Venäläisjoukot pääsivät saarrettuun Hersonin kaupunkiin – näin tapahtumat etenivät tiistaina

Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa hetki hetkeltä tiistaina 1. maaliskuuta 2022.

Venäläismieliset separatistit kuvattuna panssarivaunun vierellä Donetskin alueella tiistaina.

1.3. 6:09 | Päivitetty 2.3. 0:02

Ukrainan ja Venäjän neuvottelut eivät päättyneet tulitaukoon viidentenä sotapäivänä maanantaina.

YK:n pakolaisjärjestö arvioi maanantaina, että Ukrainasta on paennut jo yli puoli miljoonaa ihmistä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi maahan varhain torstaiaamuna.

Lue lisää: Sota Ukrainassa jatkui viidettä vuorokautta, Suomi teki historiallisen päätöksen toimittaa aseita – näin tapahtumat etenivät maanantaina

Suomi ilmoitti maanantaina historiallisesta päätöksestä toimittaa aseita Ukrainaan. Tiistaina puolueiden odotetaan keskustelevan Suomessa mahdollisesta Suomen Nato-jäsenyydestä.

Kaikki Aamulehden Ukrainan sodasta kertovat jutut löydät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota.

Seurasimme Venäjän hyökkäystä Ukrainaan 1.3.2022:

Zelenskyi Bidenille: Meidän on pysäytettävä hyökkääjä

Kello 23.59: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ovat keskustelleet puhelimessa.

Zelenskyi sanoi Twitterissä, että he olivat keskustelleet Yhdysvaltain johtajuudesta Venäjän vastaisissa pakotteissa sekä puolustusavusta Ukrainalle.

Zelenskyi tviittasi, että hyökkääjä täytyy pysäyttää niin pian kuin mahdollista.

Valkoisen talon mukaan puolisen tuntia kestäneen keskustelun aikana oli käsitelty Venäjän lisääntyviä iskuja siviilikohteita vastaan. Esillä oli ollut muun muassa isku Kiovassa tv-tornia vastaan. Tv-torni sijaitsee lähellä Babi Jarin muistomerkkiä, johon myös osui ilmaisku, kertoo CNN.

Toisen maailmansodan aikana natsit tappoivat yli 30  000 juutalaista Babi Jarin rotkossa.

Kanada sulkee satamat venäläisiltä laivoilta

Kello 23.59: Kanada aikoo sulkea satamansa venäläisomisteisilta laivoilta tällä viikolla, kertoo Reuters.

Asiasta ilmoittanut Kanadan liikenneministeri Omar Alghabra sanoi, että vaikka päätös koskee vain pientä määrää aluksia, tulee päätöksellä olemaan vaikutus, eritoten kun muutkin maat tekevät vastaavanlaisia päätöksiä.

Toisaalla meriliikenteen parissa kuultiin tiistaina myös kolmen suurimman laivanvarustajan päätös olla kuljettamatta rahtia Venäjälle. MSC, Maersk ja CMA CGM ilmoittivat Reutersin mukaan, että päätös koskee kaikkea muuta toimintaa, paitsi ruokaa, lääkintämateriaaleja ja humanitäärisiä tavaroita. Päätös tehtiin Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden takia.

Britannia asetti pakotteita Valko-Venäjälle

Kello 22.37: Britannia on ilmoittanut pakotteista valkovenäläisiä ihmisiä ja organisaatioita vastaan. Pakotteiden taustalla on ulkoministeri Liz Trussin mukaan Valko-Venäjän rooli Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan.

Truss sanoi Venäjän itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukashenkan hallinnon "aktiivisesti avustavan ja tukevan Venäjän laitonta hyökkäystä, ja se tulee tuntemaan taloudelliset seuraukset Putinin tukemisesta".

Ruotsin pääministeri lupaa lisäresursseja maan puolustukseen

Kello 22.25: Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson lupasi tiistaina lisää resursseja maan kokonaismaanpuolustukseen. Tähän on päädytty Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

"Uhkakuva on vahvistunut", Andersson sanoi televisioidussa puheessaan.

Kyse on hänen mukaansa enemmästä kuin hyökkäyksestä Ukrainaan.

"Se on hyökkäys vasten jokaisen maan oikeutta päättää tulevaisuudestaan."

Andersson sanoi, että kokonaismaanpuolustus saa lisää resursseja ja että asevarustelua täytyy aikaistaa, kuten hallitus on aiemmin sanonut.

Turvallisuustilanne Ruotsin lähialueilla on Anderssonin mukaan huonontunut useiden vuosien ajan ja on nyt kiristynyt entisestään. Hän sanoi, ettei Ruotsia uhkaa aseellinen hyökkäys, mutta uhkakuva on vahvistunut

"Ruotsilla on oltava vahva puolustus", Andersson sanoi.

Bloomberg: EU hyväksynyt seitsemän pankin irrottamisen Swiftistä

Kello 21.55: Uutistoimisto Bloombergin mukaan EU on hyväksynyt seitsemän pankin irrottamisen kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä. Pankkeihin lukeutuu muun muassa VTB Bank. Sberbank jätettiin sanktioiden ulkopuolelle.

Puoluejohtajat Ylellä: Laajaa tukea puolustusmäärärahojen nostamiselle

Kello 21.52: Ylen A-studiossa olivat keskustelemassa suurimpien puolueiden puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Annika Saarikko (kesk), Riikka Purra (ps) ja Petteri Orpo (kok). Kaikilta puoluejohtajilta löytyi vahvaa tukea sille, että Suomen puolustusmäärärahoja nostetaan.

"Onko meillä varaa olla näin tekemättä?", Marin sanoi, kun häneltä kysyttiin, onko Suomella varaa nostaa puolustuksen määrärahoja.

Valtiovarainministeri Saarikon mukaan puolustusministeriö tulee tekemään esityksiä nopeista lisätarpeista ja keskipitkän ajan tarpeista. Saarikon mukaan tämän viikon lopulle on aikataulutettu keskustelu puolustusministeriön kanssa.

Myös oppositiopuolueiden johtajat Orpo ja Purra totesivat, että he ehdottomasti tukevat määrärahojen nostamista.

Marin ilmoitti määrärahojen nostamisesta tiistaina sen jälkeen, kun puoluejohtajat ja puhemiehistö kokoontuivat keskustelemaan Ukrainan tilanteesta.

Marinin mukaan lisävelkaa joudutaan varmasti ottamaan, sillä nyt täytyy tehdä nopeitakin investointeja, muun muassa energian- ja ruoantuotantoon ja huoltovarmuuteen.

Varsinaiseen Nato-keskusteluun ei tänään vielä menty. Esimerkiksi Orpo totesi, että nyt on tärkeää käydä järkevää keskustelua ja hakea yksituumaisuutta.

Venäjä määräsi rajoituksia kahdelle itsenäiselle medialle

Kello 21.20: Venäjä on ryhtynyt rajoittamaan kahden itsenäisen median toimintaa maassa. Maan valtakunnansyyttäjä määräsi rajoituksia tv-kanava Dozhdille ja radiokanava Ekho Moskvylle, sillä sen mukaan ne levittävät "tarkoituksella väärää tietoa" Ukrainan tilanteesta.

Molempien medioiden sivustot lakkasivat toimimasta pian ilmoituksen jälkeen. Ekho Moskvyn päätoimittaja Alexei Venediktov kertoi viestipalvelu Telegramissa, että kanavan radiolähetys on katkennut.

Kuluneen vuoden aikana Venäjällä on nähty ennennäkemättömiä toimia riippumattomien tiedotusvälineiden ja kriittisten äänien tukahduttamiseksi. Viranomaiset ovat nimenneet kymmeniä mediatyöntekijöitä ja riippumattomia tiedotusvälineitä "ulkomaalaisiksi agenteiksi".

Lehdistön vapautta seuraavan Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan paine riippumattomia medioita kohtaan Venäjällä on kasvanut tasaisesti vuosien 2011 ja 2012 hallituksen vastaisten mielenosoitusten jälkeen. Venäjä oli viime vuonna lehdistönvapausindeksissä sijalla 150.

Maailmanpankki järjestelee pikalainaa Ukrainalle

Kello 21.17: Maailmanpankki järjestelee nopeutettua hyväksyntää Ukrainalle myönnettävälle 350 miljoonan dollarin lisälainalle, kertoo uutistoimisto Reuters. Lainalla on tarkoitus tukea Venäjän hyökkäystä vastaan ponnistelevaa Ukrainaa.

Reutersin lähteiden mukaan lisälaina voi olla valmis hallituksen harkittavaksi tällä tai ensi viikolla. Laina maksettaisiin muutaman päivän kuluessa hyväksymisestä.

Nato-maiden ulkoministerit perjantaina hätäkokoukseen Venäjän hyökkäyksen vuoksi

Kello 20.45: Sotilasliitto Naton jäsenmaiden ulkoministerit pitävät Brysselissä perjantaina hätäkokouksen Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen vuoksi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistuvasti sanonut, että sotilasliitto ei aio lähettää sotilaita Ukrainaan, joka ei ole Naton jäsenmaa. Nato antaa Ukrainalle kuitenkin sotilaallista ja taloudellista tukea sekä humanitääristä apua, Stoltenberg sanoi tänään Puolassa vieraillessaan.

Stoltenberg sanoi myös, että läntinen puolustusliitto on valmis puolustamaan "alueensa jokaista tuumaa".

Ukrainan sisäministeriö: Venäläisjoukot ovat päässeet saarrettuun Hersonin kaupunkiin

Kello 20.40: Venäläissotilaat ovat päässeet tunkeutumaan eteläiseen H'ersonin kaupunkiin, Ukrainan sisäministeriön virkamies kertoi tiistai-iltana televisiossa. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Sisäministeriön neuvonantaja Vadym Denysenkon mukaan kaupungin hallintorakennus on yhä ukrainalaisjoukkojen hallussa.

Aiemmin tiistaina kerrottiin, että Venäjän joukot ovat saartaneet Dnepr-joen suulla sijaitsevan H'ersonin.

Yhdysvaltalaislähde: Venäjä ei ole juuri lähestynyt Kiovaa eilisen jälkeen – saattaa olla myös tarkoituksellista

Kello 20.04: Ukrainassa Venäjän eteneminen Kiovaan on pysynyt eilisen jälkeen aika lailla paikoillaan, sanoo yhdysvaltalainen puolustusvirkamies CNN:n ja Guardianin mukaan.

Muun muassa polttoaineongelmien lisäksi venäläisiltä olisi virkamiehen mukaan myös loppumassa ruoka. Venäläisiä saattaa hänen mukaansa hidastaa muun muassa Ukrainan vastarinta.

Lähteen mukaan venäläiset ovat myös saattaneet pysäyttää etenemisensä tarkoituksella arvioidakseen tilannetta uudelleen.

Toisaalta venäläisjoukoilla on nähty riskejä välttelevää käytöstä, kuten antautumista paikoin jopa ilman taisteluja, virkamies sanoi.

Marin Natosta: ”On tärkeää, että yksituumaisuus säilyisi turvallisuuspolitiikassa”

Kello 19.15: Eduskuntapuolueet kävivät tänään keskustelua dramaattisesti kiristyneestä ja muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Pääministeri Sanna Marin (sd) totesi keskustelun jälkeen, että puolueet näkevät, että turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi.

”Keskustelu oli erittäin yksimielinen, oli tärkeää, että meillä on yhteinen tilannekuva. Kävimme keskustelua tilanteesta Ukrainan ja Suomen osalta. Näemme, että turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi. Tiedämme, että kansalaiset ovat tästä huolissaan. Kansalaisaloitteiden osalta eduskunta käsittelee ne asianmukaisesti. Tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan rooli on keskeinen. Keskustelu tulee jatkumaan.”

Marinilta kysyttiin, päätettiinkö Nato-jäsenyyteen liittyen prosessin etenemisestä.

”Emme tänään tehneet lopullisia päätöksiä mistään prosesseista, tulemme arvioimaan, mikä olisi oikea tapa edetä. On tärkeää, että yksituumaisuus säilyisi turvallisuuspolitiikassa.”

Martin totesi tiedotustilaisuudessa, että hänellä ei ole yksityiskohtaista tietoa siitä, millä aikataululla keskustelu jatkuu.

”Keskustelimme myös puolustuksen tilanteesta, puolustuksen määrärahoja pitää korottaa. Myös hybriditurvallisuuden näkökulmasta pitää tarkastella, samoin huoltovarmuutta. Meidän pitää varmistaa, että ensi talvena ihmisten kodit lämpenevät kohtuullisin hinnoin, että ihmisten arki sujuisi mahdollisimman hyvin. On mahdollista, että tämän vuoden aikana tullaan osoittamaan määrärahoja.”

Mitä Suomi nyt tekee?

”Selonteoissa on linjattu, että Suomi voi aina arvioida, haemmeko Nato-jäsenyyttä vai emme. Ja nyt tulemme käymään tästä keskustelua. Tasavallan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikka yhdessä valtioneuvoston kanssa. Päätösvalta näissä kysymyksissä on eduskunnalla, mutta myös presidentillä ja valtioneuvostolla on oma roolinsa”, Marin totesi.

Yhdysvaltain puolustusvoimien viranhaltija: Venäläisten eteneminen Kiovaan pysähtynyt

Kello 18.50: Venäjän eteneminen Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan on pysähtynyt, kertoo CNN. Yhdysvaltain puolustusvoimien viranhaltijan mukaan Venäjän joukot ovat käytännössä samoissa asemissa kuin maanantaina.

Hänen mukaansa syynä ovat muun muassa polttoaine- ja kestävyysongelmat sekä pula ruoasta. Myös ukrainalaisten vastarinta on saattanut hidastaa venäläisiä. Hän ei myöskään sulje pois mahdollisuutta, että Venäjän joukot ovat pysähtyneet omasta tahdostaan "järjestäytyäkseen uudelleen".

Venäläis- ja valkovenäläisurheilijat joutuvat sivuun myös vesiltä

Kello 18.45: Suomalaispurjehtijat tai -kilpaveneilijät eivät toistaiseksi osallistu kilpailutoimintaan Venäjällä tai Valko-Venäjällä, eikä venäläis- tai valkovenäläisurheilijoiden tulisi saada osallistua Suomessa tai muissakaan maissa järjestettävään kansainväliseen kilpailutoimintaan.

Linjauksen teki lajiliitto Suomen purjehdus ja veneily (SPV), joka tuomitsee jyrkästi Venäjän sotatoimet Ukrainassa.

Myös Kansainvälinen kanoottiliitto ICF sulkee Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijat pois kilpailuista toistaiseksi.

Yhdysvaltain ulkoministeri ehdottaa Venäjän sulkemista pois YK:n ihmisoikeusneuvostosta

Kello 18.44: Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ehdotti aamulla YK:n ihmisoikeusneuvostolle pitämässään puheessa, että Venäjä suljettaisiin pois neuvostosta. Blinken tuomitsi vahvasti Venäjän toimet Ukrainassa.

"Voi kohtuudella kysyä, pitäisikö YK:n jäsenvaltion, joka yrittää vallata toista YK:n jäsenmaata – samalla kun syyllistyy hirvittäviin ihmisoikeusloukkauksiin ja aiheuttaa massiivista humanitaarista kärsimystä – jäädä tähän neuvostoon", Blinken kommentoi CNN:n mukaan.

Kiovassa räjähdys tv-tornin luona

Kiovassa kerrottiin iltapäivällä voimakkaasta räjähdyksestä. Useat paikalliset ovat julkaisseet sosiaalisessa mediassa kuvia, joiden perusteella räjähdys olisi tapahtunut Kiovan tv-tornin lähellä.

Kello 18.03: Tornin lähistöllä tehty isku saattaa häiritä alueen lähetysten signaalia. Paikallinen televisiokanava totesi, että menetettyjen signaalien palauttamiseksi tehdään parhaillaan töitä.

Sekä Britannian yleisradioyhtiö BBC ja brittilehti The Guardian ovat saaneet kuvaa televisiotornilta, jossa savua nousee voimakkaasti tornin juurelta. BBC:n mukaan räjähdys on tapahtunut tornin läheltä, mutta on epäselvää, onko isku osunut suoraan torniin.

Uutistoimisto AFP:n mukaan isku aiheuttaa häiriöitä tv-lähetyksiin, mutta se ei osunut suoraan tornin rakenteisiin.

Valkovenäläinen oppositiokanava Nexta on julkaissut läheltä kuvatun videon, joka näyttää räjähdyksen tornissa.

Venäjän ja Valko-Venäjän yleisurheilijat eivät pääse kansainvälisiin kisoihin

Kello 17.56: Kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics sulkee Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijat toistaiseksi kansainvälisiltä kisakentiltä, liitto kertoi nettisivuillaan.

Panna koskee muun muassa vajaan kolmen viikon kuluttua kisattavia yleisurheilun MM-hallikisoja Serbian Belgradissa.

Venäjän yleisurheiluliitto oli suljettu kisoista jo vuodesta 2015 lähtien Venäjän valtiojohtoisen dopingin takia, mutta venäläiset urheilijat saattoivat kisata neutraaleina urheilijoina, jos he todettiin kilpailukelpoisiksi.

World Athleticsin hallitus käsittelee ensi viikolla Valko-Venäjän yleisurheiluliiton mahdollista pannaa.

Suomi lähettää apua Ukrainan naapurimaahan Moldovaan

Kello 17.39: Suomi lähettää apua Ukrainan naapurimaa Moldovalle, jonne on paennut jo yli 70 000 sotapakolaista, kertoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) Twitterissä.

Mikkosen mukaan Suomesta toimitetaan esimerkiksi puolijoukkuetelttoja, kenttäkeittiöitä sekä suihku- ja monitoimitelttoja 4 500 ihmiselle. Pyyntö tarvikkeiden lähettämiseen tuli Moldovalta.

Ensimmäiset materiaalilähetykset ovat Mikkosen mukaan jo lähteneet.

Boris Johnson: Joukkomme ovat tiukasti Nato-maiden rajojen sisäpuolella

Kello 17.38: Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson sanoo, että maa ei lähetä sotilaita taistelemaan Ukrainaan, vaan keskittyy vahvistamaan Naton puolustusta jäsenmaiden rajojen sisällä.

Johnson vierailee tällä hetkellä Virossa, johon Britannia on tuonut lisää Nato-sotilaita vahvistamaan alueen puolustusta.

”Emme taistele Venäjää vastaan Ukrainassa, vaan joukkomme ovat tiukasti Nato-maiden rajojen sisäpuolella."

Viron pääministeri Kaja Kallas vetosi Nato-maihin Johnsonin vierailun aikana toteamalla, että sotilasliiton on parannettava Baltian maiden puolustusta.

”Se tarkoittaa lisää pysyvää läsnäoloa maassa ja paremman puolustuksen ylläpitoa ilmassa”, Kallas totesi Reutersin mukaan.

Sisäasioista vastaava komissaari: EU:n varauduttava miljooniin turvapaikanhakijoihin

Kello 17.06: Euroopan unionin sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson sanoi tiistaina, että EU:n täytyy valmistautua ottamaan vastaan vielä miljoonia turvapaikanhakijoita, jotka pakenevat Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen alta, kertoo uutistoimisto Reuters.

Johansson kommentoi tilannetta Slovakian-vierailunsa yhteydessä.

EU-alueelle on Venäjän hyökkäyksen alun jälkeen paennut Ukrainasta jo 400 000 ihmistä.

Johansson kertoi toivovansa, että Euroopan komissio ottaisi torstain kokouksessaan käyttöön tilapäisen suojelun direktiivin, joka parantaisi maiden valmiuksia huolehtia sotaa pakenevien suojelusta.

Marin: ”Kansalaisten mielipide on muutoksessa, se on ymmärrettävää”

Kello 16.58: Eduskuntapuolueet ovat parhaillaan koolla keskustelemassa dramaattisesti kiristyneestä ja muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Myös Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys noussee esille.

”Kansalaisten mielipide on muutoksessa, se on ymmärrettävää”, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi kokoukseen mennessään.

Nato-jäsenyyttä kannattavan kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen toivoi, että kokouksessa linjattaisiin jatkotyöstä Nato-jäsenyyden suhteen.

”Jokainen joutuu tässä arvioimaan vanhoja ennakkoluulojaan uudelta pohjalta”, hän sanoi.

Perussuomalaisilla ei siis vielä puolueena ole Nato-kantaa, vaan kannanmuodostukseen tarvitaan asiantuntevien toimijoiden selvityksiä.

"Näitä asioita ei päätetä juoksussa, hetkessä kannanottaminen tällaiseen ei ole yksinkertaista. Kansalaisten muuttunut kanta Nato-jäsenyyteen on ymmärrettävää,” puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikkon mukaan keskustelua on käytävä ei vain siitä, mentäisiinkö Natoon vaan myös siitä, miten siellä oltaisiin.

"Katseemme ovat nyt Ukrainassa ja Euroopan yhteisessä tuessa Ukrainalle. Se on, mikä juuri nyt tänään tapahtuu. Näiden rinnalla on ilman muuta syytä tiivistää keskustelua siitä, liittoudutaanko.”

Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan on päättäjien vastuulla se, että asiassa ei tehdä hätiköityjä päätöksiä.

”Jos otetaan huomioon miten suuri muutos tämä olisi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle, niin näen perusteita kansanäänestykselle."

Sotilasasiantuntija: Pitkä sotilaskolonna voi olla venäläisten juoni

Kello 16.37: Ukrainassa Kiovaan johtavalla tiellä yli 60 kilometrin pituiseksi venynyt venäläisten sotilaskolonna voi olla harhautus ja juoni saada ukrainalaiset hyökkäämään sen kimppuun, sanoo sotilasprofessori Janne Mäkitalo. Hänen mukaansa venäläiset saattaisivat sitten pyrkiä tuhoamaan hyökkäävät Ukrainan joukot oman tiedustelu-, tuli- ja ilmaylivoimansa turvin.

Mäkitalo arvioi, että sumpussa tiellä olevien venäläisten komentajalla pitäisi olla paikallaan pysymisen perustaksi varmuus siitä, että Ukrainan kauaskantoiset aseet, kuten raketinheittimet, ovat turvallisen ampumaetäisyyden päässä.

Meksiko ei aseta taloudellisia pakotteita Venäjää vastaan

Kello 16.29: Meksikon presidentti Andres Manuel Lopez Obrador kertoo Reutersin mukaan, että Meksiko ei aseta talouspakotteita Venäjää vastaan.

Venäjä varoittaa Kiovan asukkaita iskuista

Kello 16.22: Venäjän puolustusministeriö on julkaissut Kiovan asukkaille suunnatun varoituksen, jossa se kertoo valmistautuvansa iskemään kohteisiin kaupungin keskustassa.

Tänään iltapäivällä julkaistussa lausunnossa kohteiksi listataan muun muassa Ukrainan turvallisuuspalvelun teknologiset keskukset, kertoo BBC.

Lausunnossaan Venäjän puolustusministeriö kehotti Kiovan asukkaita, jotka asuvat lähellä iskun kohteiksi valittuja paikkoja, lähtemään kodeistaan.

Venäläisviranomaisten mukaan iskut tehdään "estämään informaatiohyökkäykset Venäjää vastaan".

Tass: Ukrainan ja Venäjän seuraavia neuvotteluja suunnitellaan huomiselle

Kello 15.59: Ukrainan ja Venäjän välisiä neuvotteluja suunnitellaan pidettäväksi 2. maaliskuuta eli huomenna keskiviikkona.

Venäläinen uutistoimisto Tass kertoo suunnitelmasta venäläiseltä lähteeltä saatuihin tietoihin perustuen.

Ukrainan ja Venäjän valtuuskunnat neuvottelivat eilen lähellä Valko-Venäjän rajaa. Neuvottelujen tuloksena sovittiin neuvottelujen jatkamisesta. Ukrainan edustajan mukaan neuvottelut olivat vaikeat.

Kiovan pormestari: Venäjän joukot ovat laitakaupungissa

Kello 15.57: Kiovan pormestari Vitali Klitschko kertoo tiistaina videoviestissään, että ”vihollinen on pääkaupungin laitakaupungissa”, raportoi uutiskanava CNN.

Aiemmin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että Kiovan puolustus on tärkein asia. ”Kiova on erityinen. Jos suojelemme Kiovaa, suojelemme valtiota. Tämä on maamme sydän.”

Suomen ja Ranskan presidentit keskustelivat puhelimessa – Niinistö kertoi täydestä tuesta Macronille

Kello 15.38: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on keskustellut puhelimessa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa. Niinistö kertoo puhelusta Twitterissä.

Niinistö kirjoittaa antaneensa täyden tukensa Macronin yrityksille lopettaa Venäjän sodankäynti.

Eilen Macron keskusteli Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Macron toisti keskustelussa kansainvälisen yhteisön vaatimuksen, jossa Venäjää vaaditaan lopettamaan hyökkäys Ukrainaa vastaan. Macron oli myös kehottanut Putinia pysymään yhteyksissä tulevina päivinä, jotta tilanteen meneminen huonompaan suuntaan voitaisiin välttää.

Ukrainan sodan päättäminen edellyttää Putinin mukaan Krimin tunnustamista osaksi Venäjää ja Ukrainan puolueettomuutta, Putin totesi eilen puhelun jälkeen. Putin vaatii, että pääkaupunki Kiova on neutraali, demilitarisoitu alue, jossa ei ole "natseja", kertoi uutistoimisto Reuters.

Alueellisten hallintorakennusten alueelle Harkovin keskustassa osui viranomaisten mukaan ohjus tiistaina 1. maaliskuuta.

Harkovan ohjusiskuissa kuoli ainakin 10 ihmistä

Kello 15.27: Venäjän ohjusiskut osuivat tiistaina Ukrainan toiseksi suurimman kaupungin keskustaan ja siellä sijaitseviin hallintorakennuksiin. Muun muassa uutistoimisto AFP:n mukaan iskuissa kuoli ainakin 10 ihmistä.

"Ainakin 10 ihmistä kuoli ja yli 20 loukkaantui", alueellinen pelastuspalvelu totesi lausunnossaan. Lisäksi pelastuspalvelun mukaan 10 ihmistä pelastettiin elossa raunioiden alta.

Pelastuspalvelun mukaan keskusaukion hallintorakennukset ovat tuhoutuneet pahoin.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvaili aiemmin Harkovaan kohdistunutta hyökkäystä sotarikokseksi.

Venäjä ja Valko-Venäjä vetäytyvät ampumahiihdon maailmancupista

Kello 15.19: Venäjän ja Valko-Venäjän ampumahiihtäjät eivät osallistu loppuviikolla ampumahiihdon maailmancupiin Kontiolahdella, kertovat kisajärjestäjät tiedotteessa.

Kisajärjestäjien mukaan päätös kisoista vetäytymisestä oli joukkueiden. Venäjä ja Valko-Venäjä jäävät pois myös kaudesta jäljellä olevista Otepään ja Holmenkollenin maailmancupeista.

Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU linjasi viime lauantaina, että Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijat voivat kilpailla, mutta heidän on kisattava neutraalin lipun alla. IBU:n viikonloppuinen linjaus poikkeaa Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n maanantaisesta suosituksesta, jonka mukaan Ukrainaan hyökänneiden maiden eli Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijat pitäisi sulkea kansainvälisestä kilpailutoiminnasta.

Ukraina ilmoitti jo aiemmin jäävänsä pois Kontiolahdelta, jossa kilpaillaan torstaista sunnuntaihin. Kontiolahdella on mukana joukkueita 23 maasta.

Restel luopuu liiketoiminnastaan Hartwall-areenalla

Kello 15.05: Restel on päättänyt aloittaa neuvottelut liiketoiminnasta luopumisesta Hartwall-areenalla. Restel on toiminut areenan pääravintoloitsijana.

”Aloitamme neuvottelut sopimuksen päättämisestä ja yt-lain mukaiset muutosneuvottelut välittömästi ja pyrimme irtaantumaan liiketoiminnasta mahdollisimman pian”, sanoo Restelin toimitusjohtaja Mikael Backman tiedotteessa.

Lisäksi markkinointi- ja jakeluyhtiö Lehtipiste on maanantaina ilmoittanut keskeyttäneensä asiakkaidensa toivomuksesta venäläisten kustantajien lehtien jakelun.

Osuuskunta Tradekan toimitusjohtajan mukaan osuuskunta pitää Venäjän hyökkäystä Ukrainaan järkyttävänä ja tuomittavana.

"Jäsentemme ja asiakkaidemme vahvan ja oikeutetun toivomuksen mukaisesti ilmaisemme oman solidaarisuutemme ukrainalaisille myös liiketoiminnassamme", toteaa osuuskunnan toimitusjohtaja Perttu Puro tiedotteessa.

Kansainvälinen hiihtoliitto sulkee venäläisurheilijat pois kisoista

Kello 14.58: Kansainvälinen hiihtoliitto FIS: Venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat eivät saa osallistua FIS:n kilpailutoimintaan. Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Zelenskyi puhui Euroopan parlamentin ylimääräisessä kokouksessa

Kello 14.33: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Euroopan parlamentin ylimääräisessä kokouksessa etäyhteyksin. ”Euroopan unionista tulee paljon vahvempi meidän ansiostamme. Ilman teitä Ukraina on yksin. Olemme osoittaneet vahvuutemme, olemme osoittaneet, että olemme samanlaisia kuin tekin. Todistakaa, että seisotte rinnallamme.”

Puhe on simultaanitulkattu suomeksi.

Kansainvälinen luisteluliitto kieltää Venäjän ja Valko-Venäjän luistelijoiden kilpailemisen

Kello 14.29: Kansainvälinen luisteluliitto ISU kieltää venäläisten ja valkovenäläisten luistelijoiden osallistumisen kansainvälisiin kilpailuihin. Kielto perustuu Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja koskee taitoluistelua, pikaluistelua ja kaukalopikaluistelua.

Kansainvälinen olympiakomitea KOK kehotti maanantaina kansainvälisiä lajiliittoja kieltämään venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden kilpailemisen. ISU noudatti linjausta.

Taitoluistelussa mitalitilastot näyttävät siten maaliskuisissa MM-kisoissa Ranskassa hyvin toisenlaisilta kuin Pekingin talviolympialaisissa. Venäjän olympiakomitean väreissä kilpailleet luistelijat voittivat Pekingissä kuusi mitalia, joista kaksi oli kultaisia. Naisten luistelussa Venäjä otti kaksoisvoiton, pariluistelusta hopeaa ja pronssia sekä jäätanssista hopeaa. Vain miesten luistelun kärkikolmikkoon ei mahtunut venäläisiä.

Venäjä vei Pekingissä nimiinsä myös joukkuekilpailun olympiakullan, mutta mitalit jäivät jakamatta Kamila Valijevan dopingepäselvyyksien takia.

Taitoluistelun MM-kisat luistellaan Ranskan Montpellier'ssä 21.–27. maaliskuuta. Suomea edustavat olympialaisissakin kisanneet Jenni Saarinen ja jäätanssijapari Juulia Turkkila/Matthias Versluis.

Pikaluistelun MM-kisat luistellaan Norjan Hamarissa loppuviikolla. Suomella ei ole kisoissa edustusta.

YK:n pakolaisjärjestö: 660 000 ihmistä paennut Ukrainasta

Kello 13.57: Venäjän hyökkäyksen alettua Ukrainasta on paennut sen naapurimaihin noin 660 000 ihmistä, arvioi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Järjestö sanoo pakolaiskriisin olevan suurin Euroopassa sataan vuoteen.

EU-parlamentti ylimääräiseen istuntoon

Kello 13.31: Euroopan unionin parlamentti järjestää iltapäivällä ylimääräisen istunnon Ukrainan tilanteen vuoksi. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime torstaina, minkä seurauksena EU on kohdistanut poikkeuksellisen kovia pakotteita Venäjän talousjärjestelmään ja eliittiin.

Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin on tarkoitus puhua etäyhteydellä parlamentin istunnossa. Zelenskyi allekirjoitti maanantaina Ukrainan EU-jäsenhakemuksen.

”Seisomme Ukrainan rinnalla”, julisti pöydälle aseteltu kyltti Brysselissä ennen EU-parlamentin ylimääräistä istuntoa tiistaina.

HS: Nokia on keskeyttänyt toimitukset Venäjälle

Kello 13.29: Verkkolaitevalmistaja Nokia on keskeyttänyt toimituksensa Venäjälle, yhtiö toteaa lausunnossaan Helsingin Sanomille. Yhtiön asiakkaita Venäjällä ovat neljä suurinta teleoperaattoria eli MTS, Vimpelcom, Megafon ja Tele2. Monet muut kansainväliset suuryritykset ovat myös karsineet liiketoimintaansa Venäjällä. Öljy-yhtiöt Shell ja BP ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Venäjältä kokonaan.

Ukraina: Harkovan iskuissa kuollut ainakin 10 ihmistä

Kello 13.22: Ainakin kymmenen ihmistä on kuollut ja 35 loukkaantunut Harkovan kaupunkiin tänään tehdyissä ohjusiskuissa, kertoo Ukrainan sisäministerin avustaja Anton Herashchenko sosiaalisessa mediassa. Herashchenkon päivityksestä raportoi uutistoimisto Reuters.

”Kivimurskaa siivotaan ja lisää uhreja ja haavoittuneita tulee”, Reuters sanoo Herashchenkon lausuneen.

CNN:n mukaan iskuissa on haavoittunut yli 20 ihmistä. Aiemmin tänään CNN kertoi kuudesta loukkaantuneesta. Intian ulkoministeriön edustaja Arindam Bagchi kertoo Twitterissä, että iskussa on kuollut intialainen opiskelija. Bagchi vaati kaikille intialaisille nopeaa ja turvallista poistumis­mahdollisuutta maasta.

BBC:n mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kuvaillut Venäjän Harkovaan tekemiä ohjusiskuja valtioterrorismiksi. Zelenskyi kommentoi iskuja videopuheessaan.

Lukashenka: Valko-Venäjä lähettää lisää joukkoja Ukrainan rajalle

Kello 13.06: Valko-Venäjä lähettää lisää joukkoja Ukrainan vastaiselle rajalleen, maan valtiollinen uutistoimisto Belta kertoo Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukashenkan lausuneen.

Vain hetkeä ennen Lukashenkan lausumaa Ukrainan parlamentti ilmoitti, että Valko-Venäjän joukot olivat ylittäneet rajan pohjoisessa. Valko-Venäjä ei ole vahvistanut ukrainalaistietoa. Lukashenkan mukaan lisäjoukkojen tarkoituksena on lopettaa provokaatio ja kaikenlainen sotilaallinen toiminta Valko-Venäjää vastaan.

Vielä aiemmin tänään Belta kertoi Lukashenkan sanoneen, ettei Valko-Venäjä osallistu Venäjän sotilasoperaatioon Ukrainassa. Eilen useat eri mediat kertoivat, että Valko-Venäjä valmistautuisi liittymään Venäjän hyökkäykseen.

SPR lähettää ensimmäiset työntekijänsä Ukrainaan

Kello 12.50: Suomen Punainen Risti (SPR) lähettää ensimmäiset avustustyöntekijät Ukrainan lähialueille tukemaan kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatiota. Työntekijät lähetetään SPR:n katastrofirahaston varoilla.

SPR:n avustustyöntekijät auttavat muun muassa materiaalisen avun perillemenossa. Kaksi työntekijää tulee työskentelemään Ukrainan ulkopuolella materiaalisen avun varastoimisessa ja kuljettamisessa. Lisäksi työtä tehdään Punaisen Ristin avustustyön viestinnässä.

SPR valmistelee myös materiaalituen lähettämistä Ukrainan naapurimaihin paenneiden tukemiseksi kansainvälisen Punaisen Ristin kautta.

Venäjän puolustusministeri: Operaatio jatkuu kunnes tavoitteet saavutettu

Kello 12.45: Venäjä jatkaa sotilasoperaatiotaan Ukrainassa, kunnes se saavuttaa tavoitteensa. Näin on Interfax-uutistoimiston mukaan tänään lausunut Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu.

Shoigun mukaan Moskovan tärkein tavoite on suojella itseään lännen luomalta uhalta. Puolustusministerin mukaan Venäjä ei ole miehittänyt Ukrainan maaperää. Venäjän hyökkäys Ukrainassa alkoi viime viikon torstaina. Sen jälkeen Venäjän sotajoukkoja on edennyt kohti Ukrainan suurimpia kaupunkeja.

Ukrainan parlamentti: Valko-Venäjän joukot ylittäneet rajan

Kello 12.31: Ukrainan parlamentin mukaan valkovenäläiset joukot ovat tunkeutuneet Ukrainan alueella maan pohjoisosassa Tshernihivin alueella. Parlamentti tviittasi asiasta viitaten pohjoisen aluepuolustusjoukkojen tietoihin. Hajanaisia huhuja asiasta liikkui jo aiemmin.

”Valko-Venäjän joukot ovat saapuneet Tshernihivin alueelle. Tiedon vahvistaa pohjoisten aluepuolustusjoukkojen tiedottaja Viltali Kyrylov. Lisää yksityiskohtia myöhemmin”, parlamentin virallisella Twitter-tililä todettiin.

Valko-Venäjä ei ole vahvistanut ukrainalaistietoa. Maa on tukenut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka sanoi vain muutamia tunteja aiemmin maansa valtiolliselle medialle, ettei valkovenäläisten osallistumiseen Venäjän "erikoisoperaatioon" ole mitään tarvetta.

Satelliittikuvassa näkyy joukkoja Khilchikhan kaupungin lähellä Valko-Venäjällä. Khilchikha sijaitsee lähellä Ukrainan pohjoista rajaa.

Ukrainan ulkoministeri vaatii entistä kovempia toimia Venäjää vastaan

Kello 11.41: Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba vaatii Twitterissä muilta mailta entistä kovempia toimia Venäjää vastaan. Kuleba julkaisi vaateensa Harkovan kaupunkiin kohdistuneiden iskujen jälkeen. Kuleba kuvailee ohjusiskuja barbaarisiksi.

”Maailma voi ja sen täytyy tehdä enemmän. Lisätkää painetta, eristäkää Venäjä kokonaan”, Kuleba kirjoittaa tviitissaan.

Mies kantoi vesisäiliöitä Harkovassa maanantaina. Ohjusiskus ovat aiheuttaneet kaupungin keskustassa tuhoja.

Reutersin kuvaajan ottamat valokuvat näyttävät, millaista jälkeä Harkovassa on tullut.

Youtube estää kahden venäläisen uutistoimiston kanavat

Kello 11.23: Youtube estää kahden Venäjän valtion rahoittaman uutistoimiston Russia Todayn ja Sputnikin kanavat koko Euroopassa. Esto astuu voimaan välittömästi. Asiasta kertoo Youtuben emoyhtiö Alphabetin ylläpitämä Twitter-tili Google Europe. Syyksi estolle kerrotaan käynnissä oleva sota Ukrainassa

"Vie aikaa, että järjestelmämme on täysin ajantasalla. Henkilökuntamme tarkkailee tilannetta kellon ympäri, jotta muutos saadaan voimaan", Google Europe kirjoittaa.

Maanantaina Facebookin emoyhtiö Meta kertoi myös rajoittavansa Russia Todayn ja Sputnikin näkyvyyttä omistamillaan sosiaalisen median alustoilla. Twitter puolestaan on lisännyt Venäjän valtio-omisteisten tilien ja niiden päivitysten yhteyteen maininnan tilien taustasta.

Venäjä menetti lentopallon miesten MM-kilpailujen kisaisännyyden

Kello 11.18: Kansainvälinen lentopalloliitto (FIVB) on vienyt Venäjältä lentopallon miesten MM-kilpailujen kisaisännyyden. Kilpailut piti järjestää useassa eri kaupungissa elo-syyskuun taitteessa, mutta nyt niille etsitään uusia pelipaikkoja. Liiton verkkosivujen mukaan uusi kisaisäntä tai -isännät ilmoitetaan myöhemmin.

Muutoksen syynä on Venäjän viime viikolla aloittama hyökkäys Ukrainassa.

Suomi ei ole mukana MM-kilpailuissa.

Ranskan valtiovarainministeri: Pakotteet johtavat Venäjän talouden romahdukseen

Kello 11.18: Ranska arvioi tiistaina, että lännen Venäjään kohdistamat pakotteet aiheuttavat Venäjän talouden romahtamisen. Tilannetta kommentoi Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire.

Hänen mukaansa länsi saa pakotteilla aikaan Ukrainalle hyökänneen Venäjän talousromahduksen.

Valtiovarainministeri arvioi pakotteiden tehoa France Info -radioyhtiölle päivä sen jälkeen kun Ranska, EU ja muut tahot ilmoittivat uusista pakotteista Venäjää vastaan.

Ihmiset kävelevät valuutanvaihtotoimiston ohitse Moskovan keskustassa 28. helmikuuta. Länsimaiden pakotteet ovat johtaneet siihen, että ruplan arvo on romahtanut ennätysalhaiselle tasolle.

HS: EU lisäsi ensimmäisen Suomen kansalaisen pakotelistalleen

Kello 11.09: Euroopan unioni on lisännyt pakotelistalle ensimmäisen Suomen kansalaisen, uutisoi Helsingin Sanomat. Gennadi Timtšenko on myös Venäjän ja Armenian kansalainen.

EU tiedotti laajennetusta listauksesta maanantaina illalla. Listalle lisättiin yhteensä 26 uutta nimeä.

Unioni perustelee Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin pitkäaikainen tuttava, ja häntä kuvaillaan yleisesti yhdeksi Putinin luottohenkilöistä.

CNN: Ainakin kuusi loukkaantunut iskussa Harkovaan

Kello 11.01: Harkovan kaupunkiin kohdistuneissa ohjusiskuissa on loukkaantunut ainakin kuusi ihmistä, kertoo CNN. Yhden loukkaantuneista kerrotaan olevan lapsi. Voimakas räjähdys on tuhonnut ainakin hallintorakennusta kaupungin keskustassa.

Harkovan aluehallinnon johtaja Oleg Synegubov kertoi jo aiemmin tänään, että iskuja on osunut asuinalueille ja kaupungin hallintorakennukseen. Synegubovin sanoo Venäjän syyllistyneen sotarikokseen.

Koillis-Ukrainassa sijaitseva Harkova on maan toiseksi suurin kaupunki.

Uutistoimisto Reutersin kuvaajan ottama kuva näyttää tuhoja Harkovan keskustassa tiistaina 1. maaliskuuta.

Tiistaisen iskun on kerrottu tuhonneen hallintorakennusta Harkovan keskustassa. Tällaisena näkymä tämän hallintorakennuksen läheisyydessä avautui.

Moskovan pörssi ei ole avautunut tänäänkään

Kello 10.48: Helsingin pörssi on avautunut selvään laskuun, mutta Euroopan suuret pörssit ovat pysytelleet paikallaan eilisen sukelluksen jälkeen.

Helsingin pörssin OMXH-indeksi oli liukunut 1,3 prosenttia alaspäin noin puoli tuntia kaupankäynnin alkamisen jälkeen. Venäjän runtelema Nokian Renkaat oli noin 5 prosentin pudotuksessa. Fortum oli 3 prosenttia ja Finnair 4 prosenttia pakkasella.

Lontoon, Frankfurtin ja Pariisin pörssit liikkuivat aamutuimaan nollan kieppeillä. Moskovan pörssi ei ole avautunut tänäänkään. Moskovan keskuspankki ei eilen avannut Moskovan pörssin osakekauppaa eikä johdannaismarkkinoita lainkaan.

Lukashenka: Valko-Venäjä ei osallistu Venäjän operaatioon Ukrainassa

Kello 10.40: Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukashenkan mukaan maalla ei ole aikomusta osallistua Venäjän sotatoimiin Ukrainassa. Asiasta kertoo Reutersin mukaan Valko-Venäjän valtiollinen uutismedia Belta.

Eilen useat eri mediat kertoivat, että Valko-Venäjä valmistautuisi liittymään Venäjän hyökkäykseen. Valko-Venäjällä hyväksyttiin sunnuntaina perustuslain muutos, joka mahdollistaa ydinaseiden ja Venäjän joukkojen sijoittamisen maahan pysyvästi.

Euroopan unionin ulkosuhteita johtavan Josep Borrell totesi eilen, että EU suunnittelee lisää pakotteita Valko-Venäjälle ja muille, jotka tekevät yhteistyötä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa hyökkäykseen liittyen.

Britannia: Venäläisjoukot edenneet vain vähän kohti Kiovaa

Kello 10.25: Venäjän sotilasjoukot ovat viimeisen vuorokauden aikana edenneet vain vähän Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa, arvioidaan Britannian puolustusministeriön julkaisemassa tiedustelukatsauksessa. Asiasta uutisoi uutistoimisto Reuters.

Avaruusteknologiayhtiö Maxarin satelliittikuvien perusteella Kiovaa lähestyy yli 64 kilometriä pitkä sotilaskolonna. Britannian puolustusministeriön mukaan logistiset vaikeudet hidastavat Venäjän joukkoja.

”Venäjä on epäonnistunut Ukrainan ilmatilan haltuunotossa, mikä yllyttää vaihtamaan yöoperaatioihin tappioiden vähentämiseksi”, katsauksessa todetaan.

Reutersin mukaan Britannian kertomia väitteitä venäläisjoukkojen toimista ei ole pystytty vahvistamaan riippumattomista lähteistä.

Parlamentti: Ukraina saa EU-maista 70 hävittäjää

Kello 10.14: Ukrainan parlamentti kertoi eilen illalla Twitterissä maan saavan kolmesta EU-maasta yhteensä 70 venäläisvalmisteista hävittäjäkonetta. Kyiv Independet -sivusto kertoi tänään samansisältöisen tiedon siteeraten Ukrainan ilmavoimia.

Tietojen mukaan Bulgaria, Puola ja Slovakia antaisivat Ukrainalle yhteensä 56 Mig-29-konetta. Lisäksi Bulgariasta olisi tulossa 14 Su-25-konetta. Konemallit ovat entuudestaan tuttuja Ukrainan ilmavoimille.

Ukrainalainen hallituslähde kertoi Politico-uutissivustolle eilen ukrainalaisten lentäjien saapuneen jo Puolaan vastaanottamaan hävittäjiä.

Hallintopäällikkö: Venäjä iskenyt järeästi Harkovaan

Kello 9.59: Venäjä on iskenyt Harkovan kaupunkiin käyttäen ohjuksia, kertoo Harkovan aluehallinnon johtaja Oleg Synegubov uutistoimisto Reutersin mukaan. Synegubovin mukaan iskuja on osunut asuinalueille ja kaupungin hallintorakennukseen. Synegubovin sanoo Venäjän syyllistyneen sotarikokseen.

Aiemmin tänään muun muassa The New York Times ja Kyiv Independent ovat kertoneet suuresta räjähdyksestä Ukrainan toiseksi suurimmassa kaupungissa Harkovassa. Synegubovin mukaan kaupungin puolustus kestää.

Ukrainan viranomaisten välittämä kuva näyttää tuhoja Harkovan kaupungissa tiistaina 1. maaliskuuta. Kaupungista on raportoitu suuresta räjähdyksestä.

Pelastajat raivasivat väitetyn ohjusiskun aiheuttamia tuhoja Harkovassa tiistaina. Kuva on Ukrainan viranomaisten välittämä.

Tiedustelulähteet NBC:lle: Putin turhautunut sotatoimien hitauteen

Kello 9.47: Yhdysvaltain tiedustelutietojen mukaan presidentti Vladimir Putin on turhautunut Venäjän sotatoimien huonoon edistymiseen sekä niiden laajaan kansainväliseen vastustukseen. NBC-kanavan lähteiden mukaan normaalisti tunteensa hillitsevä Putin on kohdistanut epätavallisia viharyöppyjä lähipiiriinsä.

Tiedustelupalvelu CIA:n entisen johtajan John Brennanin mukaan Putin ei ole enää sama kylmäverinen itsensä. Todisteita presidentin mielenterveyden järkkymisestä ei tosin ole saatu.

Toisten lähteiden mukaan Putin on yhä eristäytyneempi ja käy enää harvoin Kremlissä. Erään länsidiplomaatin mukaan presidentti on myös puutteellisesti informoitu eikä hänellä välttämättä ole realistista käsitystä asioiden tilasta.

Harkovassa raportoitu suuresta räjähdyksestä

Kello 9.43: Harkovasta on raportoitu suuresta räjähdyksestä, kertoo kertovat muun muassa The New York Times ja Kyiv Independent.

New York Timesin mukaan Ukrainan sisäministeriö kertoo räjähdyksen tapahtuneen lähellä kaupungin hallintorakennusta. Kyiv Independentin Twitterissä jakama video näyttää voimakkaan räjähdyksen useampikerroksisen rakennuksen edustalla.

New York Timesin mukaan räjähdys sattui aamukahdeksalta vain kaksi tuntia sen jälkeen, kun yöllinen ulkonaliikkumiskielto kaupungissa oli päättynyt. Siitä, onko räjähdys aiheuttanut loukkaantumisia tai mikä räjähdyksen on aiheuttanut, ei vielä ole tietoa.

Koillis-Ukrainassa sijaitseva Harkova on maan toiseksi suurin kaupunki. Aiemmin tänään Guardian ja BBC kertoivat, että satakunta kilometriä Harkovan länsipuolella sijainneeseen sotilastukikohtaan oli osunut Venäjän tykistöisku ja noin 70 ukrainalaissotilasta oli kuollut.

Diplomaattilähde: Etyjin tarkkailijat poistuvat Donetskista

Kello 9.27: Euroopan turva- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tarkkailijat poistuvat tänään separatistien hallitsemasta Donetskista Itä-Ukrainasta. Asiasta kertoo nimetön diplomaattilähde uutistoimisto Reutersille.

Järjestön tarkkailijat ovat raportoineet alueelta tulitaukorikkomuksista. Etyjin tarkkailijat ovat kertoneet rikkomuksista Itä-Ukrainassa jo ennen kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi. Esimerkiksi lauantaina 19. helmikuuta tarkkailijat raportoivat edellispäivältä yli 1 500 tulitaukorikkomusta.

USA määräsi 12 Venäjän YK-diplomaattia poistumaan maasta

Kello 9.17: Yhdysvallat on määrännyt 12 Venäjän YK-diplomaattia poistumaan maasta. Syynä on Yhdysvaltojen mukaan se, että diplomaatit ovat harjoittaneet "ei-diplomaattista" toimintaa.

Yhdysvaltain apulaislähettiläs Richard Mills kertoi karkotuspäätöksestä YK:n turvallisuusneuvostolle maanantaina paikallista aikaa. Mills ei avannut päätöksen taustoja enempää, mutta asian on tulkittu liittyvän vakoiluepäilyihin.

Venäjän Washingtonin-suurlähettiläs Anatoli Antonov luonnehti karkotuspäätöstä Facebook-julkaisussaan "vihamieliseksi liikkeeksi".

Yhdysvaltain apulaislähettiläs Richard Mills osallistui YK:n turvallisuusneuvoston kokoukseen eilen maanantaina. Kokouksessa käsiteltiin Venäjän sotatoimia Ukrainassa.

Noin 350 000 paennut Ukrainasta Puolaan

Kello 8.58: Noin 350 000 ihmistä on paennut Ukrainasta Puolaan, Puolan varasisäministeri Maciej Wasik kommentoi Reutersin mukaan Polskie Radio 1 -kanavalle.

Wasikin mukaan viimeisen vuorokauden aikana Puolan ja Ukrainan välisen rajan on ylittänyt 100 000 ihmistä. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime viikon torstaina. YK arvioi eilen, että Ukrainasta on paennut yli 500 000 ihmistä.

Ukrainasta paenneita ihmisiä otettiin vastaan Przemyslin kaupungissa Puolassa eilen maanantaina. Varasisäministerin mukaan Puolaan on paennut Ukrainasta kaikkiaan noin 350 000 ihmistä.

Venäjän hyökkäyksen alettua ihmisiä on paennut Ukrainasta myös Unkariin. Tältä näytti yhdellä Budapestin päärautatieasemista maanantaina.

Kriittiset lääkevarastot käymässä vähiin Ukrainassa

Kello 8.44: Ukrainan kriittiset lääkevarastot ovat käymässä vähiin ja pelot laajemmasta terveyskriisistä maassa voimistuvat, kertoo uutistoimisto Reuters. Terveyspalveluissa on keskeytyksiä ja esimerkiksi koronarokotuksia ja polion vastainen kampanja on jouduttu keskeyttämään.

Ukrainassa havaittiin viime lokakuussa ensimmäinen poliotapaus viiteen vuoteen. Polio todettiin tuolloin alle 2-vuotiaalla lapsella. Tämän jälkeen polio on todettu 19 muulla lapsella.

Hoitaja tarkasti pienen lapsen vointia kellariin siirretyissä ”sairaalatiloissa” Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa maanantaina.

Kiovassa lastensairaalan vuodepaikat olivat saaneet uuden paikan kellarista.

Venäjän joukot saavuttaneet Hersonin kaupungin

Kello 8.10: Venäjän armeija on edennyt Hersonin esikaupunkeihin Etelä-Ukrainassa lähellä Krimin niemimaata. Venäjä on perustamassa tarkastuspisteitä kaupungin sisääntuloväylille, kertoi Hersonin pormestari. Paikallisen median videot Hersonissa näyttivät Venäjän joukkojen saapuvan kaupunkiin.

Pormestari Igor Kolykhajev pyysi Hersonin asukkaita olemaan poistumatta kodeistaan. Hän korosti, että kaupunki on ollut ja tulee pysymään ukrainalaisena. Hersonissa on noin 280 000 asukasta.

Venäjän armeija väittää hallitsevansa myös Berdjanskin satamakaupunkia, joka sijaitsee Krimistä luoteeseen. Berdjanskin tilanteesta on kuitenkin saatu ristiriitaisia tietoja.

Kiovalaisia kehotettiin nukkumaan kellareissa tai pommisuojissa

Kello 7.54: Ukrainan pääkaupunki Kiovan pormestari Vitali Klitshko kehotti kiovalaisia viettämään maanantain ja tiistain välisen yön mahdollisuuksien mukaan kellareissa tai pommisuojissa.

”Tänä yönä tulee olemaan jälleen vaikeaa”, hän kirjoitti lausunnossaan New York Timesin mukaan. Sunnuntaina Kiovassa oli koko päivän kestänyt ulkonaliikkumiskielto, mutta maanantaina kiovalaisten annettiin jälleen poistua kodeistaan. Harva kuitenkaan näin teki, lehti kertoo.

Noin 70 ukrainalaissotilasta kuollut sotilastukikohtaan tehdyssä iskussa

Kello 7.21: Ukrainassa on kuollut ainakin noin 70 ukrainalaissotilasta Venäjän tykistöiskussa, kertovat brittilehti Guardian ja Britannian yleisradioyhtiö BBC. Isku kohdistui satakunta kilometriä Harkovan länsipuolella sijainneeseen sotilastukikohtaan.

Kuolonuhreista kertoi medioiden mukaan Sumyn alueen johtaja Telegram-kanavallaan. Hän jakoi myös kuvan repaleisesta ja hiiltyneestä nelikerroksisesta rakennuksesta, jonka edustalla pelastajat tekivät etsintöjä.

Ilmasireenit soineet useissa ukrainalaiskaupungeissa

Kello 7.19: Useissa Ukrainan kaupungeissa on annettu tiistaiaamuna varoituksia ilmahyökkäyksistä, kertoo The Kyiv Independent -uutissivusto. Sivuston mukaan sireenit ovat varoittaneet asukkaita muun muassa maan pääkaupungissa Kiovassa, Vinnytsjassa sekä Keski-Ukrainan Umanissa ja Tserkasissa. Kaupunkien asukkaita on kehotettu hakeutumaan suojaan.

Kiovaa lähestyvä venäläiskolonna nyt yli 64 kilomeriä pitkä

Kello 6.22: Kiovan lähistöllä olevalla venäläisellä sotilaskolonnalla näyttää nyt olevan mittaa yli 64 kilometriä, kertovat uutiskanava CNN ja brittilehti Guardian. Asia selviää yhdysvaltalaisen avaruusteknologiayhtiö Maxarin satelliittikuvista.

Sunnuntaina Kiovaa kerrottiin lähestyvän noin viiden kilometrin mittainen sotilaskolonna. Arviot perustuivat tuolloin Maxarin sunnuntaisiin satelliittikuviin. Maanantaina yhtiö puolestaan päivitti saattueella olevan mittaa reilut 27 kilometriä.

Maxar kertoi maanantaina, että saattueessa on muun muassa panssaroituja ajoneuvoja, panssarivaunuja ja tykistöä. Sunnuntaina silloisia tietoja CNN:lle kommentoinut asiantuntija arvioi Venäjän pyrkivän "epätoivoisesti täydentämään joukkojaan".

Maxarin välittämässä ja analysoimassa satelliittikuvassa näkyy Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa kohti etenevä sotilassaattue. Satelliittikuva on otettu eilen maanantaina 28. helmikuuta.

Tämä Maxarin välittämä satelliittikuva näyttää sotilassaattueen Ivankivin alueella joidenkin kymmenien kilometrien päässä Kiovasta.

Netflix ei vaateista huolimatta lähetä venäläistä propagandaa

Kello 6.21: Netflix ei aio julkaista suoratoistopalvelussaan Venäjän hallinnon propagandaa ja asettuu näin poikkiteloin venäläisviranomaisten julkaisumääräyksiä vasten, asiasta kertovat muun muassa uutiskanava CNN, uutistoimisto AFP ja viihdeuutissivusto Vulture.

Yhdysvaltalainen suoratoistojätti on ollut velvoitettu Venäjällä julkaisemaan palvelussaan 20 venäläiskanavan tarjontaa. Kanavien joukossa on muun muassa Channel One, jolla on Politicon mukaan läheiset yhteydet Venäjän hallintoon.

Jos Netflix olisi noudattanut sopimusta, olisi sen pitänyt lisätä venäläiskanavat palveluunsa Venäjällä tästä päivästä lähtien. Vulturen mukaan Netflix lisättiin mediaa valvovan Venäjän viranomaisen Roskomnadzorin valvonnan alle joulukuussa, mikä taas johti siihen, että palvelua vaadittiin lisäämään venäläiskanavat tarjontaansa.

Arvioiden mukaan Venäjällä on alle miljoona Netflix-tilaajaa.

NHL keskeyttää yhteistyön venäläisten liiketoimintakumppaniensa kanssa

Kello 6.17: NHL tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja keskeyttää välittömästi kaiken yhteistyön venäläisten liiketoimintakumppaniensa kanssa, jääkiekkoliiga kertoo verkkosivuillaan.

Liiga kertoo myös sulkevansa toistaiseksi venäjänkieliset digitaaliset mediasivustonsa ja sosiaalisen median kanavansa. Venäjää ei myöskään harkita minkään tulevan NHL-kilpailun tapahtumapaikaksi.

Tiedotteen mukaan liiga on myös huolissaan venäläispelaajiensa hyvinvoinnista ja painottaa näiden pelaajien pelaavan liigassa joukkueidensa edustajina, ei Venäjän.

Lue lisää: NHL keskeyttää yhteistyön venäläisten liiketoiminta­kumppaniensa kanssa

Ukrainan presidentti: Venäjä tehnyt 56 ohjusiskua

Kello 6.16: Venäjä on tehnyt viidessä päivässä 56 ohjusiskua ja laukaissut 113 risteilyohjusta, väittää Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Presidentin maanantai-illan lausunnosta kertoo ainakin uutiskanava CNN ja brittilehti Guardian.

CNN:n mukaan Zelenskyi kuvaili myös puheessaan Ukrainan itäosassa sijaitsevaan Harkovaan kohdistunutta maanantaista tykistötulta, jossa on kuollut ainakin toistakymmentä ihmistä.

Presidentin mukaan maan toisiksi suurimpaan kaupunkiin kohdistuneet iskut ovat "selvästi sotarikos". Zelenskyi kuvailee Harkovaa rauhanomaiseksi kaupungiksi, jossa on rauhallisia asuinalueita, eikä sotilaallisia rakennuksia.

Venäjän syytetään käyttäneen termobaarista pommia

Kello 6.14: Venäjän syytetään käyttäneen maanantaina termobaarista pommia, kertovat muun muassa brittilehti Guardian ja Britannian yleisradioyhtiö BBC. Syytöksen esitti Ukrainan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Oksana Markarova. Väitettä ei ole BBC:n mukaan vahvistettu.

Lue lisää: Venäjän syytetään käyttäneen termobaarista pommia Ukrainassa – ”Jos se olisi totta, se olisi mahdollisesti sota­rikos”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan vastaavanlaisia aseita on käytetty aiemmin ainakin Tshetsheniassa.

STT:lle termobaaristen pommien toimintaa viikko sitten kuvailleen asiantuntijan mukaan nämä aseet suihkuttavat juuri ennen räjähdystä ilmaan korkealla paineella polttoainepilven, joka tämän jälkeen sytytetään. Tästä syntyy valtava tulipallo ja todella voimakas paineaalto, joka tekee tuhoisaa jälkeä.

Ukrainan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Oksana Markarova kuvattiin maanantaina 28. helmikuuta, kun hän oli matkalla kokouksesta toiseen Yhdysvaltain Washingtonissa.

Zelenskyi vaatii lentokenttien sulkemista venäläisliikenteeltä

Kello 6.10: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vaatii, että venäläisiltä aluksilta evättäisiin pääsy kaikille maailman lentokentille ja kaikkiin satamiin. Presidentti kertoi vaateistaan Facebook-sivullaan julkaistussa päivityksessä, josta puolestaan kertoivat uutistoimisto AFP ja uutiskanava CNN.

Zelenskyin mukaan ohjuksin, pommein ja tykein varustautunut ”paha” pitäisi pysäyttää välittömästi ja ”tuhota taloudellisesti”. Taivas tulisi presidentin mukaan sulkea venäläisten lentokoneiden ja helikopterien lisäksi myös venäläisohjuksilta.

Zelenskyin mielestä valtio, joka tekee siviileihin kohdistuvia rikoksia, ei voi olla myöskään YK:n turvallisuusneuvoston jäsen.

Niinistö Ylellä: Yhtenäinen Eurooppa varmasti yllätys Venäjälle

Kello 6.08: Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jo muuttanut Eurooppaa, sanoi presidentti Sauli Niinistö maanantai-iltana Ylen A-studiossa. Niinistö sanoi uskovansa, että myös venäläiset panevat merkille yhtenäisen Euroopan. ”Olen varma, että se on heille yllätys.”

Presidentti sanoi haastattelussa, ettei usko Venäjän käyttävän ydinasetta. Hän ei myöskään usko, että Venäjän presidentti Vladimir Putin etenisi Naton jäsenmaahan. Niinistöltä kysyttiin myös, pitääkö hän mahdollisena, että Venäjä hyökkäisi Suomeen tulevien kuukausien tai vuosien aikana.

”En oikein pidä sitä mahdollisena. Siihen ei ole oikeastaan mitään järkisyytä”, Niinistö vastasi. Niinistö huomautti, että erityisesti Putin on harrastanut "hyvin voimakkaasti Ukrainaa väheksyvää" retoriikkaa, jollaista hän ei ole Suomen kohdalla huomannut.

Se, antaisiko sotilasliitto Nato Suomelle paremman turvan, riippuu Niinistön mukaan tilanteesta. Kriittinen vaihe olisi Niinistön mukaan se, jos Suomi tai Ruotsi tai molemmat lähtevät "hakusalle" Nato-jäsenyyden suhteen, mikä ottaa oman aikansa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut