Presidentti Niinistö kommentoi Lontoossa JEF-maiden kokouksen jälkeen: Todellakaan paluuta menneeseen ei ole Venäjän kanssa – ”Kovin paljon on muuttunut”

JEF on pienehkö, mutta suhteellisen tärkeä palanen Pohjois-Euroopan puolustusyhteistyössä. Yhteistyössä ovat mukana Britannian ja Suomen lisäksi Hollanti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Boris Johnson tapasivat kahden kesken tiistaina 15. maaliskuuta Lontoossa JEF-kokouksen yhteydessä.

15.3. 17:36

Aamulehti

Britannia kutsui JEF-maiden johtajat yhteiseen kokoukseen Lontooseen maanantaiksi ja tiistaiksi. Suomea Lontoossa edusti presidentti Sauli Niinistö. Kerta oli toinen, kun maiden johtajat kohtasivat vain muutaman viikon sisällä.

Syynä tähän on toki Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Niinistö kertoi keskusteluista tiistaina iltapäivällä Ylen välittämässä lähetyksessä. Jo aiemmin pääministeri Boris Johnson sanoi, että Britannia ja Suomi tekevät yhteistyötä, ja tiivistävät sitä edelleen.

Niinistö sanoi, että JEF-kokous käytiin varsin hyvässä hengessä. Ryhmä puhui talouspakotteiden vaikutuksesta ja siitä, miltä tulevaisuus näyttää, kun kriisi ja sota ratkaistaan.

”Emme me entiseen palaa. Kovin paljon on muuttunut. Esimerkiksi pakotteiden vaikutukset alkavat vasta nyt tuntua Venäjällä ja myös meidän olemiseemme.”

Presidentin mukaan on vaikea nähdä tilannetta, miten entinen normaalitilanne enää syntyisi edes pakotteita poistamalla.

Johtajat kuulivat myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä. Zelenskyi kertoi hädästä ja tarpeista, joita Ukrainalla on.

Niinistö sanoi, että ryhmä sopi avun koordinoinnista valtioiden kesken. JEF-ryhmä puhui myös keskinäisen toiminnan kehittämisestä esimerkiksi harjoitusten muodossa. Niinistö sanoi, että seuraava JEF-harjoitus on nyt keväällä.

Puheessaan Niinistö mainitsi myös, että hän pitää aika selvänä, että eniten Venäjän presidentti Vladimir Putiniin saattaisi tässä vaikuttaa Kiinan presidentti Xi Jinping. Niinistö nosti esiin myös pohdinnan, että kiinalaisyhtiöt saattaisivat olla kiinnostuneita tällä hetkellä niistä yhtiöistä, jotka ovat Venäjällä vailla johtoa.

”Yhtälö on todella vaikea”

Pääministeri Johnsonin kanssa Niinistö kertoi keskustelleensa pitkään. Viesti oli, että Suomella on Britannian tuki, tekee Suomi tulevaisuudestaan päätöksiä mihin suuntaan tahansa. Kysyttäessä Niinistö kommentoi, että Britannian puolesta Nato-ovet ovat Suomelle avoimet, mutta korosti, että kaikki ratkaisut on perin pohjin pohdittava. Viesti on sama, mitä Niinistö ja valtiojohto ovat muutenkin korostaneet.

Niinistö sanoi, että kaksikko kantoi erityistä huolta mahdollisesta Ukrainan tilanteen eskalaatiosta. Presidentti korosti, että ratkaisuja haetaan tasapainottomuuden tilanteessa. Toisaalta on tarve tappamisen ja siviilien kärsimysten lopettamiselle ja toisaalta on vaara eskalaatiosta.

”Yhtälö on todella vaikea”, presidentti sanoi.

Hän myös kommentoi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli sokki.

”Puhuimme ja olen itsekin pohdiskellut, todellakaan paluuta menneeseen ei ole. Sota, taloudelliset seuraamukset ja syvä epäluottamus. Ne heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen”, Niinistö kommentoi.

Presidentti sanoi, että kun yhteistä rajaa on 1 300 kilometriä, isoon naapurimaahan on syytä pitää asialliset yhteydet, niin Suomen kuin EU:nkin.

”Tässä suhteessa tulee aikamoisia vaikeuksia kaikissa tilanteissa”, Niinistö kommentoi.

Mikä JEF?

JEF tulee sanoista Joint Expeditionary Force, ja yhteistyössä ovat mukana Britannian ja Suomen lisäksi Hollanti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.

Kaikki muut ovat Nato-maita paitsi Suomi ja Ruotsi. JEF-koalitio perustettiin vuonna 2014, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2017.

Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta kaikki muut JEF-maat kuuluvat sotilasliitto Natoon. JEF-yhteistyö ei korvaa Naton puitteissa tehtävää harjoittelua vaan täydentää sitä.

Tavoitteena on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa.

Britannia on merkittävä sotilasmahti, ja JEF-yhteistyö sitoo EU:sta eronnutta Britanniaa Pohjois-Eurooppaan. Strategisesta näkökulmasta Pohjois-Eurooppa on Britannialle varsin merkittävä alue, mikä lisää Britannian motivaatiota yhteistyöhön.

Vahvuutena nopeus

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu näkee JEF:n vahvuutena joustavuuden, sillä tarvittaessa yhteistyöjoukko voitaisiin saada liikkeelle melko nopeastikin. Vahvuus olisi enimmillään noin 10 000 sotilasta.

Pesun mukaan olisi epätodennäköistä, että laajassa konfliktitilanteessa näitä joukkoja lähetettäisiin Suomeen, sillä Suomella on ennestään jo niin vahvat joukot. Todennäköisempää olisi, että JEF-sotilaita tarvittaisiin esimerkiksi Pohjois-Norjassa tai Baltian maissa.

JEF-maat ovat kaikki rannikko- tai saarivaltioita, joten Itämeren, Pohjanmeren ja pohjoisen Atlantin vakaus tuo oman sävynsä yhteistyöhön.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut