Zelenskyi väläytti Nato-jäsenyyden tavoittelusta luopumista, evakuointeja saatiin vihdoin tehtyä, suurmaat tekivät päätöksiä öljystä – Näin päivä 13 eteni Ukrainassa

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa hetki hetkeltä tiistaina 8. maaliskuuta 2022.

Pakolaisia saapui lautalla Romanian rajalle Ukrainasta tiistaina 8. maaliskuuta 2022.

8.3. 6:06 | Päivitetty 8.3. 22:56

Aamulehti

Yhdysvallat ilmoitti tiistaina lopettavansa öljyn ja kaasun tuonnin Venäjältä. Myös Britannia ilmoitti lopettavansa öljyn tuonnin Venäjältä ja Saksa vaatii Opec-maita lisäämään öljyntuotantoaan.

Väliaikainen tulitauko on tiistain aikana suurimmaksi osaksi pitänyt Ukrainan Sumyssa niin, että siviilejä on saatu evakuoitua alueelta pois. Ukrainan ulkoministeriön mukaan Venäjä on tosin rikkonut evakuointien järjestämiseksi sovittua tulitaukoa Mariupolissa.

Kaikki Venäjän hyökkäystä Ukrainassa käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota.

8.3.

Starbucks keskeyttää toimintansa Venäjällä

Kello 22:56: Kahvilaketju Starbucks keskeyttää toimintansa Venäjällä toistaiseksi.

Starbucksilla on Venäjällä 130 kahvilaa.

Venäjän lupaama tulitauko alkaa yhdeksältä Ukrainan aikaa

Kello 22.50: Venäjä ilmoitti, että keskiviikkoaamun tulitauko alkaa yhdeksältä Ukrainan aikaa, uutisoi CNN.

Venäjä on valmis tarjoamaan evakuointikäytäviä Kiovasta, Sumysta, Mariupolista, Tšernihivista, Harkovasta ja mahdollisesti myös muista Ukrainan kanssa sovituista kaupungeista.

Venäjä vaatii, että evakuointien aikana Ukrainaan säilyy katkeamaton kommunikointikanava. Venäjä ehdottaa myös, että Ukraina ilmoittaisi maaperällään toimiville suurlähetystöille ja kansainvälisille organisaatioille tulitauon alkamisesta ja evakuointikäytävien tarjoamisesta.

Venäjä tarjoaa evakuointi­käytäviä Venäjälle joko suoraan tai Valko-Venäjän kautta

Kello 22.29: Venäjä tarjoaa useiden ukrainalaisten kaupunkien asukkaille evakuointi­käytäviä Venäjälle joko suoraan tai Valko-Venäjän kautta. Asiasta kertoo Venäjän valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti.

Samalla Venäjä lupaa aloittaa evakuointien vauhdittamiseksi tulitauon keskiviikkona kello 10 Moskovan aikaa eli yhdeksältä aamulla Suomen ja Ukrainan aikaa.

Ukrainan kommentteja tarjoukseen ei heti ollut käytettävissä, eikä tarjouksen luotettavuudesta ollut takeita.

”Ukrainan sota voi laukaista laajemman konfliktin Euroopassa”

Kello 22.06: Nyt meneillään oleva laajamittainen Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi hyvin todennäköisesti laukaista laajemman konfliktin Euroopassa, kirjoittaa amerikkalaisen ajatuspajan Council on Foreign Relationsin (CFR) jäsen Thomas Graham ajatuspajan verkkosivuilla.

Grahamin mukaan Yhdysvallat keskittyy ensisijaisesti siihen, että Venäjälle aiheutuvia pakotteista mahdollisimman suuret kustannukset ja vakuuttamaan Nato-liittolaisiaan ​​Venäjän naapurimaiden yhteisestä puolustuksesta. ”Vähemmän huomiota on kiinnitetty sodan hillitsemiseen Ukrainaa vastaan ​​ja sen eskaloitumisen estämiseen laajemmaksi eurooppalaiseksi konfliktiksi”, Graham kirjoittaa ja sanoo panosten olevan valtavat. Hänen mukaansa laajemman eurooppalaisen konfliktin heijastusvaikutukset leviäisivät ympäri maailmaa.

Grahamin mukaan sodan eskaloituminen testaisi muun muassa kansainvälisen rahoitusjärjestelmän, globaalin energiamarkkinan, asevalvontajärjestelmien ja globaalien instituutioiden kestävyyttä yhä väkivaltaisemman suurvaltakilpailun edessä. ”Mikään maailman alue ei säästyisi”, Graham analysoi.

Puolan ulkoministeriö: Puola lähettää hävittäjiä Yhdysvalloille

Kello 22.01: Puolan ulkoministeriö kertoo sivuillaan, että Puola on valmis lähettämään MiG-29-hävittäjiä Ramsteinin tukikohtaan Saksaan ja luovuttamaan ne Amerikan Yhdysvaltain hallitukselle. Puola pyytää myös Yhdysvaltoja tarjoamaan käytettyä lentokalustoa Ukrainalle. Puolan hallitus pyytää myös muita Naton liittolaisia ​​toimimaan samoin.

Puolan ulkoministeriö ei avaa sivuillaan hanketta tämän enempää.

Ukrainan lentäjät ovat tottuneet lentämään neuvostoaikaisilla MIG-hävittäjillä.

Lehtiväite: Puola toimittaa hävittäjiä Yhdysvalloille

Kello 21.56: The Kiev Independent -uutissivusto kertoo, että Puola toimittaa Yhdysvalloille korvauksetta varastostaan MIG-29 -hävittäjiä. Ne lentävät Yhdysvaltain Ramsteinin tukikohtaan Saksaan. Puolaa vetoaa myös muihin Nato-jäseniin, jotta ne lahjoittaisivat varastostaan käytettyjä MIG-hävittäjiä. Kyseessä on sivuston mukaan ensimmäinen askel sitä kohti, että näitä neuvostovalmisteisia hävittäjiä saadaan Ukrainan käyttöön.

Uutissivuston mukaan Puolan luovutettua koneet Yhdysvalloille ne toimitetaan Ukrainalle.

Ukraina voi luopua Nato-jäsenyyden tavoittelemisesta

Kello 21.53: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on antanut ymmärtää, ettei enää tavoittelisi Ukrainalle sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Zelenskyi puhui asiasta ABC Newsin haastattelussa maanantaina. Hän sanoi ymmärtäneensä, ettei Nato ole valmistautunut hyväksymään Ukrainaa, eikä hän halua "rukoilla polvillaan" jäsenyydestä.

Ukrainan pyrkimys Naton jäseneksi ja Naton itälaajentuminen ovat olleet Venäjän ilmoittamia syitä hyökätä Ukrainaan.

Zelenskyi sanoi myös olevansa avoin "kompromisseihin" liittyen Itä-Ukrainan separatistialueiden Donetskin ja Luhanskin statusten ratkaisemiseksi. Venäjä haluaa Ukrainan tunnustavan alueiden itsenäisyyden.

–  Näitä näennäistasavaltoja ei ole tunnustanut kukaan muu kuin Venäjä. Mutta me voimme keskustella ja löytää kompromissin siitä, kuinka nämä alueet voivat jatkaa olemassaoloaan, Zelenskyi sanoi haastattelussa AFP:n mukaan.

Puolustusministeri Kaikkonen vieraili Yhdysvaltain ilmavoimien tukikohdassa

Kello 21.39: Suomen Yhdysvaltain suurlähetystö twiittaa puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) vierailleen Yhdysvaltain ilmavoimien tukikohdassa Eglinissä, Floridassa vierailullaan Yhdysvalloissa. ”Suomen hanke F/A-18-laivaston korvaamiseksi F-35A:lla etenee suunnitellusti”, twiitissä kerrotaan.

Venäjä lupaa tulitaukoa Ukrainaan keskiviikoksi

Kello 21.33: Venäjä aloittaa huomisaamuna kello 10 tulitauon Ukrainassa ja on valmis avaamaan myös humanitaarisia käytäviä, kertovat venäläiset uutistoimistot. Puolustusministeriön mukaan myös humanitaarisia käytäviä voidaan avata.

Venäjä tarjoaa useiden ukrainalaisten kaupunkien asukkaille evakuointikäytäviä Venäjälle joko suoraan tai Valko-Venäjän kautta. Samalla Venäjä lupaa aloittaa evakuointien vauhdittamiseksi tulitauon keskiviikkona kello 10 Moskovan aikaa eli yhdeksältä aamulla Suomen ja Ukrainan aikaa.

Asiasta kertoo Venäjän valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti viitaten ”hallintojenvälisen humanitaarisen reagoinnin koordinointiesikunnan” päätökseen. Uutistoimisto julkaisi tarjouksen yhdeksän jälkeen illalla Suomen aikaa.

Ukrainan suhtautumisesta tarjoukseen ei ole tietoa.

Venäjän hallitus on ryhtynyt estämään hamstrausta kaupoissa

Kello 21.07: Venäjän viranomaiset ovat antaneet suurille vähittäiskauppaketjuille luvan rajoittaa useiden "yhteiskunnallisesti tärkeiden tavaroiden", kuten peruselintarvikkeiden, myyntiä, uutisoi Wall Street Journal.

Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön mukaan hamstraamista on kirjattu useilla alueilla. Tiettyjä tavaroita on ostettu kerralla "selvästi suurempia määriä kuin on tarpeen yksityiseen kulutukseen (jopa useita tonneja) myöhempää jälleenmyyntiä varten", ministeriö sanoi. Ministeriö ei tarkoin täsmentänyt tuotteita joille asetetaan rajoituksia.

Ukrainalaisyritys lähetti hätäapupyynnön Puolustusvoimien yhteistyökumppaneille Suomeen

Kello 20.49: Kolme Tampereen seudullakin toimivaa yritystä ja puolustusvoimien yhteistyökumppania, Millog, Insta ja Patria ovat yhdessä lähettäneet Ukrainaan ensiapu- ja sairaalatarvikkeita noin 100 000 euron arvosta.

Millogin viestintäpäällikkö Marja Takalo kertoo, että yritykset saivat hätäapupyynnön pitkäaikaiselta yhteistyökumppaniltaan, Ukrainan valtion omistamalta yhtiöltä. Turvallisuussyistä yhtiön nimeä ei kerrota julkisuuteen.

Kyse on hätäavusta eli yritykset antoivat tarvikkeet Ukrainaan korvauksetta.

Lue lisää: Ukrainalaisyritys lähetti hätäapupyynnön puolustusvoimien yhteistyökumppaneille Suomeen – ensiapu- ja sairaalatarvikkeita 100 000 eurolla Ukrainaan

Sumyn kaupungista evakuoitiin tiistaina lähes 3 500 ihmistä

Kello 20.44: Sumyn kaupungista evakuoitiin tiistaina aikana lähes 3 500 ihmistä, sanoi Sumyn alueen kuvernööri Dmytro Zhyvytskyi televisiohaastattelussa. Evakuointia varten oli sovittu tilapäisestä tulitauosta, ja se piti "suurimmaksi osaksi". Tulitauko kuitenkin rikkoutui, kun yhden tarkastuspisteen lähellä ammuttiin.

Kuvernöörin mukaan evakuoiduista noin 1700 oli ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka opiskelivat yliopistossa Sumyssä.

Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters.

Venäläisten saartama Sumyn kaupunki sijaitsee Koillis-Ukrainassa.

Ukrainalaiset pakolaiset lepäsivät väliaikaisiksi majoitustiloiksi muutetun koulun urheiluhallissa Przemyslissä, Puolassa tiistaina.

Interfax: Venäjä aikoo rajoittaa tiettyjen tuotteiden vientiä ja tuontia

Kello 20.44: Venäjä aikoo rajoittaa tiettyjen tuotteiden ja raaka-aineiden vientiä ja tuontia. Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti tiistaina asetuksen, joka mahdollistaa rajoittamisen.

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters nojautuen venäläisen uutistoimisto Interfaxin tietoihin. Interfax ei täsmentänyt, mistä tuotteista ja raaka-aineista on kyse.

Rajoittamisen syy on "Venäjän turvallisuuden varmistaminen".

Päivittäistavarajätti Unilever lopettaa Venäjän-vientinsä ja -tuontinsa

Kello 20.31: Päivittäistavarajätti Unilever lopettaa kaikki Venäjän-vientinsä ja -tuontinsa, kertoo uutistoimisto Reuters. Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Reutersin mukaan kyseessä on ensimmäinen suuri ruokayritys, joka on tehnyt tällaisen päätöksen.

Unilever ilmoitti lisäksi, ettei se aio enää investoida enempää Venäjälle ja että se lopettaa siellä myös kaiken mainontansa. Yritys aikoo jatkaa Venäjällä valmistettujen välttämättömien elintarvikkeiden ja hygieniatuotteiden toimittamista maan asukkaille, mutta ei aio tehdä sillä voittoa.

Unilever on brittiläinen konserni ja yksi maailman suurimmista päivittäistavarayrityksistä. Sen Suomessa myytäviä tuotemerkkejä ovat esimerkiksi hygieniatuotteista Axe, Dove ja Pepsodent, elintarvikkeista Knorr, Turun sinappi, Ingman ja Lipton sekä kodinhoitotuotteista Bio Luvil ja Omo.

Ruotsin pääministeri: Ruotsin hakeminen Naton jäseneksi horjuttaisi Euroopan turvallisuustilannetta

Kello 20.30: Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin mukaan Ruotsin hakeminen Naton jäseneksi nyt horjuttaisi nykyistä turvallisuustilannetta Euroopassa, kertoo uutistoimisto Reuters.

"Jos Ruotsi nykyisessä tilanteessa päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, se horjuttaisi tätä aluetta ja loisi jännitteitä", Andersson sanoi tiistaina.

Hän sanoi myös, että Ruotsi seuraa Suomessa käytävää Nato-keskustelua tiiviisti.

Anderson ja pääministeri Sanna Marin ovat lähettäneet Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Charles Michelille kirjeen, jossa painotetaan EU:n roolia turvallisuuden takaajana. Asiasta kerrottiin valtioneuvoston tiedotteessa tiistaina.

Kirjeessä painotetaan, että EU:n solidaarisuus ja sitoutuminen keskinäisen avunannon lausekkeeseen (artikla 42.7) korostuu entisestään muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Tämä artikla velvoittaa EU:n jäsenmaita auttamaan kaikin käytettävissään olevin keinoin toista jäsenmaata, joka on joutunut alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Lisäksi kirjeessä korostetaan sitä, että EU-johtajien tulee olla hyvin yhtenäisiä ja selkeitä sen suhteen, että EU on jäsenilleen myös turvallisuusyhteisö.

Britannian parlamentti osoitti seisaaltaan suosiota Zelenskyin puheelle

Pysäytyskuva videolta Britannian parlamentista, jossa Ukrainan presidentin puhe sai raikuvat aplodit.

Kello 20.14: Britannian parlamentti osoitti tiistaina seisaaltaan suosiota Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille. Videolinkin välityksellä puhunut presidentti siteerasi puheessaan muun muassa kirjailija William Shakespearea ja Britannian toisen maailmasodan aikaista pääministeriä Winston Churchillia.

Zelenskyi vertasi Ukrainan taistelua Venäjää vastaan brittien taisteluun natseja vastaan toisen maailmansodan aikana.

–  Tekään ette halunneet menettää maatanne, kun natsit halusivat ottaa sen. Ja teidän oli taisteltava Britannian puolesta, presidentti sanoi BBC:n mukaan

Zelenskyi totesi Shakespearea lainaten, että Ukraina oli vastannut kysymykseen ollako vai eikö olla niin, että se oli päättänyt jatkaa olemassaoloaan. Samalla hän toisti vaatimuksensa siitä, että Ukrainan ylle olisi saatava lentokieltoalue.

Zelenskyin mukaan pommituksissa on kuollut jo yli 15 lasta, "jotka olisivat voineet jäädä henkiin".

McDonald’s sulkee väliaikaisesti ravintolansa Venäjällä

Kello 20:06: Pikaruokaketju McDonald's sulkee väliaikaisesti hampurilaisravintolansa ja lopettaa toimintansa Venäjällä, kertoo uutistoimisto Reuters. Ketjulla on Venäjällä 850 ravintolaa.

Syy sulkemiselle on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

"Me emme voi olla huomioimatta tarpeettomasti aiheutettua kärsimystä, joka Ukrainassa tapahtuu", ketjun tiedotteessa sanotaan.

Nokian Renkaat jatkaa yhä tuotantoaan Venäjällä, tiedottaa raaka-aineiden toimitusten ja kuljetusten vaikeutuneen

Kello 19.46: Nokian Renkaiden Venäjän toimintaa haittaavat nyt pidentyneet raaka-aineiden toimitusajat sekä puute kuljetuskapasiteetista. Nokian Renkailla on Pietarin lähellä Seuloskoissa tehdas, jossa valmistetaan 80 prosenttia yhtiön henkilöauton renkaista. Tehdas jatkaa toimintaansa, joskin yhtiö on jo viime kesänä päättänyt Venäjän tehtaan pieniksi käyneiden tilojen vuoksi siirtää osan tuotannostaan Suomeen ja Yhdysvaltoihin.

”Osa asiakkaistamme ja toimittajistamme Venäjällä joutuu vaihtamaan pakotteiden vuoksi pankkiaan. Rajat ylittävissä asioissa on viiveitä, koska valuuttakauppa ei toimi normaalisti”, yhtiö tiedottaa.

Nokian Renkaat kertoo tiistaina tiedotteessaan kriisinhallintatiiminsä kokoontuvan päivittäin ja yhtiön valmistautuvan erilaisiin skenaarioihin. Yhtiö tiedottaa aktivoineensa valmiussuunnitelmansa lieventääkseen liiketoimintaansa kohdistuvia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia.

Nokian Renkaat kertoo lahjoittaneensa 100 000 euroa YK:n lastenrahastolle Unicefille lasten auttamiseksi Ukrainassa. Yhtiöllä on 20 työntekijää Ukrainassa.

Nokian Renkaat tiedotti 28. helmikuuta, että se peruu taloudellisen ohjeistuksensa tälle vuodelle eikä anna uutta ohjeistusta. Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Jukka Moisio sanoi tuolloin Aamulehdelle tämän johtuvan muun muassa pakotteisiin ja ruplaan liittyvistä epävarmuuksista. Vielä helmikuun alkupuolella yhtiö arvioi liikevaihtonsa ja liikevoittonsa kasvavan tänä vuonna.

Ukrainan sota, Venäjään kohdistetut pakotteet ja ruplan syöksy ovat tuntuvasti sulattaneet Nokian Renkaiden osakkeen arvoa.

Lue lisää: Nokian Renkaiden osakkeen arvo sulaa ruplan syöksyn ja Venäjän pakotteiden vuoksi – yhtiö perui ennusteensa liikevoiton kasvusta

Britanniakin ilmoittaa lopettavansa öljyn tuonnin Venäjältä

Kello 18.50: Britannia ilmoittaa lopettavansa öljyn tuonnin Venäjältä tämän vuoden loppuun mennessä. Elinkeino- ja teollisuusministeri Kwasi Kwartengin mukaan Venäjän tuonnin osuus on 8 prosenttia Britannian kysynnästä.

EU-komissio haluaa kaasuvarastot täyteen syksyisin

Kello 18.46: EU-komissio haluaisi leikata venäläisen kaasun tuontia kahdella kolmasosalla tämän vuoden loppuun mennessä.

Se haluaisi velvoittaa EU:n alueella toimivia maanalaisia kaasuvarastoja täyttämään varastonsa vähintään 90-prosenttisesti joka lämmityskauden alkuun mennessä. Lämmityskausi alkaa lokakuun alussa.

Komissio aikoo esitellä asiasta lainsäädäntöehdotuksen ensi kuussa.

Kaasuvarastoille määrättävä vähimmäistaso on yksi toimista, joilla komissio pyrkii parantamaan EU:n energiatilannetta.

Yhdysvallat kieltää öljyn ja kaasun tuonnin Venäjältä

Kello 18.45: Yhdysvallat kieltää öljyn ja kaasun tuonnin Venäjältä, ilmoitti presidentti Joe Biden tiedotustilaisuudessa tiistaina illalla Suomen aikaa.

Biden totesi, että hän ymmärtää, että kaikki Yhdysvaltojen liittolaiset eivät voi liittyä tuontikieltoon. Päätöstä tehtäessä on konsultoitu liittolaismaita.

Biden totesi, että pakotteella tulee olemaan hinta Yhdysvalloissa. Hän myönsi, että polttoainehinnat nousevat bensapumpuilla kiellon takia.

Lue lisää: Zelenskyi väläytti Nato-jäsenyyden tavoittelusta luopumista, evakuointeja saatiin vihdoin tehtyä, suurmaat tekivät päätöksiä öljystä – Näin päivä 13 eteni Ukrainassa

Kaupankäynti kryptovaluutoilla kasvaa Venäjällä

Kello 18.22: Ruplamääräisen Bitcoin-kaupankäynnin volyymi nousi lauantaina Venäjällä tämän vuoden korkeimmalle tasolle, kertoo uutismedia Bloomberg.

Bloombergin haastattelema kryptokauppayhtiön kehityspäällikkö Andrew Tu epäilee, että Venäjällä monet piensijoittajat haluavat nyt pakotteiden pelossa irtautua fiat-valuuttojen vaikutuksesta. Fiat-valuuttoja ovat hallintojen tukemat lailliset valuutat, kuten dollari, euro tai rupla.

Pentagon: Tuhansia venäläissotilaita kuollut Ukrainan sodassa

Kello 18.15: Ukrainan sodassa on kuollut jo arviolta 2 000–4 000 venäläissotilasta, arvioi Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon.

Arvion esitti edustajainhuoneen tiedustelukomitean kuulemisessa puolustusministeriön tiedustelujohtoon kuuluva kenraali Scott Berrier. Hän huomautti kuitenkin, että kyseessä on vain karkea arvio, joka on koostettu sekä tiedustelutiedoista että avoimien lähteiden materiaalista.

Saksa vaatii Opec-maita lisäämään öljyntuotantoaan

Kello 17.19: Saksan varaliittokansleri sekä talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck vaatii öljynviejämaiden järjestöä Opecia lisäämään öljyn tuotantoa, koska hinnat ovat nousseet rajusti Ukrainan sodan vuoksi.

Brent-raakaöljyn hinta on noussut yli viisi prosenttia, koska markkinat odottavat Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ilmoittavan pian Yhdysvaltojen lopettavan öljyntuonnin Venäjältä Ukrainan sodan vuoksi.

Fortumin tytäryhtiö tekee miljardin alaskirjauksen Nord Stream 2 -kaasuputkesta – Uusia pitkiä sopimuksia venäläisten kanssa ei solmita

Kello 16.58: Energiayhtiö Fortumin saksalainen tytäryhtiö Uniper tekee hieman vajaa miljardin euron alaskirjauksen rahoitusosuudestaan Nord Stream 2 -kaasuputkessa. Uniper on rahoittanut nyt jäihin pantua hanketta yhdessä muun muassa Shellin kanssa.

Uniper on viime vuoden lopulta lähtien valmistellut irrottautumista venäläisestä tytäryhtiöstään Uniprosta, mutta prosessi on toistaiseksi pantu jäihin. Yhtiö on listattu Moskovan pörssiin. Irrottautumista on määrä jatkaa niin pian kuin mahdollista. Uniper ei tee uusia investointeja Venäjälle eikä toistaiseksi siirrä varoja Venäjän-tytäryhtiöönsä.

Uniprolla on Venäjällä viisi voimalaitosta ja 4 300 työntekijää.

Nord Stream 2 -kaasuputken läntiset rahoittajat, ranskalainen Engie, itävaltalainen OMV, saksalainen Wintershall ja kansainvälinen Shell vetäytyvät hankkeesta.

Toimitusjohtaja Klaus-Dieter Maubach sanoi Uniperin tuomitsevan Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Yhtiö ei tee uusia pitkäaikaisia kaasuntoimitussopimuksia Venäjän kanssa. Saksaan tuodusta maakaasusta yli puolet tuli viime vuonna Venäjältä.

Uniper pyrkii varmistamaan, että sen hiilivoimaloita voidaan käyttää ilman venäläistä hiiltä ja päättänyt, ettei se jatka hiilentoimituksia Venäjältä.

Tuonti olemassa olevien sopimusten nimissä kuitenkin jatkuu, koska sillä on keskeinen rooli saksalaisissa kotitalouksissa ja teollisuudessa Euroopassa.

Noin 70 ukrainalaista tullut Tampereelle hätämajoitukseen

Kello 16.54: Tampereelle oli tiistaiaamuun mennessä saapunut noin 70 Venäjän hyökkäystä pakenevaa ukrainalaista, kertoo kaupungin psykososiaalisen tuen palveluiden palvelujohtaja Maritta Närhi. He ovat ovat hätämajoituksessa Kaupin vastaanottokeskuksessa.

Tampereelle tai Pirkanmaalle saapuneiden ukrainalaisten kokonaismäärää on mahdoton arvioida, sillä kaikki eivät hae apua. Useat yksityiset toimijat ovat hakeneet ukrainalaisia Pirkanmaalle muun muassa Puolan rajalta.

Närhen mukaan tilanne elää koko ajan. Suurin ryhmä ukrainalaisia saapui hätämajoitukseen tiistain vastaisena yönä. Sitä ennen kirjauksia oli tehty yksittäisistä henkilöistä.

Närhen mukaan vielä on vaikea avata sitä, minkälaista apua saapuneet tarvitsevat. Ensisijaisesti heidät on nyt saatu turvaan ja majoitukseen.

Kauppiin mahtuu 300– 400 ihmistä. Kaupungilla on valmius lisätä paikkoja muutamalla sadalla. Uusia hätämajoitukseen soveltuvia tiloja on jo tiedossa, mutta niiden avaamisesta päättää Maahanmuuttovirasto.

”Ruotsin sosiaalidemokraatit pitävät kiinni kielteisestä Nato-kannasta”

Kello 16.50: Ruotsin sosiaalidemokraattien johto pitää kiinni kielteisestä Nato-kannastaan, kertoi valtiovarainministeri Mikael Damberg ruotsalaismedialle myöhään maanantai-iltana.

Sosiaalidemokraattien johto keskusteli turvallisuustilanteesta maanantai-iltana. Mukana olivat muun muassa pääministeri Magdalena Andersson ja puolustusministeri Peter Hultqvist.

Kokouksen jälkeen medialle puhui valtiovarainministeri Damberg.

”Me emme ole tehneet uusia päätöksiä. Hallituksen turvallisuuspoliittinen linja ei ole muuttunut”, Damberg sanoi ruotsalaislehti Dagens Nyheterin mukaan.

Sosiaalidemokraattisessa puolueessa käydään nyt keskustelua Natosta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan on Ruotsin tehtävä Dambergin mukaan uusi turvallisuuspoliittinen analyysi. Hän ei kuitenkaan halunnut spekuloida, voisiko sosiaalidemokraattien kanta Nato-jäsenyyteen muuttua.

Ulkomaiset sijoitukset suomalaisissa pörssiyhtiöissä säilyneet ennallaan

Kello 16.45: Suomessa arvo-osuusjärjestelmää hallinnoivan Euroclearin tilastojen mukaan ulkomaiset sijoitukset suomalaisiin pörssiyhtiöihin ovat pysyneet viime viikkoina ennallaan.

Ulkomaalaiset sijoittajat omistivat perjantaina 18. helmikuuta pörssiyhtiöiden osakkeista 43,4 prosenttia. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta ja saman viikon perjantaina ulkomaisten sijoittajien omistusosuus osakkeista oli edelleen 43,4 prosenttia. Osuus oli ennallaan myös viime viikon perjantaina ja kuluvan viikon maanantaina.

“Suomeen kohdistuva maariski ei ole Venäjän hyökkäyksen takia kasvanut merkittävästi osakkeissa eikä joukkolainamarkkinoilla. Helsingin pörssissä on yksittäisiä suuria yhtiöitä, joiden liiketoimintaa hyökkäys saattaa vaikeuttaa paljon, mikä lienee syynä pörssin yleisindeksin laskuun enemmän kuin muualla Euroopassa”, sanoo finanssiyhtiö Nordean päästrategi Jan von Gerich.

Runsaasti kyselyjä Puolustusvoimiin: Suomalaiset haluavat tietää sodan ajan tehtävänsä

Kello 16.42: Puolustusvoimat saa tällä hetkellä paljon kyselyitä suomalaisilta, jotka haluavat tietää oman sodan ajan tehtävänsä.

”Kansalaisten yhteydenottoja aluetoimistoihin on erittäin paljon”, kertoo Helsingin Sanomille kapteeni Timo Miettinen maavoimien esikunnasta.

Asiaa ei erikseen tilastoida, mutta Miettisen mukaan voidaan puhua jopa ruuhkasta.

Myös Reserviläisliitto ja Reserviupseeriliitto ovat saaneet enemmän kyselyitä sodan ajan sijoituksista sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Saksassa ja Espanjassa aletaan tutkia, onko Venäjä rikkonut kansainvälistä oikeutta

Kello 16.39: Saksassa ja Espanjassa aletaan tutkia, ovatko Venäjän toimet Ukrainassa rikkoneet kansainvälistä oikeutta.

Espanjan yleinen syyttäjä ilmoitti tänään aloittaneensa tutkinnan mahdollisista "Venäjän Ukrainassa toteuttamista vakavista kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista". Viraston lausunnon mukaan tarkoituksena on määrittää Venäjän hyökkäyksen "rikollinen luonne".

Aiemmin tänään kerrottiin, että myös Saksan liittovaltion syyttäjä on avannut tutkinnan Venäjän joukkojen mahdollisista sotarikoksista Ukrainassa.

Yhdysvallat aikoo lopettaa öljyntuonnin Venäjältä, EU:kin suunnittelee kaasuntuonnin vähentämistä

Kello 16.36: Tiedot Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin aikeista lopettaa öljyntuonti Venäjältä ovat tarkentuneet. Bidenin kerrotaan ilmoittavan vielä tiistain kuluessa, että maa lopettaa öljyntuonnin Venäjältä, kertoo amerikkalaismedia. Presidentin on määrä ilmoittaa asiasta puheessaan illansuussa Suomen aikaa.

Valkoisen talon mukaan presidentti tulee puheessaan ilmoittamaan toimista, joilla "Venäjä pannaan vastuuseen sen provosoimattomasta ja perusteettomasta hyökkäyksestä Ukrainaan".

Myös EU aikoo vähentää riippuvuuttaan venäläisestä öljystä ja kaasusta. Euroopan komission uskotaan myöhemmin tänään ilmoittavan, että kaasutoimituksia vähennetään kahdella kolmanneksella tämän vuoden loppuun mennessä. Unioni asettaa samalla tavoitteekseen, että se olisi täysin riippumaton venäläisestä kaasusta, öljystä ja hiilestä vuoteen 2030 mennessä.

Venäjä toimittaa 40 prosenttia EU:n käyttämästä kaasusta. Erityisesti Italia, Saksa ja useat muut Keski-Euroopan maat ovat hyvin riippuvaisia venäläiskaasusta. Unionin käyttämästä öljystä neljännes tulee Venäjältä.

Venäjän valtapuolue ehdottaa Fazerin, Valion ja Pauligin toimintojen kansallistamista

Kello 16.01: Presidentti Vladimir Putinia tukeva Venäjän valtapuolue Yhtenäinen Venäjä ehdottaa, että maan pitäisi kansallistaa Venäjältä Ukrainan sodan takia vetäytyneiden yritysten toiminnot.

Puolueen yleisneuvoston sihteeri Andrei Turtshak viittaa puolueen verkkosivuilla maanantaina julkaistussa lausunnossa kolmeen suomalaiseen elintarvikealan yritykseen: Fazeriin, Valioon ja Pauligiin.

Suomalaisyhtiöt ovat ilmoittaneet lopettavansa liiketoimintonsa Venäjällä Ukrainan sodan ja Venäjää vastaan asetettujen talouspakotteiden takia.

”Kaikissa tapauksissa päätös on puhtaasti poliittinen. Sen hinta on suuri määrä venäläisiä työntekijöitä, jotka irtisanotaan yhdessä yössä”, Turtshak sanoo lausunnossa.

Puoluevirkailijan mukaan Venäjältä vetäytyvien toimintojen kansallistaminen suojelisi työpaikkoja sekä Venäjän tuotantopotentiaalia. Hänen mukaansa Venäjän täytyy ryhtyä koviin kostotoimiin.

”Tämä on äärimmäinen toimenpide, mutta emme suvaitse puukotuksia selkään”, Turtshak sanoo.

Yhdysvaltojen odotetaan ilmoittavan venäläisen öljyn tuontikiellosta

Kello 15.54: Yhdysvaltojen odotetaan ilmoittavan venäläisen öljyn tuontikiellosta, kertoo uutistoimisto Reuters. Senaattori Chris Coons sanoi uutiskanava CNN:n haastattelussa, että ilmoitus kiellosta annettaisiin tiistaina tai keskiviikkona.

Presidentti Joe Bidenin odotetaan ilmoittavan uusista pakotteista tänään tiistaina, Suomen aikaa alkuillasta.

Marin sanoo ajattelevansa naistenpäivänä Ukrainan naisia ja tyttöjä

Kello 15.47: Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo Twitterissä ajattelevansa tänä naistenpäivänä erityisesti Ukrainaa ja ukrainalaisia naisia ja tyttöjä. Hänen mukaansa Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaa tuskaa ja kärsimystä ei voi pukea sanoiksi.

Ukrainan Sumystä evakuoituja päässyt Pultavan alueelle

Kello 15.37: Ukrainan Sumyn evakuointiletkassa lähteneitä autoja on saapunut Pultavan alueelle, kertoo alueen sotilasjohtaja Dmytro Lunin Facebook-viestissä.

Sumyn alueellista sotilashallintoa johtava Dmytro Zhyvytsky kertoi Telegramissa, että matkalla oli havaittu venäläisjoukkojen tulitusta, mutta sitä ei suunnattu autoletkaan. Zhyvytskyn mukaan Sumyn humanitaarinen käytävä on nyt rauhallinen ja yhä käytössä, mutta lupausta turvallisesta reitistä hän ei uskalla antaa.

Kiovan lähellä sijaitsevasta Irpinin kaupungista on ukrainalaisviranomaisten mukaan evakuoitu lähes 3 000 ihmistä.

Suomen itärajalla häiriöitä gps-paikannuksessa –  haitannut lentoliikennettä

Kello 15.32: Suomen itärajalla on havaittu viime päivinä gps-paikannuksessa häiriöitä, jotka ovat vaikuttaneet jo lentoliikenteeseenkin, uutisoi Helsingin Sanomat.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom varoitti lentoyhtiöitä asiasta maanantaina niin sanotulla NOTAM-viestillä. Se on ilmailussa yleisesti käytetty pikaviesti kaikille alueella lentäville operaattoreille ja tulee sanoista Notice to airmen.

Siinä kerrottiin lyhyesti, että gps-signaalissa on häiriöitä Suomen lentoalueen itäosissa eli käytännössä koko Suomen itärajalla. Se johtaa kysymykseen, onko gps-häiriöiden takana Venäjä.

Tilanne on johtanut jo siihen, että liettualaisen lentoyhtiö Transaviabaltican kone ei ole kolmeen päivään päässyt lentämään vuoronsa mukaista lentoa Tallinnasta Savonlinnaan, koska kone on HS:n tietojen mukaan joutunut aina kääntymään Kouvolan paikkeilta takaisin Tallinnaan.

”Operaattori ei ole päässyt laskuun, koska se on kadottanut gps-signaalin, jolloin se on menettänyt myös navigointikelpoisuutensa”, Traficomin ilmailusta vastaava johtaja Jari Pöntinen sanoo.

Miksi gps-signaali on kadonnut, siihen ei ole vastausta.

Väliaikainen tulitauko on suurimmaksi osaksi pitänyt Sumyssa, evakuointeja saatu tehtyä

Kello 14.42: Sumyn alueella Koillis-Ukrainassa väliaikainen tulitauko on tiistaina pitänyt "suurimmaksi osaksi", kertoo Sumyn alueen kuvernööri Dmytro Zhyvytskyi. Tulitauon aikana on saatu evakuoitua kaupungista siviilejä, mukaan lukien 1 000 ulkomaista opiskelijaa, Zhyvytsky sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Naton pääsihteeri Stoltenberg: Meidän täytyy varmistaa, ettei sota leviä Ukrainan ulkopuolelle

14.42: Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on puhunut tiistaisessa tiedotustilaisuudessa siitä, että sotaa ei pidä päästä leviämään Ukrainan ulkopuolelle, kertoo uutistoimisto Reuters.

"Meillä on vastuu varmistaa, että konflikti ei eskaloidu ja leviä Ukrainan ulkopuolelle. Me suojelemme ja puolustamme jokaista tuumaa liittoutuneiden maiden alueista", hän sanoi.

Samaisessa tilaisuudessa Stoltenberg sanoi, että on olemassa uskottavia raportteja siitä, että Venäjä on kohdistanut iskujaan siviileihin Ukrainassa. Stoltenberg vaati Venäjää lopettamaan sodan.

Venäjän iskut osuneet kahteen öljyvarastoon Pohjois-Ukrainassa

Kello 14.15: Pohjois-Ukrainassa sijaitsevan Žytomyrin alueen kuvernööri Vitaliy Bunechko on kertonut televisiossa, että Venäjän joukot ovat pommittaneet maanantai-iltana alueella siviilirakennuksia ja koteja sekä tehnyt kaksi ilmaiskua öljyvarastoihin. Asiasta uutisoi uutistoimisto Reuters.

Presidentti Niinistö tapaa eduskunnan ja eduskuntapuolueiden johtoa

Kello 14.10: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa eduskunnan puhemiehistöä, ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajat sekä eduskuntaan valittujen puolueiden johtoa torstaina 10. maaliskuuta Presidentinlinnassa.

Tapaamisen aiheena on Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja vallitsevan turvallisuustilanteen vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä sen edellyttämät jatkotoimet.

Kiinan Xi vetosi malttiin Ukrainassa, mutta kutsui sotaa sodaksi

Kello 14.09: Kiinan presidentti Xi Jingping kehottaa osapuolia Ukrainassa ”maksimaaliseen pidättyvyyteen” vieläkin suuremman humanitaarisen kriisin estämiseksi. Xi keskusteli tilanteesta videoyhteydellä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin kanssa.

Kiina on yhtenä harvoista valtioista kieltäytynyt tuomitsemasta Venäjän hyökkäystä. Videokeskustelussa Xi kuitenkin käytti tapahtumista Venäjällä kiellettyä termiä, kun hän sanoi Kiinan valittavan sitä, että Euroopassa käydään jälleen ”sotaa”.

Politicon mukaan Xi myös lupasi Kiinan koordinoivan toimiaan EU:n kanssa, jotta sodan laajenemiselta vältyttäisiin.

WHO: Elintärkeät lääketarvikkeet käymässä vähiin Ukrainassa

Kello 13.55: Maailman terveysjärjestö WHO varoittaa, että hyökkäykset ukrainalaisiin sairaaloihin, ambulansseihin ja muihin terveydenhoidon tiloihin ovat kasvaneet nopeasti viime päivänä ja että elintärkeät lääketarvikkeet ovat vähissä, uutisoi Reuters.

Euroopan alueellinen johtaja Hans Kluge sanoi Reutersin mukaan, että WHO tekee kiireellistä työtä saadakseen lääketarvikkeita Ukrainaan. Loppumaisillaan ovat muun muassa happi, insuliini, suojavaatteet, kirurgiset tarvikkeet ja verituotteet.

Yhdysvaltalaisanalyysi: Venäjä hyökkää isosti Kiovaan lähipäivinä

Kello 13.54: Venäläiset joukot valmistautuvat hyökkäämään Kiovaan lähipäivinä, kertoo yhdysvaltalainen ”Institute for the Study of Warin” analyysi, uutisoi The Guardian.

Ajatushautomon julkaiseman analyysin mukaan Venäjän joukot keskittyvät Kiovan itä-, luoteis- ja länsipuolen laitamille ja hyökkäys tapahtuisi seuraavan 24–96 tunnin aikana.

ISW:n mukaan Venäjä tuo nyt tarvikkeita ja vahvistuksia, sekä tekee tykistö-, ilma- ja ohjushyökkäyksiä heikentääkseen Ukrainan puolustusta ja pelotellakseen puolustusta ennen isoa hyökkäystä.

Kallas: Venäjä täytyy eristää vapaasta maailmasta kokonaan

Kello 13.21: Viron pääministeri Kaja Kallas totesi tiistaina hänen ja Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin pitämässä tiedotustilaisuudessa, että Venäjä tulisi sulkea vapaasta maailmasta kokonaan.

Hänestä on hyvä, että länsi on sulkenut ilmatilansa venäläisiltä koneilta, mutta myös satamat pitäisi sulkea venäläisiltä aluksilta.

Hänen mielestään Venäjä ja Valko-Venäjä tulee myös sulkea kokonaan Swift-pankkijärjestelmästä.

Shell lopettaa venäläisen raakaöljyn ostamisen

Kello 13.16: Öljy-yhtiö Shell aikoo lopettaa venäläisen raakaöljyn ostamisen ja vetäytyy kokonaan kaikista venäläisiin hiilivetyihin liittyvistä hankkeista, yhtiö sanoi tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

Samalla yhtiö myös pyysi anteeksi, että osti erän venäläistä raakaöljyä viime viikolla. Shellin toimitusjohtaja Ben van Beurden myönsi, että ostopäätös ei ollut oikea, ja että yhtiö on asiasta "akuutin tietoinen".

Shell ilmoitti, että se muuttaa raakaöljyn toimitusketjujaan "niin nopeasti kuin mahdollista" ja sulkee huoltoasemansa ja muut toimintonsa Venäjällä.

Toimitusketjujen muutoksessa menee yhtiön mukaan useita viikkoja. Muutokset tulevat myös pienentämään tuotantomääriä joissain Shellin jalostamoissa.

Ukraina: Venäjä on rikkonut tulitaukoa Mariupolissa

Kello 13.00: Ukrainan ulkoministeriön mukaan Venäjä on rikkonut sovittua tulitaukoa evakuointien järjestämiseksi tiistaina.

Ulkoministeriön twiitin mukaan venäläiset tulittavat humanitaarista käytävää Zaporzhzhiasta Mariupoliin. Käytävä luotiin, jotta siviilit pääsisivät pois kaupungista. Ministeriön mukaan 8 rekkaa ja 30 bussia ovat valmiina toimittamaan humanitaarista apua Mariupoliin ja evakuoimaan siviilejä.

Alla video, jossa näkyy sodan aiheuttamia tuhoja Harkovan kaupungissa 7. maaliskuuta.

30 bussia matkalla Mariupoliin noutamaan siviilejä

Kello 12.44: Tällä hetkellä 30 bussia on matkalla Ukrainan piiritettyyn Mariupolin kaupunkiin noutamaan evakuoitavia ihmisiä Venäjän kanssa sovitun humanitaarisen käytävän kautta, sanoi Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshchuk televisiossa tiistaina Reutersin mukaan. Ihmiset on tarkoitus kuljettaa Ukrainan hallitsemalle alueelle.

Vereshchukin mukaan on kuitenkin havaittu merkkejä siitä, että Venäjän joukot tulittaisivat humanitaarisen avun reitin suuntaan. Hän ei antanut havainnoista tarkempia tietoja.

Syrjäytetty presidentti Janukovitsh vetoaa Zelenskyia lopettamaan sodan Ukrainassa

Kello 12.37: Ukrainan entinen presidentti Viktor Janukovitsh vetoaa maan nykyiseen johtajaan Volodymyr Zeleskyiin, jotta tämä lopettaisin sodan Ukrainassa. Janukovitshin lähettämästä kirjeestä kertovat muun muassa uutistoimisto RIA ja Kyiv Independent.

Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta.

Janukovitshin mukaan Zelenskyin pitäisi päästä yli ylpeydestään ja halustaan olla sankari, jotta verenvuodatus saataisiin loppumaan. Janukovitsh väittää, että tällaista päätöstä kiittäisivät niin Ukrainan kansa kuin maan läntisen kumppanimaat.

Venäjän tukema Janukovitsh erotettiin virastaan vuonna 2014, minkä jälkeen hän pakeni Venäjälle.

EU kohdistaa lisää pakotteita venäläisille oligarkeille ja poliitikoille sekä valkovenäläisille pankeille

Kello 12.36: Euroopan komissio on valmistellut uuden pakotepaketin Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan, kertoo uutistoimisto Reuters.

Reutersin tietojen mukaan tänään tiistaina kello kahdelta alkavassa tapaamisessa Euroopan Unionin suurlähettiläät neuvottelevat uusista pakotteista. Tarkoituksena on sulkea kolme valkovenäläistä pankkia Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle ja lisätä useita venäläisiä oligarkkeja ja poliitikkoja pakotelistalle.

Uusi pakotepaketti kieltää myös meriteknologian viennin EU:sta Venäjälle ja antaa ohjeita kryptovaluuttojen seurantaan, jotta vältetään niiden käyttö EU:n pakotteiden kiertämiseen.

Spiegel: Saksan liittovaltion syyttäjä on aloittanut tutkimuksen Venäjän sotarikoksista

Kello 12.20: Saksan liittovaltion syyttäjä Peter Frank on aloittanut tutkimuksen Venäjän joukkojen sotarikoksista Ukrainassa, kertoo saksalaislehti Der Spiegel.

Tutkimus keskittyy lehden mukaan aluksi mahdollisimman laajan todistusaineiston keräämiseen, jotta sotarikoksista epäillyt voidaan myöhemmin mahdollisesti asettaa syytteeseen.

Tarkoituksena on kerätä aineistoa ainakin rypälepommien käyttämisestä ja hyökkäyksistä asuinalueita ja siviili-infrastruktuuria vastaan. Lisäksi tutkimuksessa perataan todennäköisesti myös väitteitä Venäjän joukkojen väitetyistä tappolistoista.

Eri väitteiden mukaan joillain venäläisillä joukoilla olisi erillinen lista korkean profiilin ukrainalaisista poliitikoista ja viranomaisista, jotka on määrätty tapettaviksi. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, että hän on listojen kohde numero yksi.

Saksan lain mukaan liittovaltion syyttäjä voi nostaa syytteet epäillyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan missä päin maailmaa tahansa.

Lavrov: Venäjä haluaa palata kylmän sodan aikaisiin suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa

Kello 12.02: Venäjän haluaa palauttaa suhteensa Yhdysvaltojen kanssa siihen, mitä se oli kylmän sodan aikana, sanoo Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov venäläisen uutistoimisto Interfaxin mukaan.

Lavrovin mukaan tämä tarkoittaa ennen kaikkea paluuta rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteeseen, joka maiden välillä vallitsi kylmän sodan vuosina.

Venäjän ulkoministeriö täsmentää, että Venäjä on valmis avoimeen ja molemminpuolisesti kunnioittavaan vuoropuheluun Yhdysvaltojen kanssa. Se myös toivoo, että maiden suhteet normalisoituisivat.

YK: Toinen aalto Ukrainasta pakenevia ensimmäistä haavoittuvampi

Kello 11.55: Kun ensimmäinen aalto Ukrainasta pakenevia ihmisiä on päässyt Eurooppaan, sitä seuraa todennäköisesti toinen aalto ihmisiä, jotka ovat ensimmäisessä aallossa lähteneitä haavoittuvampia, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n johtaja Filippo Grandi sanoi tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

"Jos sota jatkuu, tulemme näkemään ihmisiä, joilla ei ole resursseja eikä suhteita", Grandi sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ukrainan viranomaiset: 21 siviiliä kuollut maanantaina Venäjän ilmaiskuissa

Kello 11.50: Ukrainan viranomaiset raportoivat, että Koillis-Ukrainanssa Sumyn alueella on kuollut 21 siviiliä myöhään maanantai-iltana Venäjän tekemissä ilmaiskuissa, kertoo uutistoimisto Reuters. Viranomaisten mukaan kaksi kuolleista oli lapsia.

Ruumiit löydettiin aikaisin tiistaina pelastustöissä, jotka ovat edelleen käynnissä.

Ihmisoikeusjärjestö: Venäjä voinut syyllistyä sotarikokseen Irpinissä

Kuvassa Irpinin kaupungin asukkaita evakuoitiin eilen 7. maaliskuuta.

Kello 11.46: Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin julkaiseman analyysin mukaan Venäjä on voinut syyllistyä sunnuntaina sotarikokseen sunnuntaina Irpinin kaupungissa Ukrainassa. Irpin sijaitsee 20 kilometriä luoteeseen Ukrainan pääkaupunki Kiovasta.

Venäjä iski joko kranaatinheittimillä tai tykistöllä siviilien tarkastusasemaan, jonka kautta ihmiset olivat siirtymässä Irpinin kaupungista Kiovaan.

"Ukrainan hallinnon mukaan hyökkäykset tappoivat ainakin kahdeksan siviiliä, ja hyökkäysten toistuva luonne viittaa siihen, että Venäjän joukot rikkovat kansainvälisen humanitaarisen lain velvoitteita olla tekemättä umpimähkäisiä tai suhteettomia hyökkäyksiä, jotka vahingoittavat siviilejä. Samoin joukot eivät tehneet kaikkia mahdollisia toimenpiteitä välttääkseen siviilivahinkoja", raportissa sanotaan.

YK: Ukrainan pakolaisten määrä nousee nopeasti yli kahden miljoonan

Kello 11.31: Ukrainan sotaa pakenevien ihmisten määrä ylittää kahden miljoonan rajan joko tänään tai huomenna, arvioi YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi tiistaina.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tietojen mukaan Ukrainasta on paennut Venäjän hyökkäyksen jälkeen ulkomaille yli 1,7 miljoonaa ihmistä. Heistä suurin osa on suunnannut Puolaan.

Puolan rajan lähellä sijaitsevan ukrainalaiskaupunki Lvivin pormestari kertoi eilen kaupungin kamppailevan pakolaisten määrän kanssa. Pormestarin mukaan kaupungin rautatieaseman läpi kulkee joka päivä noin 50 000 ihmistä.

Eduskunnassa järjestetään ylimääräinen kyselytunti huomenna

Kello 11.02: Eduskunnassa järjestetään ylimääräinen kyselytunti huomenna kello 14, kertoo eduskuntatiedotus. Puhemiesneuvosto käsittelee asiaa tarkemmin myöhemmin tänään.

Eduskuntatiedotuksesta kerrotaan, että aiheena on ajankohtainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Alla kuvia Irpinin kaupungin evakuoinnista eilen 7. maaliskuuta.

Bloomberg: EU suunnittelee "massiivista yhteistä velanottoa" energia- ja puolustushankkeisiin

EU-parlamentti Strasbourgissa maanantaina.

Kello 11.01: Euroopan unioni suunnittelee ottavansa yhteistä velkaa mahdollisesti jopa massiivisia määriä rahoittaakseen uudet energia- ja puolustushankkeet sen jälkeen kun kummallakin alalla on pakko tehdä merkittäviä muutoksia Venäjän hyökkäyksen jälkeen, kertoo uutistoimisto Bloomberg.

Suunnitelma yhteisestä velanotosta esitellään mahdollisesti jo tällä viikolla, kun EU-jäsenmaiden johtavat tapaavat hätäkokouksessa Versailles'ssa Ranskassa maaliskuun 10. ja 11. päivä, Bloomberg kertoo valmistelusta tietoisiin lähteisiinsä viitaten.

Poikkeuksellinen suunnitelma tulee vain vuosi sen jälkeen, kun EU "rikkoi tabun" ja otti ensimmäistä kertaa historiassaan yhteistä velkaa koronaviruskriisin hoitoon.

Lvivin kansallismuseosta viedään kansallisaarteita turvaan

Kello 10.59: CNN uutisoi, että Ukrainan kaupunki Lviv kiirehtii kallisarvoisten museoaarteiden siirtämistä turvaan sodan tuhoilta. Lvivin kansallismuseon johtaja Ihor Kozhan kertoo, että kaupunki ei voi enää luottaa, että Venäjä ei kohdistaisi iskuja siviileihin tai siviilirakennuksiin.

Maanantaina vapaaehtoiset pakkasivat museossa esineitä muun muassa kauppojen banaanilaatikoihin, sillä muita tarvikkeita ei ollut saatavilla.

Ukraina vetää rauhanturvajoukkojaan pois maailmalta

Kello 10.49: Ukrainan parlamentti tviittaa presidentti Zelenskyin määränneen ukrainalaisia rauhanturvajoukkoja palaamaan Ukrainaan puolustamaan maataan Venäjää vastaan. Asetus on annettu maanantaina 7.maaliskuuta.

Siviilien evakuointi käynnissä useasta kaupungista

Kello 10.27: Siviilien evakuointi on käynnissä Sumyn ja Irpinin kaupungeista, kertovat ukrainalaisviranomaiset uutistoimisto Reutersin mukaan.

Katso alta toimittaja Natalya Gumenykin Twitterissä jakama video, jossa evakuointisaattue on aloittamassa matkaansa Sumysta kohti Poltavaa. Sumy sijaitsee Kaakkois-Ukrainassa, Poltava on Keski-Ukrainassa.

Ukraina kertoo jo toisen venäläiskenraalin kuolleen taisteluissa

Kello 10.23: Ukrainan asevoimat kertoo venäläisen kenraalimajuri Vitali Gerasimovin saaneen surmansa taisteluissa lähellä Harkovaa. Brittiläisen Guardian-lehden mukaan sotatapahtumia seuraava kansalaisjournalistien Bellingcat-ryhmä olisi saanut vahvistuksen Gerasimovin kuolemalle myös venäläislähteistä.

Jos tieto varmistuu, Gerasimov on jo toinen Ukrainan sodassa kaatunut venäläiskenraali. Venäjä vahvisti tämä kuun alussa kenraalimajuri Andrei Suhovetskin kuolleen taisteluissa. Molemmat kenraalit kuuluivat Venäjän 41. armeijakunnan johtoportaaseen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu tänään Britannian parlamentille

Kello 10.16: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu tänään Britannian parlamentille videon välityksellä. Kuulemisen on määrä tapahtui kello 19 Suomen aikaa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun toisen maan presidentti puhuu suoraan Britannian parlamentille, asiasta uutisoi Guardian.

Mediatiedot: NHL pysäyttää KHL-yhteistyön

Kello 10.10: NHL-jääkiekkoliiga on jäädyttänyt yhteistyön Venäjän pääliigan KHL:n kanssa, kertoivat yhdysvaltalaisviestimistä muun muassa Daily Faceoff -sivusto ja uutistoimisto AP. Liigojen välisten toimintojen pysäytys saattaa vaikeuttaa KHL-pelaajien siirtymistä pohjoisamerikkalaisiin seuroihin.

NHL on käskenyt seurojaan lopettamaan kontaktit KHL:ään sekä Venäjällä oleviin pelaaja-agentteihin. Pohjois-Amerikassa olevia, NHL:n pelaajayhdistyksen NHLPA:n hyväksymiä agentteja asia ei koske, mutta pelaajasopimuksia ja -siirtoja koskevia asioita NHL:n linjaus voi heidänkin osaltaan vaikeuttaa.

NHL ilmoitti viime viikolla jäädyttäneensä suhteet venäläisiin bisneskumppaneihinsa. Myös Venäjällä näytettävät NHL-ottelulähetykset ja sosiaalisen sekä digitaalisen median sisällöt asetettiin tauolle.

Britannia tukee Puolaa, jos maa lähettää taisteluhävittäjiä Ukrainaan

Kello 10.00: Britannian puolustusministeri Ben Wallace sanoi tänään, että Britannia tukee Puolaa mikäli maa päättää lähettää taisteluhävittäjiä Ukrainaan.

Samalla Wallace kuitenkin varoitti, että tästä voisi koitua Puolalle seurauksia Venäjältä tai Valko-Venäjältä.

”Me suojelisimme Puolaa. Puolan tulee ymmärtää, että heidän tekemänsä asiat eivät ainoastaan auta Ukrainaa, vaan saattavat myös viedä heidät tulilinjalle Venäjän tai Valko-Venäjän kanssa.”

Iso-Britannia: Venäjä lietsoo huhuja Ukrainan asekehittelystä

Kello 9.42: Iso-Britannian puolustusministeriö kertoo viimeisimmässä turvallisuuskatsauksessaan, että Venäjä on kiihdyttänyt väitteitä siitä, että Ukraina olisi kehittämässä ydin- tai biologisia aseita, ministeriö kirjoittaa Twitterissä.

Ministeriön mukaan samoja väitteitä on esitetty jo ennenkin, mutta on todennäköistä, että Venäjä yrittää tällä tavoin oikeuttaa hyökkäystään Ukrainaan.

Humanitaarinen käytävä aukeaa Sumyssa

Kello 9.36: Humanitaarinen käytävä siviilien poistumiseen aukeaa tänään Koillis-Ukrainassa Sumyn kaupungissa, kertoo Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshchuk uutistoimisto Reutersin mukaan.

Evakuointikäytävä kulkee reittiä Sumy–Holubivka–Lohvytsja–Lubny–Poltava. Muita evakuointireittejä ei sovittu, Vereštšuk kertoo.

Hänen mukaansa evakuointi alkaa vasta kun Venäjän joukot todella aloittavat tulitauon. Käytävän pitäisi olla avoinna kello 9–21, ja ensimmäinen saattue lähtee tämän hetkisten tietojen mukaan liikkeelle kello 10.

Vereštšukin mukaan Venäjän puolustusministeriö on suostunut evakuointikäytävän toteuttamiseen erillisellä ilmoituksella Punaiselle ristille. Venäjän puolustusministeriö aloitti oman ilmoituksensa mukaan tulitauon kello 9, kertoo venäläinen uutistoimisto Interfax.

Venäjän puolustusministeriö sanoi, että Sumyn lisäksi evakuointikäytäviä olisi avattu myös Kiovasta, Tšernihivistä, Harkovasta ja Mariupolista. Sekä Sumysta että Mariupolista siviilit pääsevät muualle Ukrainaan, muut reitit vievät Venäjälle tai Valko-Venäjälle, ja näihin ehdotuksiin Ukrainan viranomaiset eivät ole aiemmin suostuneet.

Yhdysvaltain kansalaisia varoitetaan matkustamasta Venäjälle ja Valko-Venäjälle

Kello 9.26: Yhdysvaltain Ukrainan-suurlähetystö varoittaa Ukrainasta pois pyrkiviä kansalaisiaan siitä, että tilanne maan rajoilla voi muuttua hyvin nopeasti. Kansalaisia kehotetaan välttämään matkustamista Venäjälle viranomaisten suorittaman häirinnän välttämiseksi, uutisoi The Guardian.

Myös Valko-Venäjälle matkustamisesta varoitetaan. Syyksi tähän kerrotaan muun muassa riski joutua säilöönotetuksi, sekä maan sotatoimet Ukrainan vastaisella rajalla.

Ukrainan ulkoministeriö: kaksi öljysäiliötä on tuhoutunut Zytomyrissä Ukrainan pohjoisosassa

Kello 9.23: Ukrainan ulkoministeriö kertoo Twitterissä, että kaksi öljysäiliötä on tuhoutunut Zytomyrissä Ukrainan pohjoisosassa.

Joe Biden kiittää Etelä-Koreaa Venäjä-pakotteista, Japani lisännyt pakotteita

Kello 9.05: Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ovat olleet keskustelleet, kertoo uutistoimisto Reuters.

Presidentti Moonin edustajien mukaan Biden oli kiittänyt Etelä-Koreaa siitä, että maa on liittynyt Venäjään kohdistuviin taloudellisiin pakotteisiin ja tuontirajoitteisiin. Bidenin mukaan Etelä-Korean pakotteet ovat antaneet voimakkaan merkin tuesta Ukrainaa kohtaan.

Etelä-Korea on monien muiden tavoin estänyt Venäjän keskuspankin rahasiirrot pakotteet maassaan. Etelä-Korea aikoo myös Euroopan Unionin maiden tavoin sulkea venäläispankit Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle.

Myös Japani on tiukentanut Venäjään kohdistuvia pakotteitaan. Japani on lisännyt henkilökohtaisten pakotteiden listalle 20 venäläistä, joista monet ovat korkeissa tehtävissä presidentti Vladimir Putinin hallinnossa. Samoin Japani on estänyt öljynjalostuslaitteiden viennin Venäjälle.

Venäjä uhkaa sulkea Nord Stream 1 -kaasuputken

Kello 8.54: Venäjä voi lopettaa kaasutoimitukset Keski-Eurooppaan Nord Stream 1 -kaasuputkea pitkin, Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak sanoi myöhään maanantai-iltana, kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters.

Novak sanoi, että Venäjä voi sulkea kaasuhanat vastatoimena länsimaille, jos nämä päättävät venäläisen raakaöljyn tuontikiellosta.

”Meillä on tietenkin oikeus tehdä vastaava päätös ja asettaa vientikielto kaasutoimituksille Nord Stream 1 -putkessa”, Novak sanoi brittikanava BBC:n mukaan.

NORD STREAM 1 -kaasuputki kulkee Itämeressä Viipurin tienoilta Saksaan ja on ollut toiminnassa kymmenisen vuotta. Se on yksi merkittävimpiä maakaasun lähteitä Euroopassa.

BBC:n mukaan Venäjältä tuodaan noin 40 prosenttia EU-maiden maakaasusta. Raakaöljystä noin 30 prosenttia tulee Venäjältä.

Useita kuollut Venäjän kranaatti-iskussa, joukossa lapsia

Kello 8.39:Useiden ihmisten kerrotaan kuolleen Venäjän kranaatti-iskussa Sumyn kaupungissa koillis-Ukrainassa. Sumyn kuvernöörin Dmytro Žyvytskyin mukaan uhrien joukossa on myös lapsia, kertoo The Guardian.

Keskuskauppakamari: Vienti Venäjälle vähentynyt tuntuvasti sodan alkamisen jälkeen

Kello 8.29: Suomalaisten yritysten vienti Venäjälle on pudonnut selvästi sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, kertoo Keskuskauppakamari. Kauppakamarien asiakirjatilastojen mukaan alkuperäistodistusten määrät ovat jääneet puoleen siitä, mitä ne olivat vastaavalla jaksolla vuosi sitten.

"Kauppa on käynyt pakotteiden myötä vaikeaksi ellei lähes mahdottomaksi.”

Ajalla 24.2–6.3. Venäjälle myönnettiin tänä vuonna 140 alkuperätodistusta, kun viime vuonna määrä oli 283.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka pitää pudotusta merkittävänä.

”Suomalaiset yritykset ovat reagoineet nopeasti epävakaaseen tilanteeseen ja kauppaa Venäjälle ei tehdä. Yrityksen ovat pienentäneet Venäjä-riskiään liiketoimintaympäristön heikentyessä jo aiemmin, mutta kauppa Venäjälle on käynyt pakotteiden myötä nyt vaikeaksi, ellei lähes mahdottomaksi”, Toivakka sanoo tiedotteessa.

EU:n yleisellä alkuperätodistuksella osoitetaan tavaran alkuperä, jotta se voidaan kohdemaassa tullata ja käsitellä määräysten mukaisesti. Viime vuonna Venäjälle meni 14,5 prosenttia kaikista kauppakamarien myöntämistä alkuperätodistuksista.

”Venäjän kaupan romahtaessa on syytä muistaa, että maailmalla riittää suomalaisille yrityksille markkinamahdollisuuksia myös huomattavan paljon helpommissa liiketoimintaympäristöissä”, Toivakka neuvoo.

Öljyvaraston tulipaloa yritettiin sammuttaa Žytomyrin kaupungissa

Kello 8:15: Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjän ilmaisku olisi sytyttänyt maanantaina öljyvaraston tuleen Žytomyrin kaupungissa noin 140 kilometriä Kiovasta länteen. Ukrainan mukaan Venäjä teki ilmaiskun öljyvarastoon myös Tšernihivissä, joka sijaitsee noin 150 kilometriä Kiovasta koilliseen.

Australia asettaa uusia pakotteita Venäjälle

Kello 8.00: Australia kertoo asettavansa lisäpakotteita Venäjälle, uutisoi CNN.

Pakotteet kohdistuvat Venäjän maa-, meri- ja ilmavoimien komentajiin sekä Venäjän valtiollista propagandaa levittäviin henkilöihin, kertoo Australian ulkoministeriö.

Maa tekee myös yhteistyötä Twitterin, Facebookin ja Googlen kanssa rajoittaakseen Venäjän valtiollisen median sisältöjen näkyvyyttä Australiassa.

Saksa järjestää etäkokouksen maailmanlaajuisen elintarvikevarmuuden turvaamiseksi

Kello 7.55: Saksa järjestää etäkokouksen G7-maiden maatalousministereille maailmanlaajuisen elintarvikevarmuuden turvaamiseksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Kokouksen on tarkoitus vakauttaa Venäjän hyökkäyksen vaikutusta ruoan hintaan.

YK tarvitsee turvallisen käytävän avun saamiseksi Ukrainan kriisialueille

Kello 7.52: YK tarvitsee turvallisen käytävän toimittaakseen humanitaarista apua Ukrainan konfliktialueille, sanoi YK:n hätäavun koordinaattori Martin Griffiths turvallisuusneuvostolle.

Griffiths kertoi, että esimerkiksi Mariupolissa, Harkovassa ja Melitopolissa tarvitaan epätoivoisesti apua, erityisesti henkiä pelastavia lääkkeitä.

YK:n mukaan 11 päivässä 1,7 miljoonaa ukrainalaista ovat paenneet maastaan. Määrästä puolet on lapsia. YK myös kertoo, että Ukrainassa 1 207 siviiliä on loukkaantunut ja 406 siviiliä on kuollut. YK:n mukaan lapsia on kuollut 27 ja 42 lasta on haavoittanut.

Neuvosto kokoontui Ukrainan tilanteen takia maanantaina.

Ukrainan armeija: Venäjän joukkojen eteneminen hidastunut merkittävästi

Kello 7.50: Ukrainan armeijan yleisesikunnan uusimman tilannepäivityksen mukaan Venäjän joukot jatkavat hyökkäyksiä, mutta joukkojen eteneminen on hidastunut merkittävästi.

Saman tilannepäivityksen mukaan Ukrainan ilmavoimat ja ilmatorjunta ovat onnistuneesti estäneet useita ohjus- ja ilmaiskuja, ja elintärkeiden kohteiden suojelu jatkuu.

Keskiyöllä julkaistun edellisen päivityksen mukaan Venäjän joukot ovat viime aikoina keskittyneet yrityksiin luoda maayhteys Krimin niemimaan ja Venäjän maa-alueen välillä, yrityksiin vallata Mariupolin kaupunki, yrityksiin saartaa Kiova, ja yrityksiin edetä Itä-Ukrainan Luhanskin ja Donetskin alueiden hallinnollisille rajoille.

Saman päivityksen mukaan Venäjän joukot jatkoivat uudelleen ryhmittymistä Kiovan edustalla maanantaina. Ukrainan armeijan mukaan Venäjä aikoo yrittää hyökätä Kiovaan kaikkein parhaimmilla joukoillaan, apunaan tšetšenialaisen sotilasjohtajan Ramzan Kadyrovin erikoisjoukot, sekä venäläiset palkkasotilaat.

Aaltola: ”Sota leviää herkästi myös uusille alueille, ulos Ukrainasta”

Kello 7.48: Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on jakanut tänään Twitterissä ajatuksiaan Ukrainan sodasta.

Aaltolan mukaan sodassa on nyt tultu vaiheeseen, jossa nähdään selkeää kuolleisuuden kasvua. Hän viittaa tällä muun muassa siihen, että Venäjällä on pelissä kaikki Ukrainan sotaa varten varatut joukot.

Aaltola myös kertoo, että sota voi laajentua maantieteellisesti.

”Sota leviää herkästi myös uusille alueille, ulos Ukrainasta, uusien osapuolten arvioidessa sen tuottamaa uhkaa ja liittyessä sotaan”, Aaltola kirjoittaa.

Koko Aaltolan twiittiketju on luettavissa klikkaamalla alla olevaa twiittiä.

YK: Ukrainasta on paennut 1,7 miljoonaa ihmistä

Kello 7.40: Ukrainasta on paennut 1,7 miljoona ihmistä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan torstaina 24. helmikuuta, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Paenneet ovat valtaosin lapsia ja naisia.

Blinken saapuu tänään Viroon

Kello 7.24: Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken saapuu tänään vierailulle Viroon. Vierailun aikana hänen on määrä tavata Viron presidentti Alar Karis, pääministeri Kaja Kallas ja ulkoministeri Eva-Maria Liimets.

Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Ned Price sanoi ennen Blinkenin Euroopan-matkaa, että sen tarkoituksena on jatkaa neuvotteluja ja koordinointia Yhdysvaltain Nato-liittolaisten ja eurooppalaisten kumppanien kanssa Ukrainan sotaan liittyen.

Wall Streetilla pörssikurssien alamäki sai jatkoa

Kello 7.22: Venäjän Ukrainaan tehdyn hyökkäyksen vaikutukset näkyvät markkinoilla.

Yhdysvalloissa New Yorkin pörssi sulkeutui maanantaina alamäessä, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt huolta hyödykkeiden hinnan noususta.

Teollisuusindeksi Dow Jones laski 2,4 prosenttia jatkaen viime viikon heikentymistä. Laaja-alainen S&P  500 -indeksi syöksyi kolme prosenttia. Myös teknologiapainotteinen Nasdaq-indeksi painui alas. Se laski 3,6 prosenttia.

Aasiassa Tokion pörssi on avautunut tiistaina laskusuunnassa. Nikkei-indeksi oli 1,22 prosenttia miinuksella. Hongkongissa sen sijaan Hang Seng -indeksi oli kaupankäynnin alkaessa hienoisessa nousussa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut pörssikursseja laskuun eri puolilla maailmaa. Samalla öljyn hinta on ollut nousussa. Brent-laadun hinta lähenteli jo 140 Yhdysvaltain dollaria tynnyriltä, mutta nousun jälkeen hinta laski jonkin verran.

”Vaikuttaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut olennaiseen muutokseen. Inflaatiopaineet pysyvät koholla odotettua pidempään, ja lopulta seuraavan 24 kuukauden aikana seuraa talouden taantuma”, Oanda-yhtiönanalyytikko Edward Moya kommentoi Wall Streetin tapahtumaviestissään uutistoimisto AFP:n mukaan.

New Yorkissa Dow-indeksin suurimmat häviäjät olivat maanantaina American Express, Boeing ja Disney.

Myös suurten teknologiayhtiöiden osakkeiden hinnat laskivat. Amazonin, Facebookin Metan ja Googlen emoyhtiö Alphabetin osakkeet putosivat yli neljä prosenttia.

Suomessa venäjänkieliset ovat kohdanneet vihapuhetta Ukrainan sodan syttymisen jälkeen

Kello 7.04: Suomessa venäjänkieliset ihmiset ovat kertoneet kohdanneensa aiempaa enemmän vihapuhetta ja ennakkoluuloja sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla.

Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko kertoi uutistoimisto STT:lle rajusta vihapuheesta erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Sinkko arvioi, että venäläisvastaisuus on lisääntynyt. Monet venäjänkieliset ovat myös alkaneet käyttää suomen kieltä venäjän sijaan.

Venäjää puhuvat ovat suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa venäjää äidinkielenään puhui vuonna 2020 yli 84  000 ihmistä.

The New York Times: Ukrainan joukot ovat tappaneet ainakin 3000 venäläistä sotilasta

Kello 6.58: The New York Times uutisoi, että Ukrainan armeija on tappanut ainakin 3000 venäläistä sotilasta sen jälkeen kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan torstaina 24. helmikuuta. Näin kertovat varovaiset yhdysvaltalaiset tiedusteluarviot lehden mukaan.

Ukraina on muun muassa ampunut alas venäläisiä maahanlaskukoneita, helikoptereita ja tehnyt suuria tuhoja venäläisten sotilasajoneuvokolonniin sekä Yhdysvaltojen että Länsi- ja Keski-Euroopan toimittamilla panssarin- ja ilmatorjuntaohjuksilla että Turkin toimittamilla Bayraktar-droneilla, nimettömänä pysytelleet viranomaislähteet kertoivat The New York Timesille ja viittasivat salaisiin tiedusteluarvioihin.

Eri lähteiden perusteella on myös hyvin todennäköistä, että Ukraina on ampunut alas useita venäläisiä hävittäjiä.

The New York Timesin haastattelemien nimettömien viranomaislähteiden mukaan venäläiset sotilaat ovat kärsineet lisäksi heikosta taistelutahdosta ja polttoaine- ja ruokapulasta. Jotkut venäläiset joukot ylittivät Ukrainan rajan mukaan valmisaterioita, joiden parasta ennen -päivä oli vuonna 2002, lehden lähteet kertovat. Jotkut venäläiset ovat antautuneet ja toiset sabotoineet omia ajoneuvojaan, ettei heidän tarvitsisi sotia.

The New York Times muistuttaa, että länsimaiset viranomaiset levittävät mielellään tietoa Venäjän armeijan epäonnistumisista. Tarkoituksena on vähentää venäläisten ja tukea ukrainalaisten taistelutahtoa. Siksi kaikkiin tietoihin tulee suhtautua varauksella.

Lehden mukaan on kuitenkin erittäin todennäköistä, ettei Venäjän hyökkäys Ukrainaan ole sujunut Venäjän suunnitelmien mukaan. Esimerkiksi iso osa Venäjän joukoista on jumissa Pohjois-Ukrainassa Kiovan suunnilla.Venäläiset panssarivaunut ovat liikkuneet vailla kunnollista jalkaväen suojaa, mikä on sallinut ukrainalaisten sotilaiden tuhota vaunun toisensa perään Javelineilla ja muilla panssarintorjunta-aseilla erityisesti Kiovan pohjoispuolella. Todennäköisesti tästä syystä venäläisten pitkä kolonna ei ole liikkunut päiviin juuri yhtään.

Itä-Ukrainan Harkovan oletettiin kaatuvan tunneissa, mutta se on yhä Ukrainan armeijan hallussa, jatkuvan venäläisten ohjus- ja tykistötulen alla.

Sumyn kaupunkiin tehtiin yöllä ilmaisku

Kello 6.41: Venäjän armeija teki ilmaiskun Sumyn kaupunkiin tiistain vastaisena yönä, sanoi alueen kuvernööri Dmitro Žyvytskyi Telegram-palvelussa. Pommeja osui hänen mukaansa myös asuinalueille. Kuolleiden ja loukkaantuneiden määrästä ei vielä aamulla ollut tietoa.

Maanantaina Ukrainan joukot taistelivat Venäjän joukkoja vastaan kaupungin lähellä ja neljä ukrainalaista sotilasta kuoli, Žyvytskyi sanoi.

Tšernobylin henkilöstöä näännytetään vähäisellä ruoalla ja unella

Kello 6.20: Ainakin 100 Tšernobylin ydinvoimalan työntekijää on ollut loukussa ydinvoimalassa 12 päivän ajan siitä lähtien, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Venäjän armeija valtasi Pohjois-Ukrainassa sijaitsevan voimalan hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä.

Sky Newsin mukaan työmaalla panttivangiksi otettu henkilöstö pakotetaan työskentelemään ankarissa olosuhteissa erittäin rajoitetuilla ruoka-annoksilla.

Venäjä luvannut tulitauon kello yhdeksältä

Kello 6.06: Venäjä sanoo pitävänsä tulitauon ja avaavansa humanitaariset käytävät tiistaina, uutisoi CNN.

Tulitauon on määrä alkaa aamulla kello kymmeneltä Moskovan aikaa eli yhdeksältä Suomen ja Kiovan aikaa.

Tulitauon on tarkoitus sallia kansalaisten evakuoinnin Kiovasta, Harkovasta, Tshernihivistä, Sumysta ja Mariupolista.

Humanitaaristen käytävien avaamisesta oli sovittu jo maanantaiksi, mutta Venäjän pommitukset estivät niiden onnistumisen.

Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi maanantai-illan puheessaan, että Venäjä oli jopa miinoittanut teitä, joiden kautta oli tarkoitus kuljettaa ruokaa ja lääkkeitä Mariupoliin.

IAEA: Tykistötuli on vahingoittanut ydintutkimuslaitosta Harkovassa

Kello 6.03: Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoo saaneensa raportteja tykistötulesta, joka on vahingoittanut ydintutkimuslaitosta Ukrainan toiseksi suurimmassa kaupungissa Harkovassa. Venäjä on piirittänyt kaupunkia.

IAEA:n mukaan hyökkäys tapahtui sunnuntaina.

Järjestö kertoo, että alueella ei ole havaittu nousua säteilytasoissa. IAEA sanoo, että laitoksen radioaktiivisen aineen varastot ovat erittäin vähäiset.

Laitos on osa Harkovan fysiikan ja teknologian instituuttia, joka on päätynyt salaliittoteorioiden ja Venäjän median perusteettomien väitteiden keskipisteeseen. On väitetty perusteettomasti, että Ukraina kehittäisi jonkinlaista ydinasetta.

Putin sanoo, ettei aio lähettää varusmiehiä tai reserviläisiä Ukrainaan

Kello 6.01: Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo, ettei aio lähettää varusmiehiä tai reserviläisiä taistelemaan Ukrainaan.

Televisioidussa puheessaan Putin lupasi, että Venäjä saavuttaa tavoitteensa Ukrainassa pelkkien ammattisotilaiden avulla.

”Varusmiehet eivät osallistu eivätkä jatkossakaan osallistu taisteluihin. Myöskään lisää reserviläisiä ei värvätä”, Putin sanoi.

”Tavoitteitamme toteuttavat vain ammattisotilaat. Olen varma, että he varmistavat turvallisuuden ja rauhan venäläisille tehokkaalla tavalla.”

Korkea-arvoinen Yhdysvaltain puolustushallinnon virkamies kertoi maanantaina, että Venäjä on nyt siirtänyt Ukrainaan lähes kaiken siitä sotavoimasta, jonka se oli kerännyt maan rajojen läheisyyteen ennen toissaviikkoista hyökkäystään.

Viime päivinä on spekuloitu, että Putinin täytyy pian määrätä lisää sotilaita Ukrainaan, koska Venäjän asevoimien eteneminen on ollut hitaampaa kuin Kreml oletti.

Ukrainan puolustusministeriö väittää surmanneensa korkea-arvoisen venäläisupseerin taistelussa Harkovassa

Kello 6.01: Ukrainan puolustusministeriö väittää surmanneensa Venäjän asevoimien kenraalimajuri Vitali Gerasimovin taistelussa Harkovassa. Asiasta kertovat muun muassa ukrainalainen uutistoimisto Unian ja brittiläinen sanomalehti The Guardian.

Tutkivan journalismin sivusto Bellingcatin toimittaja Hristo Grozev kertoi Twitterissä saaneensa tiedolle varmistuksen venäläislähteestä.

Uutistoimisto Unianin arvion mukaan Gerasimov saattaa olla korkea-arvoisin taistelussa kuollut Venäjän upseeri 24. helmikuuta alkaneen hyökkäyksen aikana. Unianin mukaan kenraalimajuri johtaa yleensä vahvuudeltaan noin 15 000 sotilaasta koostuvaa joukkoa.

The Guardianin mukaan Gerasimovin uskotaan olleen Venäjän maavoimien 41. armeijan varakomentaja.

Aiemmin Ukrainan puolustusministeriö kertoi Ukrainan tarkkampujien surmanneen samaisen armeijan toisena varakomentajana toimineen kenraalimajuri Andrej Suhovetskijn taisteluissa Mariupolissa 28. helmikuuta. Suhovetskijn kuolema on vahvistettu myös Venäjän puolelta.

Zelenskyi julkaisi videon työhuoneestaan ensimmäistä kertaa sitten Venäjän hyökkäyksen alun

Kello 6.01: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi myöhään maanantaina videon kansliansa työhuoneesta Kiovassa.

"Kiovassa on ilta, kanslia maanantai-iltana. Tiedättehän, olemme sanoneet, että maanantai on vaikea päivä. Maassa on sota, joten jokainen päivä on maanantai", Zelenskyi sanoo videon aluksi siirtyessään työhuoneensa ikkunalta työpöytänsä ääreen pitämään puhetta.

Uutiskanava CNN:n ja sanomalehti The Guardianin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta Venäjän 12 päivää sitten aloittaman hyökkäyksen aikana, kun Zelenskyi nähdään työhuoneessaan.

Videollaan Zelenskyi vakuutteli ukrainalaisille pysyvänsä maassa, tapahtui mitä tahansa.

"Sanon nyt yhden asian: Minä pysyn täällä. Pysyn Kiovassa, Bankova-kadulla. Minä en ole piilossa, enkä pelkää ketään", Zelenskyi sanoi Ukrainan presidentinkanslian puheesta julkaiseman englanninkielisen käännöksen mukaan.

Puheessaan Zelenskyi syytti Venäjän joukkoja siviilien evakuoimisen estämisestä humanitaarisia käytäviä pitkin.

"Sopimus humanitaarisista käytävistä oli. Toimiko se? Sen (käytävän) sijasta paikalla oli venäläisiä panssarivaunuja. venäläisiä raketinheittimiä ja venäläisiä miinoja", Zelenskyi sanoi.

Hänen mukaansa Venäjän joukot olivat miinoittaneet tien, jotka oli valittu ruoan ja lääkkeiden tuomiseksi piiritettyyn Mariupolin kaupunkiin Etelä-Ukrainassa.

Myös kansainvälisen punaisen ristin komitean johtaja Dominik Stillhart kertoi maanantaina BBC:n radio 4:n Today-ohjelmalle, että osa suunnitelluista evakuointikäytävistä ukrainalaiskaupunki Mariupolista oli miinoitettu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut