Itä-Ukrainan separatistialueet pyysivät Putinilta apua, Ukrainan parlamentti hyväksyi poikkeustilan käyttöön – näin tilanne kehittyi keskiviikkona

Aamulehti seurasi Venäjän Ukrainaan kohdistuvaa uhkaa ja tilanteen kehittymistä tässä päivittyvässä jutussa hetki hetkeltä keskiviikkona 23. helmikuuta 2022.

Ukrainan rajavartiolaitoksen vartija vartioi kontaktilinjaa, joka erottaa Ukrainan ja separatistien hallinnoiman alueen Itä-Ukrainassa Stanytsia Luhanskassa. Kuva on otettu keskiviikkona 23. helmikuuta.

23.2. 6:21 | Päivitetty 23.2. 23:42

Ukraina ottaa käyttöön poikkeustilan. Maan parlamentti antoi keskiviikkoiltana hyväksyntänsä esitykselle poikkeustilasta. Ukrainan turvallisuusneuvosto oli aiemmin keskiviikkona vaatinut maahan poikkeustilan julistamista.

Yhdysvallat ilmoitti keskiviikkoiltana pakotteista Nord Stream 2 -yhtiölle ja sen johdolle.

Torstaina EU-maiden päättäjät kokoontuvat ylimääräiseen huippukokoukseen. Suomea edustaa kokouksessa pääministeri Sanna Marin (sd.).

Seurasimme tilannetta hetki hetkeltä 23. helmikuuta:

Itä-Ukrainan separatistialueet ovat pyytäneet Putinilta apua

Kello 23.00: Itä-Ukrainan ”kansantasvallat”, Donetsk ja Luhansk ovat pyytäneet Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta apua ”torjumaan Ukrainan armeijan aggressioita”, uutistoimisto Reuters kertoo nojaten venäläisen Interfaxin tietoihin.

Myös venäläisen Ria Novostin tietojen mukaan avunpyyntö on annettu. Ria perustaa tietonsa Kremlin tiedottajan Dmitri Peskov lausuntoon.

Nato-maa Turkki ei hyväksy toimia Ukrainan alueellista koskemattomuutta vastaan

Kello 22.52: Turkin mukaan se ei hyväksy mitään toimia Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta vastaan. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan oli kertonut maansa kannasta keskiviikkona puhelinkeskustelussa Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

Turkki on Naton jäsenmaa, ja sillä on ystävälliset suhteet sekä Ukrainaan että Venäjään.

Puhelinkeskustelun aikana Erdogan oli sanonut, että "sotilaallinen konflikti ei hyödytä ketään" ja että Turkki asettaa etusijalle diplomatian ja dialogin.

”Turkki on valmis tekemään osansa jännitteiden vähentämiseksi ja rauhan ylläpitämiseksi”, Erdogan oli sanonut Putinille.

Ukrainan parlamentti hyväksyi poikkeustilan käyttöönoton

Kello 22.08: Ukrainan parlamentti on antanut hyväksyntänsä esitykselle ottaa käyttöön poikkeustila, uutistoimistot Reuters ja AFP kertovat.

Poikkeustila astuu voimaan koko maassa, lukuun ottamatta kahta Itä-Ukrainan aluetta, joissa poikkeustila on ollut voimassa jo vuodesta 2014 lähtien.

Poikkeustila voisi tarkoittaa muun muassa henkilökohtaisten asiakirjojen tarkistuksia, liikkumisrajoituksia reserviläisille ja rajoituksia tiedon levittämiselle ja medialle.

Yhdysvallat aikoo asettaa pakotteita Nord Stream 2 -yhtiötä vastaan

Kello 21.09: Yhdysvallat asettaa maan presidentin Joe Bidenin mukaan pakotteita Nord Stream 2 -yhtiötä ja sen johtoa vastaan, Valkoinen talo tiedottaa.

”Nämä askeleet ovat osa ensimmäistä pakote-erää, jotka asetetaan vastauksena Venäjän toimille Ukrainassa. Kuten olen tehnyt aiemmin selväksi, emme epäröi ottaa lisäaskelia asiassa, jos Venäjä jatkaa eskalaatiotaan”, tiedotteessa sanotaan.

Putin on tiedotteen mukaan tarjonnut maailmalle ”ylitsepääsemättömän kannustimen” siirtyä pois venäläisestä kaasusta kohti muita energiamuotoja. Tiedotteessa Biden myös kiittää Saksan liittokansleria Olaf Scholzia läheisestä yhteistyöstä.

Pääministeri Marin MTV:llä: Puolustusvoimat kartoittaa, millaista materiaalista tukea Ukrainalle voitaisiin antaa

Kello 20.48: Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Puolustusvoimat kartoittaa tällä hetkellä, millaista materiaalista tukea Ukrainalle voitaisiin antaa. Marin kertoi asiasta MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.

Marinin mukaan myös "aseellista materiaalia" arvioidaan. Päätöksiä asiasta ei ole kuitenkaan tehty.

Marinin mukaan kysymystä aseavun antamisesta pitää pohtia hyvin pragmaattisesti.

Hänen mukaansa Euroopassa ei olla oltu pitkään aikaan näin lähellä sodanuhkaa.

Brandenburgin portti valaistiin Ukrainan lipun värein Berliinissä. Kaupunki halusi eleellä osoittaa tukensa Ukrainalle. Valot syttyivät Suomen aikaa kello 19.45.

Yhdysvaltain puolustusviranomainen: 80 prosenttia Venäjän joukoista Ukrainan rajalla hyökkäysasemissa

Kello 20.29: Yhdysvallat arvioi, että 80 prosenttia Venäjän joukoista Ukrainan rajalla on asemoitunut valmiiksi hyökkäykseen. Asiasta on kertonut mediatilaisuudessa Yhdysvaltojen puolustusviranomaisten edustaja, kertoo esimerkiksi yhdysvaltalainen CNN.

Viranomaisen mukaan presidentti Vladimir Putin on koonnut Ukrainan rajalle ”lähes sata prosenttia” niistä joukoista, joita Yhdysvallat ennakoi hänen kokoavan.

”Hän on niin valmiina kuin voi olla. Olemme sanoneet, että minä päivänä tahansa, ja on epäilemättä mahdollista, että se päivä on tänään”, viranomainen sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Mediat: Yhdysvallat on varoittanut Ukrainaa Venäjän ”välittömästä” hyökkäyksestä

Kello 19.34: Yhdysvallat on varoittanut Ukrainaa Venäjän tekemästä hyökkäyksestä, joka voi käynnistyä ”välittömästi”, kertovat CNN ja Newsweek.

Newsweekin keskiviikkoaamuna julkaistun uutisen mukaan Venäjän hyökkäys voisi toteutua 48 tunnin sisällä.

”Ukrainan presidenttiä on varoitettu Yhdysvaltojen tiedustelutiedoista, että Venäjä aloittaa hyökkäyksen erittäin todennäköisesti seuraavien 48 tunnin sisällä”, nimettömänä pysytellyt yhdysvaltalainen virkahenkilö kertoi Newsweekille.

Ukrainan hallitusta lähellä ollut lähde on varmistanut varoituksen kulkemisen maan hallitukselle. Venäjän hyökkäys koostuisi Newsweekin tietojen mukaan Donbasin alueelta tehdystä puskusta sekä Valko-Venäjän puolella olevien joukkojen liikkumisesta kohti Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa. Ennen maajoukkojen hyökkäystä Ukrainaa vastaan tehtäisiin laaja kyberhyökkäys.

CNN:n tiedossa ei ole tarkkaa tuntimäärää, jonka sisällä Venäjän hyökkäys on odotettavissa. Sen sijaan kanava puhuu ”välittömästä” hyökkäyksestä. CNN:n tietojen mukaan varoitus hyökkäyksestä annettiin ukrainalaisille tiistaiaamuna Ukrainan aikaa. Samansisältöinen varoitus on annettu myös Nato-maille.

CNN:n mukaan erityisenä huolenaiheena on Harkovan kaupunki, joka sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Ukrainan koillisosassa. Ukrainan ulkoministeri sanoi tiistaina, ettei kaupungin evakuoimiseksi ole tehty vielä suunnitelmia.

Kyseessä ei kuitenkaan ole ensimmäinen varoitus Venäjän hyökkäyksestä, joka Ukrainalle on annettu. Yhdysvallat on nimittäin aiemmin tuonut itsekin julkisuuteen sen tiedustelutietoihin perustuvia arvioita Venäjän hyökkäyksen ajankohdasta.

BBC: Keskiviikon kyberhyökkäys on ennennäkemätön

Kello 18.25: Ukrainalainen kyberturvallisuusviranomainen on vahvistanut BBC:lle, että keskiviikon kyberhyökkäys on poikkeuksellisen laaja.

”Emme ole koskaan nähneet [mitään vastaavaa], joka on vienyt tämän täysin toiselle tasolle”, nimettömänä pysytellyt lähde sanoi.

Netblocksin tietojen mukaan Ukrainan kyberturvallisuudesta vastaava Center for Strategic Communications on ryhtynyt toimiin, joilla hyökkäyksen vaikutuksia pyritään vähentämään. Ukrainalaisen kyberturvallisuustoimijan CERT-UA:n mukaan mahdolliset jatkohyökkäykset ovat edelleen mahdollisia.

Reuters: Ukrainan poikkeustila voi tulla voimaan jo keskiyöllä

Kello 18.25: Ukraina saattaa julistaa maan kansalliseen poikkeustilaan jo keskiyöstä lähtien, kertoo uutistoimisto Reuters.

Ukrainan turvallisuusneuvosto on jo hyväksynyt suunnitelman, ja seuraavaksi sille tarvitaan maan parlamentin hyväksyntä. Reutersin mukaan tämä saattaa tapahtua jo keskiviikkoillan aikana.

Reutersin mukaan poikkeustila voisi tarkoittaa muun muassa henkilökohtaisten asiakirjojen tarkistuksia, liikkumisrajoituksia reserviläisille ja rajoituksia tiedon levittämiselle ja medialle.

Poikkeustila olisi voimassa kaikissa osissa Ukrainaa lukuun ottamatta Venäjän tukemien separatistien hallussa olevia alueita maan itäosassa. Poikkeustila kestäisi 30 päivän ajan.

Naton pääsihteeri Stoltenberg: EU ja Nato ovat saman kolikon eri puolet

Kello 18.09: Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan tällä hetkellä on käynnissä vaarallisin tilanne Euroopassa tämän sukupolven aikana. Naton pääsihteeri kertoo Ukrainan tilanteesta Naton seminaarissa.

Venäjä pyrkii Stoltenbergin mukaan kirjoittamaan uusiksi koko maailmanlaajuisen turvallisuustilanteen. Nykykriisissä ei ole Stoltenbergin mukaan kyse pelkästään Ukrainasta ja Georgiasta, vaan myös muista maista, kuten Suomesta ja Ruotsista sekä maiden mahdollisuudesta valita oma kohtalonsa Naton suhteen.

Nato ja EU ovat Stoltenbergin mukaan saman kolikon kaksi eri puolta, joilla on omat tehtävänsä ja roolinsa.

Stoltenberg puhui Naton seminaarissa, jossa oli mukana myös Hollannin pääministeri Mark Rutte.

Ukrainan varapääministeri: Uusi verkkohyökkäys on alkanut, kohteena useita pankkeja

Kello 17.58: Ukrainan parlamentin, hallituksen ja ulkoministeriön verkkosivujen toiminnassa on häiriöitä, uutistoimisto Reuters kertoo. Sivuille pääsy on estynyt.

Ukrainan varapääministeri Myhailo Fedorov vahvistaa asian viestipalvelu Telegramissa. Fedorovin mukaan kyse on palvelunestohyökkäyksestä valtiota vastaan.

Fedorovin mukaan hyökkäys on koskenut verkkosivujen lisäksi useita pankkeja.

Ukrainalaiset viranomaiset sanoivat tällä viikolla, että he olivat nähneet verkossa varoituksia, että hakkerit valmistelivat suuria hyökkäyksiä hallintoa, pankkeja ja puolustussektoria vastaan.

Ukraina on kärsinyt useista kyberhyökkäyksistä, joista se on syyttänyt Venäjää. Venäjä on kiistänyt osallisuutensa.

EU-maiden johtajilla on huomenna ylimääräinen huippukokous

Kello 17.23: EU-maiden johtajat on kutsuttu ylimääräiseen huippukokoukseen Brysseliin huomiseksi. Kokouksessa keskustellaan viime päivien tapahtumista ja siitä, kuinka Venäjän toimiin vastataan.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kutsukirjeen mukaan kokouksen aiheena ovat myös Ukrainan tukeminen sekä kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen suojaaminen.

Kokous alkaa iltayhdeksältä Suomen aikaa.

Ulkoministeriö: Kiovan suurlähetystön virkahenkilöt siirtyvät Kiovasta Lviviin

Kello 16.53: Suomen Kiovan suurlähetystön lähetetyt virkahenkilöt siirtyvät väliaikaisesti Kiovasta Lviviin, kerrotaan ulkoministeriön tiedotteessa. Päätös pohjautuu turvallisuustilanteesta tehtyyn kokonaisarvioon.

Suomi on jo aikaisemmin vähentänyt väliaikaisesti Kiovassa työskentelevien lähetettyjen virkahenkilöiden määrää.

Suurlähetystön paikallisesti palkattu henkilöstö jatkaa soveltuvin osin työskentelyä Kiovassa. Heille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä pois kaupungista.

Suurlähetystön toiminta jatkuu erityisjärjestelyin. Asiakaspalvelu on rajoitettua ja se on mahdollista ainoastaan ajanvarauksella.

Ulkoministeriö kehottaa matkustustiedotteessaan poistumaan välittömästi Ukrainasta.

Suomi kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun

Kello 16.52: Suomi on kutsunut Venäjän Suomen-suurlähettilään Pavel Kutznetsov puhutteluun, ulkoministeriö twiittaa.

Puhuttelun syynä ovat Venäjän yksipuoleiset teot, jotka ministeriön mukaan rikkovat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia. Nämä teot rikkovat ministeriön mukaan kansainvälistä oikeutta ja Minskin sopimusta.

Venäjä sanoo vastaavansa voimakkaasti Yhdysvaltain asettamiin pakotteisiin

Kello 16.15: Yhdysvaltain asettamat uudet Venäjän vastaiset pakotteet aiheuttavat voimakkaan reaktion, sanoo Venäjän ulkoministeriö lausunnossaan.

Ministeriön mukaan Venäjä on todistanut, että se on pystynyt minimoimaan pakotteiden aiheuttamat vahingot. Pakotteet eivät myöskään voi vaikuttaa Venäjän päättäväisyyteen puolustaa tiukasti etujaan, ministeriö sanoo.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti eilen "ensimmäiseksi eräksi" kutsumansa pakotteet Venäjää vastaan Ukrainan kiristyneen tilanteen takia. Bidenin mukaan pakotteet katkaisevat Venäjän läntisestä rahoituksesta. Pakotteet kohdistuvat myös muun muassa rahoituslaitoksiin ja Venäjän eliittiin.

Venäjä evakuoi diplomaattista henkilöstöään Ukrainasta

Kello 15.14: Venäjä on alkanut evakuoida diplomaattista henkilöstöään Ukrainasta.

Asian vahvisti uutistoimisto AFP:lle Venäjän Kiovan-suurlähetystön edustaja Denis Golenko uutistoimiston tiedustellessa asiaa puhelimitse.

Venäjän ulkoministeriö ilmoitti eilen, että se aikoo evakuoida diplomaattinsa Ukrainasta pian.

Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyi eilen asevoimien käytön maan rajojen ulkopuolella tukemaan Ukrainan separatisteja.

Aamulehti kertoi 12. helmikuuta, että Venäjä siirsi osan suurlähetystönsä henkilöstöstä pois Ukrainasta. Tuolloin myös monet muut maat siirsivät diplomaattista henkilöstöään maasta.

Haavisto piti esittelypuheenvuoron ulko- ja turvallisuuspolitiikasta

Kello 14.06: Eduskunnalle annetaan tänään pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuus­poliittisesta tilanteesta. Esittelypuheenvuoron piti ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Ilmoituksen yhteydessä on mahdollisuus käydä laaja keskustelu aiheesta. Ulkoministeri Pekka Haaviston esittelypuheenvuoron jälkeen käydään ryhmäpuheen­vuorokierros. ​Keskustelulle on varattu aikaa kolme tuntia.

Ennen eduskunnan täysistuntoa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) järjesti tiedotustilaisuuden. Tiedotustilaisuudessa Kaikkonen kertoi, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa ja että Suomi pohtii yhä erilaisia tukitoimia Ukrainalle. Aamulehti näytti tilaisuuden suorana tässä jutussa.

Eduskunta kävi Ukrainan tilanteesta tiistaina lyhyen ajankohtais­keskustelun, jonka pääministeri Sanna Marin (sd.) alusti hallituksen kannalla.

”Vaadimme Venäjää pyörtämään tunnustamiset, lopettamaan sotilaalliset toimet ja vetämään joukkonsa pois Ukrainasta sekä palaamaan keskusteluihin Normandia-formaatin ja Etyjin puitteissa”, Marin sanoi.

Kaikkonen luonnehtii Ukrainan tilannetta erittäin vakavaksi, jopa räjähdysherkäksi, ja se uhkaa hänen mukaansa myös edelleen pahentua. Tämä voi tapahtua Kaikkosen mukaan nopeasti. Hänen mielestään olennaista on, että Venäjä pidättäytyy sotilaallisista toimista.

Päivitys 23.2.2022 kello 14.25: Uutista on päivitetty ja täydennetty tiedoilla esittelypuheenvuorosta ja Kaikkosen tiedotustilaisuudesta.

WSJ: Venäjän puolustusministeri EU:n pakotelistalla

Yhdysvaltalaislehti The Wall Street Journal on saanut tietoonsa EU:n pakotelistalla olevia henkilöitä.

Lehden mukaan EU:n pakotelistalla olisivat muun muassa Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu ja venäläistä verkkopropagandaa levittävä yhtiö (Internet issledovanija). Yhtiötä on kutsuttu myös Pietarin trollitehtaaksi.

Yhdysvallat asetti samaa yhtiötä kohtaan pakotteita vuonna 2018. Perusteena oli Venäjän sekaantuminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

EU:n odotetaan hyväksyvän pakotepaketin virallisesti myöhemmin tänään.

Eilen kerrottiin, että pakotteita kohdennettaisiin duuman jäsenten lisäksi kaikkiaan 27 henkilölle ja toimijalle, joiden joukossa kerrottiin olevan muun muassa sotilaallisia toimijoita ja yritysten edustajia. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole pakotelistalle.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen puhuu Ukrainan tilanteesta

Kello 13.40: Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) pitää tiedotustilaisuuden Ukrainan tilanteesta noin kello 13.45.

Tiedotustilaisuuden jälkeen on vuorossa eduskunnan täysistunto. Täysistunnon aluksi toimitetaan välikysymysäänestys. Perussuomalaiset vaati tiistain välikysymyskeskustelussa hallitukselta välittömiä toimia, joilla suomalaisten polttoaine- ja energialasku olisi pienempi.

Välikysymysäänestyksen jälkeen eduskunnalle annetaan pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Eduskuntakeskustelulle on varattu aikaa kolme tuntia.

Suora lähetys tiedotustilaisuudesta on päättynyt.

Poikkeustila ja lupa kantaa asetta

Kello 13.13: Ukrainan turvallisuusneuvosto vaatii maahan poikkeustilan julistamista, kertovat uutistoimistot AFP ja Reuters.

Neuvoston mukaan poikkeustila tulee voimaan 30 päivän ajaksi ja sitä voidaan tuon ajan päätyttyä jatkaa edelleen 30 päivällä.

Poikkeustila ei tule koskemaan Donetskin ja Luhanskin alueita, koska ne ovat olleet sodassa vuodesta 2014 lähtien.

Tullakseen voimaan poikkeustila on vielä hyväksytettävä maan parlamentissa.

Aiemmin Ukrainan parlamentti äänesti keskiviikkona lakiluonnoksesta, jossa siviileille annettaisiin oikeus itsepuolustukseen ja aseen kantamiseen, uutistoimisto Reuters kertoo.

Lakiluonnoksen laatijat toteavat, että laki olisi tarpeellinen nyt, kun Ukrainan kansalaiset elävät uhan alla.

Vaikuttaako tilanne polttoaineen tai lämmityksen hintaan?

Kello 11.28: Asiantuntijoiden ja öljy-yhtiöiden mukaan Suomi ei ole täysin raakaöljyn varassa, vaan bensaa ja dieseliä tuodaan merkittävissä määrin Ruotsista ja muualta Länsi-Euroopasta.

Muun muassa ABC- ja St1 -ketjujen hankinnat kohdistuvat koko Itämeren alueelle. Nesteelläkin kolmasosa öljystä tulee muualta kuin Venäjältä.

Rakennusten lämmityskustannuksiin Venäjän hyökkäysuhka kuitenkin voi vaikuttaa.

Lue lisää: Vaikuttaako Venäjän hyökkäysuhka polttoaineiden hintoihin? Asiantuntijat: Lämmityksen hinta voi nousta

Ukraina kehottaa kansalaisiaan lähtemään Venäjältä välittömästi

Kello 10.47: Ukraina kehottaa kansalaisiaan poistumaan Venäjältä välittömästi. Ukrainan ulkoministeriön mukaan Venäjän "lisääntyvä aggressio" Ukrainaa kohtaan voi merkittävästi vaikeuttaa konsulipalvelujen tarjoamista Venäjällä.

Tämän vuoksi ministeriö kehottaa Ukrainan kansalaisia välttämään matkustamista Venäjälle ja maassa olevia poistumaan maasta välittömästi.

EU-komission varapuheenjohtaja: Oli heikkoutta jättää Putin pakotteiden ulkopuolelle

Kello 10.15: Venäjän presidentin Vladimir Putinin pitäisi myös olla pakotteiden kohteena, EU-komission varapuheenjohtaja Vera Jourová sanoi keskiviikkona tsekkiläiselle sanomalehdelle uutistoimisto Reutersin mukaan.

Jourován mukaan oli virhe jättää Putin pakotteiden ulkopuolelle.

”Vladimir Putinin pitäisi olla ensimmäisenä listalla”, hän sanoi Hospodárske noviny -päivälehdelle.

”Kysymys on aina siitä, onko tällainen diplomatian ammattitaidetta vai heikkoutta. Näkisin tässä tapauksessa, että kyse on jälkimmäisestä”, hän jatkoi.

EU-maiden ulkoministerit päättivät tiistaina epävirallisessa kokouksessaan Pariisissa, mitä EU-maiden ensimmäiset talouspakotteet Venäjää vastaan sisältävät. Pakotteiden kohteina ovat ensinnäkin ne henkilöt, jotka olivat tekemässä Venäjän maanantaista päätöstä tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueet. Presidentti Putin ei ole listalla.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi keskiviikkona ulkoministerien tapaamisen jälkeen, ettei keskeisiä valtionjohtajia laiteta pakotteiden kohteiksi, jotta diplomaattisia keskusteluita voitaisiin jatkaa.

Myös Yhdysvaltojen tiistaina ilmoitetut pakotteet kohdistuvat vain Putinin sisäpiiriläisiin.

Käytännössä pakotteet kohdistuvat kolmeen uuteen ihmiseen: Denis Bortnikoviin, Pjotr Fradkoviin ja Vladimir Kirijenkoon.

Pakotteet kohdistuvat kahteen venäläispankkiin (VEB ja PSB) ja niiden 42 tytäryhtiöön sekä valtion velanottoon.

Satelliittikuvat näyttävät muutoksen

Kello 6.42: Satelliittikuvaukseen erikoistunut Maxar on seurannut Venäjän joukkojen vahvistumista viikkojen ajan. Se julkaisi keskiviikon vastaisena yönä uusia kuvia Valko-Venäjän eteläisestä osasta. Alla olevassa kuvassa näkyy Maxarin mukaan Mazyrin kaupungin lähellä sijaitseva pieni lentokenttä 4. helmikuuta ja 22. helmikuuta. Kaupunki sijaitsee lähellä Ukrainan rajaa.

Ylemmässä kuvassa kenttä vaikuttaa tyhjältä, kun taas alemmassa kuvassa näkyy armeijan kalustoa ja muun muassa telttoja.

Maxarin kuvien perusteella armeijan kalustoa on edelleen lisätty Ukrainan rajojen tuntumaan muun muassa Valko-Venäjällä. Asiantuntijoiden mukaan kalusto kuuluu todennäköisesti Venäjälle.

Yhdysvallat siirtää kalustoa Baltian maihin

Kello 6.31: Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi Suomen aikaa tiistai-illasta, että hän on valtuuttanut Yhdysvaltain joukkojen ja kaluston siirtämisen Euroopan sisällä. Joukkoja siirretään Bidenin mukaan vahvistamaan Yhdysvaltain liittolaisia.

Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan Baltian alueelle siirretään 800 sotilasta Italiasta. Saksasta siirretään useita F-35-hävittäjiä ”useisiin kohteisiin Nato-alueen itäiseen reunaan”. Lisäksi Saksasta siirretään 20 Apache-helikopteria Baltian alueelle. Koptereita siirretään myös Kreikasta Puolaan.

Eduskunnalle pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta

Kello 6.29: Eduskunnalle annetaan tänään pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Ilmoituksen yhteydessä on mahdollisuus käydä laaja keskustelu aiheesta.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi eduskunnalle eilen antamassaan ajankohtaiskatsauksessa, että Venäjä rikkoo nyt avoimesti Minskin sopimuksia, joiden toimeenpanoille on YK:n turvallisuusneuvoston tuki. Hänen mukaansa hallitus seuraa tilannetta aktiivisesti ja informoi eduskuntaa ajantasaisesti.

Guterres kehottaa Venäjää noudattamaan YK:n peruskirjaa

Kello 6.27: YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kehottanut Venäjää noudattamaan YK:n peruskirjaa kokonaisuudessaan. Hän painottaa, ettei YK:n peruskirja ole mikään a la carte -ruokalista, josta voisi valikoida haluamansa osat.

Lisäksi Guterres tuomitsee Venäjän päätöksen tunnustaa Itä-Ukrainan niin kutsutut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat.

Pääsihteeri kertoo olevansa huolissaan muun muassa tulitaukorikkomusten kasvaneesta määrästä Itä-Ukrainassa ja painotti separatistialueiden tunnustamisen loukkaavan Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.

Kanada ilmoitti uusista pakotteista Venäjää vastaan

Kello 6.26: Kanada on ilmoittanut etelänaapurinsa tavoin asettavan talouspakotteita Venäjälle, jälkimmäisen tunnustettua Itä-Ukrainan separatistialueet.

Kanadan pääministeri Justin Trudeau kuvaili Venäjän viimeaikaisia toimia lisähyökkäykseksi itsenäistä valtiota vastaan, eikä tätä voida Trudeaun mukaan hyväksyä. Trudeaun mukaan pakotteita kohdistetaan muun muassa Venäjän valtionpankeille ja Kanadassa estetään kaikki toiminta näiden pankkien kanssa.

Yhdysvaltain ja Kanadan lisäksi tiistaina uusien pakotteiden langettamisesta ilmoittivat myös Britannia ja EU.

Lue lisää: Yhdysvallat katkaisi läntisen rahoituksen sanktiona Venäjälle – uusia pakotteita muun muassa Venäjän turvallisuus­palvelun johtajalle ja tämän pojalle

Blinken perui tapaamisensa Lavrovin kanssa

Kello 6.23: Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on perunut tapaamisensa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa. Ministerien oli määrä tavata ylihuomenna torstaina Genevessä Sveitsissä.

Blinkenin mukaan tapaamista ei ole tällä hetkellä järkeä toteuttaa. Blinkenin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on alkamassa, minkä lisäksi Venäjä on hänen mukaansa selvästi hylännyt diplomatian.

Lue lisää: Yhdysvaltain Blinken perui tapaamisen venäläiskollegansa Lavrovin kanssa – ”Suurin uhka turvallisuudelle Euroopassa sitten toisen maailmansodan”

Zelenskyi: Ukraina kutsuu reserviläiset sotilaskoulutukseen

Kello 6.21: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ilmoittanut reserviläisten kutsumisesta sotilaskoulutukseen. Presidentin tiistaisesta puheesta ukrainalaisille kertoo muun muassa yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.

Zelenskyin mukaan käskyä asevoimien yleisestä liikekannallepanosta ei olla antamassa.

Presidentti sanoi pyrkivänsä edelleen diplomatian avulla ulos kriisistä ja toivotti tervetulleeksi Turkin tarjouksen toimia sovittelijana mahdollisissa neuvotteluissa Ukrainan ja Venäjän välillä. Hän toivotti tervetulleeksi myös länsimaiden ilmoittamat pakotteet.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut