Päivä 14: Puolustusministeri Kaikkonen: Yhdysvaltojen kanssa tiivistetään yhteistyötä – BBC: Länsimaat pelkäävät Venäjän valmistelevan kemiallisten aseiden tai taktisen ydinaseen käyttöä, Aamulehti seuraa

Aamulehti seuraa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa hetki hetkeltä keskiviikkona 9. maaliskuuta 2022.

Ihmisiä pakenemassa Kiovan alueella sijaitsevasta Irpinin kaupungista 9. maaliskuuta. Ihmiset ylittävät jokea pitkospuiden päällä, sillä yllä oleva silta on tuhoutunut Venäjän hyökkäyksessä.

9.3. 6:50 | Päivitetty 9.3. 21:16

Aamulehti

Yhdysvallat lähettää kaksi Patriot-ohjustorjuntajärjestelmää Puolaan. Päätöksen taustalla on lehden mukaan kasvava pelko, että venäläiset ohjukset voivat vahingossa tai tarkoituksella lentää Puolaan.

Venäjä ja Ukraina olivat sopineet keskiviikoksi 12 tunnin tulitauosta evakuointialueilla. Tarkoitus oli luoda kuusi humanitaarista käytävää evakuointeja varten. Tulitauot kuitenkin epäonnistuivat ainakin osittain.

Ukraina on syyttänyt Venäjää siviilikohteiden tulituksesta ja evakuointien estämisestä. Venäjän mukaan syy on Ukrainan.

Alkuillasta Venäjän pommit tuhosivat Mariupolissa sijaitsevan lasten- ja synnytyssairaalan. Venäjä on pommittanut useita muitakin terveydenhuoltolaitoksia ja terveydenhuollojn työntekijöitä Ukrainassa.

Euroopan unioni on lisännyt pakotelistalle Venäjän parlamentin ylähuoneen jäseniä sekä Kremliin sidoksissa olevia oligarkkeja ja heidän sukulaisiaan. Euroopan unioni laajensi pakotteitaan myös esimerkiksi meriliikennesektorille.

Kaikki Venäjän hyökkäystä Ukrainassa käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota.

9.3.

Ukraina: Yli 3 000 ihmistä on päässyt pakenemaan Kiovasta

Kello 22.51: Ukrainan sisäministeriön mukaan yli 3 000 ihmistä on päässyt pakenemaan Kiovan pohjoisosista keskiviikkona, uutisoi CNN.

”Noin sata bussia ja ambulanssia oli mukana evakuoinneissa. Evakuoitujen kansalaisten joukossa oli useita satoja lapsia, vanhuksia ja vakavasti sairaita”, ministeriöstä kerrottiin.

Puolustusministeri Kaikkonen: Tapaaminen Yhdysvaltojen puolustusministerin kanssa on "askel eteenpäin"

Kello 22.39: Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan keskiviikon tapaaminen Yhdysvaltojen puolustusministeri Lloyd Austinin kanssa oli askel eteenpäin Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä.

"Presidentit sopivat puolustusyhteistyön tiivistämisestä ja tänään tuo prosessi otti askeleen eteenpäin", Kaikkonen sanoi Washingtonissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kaikkosen mukaan seuraavan askeleena on virkavalmistelun aloittaminen yhteistyön konkretisoimiseksi.

Hänen mukaansa yhteistyön konkretisointi saattaisi pitää sisällään materiaaliyhteistyötä ja materiaaleihin liittyävää huoltovarmuusyhteistyötä. Tapaamisen alustuspuhenvuorossa Austin mainitsi myös avaruuden mahdollisena yhteistyöalueena. Kaikkosen mukaan avaruusyhteistyö on esimerkki sellaisesta osalueesta, jossa Suomen kaltainen pieni maa voi saada paljon asioita aikaan.

Tämän tarkemmin Kaikkonen ei yksilöinyt Suomen ja Yhdysvaltojen puolusutsyhteistyön mahdollisia konkreettisia toimia.

"Pohjat on luotu. Nyt kääritään hihat ja lähdetään töihin", Kaikkonen sanoi.

Kaikkonen kertoi myös painottaneensa Austenille, että Yhdysvalloissa kiinnitetään huomiota kahdenvälisten suhteiden lisäksi myös Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen puolusutusyhteistyöhön.

"Ruotsi on meille tärkeä kumppani ja on tärkeää, että tämä kolmenvälinen yhteistyö etenee", Kaikkonen sanoo.

BBC: Länsimaat pelkäävät Venäjän valmistelevan kemiallisten aseiden tai taktisen ydinaseen käyttöä Ukrainassa

Kello 22.18: Länsimaiden viranomaiset pelkäävät, että Venäjä valmistautuu käyttämään Ukrainassa kemiallisia aseita tai taktista ydinasetta, kertoo yleisradioyhtiö BBC.

Nimettöminä pysyttelevät viranomaiset sanovat pelkojensa perustuvan hiljattain julki tulleisiin tietoihin, joiden he katsovat viittaavan siihen, että Venäjä on aloittanut propagandakampanjan oikeuttaakseen näiden aseiden käytön.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova kirjoitti taannoin Twitterissä hiljattain löydettyjen dokumenttien viittaavan siihen, että ukrainalaisissa laboratorioissa valmistellaan biologisia aseita Yhdysvaltain puolustusministeriön rahoituksen turvin. Euroopan unionin mukaan on syytä epäillä, että tämä on Venäjän levittämää propagandaa.

Venäjän viranomaiset ja media ovat viime päivinä myös väittäneet, että Ukraina on valmistelemassa niin kutsuttua likaista pommia, joka levittää radioaktiivista materiaalia.

Viranomaisten mukaan Venäjä käytti samanlaista propagandakampanjaa myös Syyriassa ennen kuin siellä käytettiin kemiallisia aseita.

”Meillä on hyviä syitä olla huolissaan”, yksi viranomaisista sanoi.

Viranomaisten mukaan heillä on havaintojensa tueksi myös jonkin verran tiedustelutietoa.

EU: Pakotteet laajenivat meriliikenteen navigointiteknologiaan ja kryptovaluuttaan

Kello 22.17: Euroopan unioni laajensi keskiviikkona pakotteita koskemaan uusiin venäläisiin henkilöihin ja sektoreihin. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista.

Suomen ulkoministeriön mukaan pakotelistalle lisätyt henkilöt ovat Venäjän hallitusta tukevien suuryritysten ja rahoituslaitosten johtajia, poliittisia päätöksentekijöitä sekä media- ja informaatiovaikuttajia.

Sektorikohtaisia talouspakotteita laajennettiin meriliikennesektorilla asettamalla vientikielto radio- ja navigointiteknologialle ja näihin liittyville palveluille sekä rahoitussektorilla rinnastamalla kryptovaluutat jo kiellettyyn toimintaan.

Henkilöpakotteet ja meriliikennesektori liittyvät EU:n Venäjään kohdistamiin pakotteisiin ja rahoitussektori koskee EU:n Valko-Venäjään kohdistamia pakotteita.

Puolustusministeri Kaikkonen Pentagonissa: Suomi syventää suhdettaan Yhdysvaltoihin yhdessä Ruotsin kanssa

Kello 22.11: Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on tavannut yhdysvaltalaiskollegansa Lloyd Austinin Yhdysvaltain puolustusministeriössä Pentagonissa Washingtonissa. Tervetuliaissanoissaan Austin sanoi, ettei Suomi ole koskaan ottanut vapautta, puolustusta ja lainkirjainta itsestäänselvyytenä.

Alkusanoissaan Austinille Kaikkonen puolestaan totesi Suomen ja Ruotsin syventävän suhdettaan Yhdysvaltain kanssa yhteisesti.

Kaikkonen aloitti Yhdysvaltain vierailunsa tutustumalla Suomeen F-35-monitoimihävittäjät toimittavan Lockheed Martinin tehtaaseen Texasin Dallasissa. Texasista Kaikkonen matkusti tutustumaan F-35-hävittäjiin Eglinin lentotukikohtaan Floridaan.

Venäläismedia: Venäjä pohtii Ukrainasta irrotettavien ”osavaltioiden” ottamista mukaan valtioliittoon

Kello 22.03: Venäjän presidentinhallinto pohtii parhaillaan Venäjän ja Valko-Venäjän välisen valtioliiton vahvistamista ja laajentamista, kertoo venäläinen uutissivusto Oktagon.

Sivuston lähteiden mukaan ensi syyskuussa järjestettäviä 14 alueen paikallisvaaleja aiotaan siirtää Ukrainan ”erikoisoperaation” ja sen mahdollisten seurausten vuoksi.

Aluehallinnoista kerättyjen tietojen mukaan Kreml on jo määrännyt kaikki henkilövaihdokset alueella jäädytettäviksi kriisiolojen vuoksi, sivusto kertoo. Jatkosuunnitelmissa on vaihtoehtona aluevaalien yhdistäminen Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitolle perustettavan parlamentin vaaleihin.

Uuden mallin mukaan valtioliittoon otettaisiin mukaan Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavallat”, jotka Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti itsenäisiksi valtioiksi ennen hyökkäystä Ukrainaan, sekä mahdollisesti muita Ukrainasta irrotettavia ”osavaltioita”. Lisäksi mukaan on kaavailtu Georgiaan kuuluvia mutta Venäjän tunnustamia Etelä-Ossetiaa ja Abhasiaa sekä Moldovasta irrotettua Transnistriaa.

Mariupolin kaupungin johto: Mariupolissa on kuollut jo ainakin 1 300 siviiliä

Kello 22.02: ”Venäläisten hyökkäyksessä ainakin jo 1 300 siviiliä”, sanoo Mariupolin pormestarin neuvonantaja Petr Andryushchenko. Asiasta kertoo ukrainalainen Pravda tiedottajan Facebook-päivitykseen viitaten.

YK ilmoitti keskiviikkoaamuna, että Ukrainan sodassa on kuollut vähintään 406 siviiliä ja ainakin 801 loukkaantunut. Oikeat luvut ovat kuitenkin YK:n mukaan todennäköisesti paljon korkeampia.

EU epäilee Kremlin väitteitä biologisten aseiden ohjelmasta

Kello 21.43: Euroopan unioni ilmoittaa epäilevänsä Venäjän hallituksen väitteiden uskottavuutta biologisten aseiden ohjelmasta Ukrainassa, ja sanoi, että Moskova on levittänyt disinformaatiota biologisista aseista.

"Kremlin toimittaman tiedon uskottavuus on yleisesti ottaen hyvin kyseenalainen ja alhainen", EU:n ulkoasioiden tiedottaja Peter Stano sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Ukraina: 40 000 evakuoitu päivän aikana evakuointikäytävien avulla

Kello 21.16: Ukrainassa on saatu evakuoitua päivän aikana 40 000 ihmistä evakuointikäytäviä pitkin eri puolilla Ukrainaa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Luvut ovat peräisin David Arakhamilta, joka on muun muassa ollut yksi osapuoli Ukrainan ja Venäjän välisissä neuvotteluissa. Arakhamin mukaan tavoitteena oli evakuoida 100 000 ihmistä. Ukraina kamppaili saadakseen siviilejä turvaan muun muassa Kiovan, Harkovan ja Mariupolin kaupunkien lähialueilta, Arakham kuvaili.

Ukraina on syyttänyt Venäjää siviilikohteiden tulituksesta ja evakuointien estämisestä. Venäjän mukaan syy on Ukrainan.

Vilnassa katu nimettiin Ukrainalaisten sankarien kaduksi

Kello 21.06: Liettuan pääkaupungissa Vilnassa tähän asti nimetön pieni katu nimettiin keskiviikkona Ukrainalaisten sankarien kaduksi, kertoo STT. Erikoisen tästä nimeämisestä tekee se, että katu johtaa suoraan Venäjän suurlähetystöön.

”Tästä päivästä lähtien jokaisen Venäjän suurlähetystön työntekijän käyntikorttia tulee koristamaan viesti, joka kunnioittaa Ukrainan taistelua, ja jokaisen täytyy tämän kadun nimeä kirjoittaessa ajatella Venäjän hallinnon julmuuksia rauhallista Ukrainan kansaa vastaan”, sanoi Vilnan pormestari Remigijus Simasius lausunnossaan.

Tähän asti Venäjän suurlähetystö on ottanut osoitteensa läheisen Latvian kadun mukaan. Tämän nimeä ei muutettu.

Vuonna 2018 Vilnassa nimettiin Venäjän suurlähetystön ulkopuolella oleva aukio uudestaan Boris Nemtsovin mukaan. Venäläinen presidentti Vladimir Putinin kriitikko Nemtsov ammuttiin 2015 Moskovassa.

Naapurimaan Latvian pääkaupungissa Riiassa sovittiin viime viikolla Venäjän suurlähetystön osoitteen nimeämisestä uudelleen Riippumattoman Ukrainan kaduksi.

Britannia: Venäjän puolustusministeriö on vahvistanut termobaarisen pommin käytön

Kello 21.02: Britannian mukaan Venäjän puolustusministeriö on vahvistanut termobaarisen pommin käytön Ukrainassa. Asiasta kertoi Britannian puolustusministeriö Twitter-tilillään. Twiitin mukaan Venäjä on vahvistanut termobaarisia pommeja käyttävän TOS1A-järjestelmän käytön.

Twiitissä ei kerrota, missä Venäjä on vahvistanut asian ja kenelle.

Venäjää syytettiin termobaarisen pommin käytöstä 1. päivä maaliskuuta. Tuolloin Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki sanoi, että käyttö olisi mahdollisesti sotarikos.

Monet kansainväliset järjestöt pitävät kyseisen aseen käyttämistä tuomittavana sen suuren tuhovoiman vuoksi. Pommin tuhovoima perustuu sen tuottamaan voimakkaaseen lämpö- ja paineiskuun.

Öljyn hinta kääntyi 12 prosentin laskuun

Kello 20.47: Raakaöljyn hinta kääntyi tänään 12 prosentin laskuun samalla, kun pörssit olivat ripeässä nousussa, kertoo STT.

Pohjanmeren Brent-öljy halpeni 112 dollariin tynnyriltä, ja Yhdysvaltojen WTI-laadusta maksettiin 110 dollaria.

Brent kävi ylimmillään 139 dollarissa maanantaina, mutta on sen jälkeen vaipunut alaspäin. Markkinoilla ennakoitiin, että hinta voi lähteä kipuamaan uudelleen, jos Venäjän öljy joutuu laajasti pannaan.

The Kyiv Independent: Izjumista on saatu evakuoitua vain 250 siviiliä

Kello 20.41: Ukrainalaisen The Kyiv Independent -verkkojulkaisun mukaan Izjumista on saatu evakuoitua keskiviikon aikana vain 250 siviiliä.

Izjumin apulaiskaupunginjohtajan Volodymyr Matsokinin mukaan syynä vähäiseen evakuoitujen määrään on Venäjän tulitaukorikkomukset. Myöskään humanitaarista apua kaupunkiin ei ole saatu tämän vuoksi Matsokinin mukaan vietyä.

Izjumista on avattu aamulla evakuointikäytävä Lozovaan.

Ukrainasta Puolaan päässeet pakolaiset lämmittelevät tulen äärellä odotellessaan junaa Krakovaan keskiviikkona 9. maaliskuuta 2022.

WHO kertoo vahvistaneensa 18 terveydenhuoltoon kohdistunutta hyökkäystä Ukrainassa

Kello 20.33: Maailman terveysjärjestö WHO kertoo vahvistaneensa 18 terveydenhuoltoon kohdistettua hyökkäystä Ukrainassa, kertovat uutiskanava CNN ja sanomalehti The Guardian.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Tedrosin mukaan hyökkäyksiä on kohdistettu terveydenhuoltolaitoksiin, työntekijöihin ja ambulansseihin. Hyökkäyksissä on kuollut 10 ihmistä ja loukkaantunut 16.

WHO:n hätätilajohtaja Michael Ryanin mukaan Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmä on osoittautunut "huomattavan kestäväksi", mutta samalla väkivalta on luonut monitahoisen tereysriskin.

Ryanin mukaan noin 1 000 terveydenhuollon yksikköä, joihin lukeutuvat sairaalat ja terveyskeskukset, sijaitsee noin 10 kilometrin säteellä taistelurintamista.

CNN: Venäjän pommit osuivat myös yliopistoon ja kaupungin rakennukseen Mariupolissa

Kello 20.23: CNN:n mukaan myös kaupungin omistama hallintorakennus ja yliopisto ovat saaneet osansa Venäjän pommeista Mariupolissa.

Rakennukset sijaitsevat alle kilometrin päässä pommituksissa tuhoutuneesta lastensairaalasta.

Pommitetuista rakennuksista leviää videoita sosiaalisessa mediassa.

Ukraina: Venäjän lasten- ja synnytyssairaalaan kohdistamassa iskussa haavoittui ainakin 17

Kello 20.18: Venäjän lasten- ja synnytyssairaalaan keskiviikkona kohdistamassa iskussa haavoittui ainakin 17, kertoo Ukrainan Donetskin alueen kuvernööri Pavlo Kirilenko uutistoimisto AFP:n mukaan. Kirilenkon tietojen mukaan iskussa ei kuollut ihmisiä.

Kirilenkon mukaan haavoittuneet ovat sairaalan henkilökuntaa. Haavoittuneiden joukossa ei ole lapsia.

Lue lisää: Nähtiinkö tänään Venäjän brutaaliuden tähänastinen huipentuma? Putinin pommi iski raukkamaisesti lastensairaalaan ja pienet potilaat hautautuivat raunioihin

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi sairaalan tuhoista videon muun muassa videopalvelu Twitterissä. Iskusta lastensairaalaan on kertonut myös muun muassa uutistoimisto Reuters.

Mariupolin kaupunginvaltuuston mukaan Venäjän joukot pommittivat sairaalaa useasti ja tuho on valtava. Kirilenkon mukaan isku kirjaimellisesti tuhosi kaupungin keskustassa sijaitsevan sairaalan.

Yhdysvallat siirtänyt kaksi Patriot-ilmatorjuntaohjuspatteria Puolaan

Kello 20.07: Yhdysvallat on sijoittanut Puolaan kaksi Patriot-ilmatorjuntaohjuspatteria, kertoi nimettömänä pysytellyt korkea-arvoinen Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin virkamies keskiviikkona.

Ohjuspatteristot siirretään Puolaan Saksasta, jossa ne ovat tavallisesti olleet.

Siirron katsotaan heijastavan kasvavaa pelkoa siitä, että Venäjän ohjus saattaisi, tahallisesti tai vahingossa, ylittää Ukrainan rajan Puolan puolelle.

Puola on sotilasliitto Naton jäsen. Pentagonin virkamiehen mukaan ohjuspatteriston siirrolla halutaan pitää kiinni sitoumuksista puolustaa Nato-liittolaisia.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on sanonut Naton olevan valmis puolustamaan alueensa jokaista tuumaa, uutisoi CBC.

”Jos Nato-maahan tai Nato-alueelle hyökätään, aktivoituu Viides artikla”, hän totesi.

Viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä maata Nato-maata kohtaan tarkoittaa hyökkäystä koko sotilasliittoa ja kaikkia sen maita kohtaan.

Britannia aikoo lähettää ilmapuolustusjärjestelmiä Ukrainaan

Kello 19.48: Iso-Britannian ulkoministeri Liz Trussin mukaan Britannia aikoo lähettää Ukrainaan ilmapuolustusjärjestelmiä, uutisoi CNN.

”Paras tapa turvata ilmatila on ilmapuolustusjärjestelmä. Juuri niitä aiomme nyt lähettää Ukrainaan”, ulkoministeri kertoi medialle.

Trussin mukaan Britannia ei aio asettaa lentokieltoaluetta Ukrainan evakuointikäytävien ylle, sillä se johtaisi ”suoraan yhteenottoon sotilasliitto Naton ja Venäjän välillä”.

”Ja sitä emme halua”, Truss painotti.

Säteilyturvakeskus: Sähkökatko Tshernobylissä ei aiheuta säteilyvaaraa Ukrainassa tai Suomessa

Kello 19:34: Säteilyturvakeskus STUKin tänään julkaistun tiedotteen mukaan Tshernobylin ydinvoimalaitosalueella todettu sähkökatko ei vaaranna säteilyturvallisuutta Ukrainassa tai Suomessa.

Alueella tarvitaan sähköä esimerkiksi käytetyn ydinpolttoaineen jäähdytyksen turvaamiseen suurissa vesiallasvarastoissa. STUKin mukaan alueella on kuitenkin sähköverkosta riippumatonta varavoimaa käytössä noin kahden vuorokauden ajaksi.

Ilman sähköä varastoaltaiden vesi lämpenee hitaasti. Lämpö altaista poistuu ilmaan, kun vesi haihtuu. Kestää useita päiviä tai jopa viikkoja, ennen kuin altaisiin tarvitsee lisätä vettä, tiedotteessa kerrotaan.

Kreml: Putin ja Scholz keskustelivat diplomaattisista keinoista ratkaista konflikti

Kello 19.15: Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz ovat keskustelleet diplomaattisista keinoista ratkaista Ukrainan konflikti ja siviilien evakuoimiseen tarkoitettujen humanitaaristen käytävien toteutuksesta, kertoo Kreml.

Putin ja Scholz keskustelivat Kremlin mukaan "tilanteen humanitaarisista seikoista" Ukrainassa ja separatistialueilla.

Venäjä ja Ukraina sopivat avaavansa lisää humanitaarisia käytäviä tänään, jotta pommitusten kohteeksi joutuneista kaupungeista voidaan evakuoida siviilejä.

YK: Ukrainassa kuollut jo ainakin 516 siviiliä

Kello 19.11: Ukrainassa on kuollut kaksi viikkoa kestäneen Venäjän hyökkäyksen aikana ainakin 516 siviiliä, kertoo YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto keskiviikkona tiedotteessaan.

Loukaantuneita oli keskiviikkoon mennessä kertynyt ainakin 908.

Kuolleista 37 on YK:n mukaan lapsia, loukkaantuneista 50. Todelliset kuolin- ja loukkantumisluvut voivat olla huomattavasti suurempia.

YK:n mukaan suurin osa siviiliuhreista on tullut asuinalueille kohdistuneissa pommituksissa ja ohjusiskuissa.

Venäjän valtapuolue: Yritys voidaan ottaa hallintaan, jos siitä yli 25 prosenttia omistavat ”epäystävällisten maiden” ulkomaalaiset

Kello 18.57: Venäjän valtapuolue Yhtenäinen Venäjä ilmoitti keskiviikkona, että maan hallitus on hyväksynyt ensimmäisen askeleen kohti maasta lähtevien ulkomaisten yritysten omaisuuden kansallistamista, kertoo uutistoimisto Reuters.

Yhtenäinen Venäjä ilmoitti viestipalvelu Telegramissa hallituksen komission kannattaneen esitystä, joka sallii sellaisten yritysten ottamisen hallintaan, joiden omistus on yli 25-prosenttisesti ”epäystävällisistä maista” tulevien ulkomaalaisten hallussa.

Venäjältä lähtemisestä ilmoittaneet yritykset voivat välttää kansallistamisen, jos ne palauttavat toimintonsa tai myyvät osakkeitaan viiden päivän kuluessa. Edellytyksenä on, että liiketoiminta ja työntekijät säilyvät.

Muussa tapauksessa oikeus määrää väliaikaisen hallinnon kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen uuden organisaation osakkeet laitetaan huutokauppaan ja vanhat mitätöidään, Yhtenäinen Venäjä tiedotti.

Lukuisat länsimaiset yritykset ovat ilmoittaneet lopettavansa toimintansa Venäjällä.

Kreml onkeskiviikkona lupaillut Yhdysvalloille vastaiskua sen julistamaan ”taloussotaan”. Yhdysvallat ilmoitti tiistaina kieltävänsä venäläisen öljyn ja kaasun tuonnin. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov pitää lännen pakotteita vihamielisenä tekona, joka ravistelee globaaleja markkinoita, kertoi Reuters.

Vasemmistoliitto alkaa pohtia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksiaan

Kello 18.46: Vasemmistoliiton puoluehallitus on päättänyt aloittaa valmistelu- ja selvitystyön, joka pohjustaa puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten mahdollista uudelleen muotoilua ja linjaamista.

Vasemmistoliitto katsoo tiedotteessaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanteen muuttuneen sen jälkeen, kun Venäjä aloitti Ukrainassa hyökkäyssodan.

Linjauksia ryhdytään valmistelemaan pikaisesti, jotta niiden käsittely on mahdollista viimeistään kesäkuussa pidettävässä puoluekokouksessa.

Puolue sanoo tiedotteessaan, että tarvittaessa se voi kutsua nopealla aikataululla koolle yhteiskokouksen, jos kannanmuodostus ei voi odottaa puoluekokoukseen.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson (vasemmalla) vieraili Suomessa viime lauantaina 5. maaliskuuta ja tapasi pääministeri Sanna Marinin.

Ruotsin pääministeri: ”On itsestään selvää, ettei Ruotsi olisi passiivinen, jos Suomeen hyökättäisiin”

Kello 18.37: Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson kommentoi Ruotsin ja Suomen turvallisuuspoliittisia suhteita tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Anderssonin mukaan on itsestään selvää, että Ruotsi ei olisi passiivinen, jos Suomeen hyökättäisiin, kertoo STT.

Pääministeri toteaa, että Suomen ja Ruotsin keskinäiset suhteet ovat läheisemmät kuin koskaan. Hän kuitenkin painottaa, että molemmilla mailla on oikeus tehdä itse omat turvallisuuspoliittiset valintansa.

Andersson on tänään toistanut Dagens Nyheterin haastattelussa varautuneen kantansa Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Andersson perustelee kantaansa: ”Olemme olleet sotilaallisesti liittoutumattomia 200 vuotta ja se on palvellut Ruotsia hyvin. Se on pitänyt meidät sotien ulkopuolella, joten on oltava erittäin hyviä perusteluja, jos tätä linjaa muutetaan.”

Ruotsin sosiaalidemokraattien johto keskusteli turvallisuustilanteesta tiistaina. Pääministeri Andersson sanoi tuolloin Reutersin mukaan, että Ruotsin hakeminen Naton jäseneksi horjuttaisi turvallisuustilannetta Euroopassa.

Osmo Soininvaara: ”Mitenkähän Putin on tästä aikonut selvitä?”

Kello 18.24: Entinen vihreiden kansanedustaja ja kirjailija Osmo Soininvaara pohtii Venäjän tulevaisuutta ja Putinin aikeita Twitterissä: ”Pohtii asiaa miten tahansa, hylkiövaltioksi itsensä asemoineen Venäjän tulevaisuus on toivoton. Mitenkähän Putin on tästä aikonut selvitä, vai kiinnostaako se häntä lainkaan?”

Valkoisen talon entinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja: ”Suomen kannattaa hakea Natoon nyt” – Näin hän kuvaa tapaamisiaan Vladimir Putinin kanssa

Kello 18.06: Valkoisen talon entisen turvallisuuspoliittinen neuvonantajan ja Yhdysvaltain puolustusministeriön pitkäaikaisen viranhaltijan John Boltonin, 73, mukaan Suomen presidentillä Sauli Niinistöllä oli viimeviikkoisella Yhdysvaltain vierailullaan yksi tehtävä: kokeilla kepillä jäätä, mitä Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ajattelee Suomen turvaamisesta.

Bolton arvioi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa, että totuutta keskusteluista ei paljasteta yleisölle ennen kuin kaikki raportit on tehty. Lehden kysymykseen siitä, mitä suhteiden syventäminen tarkoittaa, Bolton vastaa:

”Se riippuu Suomesta, mitä se tarkoittaa.”

Bolton ei tällä hetkellä ole virkasuhteessa Yhdysvaltain hallintoon, vaan työskentelee analyytikkona eri organisaatioille.

Boltonin mielestä Suomen kannattaa hakea Natoon nyt.

Ukrainan kriisi sota on Boltonin mukaan selvä todiste Naton toimivuudesta.

”On selvää, että jos olet Naton jäsen, niin tämä ei tapahdu sinulle. Yksikään valtio ei ole hyökännyt Nato-rajan yli koskaan.”

Suomalaisia Nato-jäsenyydessä mietityttää, kauanko haku kestää ja onko Suomi sen ajan yksin. Boltonin mielestä tähän on mahdollista varautua.

”Ensimmäiseksi pyytäkää nopeaa käsittelyä. Toiseksi vaatikaa, että Nato käsittelee Suomea ja Ruotsia Nato-maana käsittelyajan. Se antaa suojaa epävarmuutta vastaan.”

Bolton ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat keskustelleet ja väitelleet usein. Kohtaamisten perusteella Boltonilla on mielipide Putinista.

”Hän on kylmäverinen ja kova mies.”

Ensimmäisen kerran Bolton matkusti Kremliin tapaamaan Putinia lokakuussa vuonna 2001, World Trade Centerin iskujen jälkeen. Matkalla oli mukana silloinen puolustusministeri Donald Rumsfeld.

”Siellä oli jo silloin se pitkä pöytä”, Bolton hymyilee. ”Istuimme vain keskikohdassa pöytää, kun nyt ihmiset istuvat pöydän päissä.”

Putinilla on Boltonin mukaan oma tapansa katsoa maailmaa pelkästään Venäjä-intressien läpi. ”Kerran väittelimme asetoimituksista tai jostain sellaisesta. Putin sanoi, että ’hei, teillä on teidän logiikkaanne ja meillä meidän logiikkamme, katsotaan, kumpi hallitsee”.”

Mariupolin kaupunginvaltuusto: Venäjän ilmaiskut tuhonneet lastensairaalan

Kello 17.37: Ukrainan Mariupolin kaupunginvaltuuston mukaan Venäjän ilmaiskut ovat tuhonneet lastensairaalan Ukrainan Mariupolissa, uutisoi uutistoimisto Reuters, mutta lisää, ettei ole pystynyt vahvistamaan tietoa. Myös The Kiev Independent -lehti uutisoi asiasta.

Mariupolin kunnanvaltuusto kuvaili Telegramissa sairaalalle aiheutuneita vahinkoja "valtaviksi" ja lisäsi, ettei sillä ole vielä tiedossa uhrilukuja.

Venäjä on kiistänyt kohdistavansa iskuja siviileihin Ukrainassa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi jakaa Twitterissä videokuvaa, jonka saatetekstissä kerrotaan olevan iskusta Mariupolin lastensairaalaan. Ukrainan presidentin mukaan lapsia on hautautunut raunioihin.

Maanpuolustuskorkeakoulu: Sotatilanne Ukrainassa edelleen verrattain rauhallinen

Kello 17.22: Sotatilanne Ukrainassa on pysynyt edelleen verrattain rauhallisena, kertoi Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) tilannekatsauksessaan keskiviikkona. Tähän voi olla syynä osapuolten pyrkimys huoltaa ja ryhmittää joukkojaan.

Kiovan suunnalla tilanne on säilynyt lähes muuttumattomana. Venäjän asevoimat eivät ole saartanut Kiovan kaupunkia ja eteneminen kaupungin länsi- ja itäpuolella vaikuttaa pysyneen hyvinkin maltillisena. Harkovan suunnallakaan Venäjä ei ole merkittävästi edennyt.

Krimin suunnalla Venäjä vaikuttaa edenneen Mykolajivin kaupungista pohjoiseen, mutta kaupunki on edelleen Ukrainan asevoimien hallinnassa. Krimin niemimaasta länteen Venäjän asevoimat ovat saavuttaneet maayhteyden Krimiltä kontaktilinjalle. Mariupolin kaupunki on edelleen saarrettuna.

Mariupolin apulaispormestari: ”Ei vettä, ei lämpöä, asukkaat juovat lunta”

Kello 17.10: Ukrainan Mariupolin apulaispormestarin Sergiy Orlov on sanonut puheessaan, että kaupunki on jatkuvan venäläisten tykistötulen alla. Orlovin mukaan meneillään on kansanmurha, jossa 1 170 ihmistä on kuollut ja 47 haudattu tänään joukkohautaan. ”Ei vettä, lämpöä, sähköä, kaasua. Asukkaat juovat lunta ja tuottavat lämpöä polttamalla puita”, Orlov sanoi puheessaan. The Guardian-lehden toimittaja twiittasi Orlovin puheesta Twitterissä. Orlovia on haastatellut myös tv-kanava CNN.

Venäjän puolustusministeriö myöntää varussotilaita lähetetyn Ukrainaan

Kello 16.53: Uutistoimisto Reuters kertoo Venäjän puolustusministeriön myöntäneen keskiviikkona, että varussotilaita osallistuu Ukrainan sotaan. Aiemmin Venäjän presidentti Vladimir Putin on väittänyt, että sotaan, jota Venäjä kutsuu erikoisopieraatioksi, on lähetetty vain ammattisotilaita.

Venäjän puolustusministeriö myöntää joidenkin varussotilaiden joutuneen Ukrainan armeijan vangeiksi. Ukrainan armeija on jakanut videoita, joissa se kuulustelee venäläisiä sotilaita. Osa heistä näyttää hyvin nuorilta.

Ukrainan EU-jäsenyys ei ole asialistalla EU-johtajien kokouksessa

Kello 16.48: EU-johtajien epävirallisen kokouksen asialistalla ei tule olemaan Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden käsittely, kertoo uutistoimisto Reuters.

Sen sijaan kokouksessa tullaan keskustelemaan Ukrainan "tehostetusta kumppanuudesta", mikä Reutersin mukaan tarkoittaa Ukraina-yhteyksien parantamista unionin sisämarkkinoilla ja Ukrainan osittaista liittämistä EU:n energiajärjestelmään.

Venäjän pakotteet ovat puolittaneet vientikuljetukset

Kello 16.45: Venäjän vientikuljetusten lukumäärä on Suomen Tullin mukaan laskenut puoleen viikon aikana. Tulli-ilmoituksia on yleensä tehty Venäjän vientiin liittyen noin 700 päivässä, mutta viime viikolla niitä oli keskimäärin 300 päivässä.

Laskun taustalla ovat EU:n Venäjälle Ukrainan sodan vuoksi asettamat uudet vientipakotteet.

Liikennemäärissä ei ole nähty vastaavaa laskua kuin vientikuljetuksiin liittyvissä tulli-ilmoituksissa. Maanteitse kulkevan raskaan liikenteen määrät Vaalimaan, Imatran ja Nuijamaan rajanylityspisteillä ovat laskeneet vain noin viisi prosenttia.

Tulli on pysäyttänyt reilun viikon aikana satoja tavarakuljetuksia osana vientipakotteiden valvontaa.

Tuonti-ilmoitukset Venäjältä ovat pysyneet lähes ennallaan.

Ukrainan presidentti: ”Tämä ei ole pingistä, vaan kyse on ihmishengistä”

Kello 16.27: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky vaati keskiviikkona länsivaltoja päättämään kiireesti Puolan tarjouksesta antaa MiG-hävittäjiä Yhdysvalloille. "Milloin päätös tulee? Olemme sodassa”, ukrainalainen Kyiv Post kertoo Zelensky sanoneen Telegram-kanavallaan. "Pyydämme teitä tekemään päätöksen mahdollisimman pian. Lähettäkää meille lentokoneita."

Yhdysvallat on torjunut Puolan ehdotuksen lähettää Neuvostoliiton aikaisia ​​MiG-29-hävittäjälentokoneita Ukrainaan Saksan Ramsteinissa sijaitsevan tukikohdan kautta. Puola tarjosi hävittäjiään Yhdysvalloille tiistaina. Zelensky sanoi viestissään, ettei Ukrainalla ole aikaa kaikelle tälle keskustelulle.

"Tämä ei ole pingistä. Kyse on ihmishengistä", hän huomautti.

Yhdysvallat on kertonut suhtautuvansa torjuvasti Puolan tarjoukseen, koska ei halua sen tai Naton joutuvan sodan osapuoleksi.

Brittiasiantuntija: Suomi tuskin Putinin seuraava uhri

Kello 16.19: Pohjoismaiden turvallisuustilanteeseen perehtyneen brittiasiantuntijan Keir Gilesin mukaan Suomella on syytä tiettyyn huoleen Venäjän suhteen, koska presidentti Vladimir Putin on arvostellut kaikkia vuodesta 1917 jälkeen tehtyjä valtioiden itsenäistymispäätöksiä.

Giles ei kuitenkaan pidä Suomea Putinin todennäköisenä seuraavana uhrina, koska Suomi ole koskaan lakannut pitämästä Venäjää uhkana ja on sen vuoksi säilyttänyt oman vahvan puolustuskyvyn.

”Tämän vuoksi Nato-jäsenyyden lisähyödyt olisivat Suomelle pienemmät kuin monelle muulle puolustuskyvyttömämmälle maalle”, Giles sanoo.

Todisteeksi tästä hän tarjoaa Baltian maat, joita pidettiin Krimin valtauksen jälkeen Venäjän seuraavana kohteena. Nato sijoitti maihin tämän jälkeen monikansallisia, joskin suhteellisen vaatimattoman kokoisia joukkoja.

”Kukaan, ei kukaan, ole sen jälkeen puhunut tavanomaisen sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuudesta Baltian maihin”, Giles sanoo.

Brittitutkijan mielestä Suomen Nato-keskustelu ei ole sen eriskummallisempaa kuin ennenkään viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana. ” Suomella on aina ollut yhtä aikaa sekä paras että huonoin mahdollinen ajankohta Natoon liittymiselle”, hän naurahtaa.

Ukrainalainen uutissivusto: Venäjä vanginnut 400 ukrainalaista Khersonissa

Kello 15.55: Ukrainalainen The Kiev Independent -uutissivusto kertoo Ukrainan asevoimien tiedottavan, että Venäjä on vanginnut 400 ukrainalaista Khersonissa.

Ferrari ja Heineken lähtevät Venäjältä

Kello 15.29: Venäjän jättävien yritysten lista jatkaa pitenemistään. Maailman toiseksi suurin panimoyhtiö, hollantilainen panimojätti Heineken lopettaa toimintansa Venäjällä Ukrainan sodan takia.

Heineken ilmoitti jo viime viikolla lopettavansa uudet investoinnit ja viennin Venäjälle, mutta tänään keskiviikkona se kertoi lopettavansa myös oluen valmistamisen, mainonnan ja myynnin Venäjällä.

Lisäksi italialainen urheiluautovalmistaja Ferrari ilmoitti pysäyttävänsä toimitukset Venäjälle.

Lintilä: Venäjältä tulee uraani ainoastaan Loviisan ydinvoimalaan, ja sitä on kahdeksi vuodeksi

Kello 15.17: Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Suomen ydinvoimaloiden uraanitilanne on tarkistettu huoltovarmuuden kannalta, ja se on hänen mukaansa verrattain hyvä.

Lintilä kertoo, että Venäjältä tulee uraani ainoastaan Loviisan ydinvoimalaan Suomessa, ja siellä on uraania tällä hetkellä noin kahdeksi vuodeksi. Esimerkiksi Olkiluoto käyttää ministerin mukaan hajautettua uraaninhankintaa, jossa keskeiset maat ovat Kanada ja Australia.

Lintilä vastasi kysymykseen uraanin riittävyydestä eduskunnan ylimääräisellä kyselytunnilla.

Lue lisää: Mitä evakuoinneista ja tulitauoista tiedetään, ketkä ratkaisuja ovat hieroneet? Viisi vastausta Ukrainan ja Venäjän neuvotteluista

Euroopan pörssit näyttävät toipuvan viime aikojen tappioista, Venäjä voi ajautua maksukyvyttömyyteen

Kello 15.02: Euroopan pörssit näyttävät toipuvan viime aikojen tappioista. Helsingissä pörssin yleisindeksi oli iltapäivällä 3,8 prosentin nousussa. Pariisissa liki viiden prosentin nousussa ja Frankfurtissa yllettiin jopa hieman yli viiden prosentin nousuun.

Aasian markkinoilla nähtiin tänään vakautumista parin viikon paniikkimyyntien jälkeen.

Öljyn hinta on ollut tällä viikolla erittäin korkealla. Tänään Pohjanmeren Brent-viitelaadun hinta kuitenkin laski hieman, mutta pysyi yhä noin 124 dollarissa tynnyriltä.

Yhdysvallat päätti tiistaina kieltää öljyn, kaasun ja energian tuonnin Venäjältä. Päätös oli merkittävä kiristys länsimaiden taloudelliseen kuristusotteeseen Venäjästä. Sodan vuoksi asetettujen pakotteiden seurauksena muun muassa Venäjän valuutan arvo on romahtanut ja Venäjä on suljettu pitkälti kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle.

Morgan Stanley -sijoituspankki arvioi, että Venäjä voi ajautua maksukyvyttömyyteen jo huhtikuussa. Tuoreeltaan vastaavanlaisen arvion antoi myös luottoluokittaja Fitch.

Ukrainan ulkoministeri vaatii tulitaukoa, jotta Tšernobyliin saadaan sähköt

Kello 15.00: Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba pyytää kansainvälistä yhteisöä vaatimaan Venäjältä välitöntä tulitaukoa, jotta Tšernobylin käytöstä poistettuun ydinvoimalaan saadaan palautettua sähköt.

Tšernobylin alue on Venäjän joukkojen hallussa ja sähkölinja alueelle on vaurioitunut. Kuleban mukaan alueen dieselgeneraattoreissa on polttoainetta 48 tunniksi. Mikäli tilannetta ei korjata sitä ennen, käytetyn polttoaineen jäähdytyspumput lakkaavat toimimasta.

Ukrainan valtion omistama Energoatom-ydinvoimayhtiö sanoi aiemmin keskiviikkona, että Tšernobylin alueelta saattaa päästä radioaktiivisia hiukkasia ilmaan, os jjäähdytyspumput lakkaavat toimimasta. Energoatom ei ole voinut korjata vioittunutta sähkölinjaa taisteluiden takia.

Käytetyt polttoainesauvat ovat kuitenkin jo niin vanhoja, että suuronnettomuus ei ole todennäköinen.

IAEA kertoi tiistaina menettäneensä yhteyden Tšernobylin ydinvoimalan suojalaitteiden sensoreihin.

Ukrainan kriisi on vienyt suomalaisia jopa sairauslomalle

Kello 14.52: Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkyttää ja ahdistaa ihmisiä niin, että se näkyy Mieli ry:n kriisipuhelimessa ja chatissa, uutisoi Iltalehti.

Ukrainan kriisin tuoma ahdistus on heikentänyt yhteydenottajien toimintakykyä, pahentanut mielenterveyden ongelmia tai vienyt jopa sairauslomalle.

Tutkija: ”Häiriöt satelliittipaikannuksessa ovat Venäjän valtion aiheuttamia”

Kello 14.50: Viime päivinä havaitut häiriöt satelliittipaikannuksessa Itä-Suomessa ovat olleet Venäjän valtion aiheuttamia. Tätä mieltä on apulaisprofessori Laura Ruotsalainen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolta Helsingin Sanomien haastattelussa.

Suomen itärajalla on havaittu paikannuksessa viime aikoina häiriöitä, joista Traficom on varoittanut lentoliikennettä.

Ruotsalaisen mukaan häiriöt ovat olleet niin laajoja, että siihen tarvittavia laitteita on vain valtiollisilla toimijoilla.

”Ei näin isoa häiriötä saada aikaan muuten”, hän sanoo.

Lue lisää: Itärajan läheisyydessä poikkeuksellisen paljon gps-häiriöitä – Transaviabaltikan lennot Savonlinnaan peruttu loppuviikolta

Ukrainan ulkoministeri Kuleba ei kovin toiveikas torstaisesta tapaamisestaan Venäjän ulkoministerin kanssa

Kello 14.38: Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kertoo, ettei ole kovin toiveikas torstaisesta tapaamisestaan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa.

Kuleba kehotti Facebookissa julkaistussa videoviestissään Lavrovia lähtemään tapaamiseen ”hyvässä tahdossa, eikä propagandan näkökulmasta”. Kuleban mukaan Ukraina haluaa tulitaukoa, alueidensa vapauttamista ja humanitaaristen ongelmien ratkaisemista.

Ulkoministerit tapaavat Turkissa. Tapaamiseen osallistuu myös Turkin ulkoministeri.

Venäläisiä parlamentaarikkoja ja oligarkkeja lisättiin EU:n pakotelistalle

Kello 14.34: Euroopan unioni on asettanut pakotteita 146:lle Venäjän parlamentin ylähuoneen jäsenelle sekä 14:lle Kremliin sidoksissa olevalle oligarkille ja heidän sukulaisilleen.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi EU:n tiukentamista pakotteista viestipalvelu Twitterissä.

Von der Leyenin mukaan pakotteiden verkkoa kiristettiin vastauksena Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan.

Kurvinen: Korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa keskeytetään

Kello 13.45: Korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa keskeytetään eikä uusia hankkeita aloiteta, kertoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.).

Suomalaisia korkeakouluja suositetaan pidättäytymään kaikesta korkeakoulu- ja tiedeyhteistyöstä venäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Ministeri Kurvinen keskusteli linjauksista korkeakoulujen johtajien kanssa keskiviikkona.

”Linjauksemme kohdistuvat Ukrainan tueksi, eivät venäläisiä opiskelijoita ja tutkijoita vastaan. Suomeen voi jatkossakin hakeutua opiskelijaksi tai tutkijaksi kansalaisuudesta riippumatta”, sanoo Kurvinen opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.

Myös Suomen ja Venäjän tai Valko-Venäjän väliseen viranomaisyhteistyöhön liittyvien uusien aloitteiden käsittely jäädytetään.

Brittiläinen Venäjä-asiantuntija: Putin ei ehkä ole täysin kärryillä sotatilanteesta

Kello 13.41: Venäjän presidentin Vladimir Putinin esiintymiset eivät ole tuntuneet heijastaneen Ukrainassa huonosti sujuvia sotatoimia.

Brittiläisen Venäjä-asiantuntijan Keir Gilesin mukaan on mahdotonta tietää, mitä Putinin lähipiirissä tapahtuu. Epäsuorat aihetodisteet viittaavat Gilesin mukaan kuitenkin siihen, ettei Putinille ehkä kerrota koko totuutta vaan se, mitä hän haluaa kuulla.

Gilesin mukaan tarvittaisiin todennäköisesti vielä nykyistä pahempi ja kiistattomampi käänne huonompaan sotarintamalla, jotta Putinin lähipiirin jäsenet ryhtyisivät tekemän pesäeroa presidenttiin.

Vahvan puolustuskyvyn säilyttäneen Suomen joutumista Putinin seuraavaksi kohteeksi Giles pitää epätodennäköisenä, riippumatta siitä milloin ja millaiseen Nato-päätökseen täällä päädytään.

Lue lisää: Sotilas taluttaa vanhuksen kukkapuska kainalossaan turvaan Ukrainasta – Näin erikoisella tavalla Venäjän media uutisoi sodasta, seurasimme kahta erilaista kanavaa päivän ajan

YK:n pakolaisjärjestö: Ukrainasta ulkomaille paenneita noin 2,15 miljoonaa

Kello 13.29: Ukrainan sotaa on paennut ulkomaille noin 2,15 miljoonaa ihmistä, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Järjestön antama luku on noussut eilisestä noin 150 000 ihmisellä. Puolaan paenneita on järjestön mukaan nyt noin 1,3 miljoonaa.

Kansainvälisen Pelastakaa lapset -järjestön eilisen tiedotteen mukaan Ukrainasta paenneista noin miljoona on lapsia.

Puolan armeijan sotilaat avustivat juuri maahan saapuneita Ukrainan pakolaisia 9. maaliskuuta Medykassa Puolassa.

Marin: Puolustusvoimien ja energiasiirtymän lisärahatarpeet sadoissa, ei kymmenissä miljoonissa

Kello 13.03: Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Puolustusvoimien ja energiasiirtymän tarvitsemat lisärahat tälle ja tuleville vuosille liikkuvat sadoissa, ei kymmenissä miljoonissa.

Marin sanoi politiikan toimittajien tilaisuudessa toivovansa, että mittaluokka jää kuitenkin pienemmäksi kuin koronapandemiassa.

Puolustusvoimien ja energiasiirtymän lisäksi rahaa tarvitaan muun muassa sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen, nousevien energianhintojen kompensointiin ja huoltovarmuuden vahvistamiseen, jotta ihmisten arki sujuu mahdollisimman normaalina myös seuraavat vuodet, Marin sanoi.

Pääministeri Sanna Marin puhui politiikan toimittajien tilaisuudessa Säätytalolla Helsingissä 9. maaliskuuta 2022.

Zelenskyi: Joka sentti rahaa Venäjälle muuttuu luodeiksi ja ammuksiksi

Kello 12.58: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vetosi Ukrainan ulkomaalaisiin kumppanimaihin sanomalla heidän olevan vastuussa humanitaarisesta katastrofista, jos he eivät aseta Ukrainan ylle lentokieltoaluetta.

Sumyn pormestari: Ihmiset tekevät lähtöä kaupungista

Kello 12.50: Ihmiset ovat alkaneet lähteä Sumyn kaupungista autoilla, kertoo Sumyn kaupungin pormestari Oleksandr Lysenko Reutersin mukaan.

Humanitaarinen käytävä on avattu nyt toisen kerran. Ensimmäisen kerran se avattiin eilen tiistaina.

Ihmisiä kävelemässä pommituksissa tuhoutuneiden rakennusten raunioilla Ukrainassa Sumyn kaupungissa 8. maaliskuuta.

Ukraina: Venäjä on irrottanut Tšernobylin sähköverkosta

Kello 12.46: Ukrainan valtion sähköoperaattori kertoo, että Venäjän joukot ovat irrottaneet Tšernobylin ydinvoimalan sähköverkosta, uutisoi Reuters.

EU valmistelee uutta matkustuskieltoa ja varojen jäähdyttämistä noin sadalle venäläiselle

Kello 12.42: Euroopan unioni valmistelee uutta matkustuskieltoa ja varojen jäähdyttämistä, jotka koskisivat noin 100 venäläistä, kertoi EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell.

Päätös saattaa tulla myöhemmin keskiviikkona.

”Jäsenvaltiot työskentelevät pakotepaketin parissa, joka tulee koskemaan noin sataa henkilöä, jotka työskentelevät Venäjän hallituksen eri vastuualueilla”, sanoi Borrell.

Hän sanoi toivovansa sopimusta ”tämän istunnon loppuun mennessä”, mutta ei antanut lisätietoja. Asiasta uutisoi Reuters.

Euroopan unionin ulkosuhteita johtava Josep Borrell Euroopan parlamentin kokouksessa 8. maaliskuuta.

Venäjä vaatii Yhdysvalloilta selitystä biologisten aseiden tukemisesta Ukrainassa

Kello 12.28: Venäjä vaati keskiviikkona Yhdysvaltoja selittämään maailmalle, miksi se oli tukenut biologisten aseiden käyttöohjelmaa Ukrainassa, uutisoi Reuters.

Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova vaati Yhdysvaltain hallitukselta avoimuutta liittyen väitteeseen, jonka sekä Kiova ja Pentagon ovat jo kertaalleen kieltäneet.

Zakharovan mukaan osana Venäjän ”sotilasoperaatiota” on selvinnyt, että Yhdysvallat on yrittänyt kiireellisesti piilottaa todisteita biologisten aseiden käyttöohjelmasta.

Venäjä on syyttänyt Yhdysvaltoja aikaisemminkin biologisten aseiden ohjelmoinnista Ukrainassa. Pentagonin puheenjohtaja sanoi tiistaina, että ”Tämä absurdi venäläinen väite on ilmeisen valheellinen”.

Eilen tiistaina Iso-Britannian puolustusministeriö kertoi turvallisuuskatsauksessaan, että Venäjä on kiihdyttänyt väitteitä siitä, että Ukraina olisi kehittämässä ydin- tai biologisia aseita.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova piti tiedotustilaisuuden keskiviikkona.

EU-maat sopivat uusista pakotteista

Kello 12.17: EU-maat sopivat uusista Venäjän vastaisista pakotteista. Jäsenvaltiot sopivat uusista sanktioista Venäjän johtajia ja oligarkkeja vastaan, uutisoi Reuters.

EU-puheenjohtajamaa Ranska sanoi, että jäsenet hyväksyivät pakotteet kokouksessaan ja että ne hyväksytän virallisesti EU-huippukokouksessa torstaina ja perjantaina.

Uudet toimenpiteet selkeyttävät kryptovaluuttoihin liittyviä kysymyksiä sekä sulkevat kolme valkovenäläistä pankkia Swift-rahansiirtojärjestelmän ulkopuolelle ja kohdistuvat lisäksi merenkulkualaan.

Venäjän ulkoministeriö: Ukrainan hallitusta ei haluta kaataa

Kello 12.12: Venäjän ulkoministeriö väittää, että sen tavoitteet Ukrainassa saavutettaisiin paremmin neuvotteluilla ja että maan tavoitteena ei ole kaataa Ukrainan hallitusta, uutisoi Reuters.

Ulkoministeriö kertoi, että noin 140 000 ukrainalaista on paennut Venäjälle ja että sen toimet Ukrainassa noudattavat tiukasti Venäjän suunnitelmaa.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova sanoi, että maan tavoitteena on saada Ukrainalle puolueeton asema. Venäjä toivoo, että tavoite voitaisiin saavuttaa neuvottelujen kautta ja että seuraavalla neuvottelukierroksella saavuttavansa aikaisempaa merkittävämpää edistystä.

Venäjän ulkoministeriön lehdistöpäällikön tiedotustilaisuus englanniksi tulkattuna:

Ukrainan rajaviranomaiset: Maahan palannut vuorokauden aikana 12 000 ukrainalaista, valtaosa taistelemaan tulleita miehiä

Kello 12.05: Viimeisen vuorokauden aikana Ukrainaan on palannut 12 000 maan kansalaista, joista suurin osa suunnittelee osallistuvansa maan puolustukseen, kertovat Ukrainan rajaviranomaiset Telegram-viestipalvelussa.

Ukrainan valtiollisen uutistoimiston Ukrinformin mukaan viimeisten 12 päivän aikana maahan on palannut 167 000 ukrainalaista, joista 80 prosenttia on ollut miehiä.

Ukrinformin mukaan Ukrainan varasisäministeri kertoi aiemmin, että Ukrainaa puolustamaan saapuvat ulkomaalaiset vapaaehtoiset voivat saada maan kansalaisuuden.

Presidentti Niinistö keskusteli eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kanssa

Kello 11.54: Presidentti Sauli Niinistö keskusteli eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kanssa keskiviikkona etäyhteyksillä. Etätapaamisessa olivat esillä Venäjän sotatoimet Ukrainassa, Euroopan turvallisuustilanne ja vallitsevan tilanteen vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

”Dialogi Euroopan johtajien kanssa on ollut tiivistä viime viikkoina. Me kaikki toivomme rauhaa. Samalla meidän on kylmäpäisesti ja analyyttisesti ajateltava, mikä on tässä uudessa tilanteessa parasta Suomelle ja suomalaisten turvallisuudelle”, Niinistö totesi presidentin kanslian tiedotteessa.

Torstaina presidentti Niinistö tapaa eduskunnan puhemiehistöä, ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajat sekä eduskuntaan valittujen puolueiden johtoa.

Marin: Keskustelu turvallisuusympäristön muutosten vaikutuksista, myös Natosta, käydään kevään aikana

Kello 11.53: Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo, että keskustelu turvallisuusympäristön muutoksen vaikutuksista, myös Nato-kysymyksestä, käydään kevään aikana.

Selonteko asiasta on tarkoitus antaa eduskunnalle lähiviikkoina. Marin sanoo, ettei hän vielä voi antaa tarkkaa päivämäärää.

Marinin mukaan selonteko ei suoraan ota kantaa Nato-jäsenyyteen, vaan siinä käsitellään laajasti eri vaihtoehtojen mahdollisia vaikutuksia. Selonteon pohjalta pyritään löytämään laaja yhteisymmärrys johtopäätöksistä.

Euroopan pörssit näyttävät toipuvan, avautuivat nousuun

Kello 11.53: Euroopan pörssit näyttävät toipuvan viime aikojen tappioista. Helsingissä kurssit olivat aamupäivällä 3,6 prosentin nousussa, Frankfurtissa nousua oli 3,7 prosenttia ja Pariisissa 3,5 prosenttia.

Aasian markkinoilla nähtiin tänään vakautumista parin viikon paniikkimyyntien jälkeen. Venäjä ei ole kuitenkaan osoittanut merkkejä siitä, että se luopuisi sotatoimista Ukrainassa, mikä voi analyytikkojen mukaan lisätä markkinoiden volatiliteettia eli riskiä hintojen epävakaudesta.

Lämmitys, vesi, sähkö ja viestiyhteydet toiminnassa Kiovassa

Kello 11.51: Ukrainan pääkaupungin Kiovan apulaispormestarin mukaan kaupungin lämmitys, vesi, sähkö ja viestiyhteydet kaikki toimivat tällä hetkellä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Ukrainan viranomaiset: Tv-lähetykset palautettu Harkovassa

Kello 11.50: Ukrainan viranomaisten mukaan tv-lähetykset toimivat jälleen Harkovan kaupungissa. Venäjän joukot vaurioittivat kaupungin lähetystornia 6. maaliskuuta ja tv-signaalit katkesivat. Nyt ne on kuitenkin Ukrainan viranomaisten mukaan palautettu.

Viranomaiset muistuttivat samalla, että vaikka tavallinen digi-tv-signaali ei toimisi, lähetyksiä voi seurata sateellittikanavilta, Youtubesta ja useista eri paikallisista suoratoistopalveluista.

Venäjä suljetaan pois Barentsin neuvoston toiminnasta

Kello 11.29: Venäjä on päätetty sulkea ulos Barentsin euroarktisen neuvoston toiminnasta. Neuvoston keskiviikkona julkaisemassa lausunnossa tuomitaan jyrkästi Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan.

Suomi toimii tällä hetkellä Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Barentsin neuvoston jäseniä ovat Suomen lisäksi Norja, Ruotsi, Venäjä, Tanska, Islanti ja EU.

Varsinainen turvallisuuspolitiikka ei kuulu Barentsin neuvoston työhön.

Venäjä ja Ukraina sopineet kuuden humanitaarisen käytävän avaamisesta

Kello 11.28: Venäjä ja Ukraina ovat sopineet täksi päiväksi 12 tunnin tulitauosta evakuointialueilla. Tarkoitus on luoda kuusi humanitaarista käytävää evakuointeja varten, kertoo Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshtshuk Telegram-viestipalvelussa julkaistulla videolla.

Eilen alkaneiden Sumyn kaupungin evakuointien lisäksi tänään on tarkoitus avata humanitaarisia käytäviä myös Energodarista ja Mariupolista Zaporizhzhjan kaupunkiin, Volnovahasta Pokrovskiin sekä Izjumista Lozovaan. Lisäksi Kiovaan suuntautuvia käytäviä on tarkoitus avata pääkaupungin lähellä sijaitsevista Irpinistä, Butshasta, Vorzelista, Borodjankasta ja Hostomelista.

Humanitaarisen käytävän ja alueellisen tulitauon on tarkoitus toimia tänään aamuyhdeksän ja iltayhdeksän välisenä aikana.

IAEA: Tšernobylin työntekijät ovat jatkuvasti töissä

Kello 11.01: YK:n ydinvoimalajärjestön IAEA:n johtaja Rafael Grossi on kehottanut Tšernobylin ydinvoimalaa hallitsevia Venäjän joukkoja antamaan ydinvoimalan henkilöstölle mahdollisuuden pitää taukoa.

Grossi sanoi lausunnossaan, että Ukrainan viranomaisten mukaan sama 210 työntekijän ryhmä oli ollut jatkuvasti töissä viimeisen kahden viikon ajan. Grossi sanoi olevansa huolissaan henkilöstön stressaavasta tilanteesta. Hän sanoi, että työntekijöiden täytyy voida levätä ja työskennellä säännöllisissä vuoroissa. Hän korosti, että tämä on yleisen ydinturvallisuuden kannalta ratkaisevaa.

Venäläissotilaat saapuivat Tšernobyliin 24. helmikuuta vain muutama tunti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.

Satelliittikuva näyttää armeijan ajoneuvoja Tšernobylin ydinvoimalan läheisyydessä 26. helmikuuta.

Harkovan alueen kuvernööri: Ukrainan joukot valtasivat venäläisten tykistöaseman

Kello 11.00: Harkovan alueen kuvernööri Oleg Synjebov väittää Telegramissa, että Ukrainan joukot tekivät edellisen vuorokauden aikana vastahyökkäyksen Venäjän joukkojen tykistöasemaan Derhatšin lähiössä noin kilometrin päässä Harkovan suurkaupungista.

Ukrainan joukot saivat venäläiset pakenemaan ja jättämään tykit ja kranaatinheittimet paikoilleen, Synjebov sanoo Telegramissa. Ennen vastahyökkäystä tykistöasemasta ammuttiin Synjebovin systemaattisesti Harkovan esikaupunkialueille.

Synjebovin mukaan Ukrainan ilmapuolustus sai tiistai-iltana noin kello 21.25 myös käännytettyä Venäjän Belgorodista Izjumiin matkanneet lentokoneet takaisin Venäjälle.

Harkovan kaupunki on Synjebovin mukaan Ukrainan hallussa eivätkä Venäjän maajoukot ole tehneet aktiivisia hyökkäysyrityksiä. Sen sijaan ohjus- ja pommi-iskut siviilikohteita vastaan ovat jatkuneet.

Venäjän armeija ei ole kommentoinut mahdollista tykistöaseman menetystä. Synjebovin tietoja on mahdotonta varmistaa itsenäisesti.

Noin 1,5 miljoonan asukkaan Harkova sijaitsee Itä-Ukrainassa vain noin neljänkymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta. Se on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki.

Suora lähetys peruttu: Venäjän ulkoministeriön lehdistöpäällikön Marija Zaharovan oli tarkoitus pitää tiedotustilaisuus

Kello 11: Aamulehden oli tarkoitus näyttää englanniksi simultaanitulkattuna Venäjän ulkoministeriön lehdistöpäällikön Marija Zaharovan tiedotustilaisuus. Tilasuutta ei kuitenkaan pidetty.

Puola valmis toimittamaan hävittäjiä Ukrainalle vain Naton puitteissa

Kello 10.52: Puola on valmis toimittamaan MIG-29 -hävittäjiä Ukrainalle, mutta vain Naton puitteissa, sanoi Puolan presidentin neuvonantaja keskiviikkona sen jälkeen, kun Yhdysvallat hylkäsi ehdotuksen puolalaisten lentokoneiden luovuttamisesta Yhdysvalloille.

"USA ei halua näiden koneiden tulevan Ukrainaan amerikkalaisista tukikohdista", sanoi neuvonantaja Jakub Kumoch puolalaiselle tv-uutiskanava TVP Infolle. "Puola on valmis toimimaan, mutta vain allianssin puitteissa, Naton puitteissa."

Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedottaja John Kirbyn mukaan Puolan tarjous viedä Mig-29-hävittäjiä Ukrainaan saksalaisen lentotukikohdan kautta "ei ole kestävä". Tiedottajan mukaan hävittäjien lennättäminen Yhdysvaltain ja Naton käyttämästä lentotukikohdasta "Venäjän haastamaan Ukrainan ilmatilaan aiheuttaa vakavia huolia koko Natolle".

Puolan ulkoministeriö ehdotti tiistaina, että maa voisi luovuttaa vanhoja Mig-29-hävittäjiään Yhdysvalloille saksalaiseen Ramsteinin lentotukikohtaan, josta Yhdysvallat luovuttaisi ne eteenpäin Ukrainaan.

Heineken lopettaa myynnin, tuotannon ja mainonnan Venäjällä

Kello 10.44: Hollantilainen panimoyhtiö Heineken International ilmoitti lopettavansa Heineken-oluen myynnin, tuotannon ja mainonnan Venäjällä.

Yhtiö ilmoitti myös ryhtyvänsä välittömiin toimiin eristääkseen Venäjän toimintonsa laajemmasta liiketoiminnastaan ja sanoi, ettei se enää ”hyväksy Venäjän toiminnoista saatavaa taloudellista hyötyä”.

Heineken ilmoitti jo aiemmin suunnitelmistaan lopettaa kaikki uudet investoinnit ja viennit Venäjälle.

Iso-Britannia ilmoitti uusista Venäjän vastaisista ilmailupakotteista

Kello 10.34: Iso-Britannian ulkoministeri Liz Truss kertoi keskiviikkona Twitterissä uusista Venäjän vastaisista ilmailupakotteista, jotka antavat Iso-Britannian hallitukselle valtuudet pidättää kaikki venäläiset koneet Britanniassa. Lisäksi hallitus kieltää muun muassa ilmailuun ja avaruuteen liittyvien tavaroiden ja teknologian viennin mukaan lukien teknisen tuen.

New York Times vetää kaikki kirjeenvaihtajansa pois Venäjältä ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen

Kello 10.27: The New York Times vetää kaikki kirjeenvaihtajansa pois Venäjältä ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen, uutisoi CNN.

”Erittäin surullinen päivä New York Timesin kannalta Moskovassa. Vetää kaikki kirjeenvaihtajansa pois maasta. Meillä on ollut siellä jatkuvasti toimittajia vuodesta 1921 lähtien. -- Ei Stalin, ei kylmä sota, mikään ei karkoittanut meitä pois”, sanoo toimituksen Moskovan osaston entinen johtaja Neil MacFarquhar Twitterissä.

Lehti ilmoitti virallisesti vetäytyvänsä Venäjältä tiistaina antamassaan lausunnossaan, jossa vedottiin Venäjän uuteen lainsäädäntöön, jolla pyritään kriminalisoimaan ”valeuutisten” levittäminen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Venäjä on muun muassa kieltänyt kaikki viittaukset sanaan sota.

”Venäjän uusi lainsäädäntö pyrkii kriminalisoimaan riippumattoman ja tarkan uutisraportoinnin Ukrainan sodasta. Alueella työskentelevien toimitusten turvallisuuden vuoksi siirrämme heidät pois maasta toistaiseksi”, sanoi New York Timesin tiedottaja Danielle Rhoades Ha.

Kiina syyttää Natoa Venäjän ja Ukrainan välisten jännitteiden lisäämisestä

Kello 10.15: Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian kehotti Yhdysvaltoja ottamaan Kiinan huolet vakavasti ja välttämään sen oikeuksien tai etujen heikentämistä Ukrainan tilanteen sekä Kiinan ja Venäjän välisten suhteiden takia, kertoo Reuters.

Lisäksi Kiinan ulkoministeriö kertoi tarjoavansa lähes 800 000 dollaria humanitaariseen apuun Ukrainalle ja että ensimmäiset toimitukset ovat alkaneet jo, uutisoi The New York Times.

Kiinaa on kritisoitu siitä, ettei se ole tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja puolustanut presidentti Vladimir Putinin turvallisuusvaatimuksia.

Ainakin 10 kuollut Itä-Ukrainan Sjevjerodonetsk-kaupungissa

Kello 10.04: Ainakin 10 ihmistä on kuollut teollisuuskaupunki Sjevjerodonetskissa käydyissä tulitaisteluissa, kertovat alueen viranomaiset.

Ukrainan varapääministeri: Tulitauko evakuointikäytävien läheisyydessä aloitettu

Kello 10.03: Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk ilmoitti tv-puheessa keskiviikkoaamuna, että Ukrainan armeijan joukot ovat sopineet tulitauosta evakuointikäytävien läheisyydessä keskiviikkona kello 9–21.

Vereštšuk vaatii myös Venäjän joukkoja kunnioittamaan tulitaukoa käytävien lähellä.

Evakuointikäytäviä avataan useilla eri alueilla, muun muassa Enerhodarissa ja Mariupolissa. Mariupol on Venäjän joukkojen saartama ja Punainen risti on kuvannut kaupungin olevan lähellä humanitaarista katastrofia.

19 aikuista ja kolme lasta kuolivat Venäjän ilmaiskuissa Sumyssa maanantaina

Kello 9.45: 22 ihmistä mukaan lukien kolme lasta kuolivat raporttien mukaan maanantaina Venäjän ilmaiskuissa Sumyssa, uutisoivat BBC ja The Guardian.

Sumyn alueen kuvernööri Dmytro Zhyvytskyi kertoi BBC:lle, että Venäjä pommitti asuinaluetta kaupungin koillisosassa läpi yön ja syytti venäläisiä ”massamurhasta”.

”Kolme pommia yhtenä iltana. Se oli kauhea yö”, sanoi Zhyvytskyi BBC:lle.

Yhdessä talossa kuoli yhdeksän ihmistä, kuusi taloa tuhoutui täysin ja 20 muuta rakennusta osittain.

Sumyn alueen kuvernöörin mukaan Venäjän armeija pommitti Sumyn kaupunkia läpi yön. Kuvassa koira vaeltelee tuhoutuneiden rakennusten raunioilla 8. maaliskuuta.

Sumysta oli evakuoitu keskiviikkoon mennessä 5 000 asukasta. Kuvassa bussi odottaa evakuoitavia Sumyssa 8. maaliskuuta.

Enerhodarin kaupungin evakuoinnit alkavat

Kello 9.44: Enerhodarin kaupungin evakuoinnit alkavat keskiviikkoaamuna, koska väliaikainen tulitauko on voimassa, kaupungin viranomaiset kertoivat muun muassa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Zaporižžjan ydinvoimala sijaitsee Enerhodarissa, noin 50 kilometrin päässä Zaporižžjan kaupungista. Ydinvoimala on Venäjän joukkojen hallussa.

Enerhodarin pormestarin Dmytro Orlovin mukaan kaupunkiin tuodaan ensin hätäapua, ja sen jälkeen ihmiset voivat siirtyä takaisin lähtevän apukulkueen mukana Zaporižžjaan. Kaupunkilaisia ja viereisten kylien asukkaita pyydetään evakuointipaikalle noin kello 12–13.

Enerhodarissa asuu noin 50 000 ihmistä, ja Zaporižžjassa yli 700 000.

Venäjä valmistelee ”laajaa, nopeaa ja tuntuvaa” vastausta länsimaiden asettamiin pakotteisiin

Kello 9.37: Venäjä varoittaa, että se valmistelee laajaa vastausta länsimaiden asettamiin pakotteisiin. Venäjän mukaan vastaus tulee olemaan ”nopea” ja että se tuntuu kaikkein herkimmillä alueilla, kertoo Reuters.

Metsäyhtiö UPM ei osta enää puuta Venäjältä, keskeyttää venäläisen vaneritehtaansa toiminnan

Kello 9.32: Metsäyhtiö UPM ei enää osta puuta Venäjällä ja Venäjältä. Lisäksi UPM keskeyttää Chudovossa sijaitsevan vaneritehtaansa toiminnan, kertoo yhtiö tiedotteessaan.

Tiedotteen mukaan UPM:n päätös on linjassa keskeisten metsäsertifiointiorganisaatioiden FSC:n ja PEFC:n analyysien ja päätösten kanssa. Ne ovat sulkeneet Venäjältä ja Valko-Venäjältä peräisin olevan puun sertifiointijärjestelmiensä ulkopuolelle.

UPM työllistää Venäjällä 800 henkilöä. Sen mukaan keskeytykset toteutetaan yhtiön paikalliset työntekijät, asiakkaat, sidosryhmät sekä Venäjän lainsäädäntö huomioiden.

Venäjän puolustusministeriö väittää saaneensa haltuun todisteita Ukrainan hyökkäyksestä separatistialueille

Kello 9.27: Venäjän puolustusministeriö väittää saaneensa ”salaisia asiakirjoja”, jotka osoittavat, että Kiova suunnitteli hyökkäystä Venäjän tukemia separatisteja vastaan Itä-Ukrainassa. Asiasta uutisoi Reuters ja BBC.

Reutersin mukaan se ei voinut itsenäisesti tarkistaa asiakirjoja, joka on kirjoitettu ukrainaksi ja jotka näyttävät kuvaavan taisteluvalmisteluja taktisiin sotilasyksikköihin.

Ministeri Kurvinen pitää tiedotustilaisuuden korkeakoulujen Venäjä-yhteistyön jäädyttämisestä

Kello 9.20: Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) pitää tänään kello 13.30 tiedotustilaisuuden korkeakoulujen ja tutkimuksen Venäjä-yhteistyön jäädyttämisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut suomalaisten korkeakoulujen tueksi kansalliset linjaukset korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyöstä Venäjän kanssa. Tilaisuudessa Kurvinen kertoo uusista linjauksista sekä ukrainalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden tukemiseen liittyvästä valmistelusta.

NYT: Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris matkustaa Puolaan

Kello 9.12: Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris aloittaa kolmipäiväisen matkan Puolaan ja Romaniaa keskiviikkona, kun Yhdysvallat ja sen Nato-liittolaiset etsivät keinoa auttaa Ukrainaa puolustautumaan joutumatta laajempaan sotaan Venäjää vastaan.

Naton jäsenet ovat jo torjuneet Ukrainan ylle asetettavan lentokieltoalueen. Harkinnassa on edelleen neuvostoaikaisten hävittäjien lähettäminen Ukrainaan, kuten maan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pyytänyt.

Valkoisen talon tiedotteen mukaan Harris aikoo vierailullaan keskustella Puolan ja Romanian johtajien kanssa ”turvallisuudesta sekä taloudellisesta ja humanitaarisesta avusta” Ukrainalle. Asiasta uutisoi The New York Times.

Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris 7. maaliskuuta.

Ukraina kieltää useiden viljelykasvien viennin

Kello 9.05: Ukrainan hallitus kielsi keskiviikkona useiden eri viljelykasvien viennin. Vientikielto koskee ruista, ohraa, tattaria ja hirssiä.

Lisäksi sokerin, suolan ja lihan vienti kielletään.

Kaikki vientikiellot ovat voimassa vuoden loppuun asti, uutistoimisto Reuters kertoo.

Ilmahyökkäyksistä varoittavat sireenit soivat Harkovassa ja Vinnytsjassa

Kello 8.56: Ilmahyökkäyksistä varoittavat sireenit ovat soineet jälleen Harkovassa ja Vinnytsjassa, kertoo Ukrainan paikallismedia.

Kaupunkien asukkaita pyydetään siirtymään lähimpään pommisuojaan.

Venäjän joukkojen eteneminen takkuaa Pohjois-Kiovassa

Kello 8.48: Venäjän joukot eivät ole onnistuneet tekemään merkittävää läpimurtoa Kiovan pohjoispuolella, ja Ukrainan joukot näyttävät onnistuvan ampumaan alas venäläisiä koneita, kerrotaan Iso-Birtannian puolustusministeriön viimeisimmässä taistelukenttätiedustelussa.

Puolustusministeriö sanoi Twitterissä, että taistelut Kiovan luoteisosissa jatkuvat, eivätkä Venäjän joukot onnistu saavuttamaan merkittäviä läpimurtoja.

Puolustusministeriö kuitenkin sanoi myös, että Harkova, Tšernihiv, Sumy ja Mariupol ovat edelleen venäläisten joukkojen ympäröiminä ja kärsivät edelleen Venäjän raskaasta pommituksesta. Asiasta uutisoi The Guardian.

Puolan tarjous lennättää hävittäjiä Ukrainaan Nato-tukikohdasta "ei ole kestävä", kertoo Yhdysvallat

Kello 8.26: Puolan tarjous viedä Mig-29-hävittäjiä Ukrainaan saksalaisen lentotukikohdan kautta "ei ole kestävä", kertoo Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedottaja.

Tiedottajan mukaan hävittäjien lennättäminen Yhdysvaltain ja Naton käyttämästä lentotukikohdasta "Venäjän haastamaan Ukrainan ilmatilaan aiheuttaa vakavia huolia koko Natolle".

Hävittäjien toimittaminen Nato-maista Ukrainaan on ollut arkaluontoinen asia, koska jotkut Natossa pelkäävät sen tekevän Natosta sodan osapuolen. Yhdysvallat on aiemmin ollut asian suhteen varovainen sanankäänteissään.

Britannian tiedustelupäivitys: Ukrainan ilmapuolustus todennäköisesti estänyt Venäjän ilmaherruuden

Kello 8.22: Britannian puolustuministeriön keskiviikkoaamuna julkaistun uusimman tiedustelupäivityksen mukaan Ukrainan ilmapuolustus on ollut viime aikoina "huomattavan menestyksekäs" Venäjän moderneja taistelukoneita vastaan ja todennäköisesti estänyt Venäjää saavuttamasta minkäänasteista ilmaherruutta.

Lisäksi tiedustelupäivityksessä sanotaan, että taistelut Kiovasta luoteeseen jatkuvat yhä, eivätkä Venäjän joukot ole saavuttaneet yhtään merkittävää edistysaskelta.

Harkova, Tšernihiv, Sumy ja Mariupol sen sijaan ovat edelleen Venäjän joukkojen saartamia. Kaupungit kärsivät Venäjän joukkojen jatkuvasta tykistötulesta.

Venäjän ja Ukrainan ulkoministerit tapaavat Turkissa torstaina

Kello 8.12: Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba tapaavat Turkissa, kertoo Venäjän ulkoministeriö. Kyseessä on ensimmäinen ulkoministerien tapaaminen sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.

Kokousta ehdotti Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu, joka oli ehdottanut sen järjestämistä kolmistaan hänen, Kuleban ja Lavrovin kanssa. Tapaaminen on tarkoitus järjestää Antalyassa.

Toistaiseksi on kerrottu, että kokous pidetään 10. maaliskuuta.

Venäjän ja Ukrainan väliset rauhanneuvottelut ovat toistaiseksi osoittautuneet haastaviksi, eikä konkreettista sopimusta ole vielä saatu. Asiasta uutisoi BBC.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa Venäjän aloittaman hyökkäyksen jälkeen.

USA:n tiedustelu: Putin on vihainen ja loukkaantunut, kun länsimaat eivät kunnioita häntä

Kello 8.10: Yhdysvaltojen tiedustelupäällikköjen mielestä Venäjän presidentti Vladimir Putin on "vihainen ja turhautunut" ja myös loukkaantunut, koska länsimaat eivät anna hänelle hänen kaipaamaansa kunnioitusta.

Tiedustelupäälliköt antoivat arvionsa Putinista globaaleja uhkia käsitelleessä Yhdysvaltojen kongressin kuulemisessa tiistaina. Arvioista ja kommenteista kertovat uutistoimistot Reuters ja AFP ja useat yhdysvaltalaisviestimet.

Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelun CIA:n päällikön William Burnsin mukaan Putin odotti valtaavansa Ukrainan pääkaupungin Kiovan kahdessa päivässä.

Keskiviikkona alkoi jo sodan 14. päivä.

"Luulen, että Putin on vihainen ja turhautunut juuri nyt. Hän aikoo luultavasti panna entistä enemmän peliin ja yrittää siten murskata Ukrainan armeijan välittämättä lainkaan siviiliuhreista", Burns sanoi.

Bursin mukaan Putin on jo vuosia vellonut "räjähtävässä yhdistelmässä valittamista ja kunnianhimoa". Ukrainan laajamittainen valloitus on Burnsin arvion mukaan Putinille "syvän henkilökohtainen vakaumus".

Putin on Burnsin mukaan nyt valtavan paineen alla, ja samalla hänen neuvonantajarinkinsä on pienentynyt jatkuvasti.

Putinin hallinnossa hänen arviointikykynsä ja päätösten kyseenalaistaminen "ei ole osoittautunut uraa edistäväksi toimintatavaksi", Burns sanoi.

Putin on saanut ympäri maailmaa osakseen lähinnä halveksuntaa hyökkäyssodan aloittamisesta, ja länsimaat sekä muun muassa Japani ja Etelä-Korea ovat asettaneet todella ankaria pakotteita Venäjälle. Putin on nyt eristäytyneempi maailmasta kuin koskaan. Yhdysvaltojen tiedustelupäällikköjen mukaan tämä todennäköisesti lisää Putinin arvaamattomuutta.

Yhdysvaltojen puolustusministeriön puolustustiedustelupalvelun johtaja, kenraaliluutnantti Scott Berrier huomautti kuulemisessa, että Putinin hallinto on keskittynyt erityisesti taktisten ydinaseiden modernisointiin.

"Uskon, että hän luulee niiden antavan hänelle epäsymmetrisen edun."

Venäjä ilmoitti uudesta tulitauosta evakuointia varten

Kello 7.36: Venäjän valtion tiedotusvälineiden mukaan Moskova on ilmoittanut uudesta humanitaarisesta tulitauosta, jotta hyökkäyksen kohteena olevien kaupunkien siviilit voisivat paeta. Asiasta uutisoi BBC.

Kiovaan, Tšerniheviin, Sumyyn, Harkovaan ja Mariupoliin päin avataan jälleen evakuointikäytävät kello 10 paikallista aikaa. Tämä on kolmas kerta, kun Moskova on ilmoittanut tulitauosta. Niistä suurin osa on epäonnistunut.

Eilinen Sumyn evakuointi oli tiettävästi ensimmäinen onnistunut joukkoevakuointi.

Ukrainan presidentin kanslia: 5 000 ihmistä evakuoitu Sumyn kaupungista

Kello 7.20: Noin 5 000 ihmistä evakuoitiin Cumyn kaupungista Koillis-Ukrainasta tiistaina, kertoo Ukrainan presidentin kanslian apulaisjohtaja Kirill Timošenko.

Timošenko ilmoitti asiasta Telegram-kanavallaan. Hän julkaisi myös videon, joka näyttää ihmisten poistuvan evakuoinnin aikana.

Asiasta uutisoi CNN, joka ei kuitenkaan pystynyt itsenäisesti varmistamaan Timošenkon evakuointitilastoja.

Sumyssa on olut viime päivinä raskaita hyökkäyksiä, ja se on melkein erillään muusta maasta. Noin 21 ihmisen kerrottiin kuolleen kaupungissa maanantai-iltana tehdyssä ilmaiskussa.

Evakuointi tapahtui tiistaina, kun siviilit pakenivat henkilöautoilla ja linja-autoilla Poltavaan, noin 100 kilometrin päähän Keski-Ukrainaan.

Evakuointeja jatketaan kaupungista keskiviikkona kello 9 alkaen.

Sumyn kaupunki on kärsinyt raskaista pommituksista viime päivien aikana. Kuva on otettu 8. maaliskuuta.

Moldovan öljytankkeri palaa Mustallamerellä edelleen

Kello 7.21: Moldovan öljytankkeri ”Millenial Spirit” savuttaa edelleen Mustallamerellä. Tankkeriin osui oletettavasti Venäjän armeijan ohjusisku lähes kaksi viikkoa sitten. Asiasta uutisoi CNN.

Planet Labs PBC kertoi keränneensä tiistaina uuden satelliittikuvan, jossa tankkerista näyttää tulevan suuri musta savupilvi. Tankkeri kelluu noin 32 kilometrin päässä Ukrainan Odessan kaupungista.

Ukrainan puolustuministeriön mukaan aluksella oli 600 tonnia polttoöljyä ja dieseliä, kun siihen osui venäläinen ohjus. Ministeriön mukaan kaksi miehistön jäsentä loukkaantui vakavasti iskussa.

Aamusireenit ovat soineet useissa Ukrainan kaupungeissa

Kello 7.15: Ilmahyökkäyksistä varoittavat sireenit ovat soineet aamulla Kiovassa, Tšernihivissä, Lubnyssa, Pultavassa ja Vasylkivissa, kertovat ukrainalaiset paikallismediat.

Hälytykset varoittavat ilmaiskujen mahdollisesta vaarasta ja kehottavat kaupunkien asukkaita hakemaan suojaa bunkkereista, jos he eivät sitä vielä ole tehneet. Asiasta kertoo muun muassa BBC.

YK: Vähintään 1 207 siviiliä kuollut tai loukkaantunut Ukrainan sodassa

Kello 6.41: Ukrainan sodassa on YK:n mukaan kuollut vähintään 406 siviiliä ja ainakin 801 loukkaantunut.

Oikeat luvut ovat kuitenkin YK:n mukaan todennäköisesti paljon korkeampia, sillä jatkuvat taistelut ovat hankaloittaneet tietojenkeräämistä useilla eri alueilla Ukrainassa.

Suurin osa siviiliuhreista johtuu venäläisten tekemistä ilmaiskuista ja räjähtävien aseiden, kuten raskaan tykistön ja raketinheittimien käytöstä. Iskujen seurauksena sadat asuinrakennukset ovat tuhoutuneet tai vahingoittuneet eri puolilla maata, mukaan lukien Harkovassa, Mariupolissa, Kiovassa, Tšernihivissä ja Hersonissa.

YK on huolissaan myös lukuisista raporteista, joiden mukaan toimittajia vastaan on hyökätty. Viikko sitten tiistaina yksi toimittaja kuoli Kiovan televisiotornia vastaan tehdyssä iskussa, minkä lisäksi CNNTürk-televisiokanava on kertonut, että sen käyttämä auto on joutunut tulituksen kohteeksi.

Huolta herättää YK:n mukaan myös Ukrainan puolella olevien ihmisten perusteettomat pidätykset Itä-Ukrainan alueilla, jotka ovat joutuneet aseistettujen joukkojen valtaan. Myös Ukrainan hallituksen vallassa olevilla alueilla raportoidut Venäjä-mielisten ihmisten pidätykset ovat YK:n mukaan huolestuttavia.

Venäjällä puolestaan on YK:n mukaan pidätetty mielivaltaisesti noin 12 700 ihmistä sodanvastaisissa mielenosoituksissa.

Ukrainan asevoimat: Venäjän hyökkäys on hidastunut

Kello 6.40: Venäjän hyökkäys on hidastunut viimeisten 24 tunnin aikana, kertoo Ukrainan asevoimat.

Perinteisessä tilannepäivityksessään Ukrainan asevoimat kertoo myös, että Venäjän joukot ovat ”turvautuneet siviili-infrastruktuuriin kohdistuviin ohjusiskuihin ja pommituksiin”. Venäläiset ovat myös pyrkineet saartamaan ja valloittamaan Kiovan, Sumyn, Harkovan, Mariupolin, Tšernihivin ja Mykolajivin kaupungit.

Lisäksi venäläisjoukot pyrkivät ukrainalaisten mukaan luomaan maayhteyden Venäjän ja Krimin niemimaan välille.

Ukrainan asevoimien väitteitä ei ole pystytty kaikilta osin varmistamaan riippumattomista lähteistä.

Yhdysvallat lähettää kaksi Patriot-ohjustorjuntajärjestelmää Puolaan

Kello 6.39: Yhdysvallat aikoo lähettää kaksi Patrio-ohjustorjuntajärjestelmää Puolaan, The New York Times kertoo.

Päätöksen taustalla on lehden mukaan kasvava pelko, että venäläiset ohjukset voivat vahingossa tai tarkoituksessa lentää Puolaan. Puolaan on saapunut satojatuhansia pakolaisia Ukrainasta, minkä lisäksi maa on tärkeä solmukohta länsimaiden Ukrainalle lähettämän avun saamisessa perille.

Yhdysvallat on lähettänyt yhteensä noin 10 000 sotilasta Puolaan, minkä tarkoituksena on vahvistaa sotilasliitto Naton itäistä sivustaa.

Sota Ukrainassa puhuttaa Mieli ry:n kriisipuhelimessa – järkyttää kaikenikäisten perusturvallisuutta

Kello 6.38: Sota Ukrainassa puhuttaa kriisipuhelimessa ja järkyttää kaikenikäisten perusturvallisuutta, kertoo Mieli Suomen Mielenterveys ry tiedotteessaan.

Mieli ry:n Kriisipuhelimessa on käyty tähän mennessä yli 400 keskustelua, joissa soiton syy on ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Eniten soittoja tuli hyökkäyksen jälkeisenä perjantaina.

Soittajat ovat ilmaisseet huolta muun muassa sodan leviämisestä Suomeen, minkä lisäksi pelkoa ovat herättäneet uhat maailmansodasta ja ydinsodasta.

Tiedotteen mukaan Venäjän sota Ukrainassa ja sen tuoma ahdistus on heikentänyt toimintakykyä tai pahentanut mielenterveyden ongelmia. Osalla ahdistus on johtanut myös sairauslomiin.

Venäjältä on poistunut Suomen kautta Ukrainan sodan aikana jo tuhansia ihmisiä

Kello 6.37: Venäjältä on poistunut Suomen kautta Ukrainan sodan aikana jo tuhansia ihmisiä.

Pietarista Allegro-junilla Helsinkiin heitä saapuu päivittäin satoja, ja suuri osa jatkaa matkaansa lentokentälle.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhempi tutkija Jussi Lassila näkee, että tämä on osa suurempaa muuttoliikettä, jossa erityisesti koulutettu keskiluokka haluaa lähteä pois Venäjältä. Lähdön syynä ovat usein maan poliittinen ja taloudellinen tilanne, joita sota on edelleen heikentänyt.

Nord Stream 2 -kaasuputki on "kuollut", arvioi yhdysvaltalaisvirkamies

6.36: Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vuoksi keskeytetty kiistelty Nord Stream 2 -kaasuputkiprojekti on "kuollut", arvioi Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja Victoria Nuland.

Nulandin mukaan kaasuputki on vain pala metallia meren pohjassa, eikä hän usko, että sitä enää elvytetään. Itämeren pohjassa Venäjältä Saksaan kulkevan putken kohtaloksi koituivat länsimaiden Venäjälle Ukrainan sodan vuoksi asettamat pakotteet.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi tiistaina, että Yhdysvallat kieltää öljyn, kaasun ja energian tuonnin Venäjältä. Lisäksi ainakin EU ja Britannia aikovat vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta.

Eduskunnassa on tänään ylimääräinen kyselytunti ajankohtaisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta

Kello 6.35: Eduskunnassa järjestetään ylimääräinen kyselytunti ajankohtaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta tänään kello 14. Eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan mukaan kyselytunti kestää puoli tuntia.

Ajatus ylimääräisestä kyselytunnista on puhemies Matti Vanhasen (kesk.), ja se pohjautuu tarpeelle keskustella Ukrainaan liittyvistä kysymyksistä erillisessä keskustelussa.

Paikalla ovat näillä näkymin lähes kaikki ministerit, mukaan lukien pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ei osallistu, koska on työvierailulla Yhdysvalloissa.

Yhdysvallat: Venäjän asevoimat menettänyt 8–10 prosenttia hyökkäyksessä käyttämästään kalustosta

Kello 6.34: Yhdysvaltain arvion mukaan Venäjän asevoimat on menettänyt jo 8–10 prosenttia Ukrainaan hyökkäämiseksi käyttämästään kalustosta. Arviosta on kertonut uutiskanava CNN:n mukaan viimeisimpiä tiedustelutietoja tunteva virkamies.

Venäjä on menettänyt muun muassa panssarivaunuja, ilma-aluksia ja tykistöä. Tuore arvio on lähestulkoon kaksinkertainen niihin menetyksiin nähden, joista CNN kertoi viime viikolla. Tuolloin Venäjän arvioitiin menettäneen 3–5 prosenttia käyttämästään sotilaskalustosta.

Virkamiehen mukaan Yhdysvallat arvioi Ukrainan armeijan menettäneen vastaavanlaisen osuuden omasta kalustostaan.

McDonald's, Starbucks ja Coca-Cola keskeyttävät toimintansa Venäjällä

Kello 6.34: Hampurilaisketju McDonald's, kahvilaketju Starbucks ja virvoitusjuomayhtiö Coca-Cola ilmoittavat keskeyttävänsä toimintansa Venäjällä toistaiseksi. Amerikkalaisyhtiöitä on painostettu jo jonkin aikaa toiminnan keskeyttämiseen Ukrainan sodan vuoksi.

McDonald'silla on Venäjällä 850 hampurilaisravintolaa, ja ne työllistävät noin 62 000 ihmistä. McDonald's avasi ensimmäisen ravintolansa Neuvostoliitossa vuonna 1990, millä oli tuolloin suuri symboliarvo maan avautuessa länteen päin.

Starbucksilla puolestaan on oman ilmoituksensa mukaan Venäjällä 130 kahvilaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut