avustustyöntekijät sekä linja-autokuljettajat vangeikseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut