Venäjä näyttää rikkovan Geneven sopimuksia ja syyllistyvän sota­rikoksiin – Mikä voisi johtaa lännen sotilaalliseen väliin­tuloon Ukrainassa?

Nato ei lähde Ukrainaan sotimaan Venäjää vastaan eikä YK:stakaan taida olla Ukrainalle sotilaallista turvaa, pohtivat asiantuntijat.

Pelastustyöntekijä työssään Harkovassa kaupunkiin tehtyjen iskujen jälkeen maanantaina.

15.3. 8:46

Venäjä on tehnyt ilmaiskuja Ukrainassa sairaaloihin ja asutuskeskuksiin. Sen tulitus on estänyt siviilien evakuoimisen. Se saartaa useita kaupunkeja: kansainvälisen Punaisen Ristin mukaan siviilien olot esimerkiksi Mariupolissa ovat ”painajaismaiset”.

Kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltää siviileihin kohdistuvat sotilaalliset iskut sodassa. Siviileille täytyy taata turvalliset pakoreitit. Avustusjärjestöt täytyy päästää auttamaan siviileitä.

Venäjä näyttää kuitenkin rikkovan Ukrainassa Geneven sopimuksia ja syyllistyvän sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Mitä Ukrainassa täytyy tapahtua, ennen kuin kansainvälinen yhteisö reagoi sotilaallisesti? Mitkä ovat muiden valtioiden oikeudelliset velvollisuudet ja mahdollisuudet puuttua siihen, että Venäjä tekee ilmaiskuja esimerkiksi sairaaloihin?

”Vähiin käyvät vaihtoehdot”, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

YK:n peruskirja sallii sotilaallisen voimankäytön vain kahdessa tilanteessa: itsepuolustustarkoituksessa tai turvallisuusneuvoston valtuutuksella.

YK:n turvallisuusneuvosto voi antaa muille valtioille luvan niin sanottuun humanitaariseen väliintuloon. Ukrainaan sellaista valtuutusta ei kuitenkaan saada: Venäjä on neuvoston pysyvä jäsen, jolla on veto-oikeus.

Muut valtiot voivat kyllä avustaa Ukrainaa puolustamaan itseään, mutta silloin ne joutuvat sotaan Venäjän kanssa. Erillistä valtuutusta ”humanitaarisen voiman” käyttöön ei siis ole.

Käytännössä YK:n peruskirja ei anna muille valtioille mahdollisuutta tehdä tässä tilanteessa sotilaallisesti mitään, Koskenniemi sanoo.

”Mutta eihän se ole Jumalan sanaa.”

Vuonna 1999 Kosovon sodan aikana Nato pommitti Belgradia. Koskenniemi oli yksi niistä kansainvälisen oikeuden asiantuntijoista, jotka totesivat pommitusten olevan ”laittomia mutta legitiimejä”.

Belgradilaisia pommisuojassa vuonna 1999 Naton pommitusten aikaan.

Kansainvälistä oikeutta siis rikottiin, ”mutta joskus voi olla tärkeämpää toimia kuin pysyä oikeudellisen muodon rajojen sisällä”, Koskenniemi sanoo.

Nyt se olisi hänestä kuitenkin liian vaarallista. Siksi Venäjää yritetään painostaa rauhanneuvotteluihin ennennäkemättömän kovilla talouspakotteilla.

Vuonna 2005 kansainvälinen yhteisö sopi YK:n yleiskokouksessa niin sanotusta suojeluvelvoitteesta. Päätettiin, että jos jokin valtio ei pysty suojelemaan kansalaisiaan, muut maat voivat puuttua siihen. Taustalla olivat Ruandan kansanmurha ja Jugoslavian hajoamissodat.

”Siinä oli mukana uuden maailmanjärjestyksen hahmottamista”, Koskenniemi sanoo.

Ensimmäisen kerran suojeluvelvoite otettiin käyttöön vuonna 2011 Libyan sisällissodassa. Diktaattori Muammar Gaddafi oli uhannut tukahduttaa kansannousun verisesti. Turvallisuusneuvosto valtuutti Naton sulkemaan Libyan ilmatilan ja tekemään ilmaiskuja. Päätös onnistui, koska muun muassa Venäjä ja Kiina pidättäytyivät äänestämästä. Naton ilmaiskut johtivat Gaddafin kuolemaan ja vallanvaihtoon. Niissä kuoli myös siviilejä.

Libyan johtaja Muammar Gaddafi helmikuussa 2011 Tripolissa.

”Nato tulkitsi YK:n valtuutusta löyhästi niin, että Libyassa voidaan tehdä myös vallanvaihto. Se sai Venäjän ja Kiinan raivostumaan.”

Niiden mielestä länsimaat käyttivät suojeluvelvoitetta tekosyynä, jonka turvin saattoi vaihtaa Libyan johdon.

”Sen jälkeen tätä konseptia ei enää ole voinut käyttää poliittisena perusteena YK:ssa”, Koskenniemi sanoo.

Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen arvioi, että suojeluvelvoitetta voitaisiin soveltaa myös Ukrainan tapauksessa. Siis jos katsotaan, että Ukraina on kyvytön suojaamaan kansaansa Venäjän sotatoimilta.

”Mutta hyvin äkkiä tulee vastaan se, että auttajat ovat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan sodan täysimittaisia osapuolia. Silloin ne joutuvat itse oikeutettujen sotatoimien kohteeksi.”

Maailmansotien jälkeinen turvallisuusjärjestelmä perustui ajatukseen, että nimenomaan YK:lla on velvollisuus ylläpitää rauhaa.

”Jos turvallisuusneuvosto on halvaantunut, yleiskokous voi ottaa tämän velvollisuuden”, Korhonen sanoo.

”Se taas voi delegoida tehtävän esimerkiksi Natolle. Nyt Nato on sanonut kategorisesti, että se ei lähde Ukrainaan.”

Nato on ilmoittanut, ettei se halua osallistua lentokieltoalueen perustamiseen Ukrainaan.

YK:n yleiskokous on tuominnut Venäjän hyökkäyksen. Yksittäiset valtiot voisivat halutessaan vaatia yleiskokousta päättämään humanitaarisesta väliintulosta ja koota liittoutuman toteuttamaan sitä.

”Mutta mikä valtio luovuttaisi käyttöön joukkoja yleiskokouksen alaisuudessa?” Koskenniemi kysyy.

”Yleiskokous on aikaisemmin asettanut rauhanturvaoperaatioita, mutta niillä ei voi olla oikeutta voimankäyttöön. Siihen tarvitaan turvallisuusneuvoston päätös.”

Koskenniemi ei usko, että Ukrainassa voitaisiin käyttää rauhaanpakottamista. ”Mikään valtio ei antaisi siihen joukkoja.”

Korhonen sanoo, että YK olisi turvallisempi interventiovaihtoehto kuin Nato. ”Nato tietää sen itsekin.”

”Ajatus kollektiivisesta turvallisuudesta on ideana uskomattoman hieno. Että ne, jotka menevät auttamaan, eivät joudu mukaan sotaan.”

Käytännössä ajatusta on ollut vaikea toteuttaa.

Korhonen pohtii, mitä tapahtuu, jos YK nytkin osoittautuu kykenemättömäksi minkäänlaiseen ratkaisuun. Kasvaako Naton vaikutusvalta?

”Nämä ovat melko eksistentiaalisia kysymyksiä YK:lle.” Toisaalta Natokaan ei pysty toimimaan tässä yhtään ketterämmin, koska se ei halua sotaa Venäjän kanssa, Korhonen sanoo.

Syyrian sisällissodassa Syyria käytti kemiallisia aseita omia kansalaisiaan vastaan, eikä kansainvälinen yhteisö puuttunut siihen. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama oli sanonut aikaisemmin, että jos Syyria tekee niin, Yhdysvallat ei jää seuraamaan vierestä.

Näin kuitenkin tapahtui. Koko maailma seurasi vierestä.

”Se oli todella huono ennakkotapaus”, Outi Korhonen sanoo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut