Niinistö ja Biden keskustelevat perjantaina ainakin Natosta, mutta mitä muuta on odotettavissa? Näin asiantuntijat arvioivat poikkeuksellista tapaamista

Pikaisesti järjestetty presidenttien tapaaminen on poikkeuksellinen. Asialistasta on kerrottu vain yleisellä tasolla. Asiantuntijat arvioivat, että tapaaminen littyy paitsi Natoon myös tulenarkaan tilanteeseen ja Suomen huoltovarmuuteen.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola näkee tapaamisen tarkkaan harkittuna siirtona. Professori Pami Aalto arvioi, että Nato-suhteiden syventäminen alkaa Yhdysvalloista. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo, että kokonaisuuteen liittyy myös Nato-maiden ulkoministerien tapaaminen.

3.3. 20:01 | Päivitetty 3.3. 21:30

Aamulehti

Kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen yksiköstä arvioi, että Suomen ja Yhdysvaltain presidenttien tapaamisen agendalla on varmasti Nato-yhteistyö. ”Jos Suomi alkaa tehdä tunnusteluja läheisemmistä Nato-suhteista, Yhdysvallat on paikka josta aloitetaan.”

Nato-jäsenyys ei onnistu nopealla aikataululla, mutta vaihtoehtoja on muitakin. Aalto sanoo, että Nato on ollut hyvin luova ratkaisuissaan, kun kyse on ollut Nato-jäsenyydestä tai uusien yhteistyön muotojen kehittämisessä. Se, että Yhdysvaltoihin matkustaa Niinistö eikä Ruotsin pääministeri, on osoitus Suomen aktiivisuudesta, vaikka maat ovat Naton suhteen samankaltaisessa tilanteessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin perjantaina.

Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Jen Psaki uumoili tiedotustilaisuudessa, että presidentit keskustelevat myös puolustusyhteistyöstä ja vahvoista kahdenvälisistä suhteista.

”Odotan, että he keskustelevat myös Yhdysvaltojen ja Suomen välisestä puolustusyhteistyöstä, joka on todella vahva ja tukee Suomen läheistä suhdetta Natoon.”

Yllättävän nopea aikataulu

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo, että vuorokauden pituisesta työmatkasta ei tiedetä mitään muuta kuin että se on poikkeuksellista. ”Aikataulu on nopea. Yleensä tällaisia korkean tason tapaamisia suunnitellaan pitkään ja niistä tiedotetaan ajoissa.”

Presidentin kanslian lähettämän tiedotteen mukaan Valkoisessa talossa järjestettävässä tapaamisessa presidentit keskustelevat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, sodan vaikutuksista Euroopan turvallisuusjärjestykseen sekä Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisestä yhteistyöstä.

Salonius-Pasternak pitää varsinkin viimeistä lausetta poikkeuksellisen suorana, vaikka sisältöä ei tiedetä.

Presidentti Niinistön kerrotaan tapaavan myös useita muita poliittisia toimijoita. ”Onko se viittaus kongressin jäseniin vai joihinkin muihin”, Salonius-Pasternak kysyy.

Lue lisää: Äkkilähtö rapakon taakse: Niinistön ja Bidenin tapaaminen on suuri mysteeri

Kytkös Naton kokoukseen

Tutkija muistuttaa, että myös Nato-maiden ulkoministerit ovat päättäneet kokoontua poikkeuksellisesti perjantaina. Tapaamiseen osallistuu myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

”Jotenkin nämä tapaamiset liittyvät toisiinsa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puhunut Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa pitkään puhelimessa. Kuvittelisin, että nämä kaikki liittyvät samaan kokonaisuuteen.”

Hän jatkaa, että liioin ei ole tiedossa se, lähteekö Suomi hakemaan Yhdysvalloista jotakin vai kerrotaanko Suomelle jotain, liittyi se sitten sodan lopettamiseen, aselepoon tai Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin sodan jälkeen.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Niinistön matka on tarkkaan harkittu siirto, joka lähettää myös signaalin siitä, että maat näkevät toisensa tarpeellisina. ”On tärkeä kuulla Washingtonin näkökulma asioihin ja saada sementoitua transatlanttista puolustussuhdetta. Esimerkiksi Suomen sotilaallinen huoltovarmuus perustuu paljolti Yhdysvaltojen varaan, jos ajatellaan hävittäjäkalustoa ja modernia aseistusta.”

Kaikki tieto tarvitaan

Kansainvälisen politiikan professori Aalto muistuttaa, että yksi tapaamisen keskustelunaiheista voi liittyä siihen, että tulenarassa tilanteessa kaikki mahdollinen tieto on tärkeää. ”Nyt tilanne on se, että kukaan ei ymmärrä, mitä Putin aikoo tehdä ja kuinka pitkälle aikoo mennä.”

Nykyisistä valtionjohtajista harvalla on samanlaista pitkää kokemusta diplomaattisista tapaamisista Putinin kanssa kuin Niinistöllä.

Presidentti Sauli Niinistöllä on pitkä historia tapaamisista presidentti Vladimir Putinin kanssa. Kuva on Putinin työvierailulta vuodelta 2019.

Tulenarka tilanne

Tapaaminen on myös viesti siitä, että tilanne on äärimmäisen vaarallinen.

Aalto sanoo, että johtajien mielenliikkeitä tutkitaan analyysillä, jossa johtajien tuottamia tekstejä tutkimalla päätellään, miten he näkevät maailman. Sen perusteella näkemys venäläisestä näkökulmasta on: ”Jos maailmassa ei ole Venäjällä paikkaa, maailmalla ei ole väliä. Jos Putin ja pääministeri Sergei Lavrov ottavat tämän todesta, he voivat ryhtyä hyvinkin epätoivoisiksi. ”

Venäjän sotatoimet ovat edenneet selvästi heikommin kuin Venäjällä ehkä ajateltiin, ja sota voi pitkittyä tai Venäjä voi joutua vetäytymään. Aallon mukaan tilanne on Venäjän näkökulmasta ajautumassa tilanteeseen, josta on vaikea päästä ulos menettämättä kasvojaan.

”Putinille se tarkoittaa, että hänen loppuelämän suunnitelmiltaan on vedetty matto pois alta.”

Etsitään ulospääsyä

Ukrainan sotatoimista ei voi vetää johtopäätöstä, että muu Eurooppa tai Suomi olisivat täysin turvassa. Vaikka Venäjän tavanomaiset asevoimat ovat sidoksissa Ukrainaan, Venäjällä on asearsenaalissa tarvittaessa valikoimaa vaikka mihin.

Lue lisää: Presidentti Niinistö: Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa – näin avainministerit kommentoivat

Aalto sanoo, että vaikka todennäköisyys sodan leviämisestä on vähäinen, pienikin todennäköisyys on pyrittävä estämään.

Siksi maailman johtajien tapaamisten taustalla vaikuttaa halu etsiä kaikki mahdolliset reitit, joilla konfliktista voitaisiin päästä ulos.

Lue lisää: Valkoinen talo: Niinistö ja Biden keskustelenevat perjantaina puolustusyhteistyöstä – Siviilien evakuoinneista päästiin sopuun, Aamulehti seuraa

Lisäys 3.3. kello 21.29: Lisätty Valkoisen talon lehdistöpäällikön kommentti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut