Voisiko eduskunta olla Nato-kysymyksessä kuskin paikalla presidentin sijasta?

Olisi täysin ennenkuulumatonta, että eduskunta lähtisi ajamaan Suomen sotilaallista liittoutumista ohi hallituksen, mutta teoriassa se olisi täysin mahdollista.

1.3. 16:28

Aamulehti

On varsin ymmärrettävää, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) eivät ole halukkaita ottamaan selkeää eivätkä varsinkaan suoraa kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen eivätkä siihen liittyviin sivujuonteisiin kuten kansanäänestysaloitteisiin.

Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on rajussa ja mahdollisesti myös pysyvässä muutoksessa, ja on ymmärrettävää, että ylin valtiojohto pitää korttinsa piilossa ja päänsä kylmänä. Me emme toki tiedä eikä meidän tarvitsekaan tietää kaikkea siitä, millaisia keskusteluja kulisseissa käydään valtion sisällä ja valtioiden välisesti.

Siltikin tuli väistämättä mieleen ajatus, että entäs jos Suomen Nato-kysymyksessä aloitteentekijä ei olisikaan presidentti ja valtioneuvosto vaan eduskunta ja sen kansanedustajat. Tämä ajatus tuntuu tietenkin valtio-oppineen näkökulmasta täysin hupsulta ja ennenkuulumattomalta, mutta teoriassa se olisi täysin mahdollista, mikäli olen ollenkaan oikein ymmärtänyt.

Pitää muistaa, että eduskunta on Suomen ylin ja johtava lainsäädäntöelin. Kansallinen doktriini eli vakiintunut toimintatapa on ollut, että aloite näin isoissa perustuslakia koskevissa tai sitä sivuavissa päätöksissä on ollut aina hallituksella, mutta varsinaista laillista estettä ei ole, että aloitteentekijä ja kuskin paikalle asettuva olisikin valtioneuvoston sijasta eduskunta. Eikä tämä ole omaa mielikuvitustani. Varmistin asian tänään suomalaiselta valtiosääntöoikeuden asiantuntijalta.

Toki mikään läpihuutojuttu se ei olisi, vaikka kansanedustajien keskuudesta Nato-jäsenyydelle yksinkertainen enemmistö löytyisikin. Vastassa on lukuisia juridisia kysymyksiä eikä olisi varmaankaan käytännössä mahdollista, että jokin hallituspuolueista ryhmänä lipeäisi tässä kysymyksessä hallituksen riveistä. Vastassa olisi myös perustuslaki­kysymyksiä, mutta eduskunnalla on valtuudet ja menetelmät myös perustuslain muuttamiseksi.

Päätös voisi siis viime kädessä vaatia määräenemmistön ja perustuslain säätämisjärjestyksen mukaisen käsittelyn myös seuraavien vaalien (2023) jälkeisessä eduskunnassa, mutta haluan vain muistuttaa, että eduskunnalla on keinonsa, jos sillä on yhteistä tahtoa.

Tällöin syntyisi tilanne, että Suomen liittoutumista ajaisi kansa ja kansanedustajat eikä korkein valtiojohto.

Kansainvälisesti ja Suomen poliittisen historian näkökulmasta tilanne olisi vähintäänkin outo, mutta kuka olisi se poliitikko tai mikä olisi se puolue, joka tämän junan haluaisi pysäyttää, jos selkeä kansan enemmistö kääntyisi Nato-jäsenyyden kannalle. Yhden mielipidekyselyn perusteella emme toki vielä tiedä, onko tuuli kääntynyt pysyvästi.

Kaiken lisäksi eduskuntavaalien läheisyys tuo virkistävän lisämausteen tähän keskusteluun.

Toinen huomattava kysymys on, mikä olisi Suomen tasavallan presidentin asema, jos hän joutuisi näin isossa kysymyksessä kuskin paikalta matkustajaksi.

Mutta kuten todettua, kukaan, ei presidentti eikä hallitus, voi estää eduskuntaa keskustelemasta Nato-kysymyksestä. Jatko on Suomen kansan demokraattisesti valitsemien kansanedustajien käsissä.

Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut