Ukrainan sota on vielä alkuasetelmissa, mutta asiantuntijan mukaan nyt iskuissa on tapahtunut muutos – ”Tappavaa tulta on käytetty siviilikohteita vastaan”

Ukraina on onnistunut puolustuksessaan hyvin. Siihen vaikuttavat sekä kansainvälinen tuki, yksituumainen kansa että kahdeksan vuotta sitten alkanut Krimin sota.

Kiovan televisiotornin räjähdyksestä raportoitiin tiistaina illalla vähän ennen kuutta. Varmaa ei ole, oliko räjähdys tornissa vai sen lähellä. Se kuitenkin aiheutti häiriöitä televisiolähetyksiin.

1.3. 21:40

Aamulehti

Ukrainan sotaa on käyty nyt kuusi päivää. Kuudentena päivän taistelut kovenivat ja kiihtyivät: esimerkiksi Harkovassa käytiin rajuja taisteluita, ja Venäjä iski paikallisten viranomaisten mukaan ohjuksin kaupungin asuinalueille ja keskustaan. Venäjä on Kiovassa edennyt esikaupunkeihin ja lähes saartanut kaupungin. Venäjä varoitti kiovalaisia kohdistetuista iskuista. Illalla hieman ennen kuutta raportoitiin räjähdyksestä televisiotornin lähellä. Illalla Venäjä onnistui tunkeutumaan saarrettuun Hersonin kaupunkiin.

Kysyimme Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijalta Pentti Forströmiltä, millaisia johtopäätöksiä sodan kuudesta ensimmäisestä päivästä voidaan tehdä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Harkovaan on paikallisviranomaisten mukaan osunut Venäjän ohjusiskuja sekä alueellisiin hallintorakennuksiin että asuinalueille.

Ukrainan parlamentti kertoi puolen päivän aikaan Valko-Venäjän ylittäneen Ukrainan rajan.

Venäjä on Kiovan pormestarin mukaan edennyt laitakaupunkiin, raportoi uutiskanava CNN. Illalla uutisoitiin iskusta televisiotornin lähelle. CNN kertoi Yhdysvaltain puolustusministeriön lähteiden kertoneen, että Venäjän eteneminen kohti keskustaa oli pysähtynyt.

Ukrainan sisäministeriö kertoi illalla kahdeksan jälkeen venäläisten päässeen saarrettuun Hersonin kaupunkiin.

Venäjän väitettiin käyttäneen hyökkäyksessään Harkovassa tuhoisaa termobaaripommia. Se aiheuttaa sytytetyn polttoainepilven avulla valtavan tulipallon ja paineaallon.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan 677 000 ihmistä on paennut naapurimaihin. Pelko laajasta terveyskriisistä Ukrainassa kasvoi. Esimerkiksi uutistoimisto Reutersin mukaan kriittisistä lääkkeistä on pula.

Uutistoimisto Tassin mukaan neuvottelut jatkuisivat keskiviikkona.

Sota alkuasetelmissa

Forsström sanoo, että tietyssä mielessä sodassa ollaan yhä alkuasetelmissa. Hän viittaa Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun radiopuheeseen, jonka mukaan tehtävä, eli Ukrainan demilitarisaatio, ei ole muuttunut. Hän arvioi, että Venäjän joukot pyrkivät yhä saartamaan Ukrainaa ja eristämään sen mereltä. ”Puolan rajan kautta tapahtuu liikennettä, ja se lienee ainoa henkireikä tällä hetkellä.”

Alkuvaiheessa Venäjä pyrki nopeaan ratkaisuun. Nähtävissä on taisteluiden kiihtymistä, mikä kertoo tietynlaisesta turhautumisesta ja siitä, että Venäjä on epäonnistunut tavoitteessaan vallata Ukraina nopeasti.

Lue lisää: Venäläisjoukot pääsivät saarrettuun Hersonin kaupunkiin – näin tapahtumat etenivät tiistaina

Harkovassa raportoitiin iskusta pakalliseen hallintokortteliin. Paikalliset viranomaiset kertoivat kymmenen kuolleen.

Nähtävissä turhautumista

Forsströmin mukaan tähän mennessä joukot ovat edenneet esimerkiksi Kiovassa suhteellisen varovasti. Tiistaina Hersonin ja Harkovan iskuissa oli nähtävissä selvä muutos, kun: ”tappavaa tulta on käytetty siviilikohteita vastaan.” Käytännössä Venäjä on voimakkaalla tykistötulella tehnyt tilaa maajoukkojen hyökkäykselle.

Harkovassa on esitetty väite termobaarisen pommin käytöstä. ”En epäile, etteikö niitä olisi käytetty”, Forsström sanoo.

Voimakkaiden aseiden käyttö on yksi merkki Venäjän turhautumisesta. ”Venäjän valtiojohto on asettanut itsensä aika nurkkaan. Puhutaan demilitarisoinnista, valtiojohdon vaihtamisesta ja asevoimien lyömisestä. Venäjä on kautta aikojen sanojen sanonut, että se käyttää turvallisuuden takaamiseksi kaikkia keinoja. En ole yllättynyt, jos näitä käytetään enenevässä määrin.”

Ukraina onnistunut

Kaiken kaikkiaan Ukraina on onnistunut puolustautumaan paremmin kuin mihin aluksi ehkä uskottiin. Venäjän edistymistä on onnistuttu merkittävästi hidastamaan. Sille on löydettävissä muutamakin syy.

Forsströmin mukaan sotilaita ja kalustoa vastaan asettuneilla siviileillä on ollut Venäjää hidastava vaikutus ja pidäke sotilaallisen voiman käytölle. ”Voisi arvella, että siinä mietitään, kun liipaisinta painaa, että onko tämä todellista. Se on ehkä suurin syy, miksi eteneminen on ollut hidasta.”

Ukraina on myös ollut sodassa vuodesta 2014 lähtien. Kahdeksan vuoden aikana maan puolustuskyky on noussut. Vaikka Ukrainan kalusto on Venäjän kalustoa vanhempaa, se on toimintakelpoista.

Ukrainan sotaa vastaan on ollut runsaasti mielenosoituksia. Tukholman mielenosoitus kuvattiin 1. maaliskuuta.

Yksituumainen kansa

Puolustukseen vaikuttaa myös liikekannallepano, eli Ukrainan käyttämän termin mukaan paikalliset puolustusjoukot. ”Merkittävä osa on kansa, joka on aika yksituumaisesti kantanut korttaan kekoon, että Venäjän hanke ei onnistu. Mielestäni tässä on se suurin menestystekijä, että kansa on yhtenäistynyt.”

Muualta maailmasta tulevalla tuella on silläkin merkitystä, esimerkiksi panssarin- tai ilmatorjunta-aseet tulevat tarpeeseen ja hidastavat Venäjän etenemistä.

Tuki vahvistaa Ukrainaa myös muuten. ”Koko länsi on aika koherentisti (yhtenäisesti) tukemassa Ukrainaa kuka enemmän kuka vähemmän. Se on Ukrainalle iso asia.”

Lue lisää: Sota Ukrainassa jatkui viidettä vuorokautta, Suomi teki historiallisen päätöksen toimittaa aseita – näin tapahtumat etenivät maanantaina

Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström on väitellyt Venäjän sotilastrategian muutoksesta. Kuva on väitösvuodelta 2019.

Sota voi pitkittyä

Millaisia johtopäätöksiä kuuden päivän perusteella voidaan sitten tehdä? ”Jos tästä jotain johtopäätöksiä vetää, ei Ukraina näytä nopeasti luhistuvan.”

Se voi tarkoittaa sodan pitkittymistä, viikkoihin tai jopa kuukausiin. ”Minulla on kuva, että Ukraina ei helpolla antaudu.Tilanne ei ole heidän kannaltaan niin katastrofaalinen, että he panisivat nimeään mihinkään paperiin.”

Tällä Forsström viittaa maanantaina käytyihin neuvotteluihin. Uutistoimisto Tass kertoi tiistaina, että neuvotteluja suunniteltiin jatkettavaksi keskiviikkona. Forsström sanoo, että vaikka neuvotteluissa ei saavutettaisi heti tulosta, myös neuvottelukosketus on tärkeä.

Lue lisää: Ukrainan ja Venäjän neuvottelut alkoivat Valko-Venäjän rajalla

Lue lisää: Tuhoa, epätoivoa ja taistelutahtoa – 32 uutiskuvaa näyttää, millaista sekasortoa Venäjän hyökkäys on Ukrainassa aiheuttanut

Luotettavia lukuja ei ole

Sodan osapuolten kokemista tappiosta liikkuu valtavasti erilaisia lukuja.

Viranomaistaholtakin tulevat arviot menehtyneistä sotilaista ja siviileistä vaihtelevat, samoin tiedot materiaalisista tappiosta. Forsström sanoo, ettei luotettavia lukuja ole saatavilla oikein missään.

”Esimerkiksi kun puhutaan Venäläisten tappioista, venäläiset puhuvat yhden käden sormilla laskettavasta määrästä ja ukrainalaiset viidestä tuhannesta. Totuus löytyy jostakin sieltä välistä.”

Sen verran luvuista voidaan päätellä, että ilmoitetut määrät ovat kasvaneet tasaisesti.

”Siinä suhteessa voi ajatella, että tappioita tulee ja ne koko ajan lisääntyvät.”

Selvää on, että myös erilaisia median alustoja käytetään informaatiosotaan vastapuolta vastaan.

Sosiaalisen median alustoilla näkyvät kuvat ja videot tulevat pääosin siviililähteistä, sillä sotilailta puhelimet on otettu pois, jotta materiaalia voidaan hallita ja jotta puhelimia ei voida paikantaa. Materiaaliin on aina syytä suhtautua kriittisesti.

”Niissä ei näy, koska ne on otettu ja missä. Tiedon alkuperää on vaikea varmistaa. On myös todettava, että siviilillä sotatantereella ei ole ensimmäisenä mielessä keksiä asioita, joita ei ole olemassa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut