Näin tutkijat kommentoivat Niinistön ja Bidenin tapaamista: ”Poikkeuksellisen rohkea ja näyttäväkin teko” – puolustus­yhteistyö on siirtymässä uudelle tasolle

Turvallisuuspoliittinen selkänoja saatiin, tutkija Matti Pesu arvioi. Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyössä ollaan siirtymässä uudelle tasolle, arvioi puolestaan tutkija Pete Piirainen. Katso koko presidentti Sauli Niinistön tiedotustilaisuus tästä jutusta.

Sauli Niinistö piti tiedotustilaisuuden heti presidentti Joe Bidenin kanssa käymänsä keskustelun jälkeen 4. maaliskuuta Washingtonissa.

5.3. 7:30 | Päivitetty 5.3. 12:20

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu sanoo presidentti Sauli Niinistön vierailun presidentti Joe Bidenin luona Valkoisessa talossa jäävän historian kirjoihin, mutta vierailun merkityksen suuruutta ei vielä voi arvioida.

”Äärimmäisen jännitteisessä tilanteessa mennään Yhdysvaltoihin ja ilmoitetaan selvästi, että yhteistyötä tiivistetään. Jos ajattelee Suomen ulkopolitiikkaa, se on poikkeuksellisen rohkea ja näyttäväkin teko”, Pesu sanoo.

Niinistö totesi tänään useaan kertaan tiedotustilaisuudessa Bidenin tapaamisen jälkeen, että turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa tiivistetään. Tapaamisessa tuli Niinistön mukaan myös edelleen selväksi, että sotilasliitto Naton avoimien ovien politiikka jatkuu.

”Sieltä lähdettiin turvallisuuspoliittista selkänojaa hakemaan ja sellainen myös nyt saatiin”, Pesu sanoo.

Suuntaviivat yhteistyön tiivistämiselle eivät vielä ole Pesun mukaan selvät, mutta tahto on ja se viestittiin selkeästi.

Pesu arvioi, että kun puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) lähtee ensi viikolla Washingtoniin, hänen tehtävänsä on edistää tätä agendaa. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja puolustusministeri Peter Hultqvist vierailevat Suomessa lauantaina.

”Lauantaina varmaan ruotsalaisten kanssa keskustellaan, mitä tehdään ja asiaa mietitään laajemminkin pohjoismaisesti.”

Puolustusyhteistyö on siirtymässä uudelle tasolle

Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyössä ollaan siirtymässä uudelle tasolle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Pete Piirainen. Hänen mukaansa Niinistön ja Bidenin eilisen tapaamisen tärkein viesti oli, että maiden välinen puolustussuhde vahvistuu.

Piirainen näkee, että presidenttien tapaaminen vahvisti Suomen ja Yhdysvaltojen välisen suhteen kehitystä, joka on ollut käynnissä jo pitkään.

”Olemme tilanteessa, jossa Venäjä on muuttunut, Nato on muuttunut ja EU on muuttunut. Suomenkin pitää vetää tästä omat johtopäätöksensä ja tiivistää puolustussuhteitaan. Siksi tämä tapaaminen oli merkittävä”, Piirainen toteaa.

Hänen mukaansa Suomen ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä on harjoitettu eri tasoilla kylmän sodan päättymisestä lähtien.

Ensin toiminta keskittyi materiaaliyhteistyöhön, jossa Hornet-hävittäjät olivat merkittävässä roolissa. Toinen vaihe oli kriisinhallinnan aika, jolloin ryhdyttiin kehittämään yhteistoimintakykyä kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita varten. Kolmas vaihe oli Piiraisen mukaan Venäjän hyökkäys Krimin niemimaalle ja niemimaan valtaaminen vuonna 2014.

Tuosta hetkestä lähtien Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ei enää rajautunut ainoastaan kriisinhallintaan, vaan kyse oli selväsanaisemmin puolustussuhteesta.

Juuri tähän suhteeseen Piirainen viittaa, kun hän puhuu sen siirtymisestä uudelle tasolle.

”Aiemmin (Suomen ja Yhdysvaltojen) puolustussuhde oli tavallaan luotu vuoden 2014 sodan jälkeiseen maailmaan. Venäjä on nyt siirtänyt maalitolppia uudelleen, ja siksi Suomen tulee entisestään tiivistää puolustussuhteitaan”, Piirainen sanoo.

”Kyllä presidenttien tapaamisessa oli merkkejä siitä, että (suhteessa) siirrytään uudelle tasolle.”

Katso presidentti Niinistön koko tiedotustilaisuus alta:

”Suomi saisi vastaavassa tilanteessa merkittävää tukea”

Piiraisen mukaan molemmat presidentit viestivät tapaamisessa lännen yhtenäisyydestä ja tuesta Ukrainan auttamiseksi. Myös Valkoisen talon julkaisemassa lyhyessä muistiossa todettiin, että keskusteluissa oli esillä transatlanttinen yhteistyö sen varmistamiseksi, että Venäjälle koituu hintalappu toimistaan.

Piirainen näkee Ukrainan saaman poliittisen ja sotilaallisen tuen olleen merkittävää, minkä lisäksi Venäjään kohdistetut talouspakotteet ovat olleet niin ikään merkittäviä.

”Mielestäni Ukrainan sota on jo osoittanut, että länsi on valmis auttamaan eurooppalaista valtiota, jos se joutuu Venäjän hyökkäyksen kohteeksi.”

”Olen varma, että vastaavassa tilanteessa myös Suomi saisi merkittävää tukea kumppaneiltaan”, Piirainen muotoilee.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kuitenkin vaatinut länttä tekemään enemmän. Viimeksi eilen Zelenskyi moitti Natoa, koska sotilasliitto ei ole suostunut perustamaan Ukrainan ylle lentokieltoaluetta. Naton mukaan lentokiellon valvominen tarkoittaisi käytännössä sotilasliiton hävittäjien lähettämistä Ukrainan ilmatilaan. Kieltoa rikkovat venäläiskoneet olisi ammuttava alas.

Presidentti Niinistö kertoi lehdistötilaisuudessaan Bidenin tapaamisen jälkeen, että Nato pyrkii nimenomaan välttämään sodan eskaloitumista. Myös Yhdysvallat totesi jo sodan alettua tuoreeltaan, ettei se aio lähettää Ukrainaan omia sotilaitaan, Niinistö kertoi.

Päivitys 5.3.2022 klo 9.57: Lisätty tutkija Pete Piiraisen kommentit.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut